Rauhalinnan osayleiskaava Luontoselvitys Alustava lajistoselvitys

Transkriptio

1 Rauhalinnan osayleiskaava Luontoselvitys Alustava lajistoselvitys 2012 Suomen Ympäristökonsultit Turku

2 Kansikuva: Mölysammakko (Ari Karhilahti).

3 1. Johdanto Kaarinan kaupunki tilasi Suomen Ympäristökonsulteilta (Biodata Oy) keväällä 2012 Voivalan osayleiskaavan muutoksen laatimista varten kaksi toisiinsa kytkeytyvää selvitystä Rauhalinnan alueesta (kartta 1). Kaavoituspalvelut tilasi maankäytöllisen esiselvityksen (raportti 1). Ympäristönsuojelu tilasi alustavan lajistoselvityksen (tämä raportti), joka kattaa linnut, matelijat ja sammakkoeläimet, erakkokuoriaisen, päiväperhoset, osan yöperhosista, sudenkorennot sekä huomionarvoiset putkilokasvit ja sienet. Myös muista maastossa itse havaituista tai muiden havaitsemista eliöryhmistä (nisäkkäät, kalat ja ravut, vesi- ja puolivesiluteet, hämähäkit, sammalet ja jäkälät) esitetään kertyneet tiedot. Lajiluettelot eivät ole täydellisiä ja niitä tulee tarvittavilta osin täydentää myöhemmin mahdollisesti tehtävän varsinaisen luontoselvityksen yhteydessä. Rauhalinnan lehtoalue ja viljelyksessä olevat pellot eivät varsinaisesti kuuluneet toimeksiantoon. Tekstiversion lisäksi lintuhavainnot ja -reviirit toimitetaan tilaajalle myös MapInfotiedostoina ja yöperhoshavainnot Excel-taulukkona. Tiedot ovat siten käytettävissä myöhemmin mahdollisesti tehtävissä selvityksissä (tarkempi linnustoselvitys, yöperhosten valopyynti). Selvityksen maasto-osuus tehtiin huhti lokakuussa Maastotyöt ja raportoinnin teki FT Kari Karhu. Maastossa haastateltujen ulkoilijoiden lisäksi arvokkaita tietoja saatiin alla luetelluilta henkilöiltä. Tietojen tulkinnasta vastaa Suomen Ympäristökonsultit. Sanna Huttunen (sammalet) Marja-Leena Kaihlamäki (linnut) Ari Karhilahti (sammakot) Kari Ketola (linnut) Henry Laine (linnut) Harry Lehto (lepakot) Robert Leu (sammakot) Veli-Matti Mukkala (perhoset) Arto Puolasmaa (jäkälät) Kalle Rainio (linnut) Veli-Pekka Rautiainen (putkilokasvit) Raija Salminen (nisäkkäät, linnut, perhoset) Håkan Söderholm (hämähäkit) Jukka Vauras (sienet) Krister Öhman (sudenkorennot) 2. Nisäkkäät Rauhalinnassa esiintynee siiliä, maamyyrää, tammihiirtä, koivuhiirtä, villisikaa ja suurpetoja lukuun ottamatta kaikkien maanisäkäsryhmien edustajia. Havaintoja kertyi maastokaudella vain osasta lajeja, sillä lumijälkiä ei voitu havainnoida eikä pikkunisäkkäitä pyydystetty. 1

4 Lajiluettelo (myös vanhoja havaintoja): vesisiippa Havaittiin lammella. Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa tavattiin myös merenrannalla. viiksisiippa/isoviiksisiippa Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa tavattiin koko alueella. pohjanlepakko Havaittiin lammella. Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa tavattiin koko alueella. korvayökkö Aiemmin tehdyssä tutkimuksessa tavattiin lehtoalueella. rusakko Aallon torpan itäpuolisella mäellä ja sen länsipuolisella pellolla nähtiin keväästä keskikesään yksittäisiä rusakoita. Poikuehavaintoja ei tehty mutta lisääntyminen on tällä alueella todennäköistä. minkki Minkki lisääntyi Ladjakoskenpuron varrella patoaltaalta hieman etelään. mäyrä Mäyrän kaivamia koloja oli kaikilla metsäalueilla, eniten lehdossa. Maallikkohavaintojen perusteella mäyrä pesii Vähä-Rauhalinnan lähettyvillä. kettu Kettuja on nähty vuosittain, myös vuonna Sopivia pesäpaikkoja ei ole. [supikoira] Lajista ei ole tiedossa havaintoja. On kuitenkin todennäköistä, että supikoiria kulkee alueella säännöllisesti. metsäkauris Näköhavaintoja ei tehty, mutta ulosteita löytyi pohjoisimmasta metsäsaarekkeesta ja lehtoalueelta. Laji lienee vuosittainen talvivieras Kuusiston puolelta. Lisäselvitystarve: Aallon torpan ja mahdollisesti purettavien rakennusten ullakot tulisi tarkistaa lepakoiden lisääntymis-, levähdys- ja talvehtimispaikkoja silmällä pitäen. Merkkejä liito-oravasta tulisi tarkkailla lehdon pohjoispuolisessa kuusikossa ja siihen rajautuvassa haavikossa. 2

5 3. Linnut Selvitysalue on linnuston kannalta monipuolista ympäristöä: on havumetsää, sekametsää, lehtoa, viitaa, puistoa, puukujanteita, pensaikkoa, joutomaata, peltoa ja lampia sekä ruovikkoa meren rannassa ja puron varrella. Toimeksiantoon ei kuulunut varsinainen linnustoselvitys mutta muun maastotyön yhteydessä kertyneet havainnot kirjattiin MapInfo-karttatietokantaan (Lintuhavainnot). Lajeista, joista kertyi riittävästi lähekkäisiä havaintoja, tehtiin arvio reviireistä (kartta 2, karttatietokanta Lintureviirit). Lisäksi haettiin BirdLife Finland ry:n ylläpitämästä Tiira-tietokannasta aluetta koskevat tiedot eritellen pesintään viittaavat, muuton aikaiset ja talviset havainnot (liite 1). Lajiluettelo (huomionarvoiset lajit): ruisrääkkä Kesällä 2012 havaittiin kahdesti yksi huuteleva koiras Ladjakoskenpuron varrella Voivalantien pohjoispuolella. Pesintää ei kyetty varmistamaan. Puronvarren säilyminen nykyisellään on tälle ja monelle muulle lajille tärkeää. merikotka (vaarantunut) Etelämpänä pesivän parin reviiri saattaa ulottua selvitysalueelle, sillä soidinlentoa esittävä pariskunta havaittiin keväällä 2012 Kuusistonsalmen sillan yläpuolella. Selvitysalueen maankäytöllä ei ole merkitystä merikotkalle. kanahaukka Kanahaukka on pesinyt useimpina vuosina Rauhalinnansaaressa ja saalistellut koko selvitysalueella mutta ei pesinyt vuonna 2012 vaikka piti reviiriä. Vuosittainen tilanteen selvittäminen on paikallaan. Rauhalinnansaaren nykyistä intensiivisempi virkistyskäyttö olisi uhka kanahaukalle. varpushaukka Valtatien 110 pohjoispuolella pesivän parin reviiri ulottuu selvitysalueelle. Sen maankäytöllä ei ole merkitystä varpushaukalle. töyhtöhyyppä Kolme töyhtöhyyppäparia pesi keväällä 2012 kahdella pellolla, joiden välistä Ladjakoskenpuro juoksee. Todennäköisesti poikaset ehtivät lähteä pesästä ennen kevättöitä. Laji häviää selvitysalueelta, jos pellot otetaan rakennuskäyttöön. lehtokurppa Lajille sopivaa elinympäristöä on selvitysalueella runsaasti mutta sitä ei havaittu maastotöiden aikana 2012 (lehtoalueella ei käyty yöaikaan). Jatkossa reviirien määrä tulee arvioida. Lehtoalueen ja sitä reunustavan sekametsän säilyminen nykyisellään sekä kulkemisen kanavoiminen poluille on tärkeää. rantasipi (vaarantunut) Rauhalinnansaaressa havaittiin heinäkuun alussa 2012 yksi yksilö, joka palasi toistuvasti samaan kohtaan rantaa, mikä viittaa pesintään. Vaikka rantasipi sietää monia muita lintuja paremmin ihmisen läsnäoloa, saaren rauhallisuus on tälle ja muille maassa pesiville lajeille suotuisaa. 3

6 uuttukyyhky Pesinee selvitysalueen lehdossa mutta pesintää ei saatu varmistettua maastotöiden aikana Koska lehtoa on aiemmin hoidettu puistomaisena alueena, tammissa on melko vähän luontaisia koloja. Uuttukyyhkylle, naakalle ja kottaraiselle sopivien pönttöjen määrää voisi lisätä. lehtopöllö Lehtopöllö havaittiin sekä Iso-Rauhalinnan että Vähä-Rauhalinnan lehdoissa useasti maastokaudella Reviirejä lienee vain yksi. Esiintymistä tulisi seurata vuosittain. Jos lehtoalue säilyy ennallaan, laji säilyy jatkossakin pesimälinnustossa. harmaapäätikka Lajista on pesimäaikaisia havaintoja aiemmilta vuosilta. Vaikka sitä ei havaittukaan maastotöiden aikana (jotka alkoivat parhaan soidinajan jälkeen), pesiminen vuonna 2012 on todennäköistä. Jatkossa tikkojen reviirit tulisi selvittää alkukeväällä. käpytikka Ainakin yksi pari pesi vuonna 2012 (luontopolun varrella Iso-Rauhalinnantien itäpuolella). Selvitysalueella on runsaasti riittävän suuria haapoja käpytikan pesäkoloja varten. [valkoselkätikka (erittäin uhanalainen)] Valkoselkätikkoja ei tiettävästi ole havaittu selvitysalueella. Koska lajia on tavattu aivan lähistöllä, sitä kannattaa etsiä talvisaikaan. pikkutikka Pikkutikka pesi todennäköisesti vuonna 2012 selvitysalueella, sillä alkukeväällä tehtiin havaintoja rummuttavista yksilöistä. Laji vaatii lahopuita, joita ei tulisi poistaa. [pohjantikka] Pohjantikasta ei ole tallennettu havaintoja Tiiraan. Koska lehtoalueen viereisessä kuusikossa on runsaasti tähän lajiin viittaavia syönnösjälkiä, sitä kannattaa etsiä talvisaikaan. käenpiika (vaarantunut) Yksi reviiri löytyi keväällä 2012 lehdon eteläosissa. Pesintä korjaamon läheisessä pöntössä saattaa koskea samaa paria. Tilannetta tulisi seurata jatkoselvittelyissä. peukaloinen Lajia on havaittu vain muuttoaikaan. Se saattaa pesiä tulevaisuudessa lehdon pohjoispuolisessa rinnemetsässä, missä kaatui useita kuusia loppuvuonna Kuuset tulisi luonnon monimuotoisuutta ajatellen jättää sijoilleen. satakieli Vuonna 2012 selvitysalueella oli neljä reviiriä (yksi Voivalantien pohjoispuolella selvitysalueeseen rajoittuvan tontin rehevässä reunassa, kaksi lehdossa ja yksi Rauhalinnansaaressa). Määrä vastaa aiempien vuosien arvioita. pensastasku Kesällä 2012 oli yksi reviiri Voivalantien tuntumassa. Tiiraan on tallennettu vain yksi loppukesäinen pesintään viittaava havainto. Jos rakentaminen ulottuu liian lähelle Ladjakoskenpuron yläjuoksua, laji todennäköisesti häviää. kivitasku (vaarantunut) Heinäkuussa 2012 tehtiin yksi poikuehavainto varikkoalueen tuntumasta. Kivitasku saattaa olla vuosittainen pesimälintu, vaikka Tiiraan on tallennettu vain yksi loppukesäinen havainto. pensassirkkalintu Yksi reviiri löytyi Voivalantien pohjoispuolella Saattaa pesiä vuosittain, koska aiemmiltakin vuosilta on havaintoja laulavista linnuista. Puron lähiympäristö tulisi säilyttää nykyisellään. 4

7 viitasirkkalintu Havaintoja kesältä 2012 ei ole tiedossa. Aiempina vuosina on havaittu laulavia koiraita ja pesiminenkin on ollut mahdollista. ruokokerttunen Kesällä 2012 lajilla oli yhteensä 10 reviiriä, joista seitsemän Ladjakoskenpuron varrella, kaksi merenrannassa ja yksi Saaristotien varressa olevaa istutuskuusikkoa halkovan ojan varrella. Ruovikoiden tiheimmät osat tulisi säästää, vaikka puron vartta kunnostettaisiin poistamalla liikaa ruokokasvustoa. luhtakerttunen Yksi reviiri löytyi 2012 lammen ja patoaltaan välisellä pensaikkoalueella. viitakerttunen Kolme reviiriä 2012, yksi Voivalantien pohjoispuolella ja kaksi (tai yksi) merenrannan tuntumassa. Pesinee vuosittain, sillä myös 2011 havaittiin kolme laulavaa koirasta. rastaskerttunen (vaarantunut) Yksi laulava lintu havaittiin kerran kesällä 2012 lajille epätyypillisessä ympäristössä. Pesiminen on epätodennäköistä, koska selvitysalueen ruovikot eivät ole tarpeeksi laajoja ja vankkoja. sirittäjä (vaarantunut) Yksi reviiri oli kesällä 2012 lehdon pohjoispuolella olevassa kuusikossa. Laji havaittiin suunnilleen samalla paikalla Lajiin tulee kiinnittää huomiota mahdollisissa jatkoselvityksissä. pikkulepinkäinen Todennäköisesti pikkulepinkäinen pesi 2012 merenrannan tuntumassa (laulava koiras keväällä ja nuori lintu loppukesällä). Laji vaatii puoliavointa pensasmaastoa ja kärsii niiden siistimisestä. naakka Laji pesii selvitysalueella ja sen tuntumassa. Yksi pesä oli 2012 Saaristotien yllä olevan suunnistustaulukehikon poikkiputkessa ja toinen kartanon päärakennuksen savupiipussa. Lehtoalueen parimäärää ei selvitetty. kottarainen Yksi pari pesi tikan tekemässä kolossa Iso-Rauhalinnantien itäpuolisessa haavikossa ja toinen varikon pihalla. Lehtoalueen parimäärää ei selvitetty mutta sen tuntumassa kesällä nähdyt viisi aikuista ja 17 nuorta viittaavat siihen, että lehdossa pesi ainakin kolme paria. varpunen Vuonna 2012 selvitysalueella pesi kaksi paria, toinen Voivalantien varren pylväsmuuntajassa, toinen varikkoalueen muuntajassa. Varpuskanta on mitä luultavimmin ollut vahvempi aiemmin, kun selvitysalueella on ollut karjanhoitoa ja viljankäsittelyä. pikkuvarpunen Kesällä 2012 pesi kuusi paria sähkötolppien nelikulmaisten poikkipalkkien sisällä, yhdessä tapauksessa saman palkin kummassakin päässä. Yksi pari oli valloittanut ylivuotisen räystäspääskyn pesän. Pikkuvarpunen on runsastunut nopeasti eteläisimmässä Suomessa. Selvitysalueella on tavattu useita kymmeniä lintuja talvisin. Sekä talvehtivien että pesivien lintujen määrää tulisi seurata jatkossa. hemppo Pesi 2012 sekä kuivurin kulmalla että toimistorakennuksen luona. Hemppo hyötyy joutomaiden hoitamattomuudesta. punavarpunen (vaarantunut) Kesällä 2012 neljä reviiriä, kaksi patoaltaan molemmin puolin ja kaksi lähellä merenrantaa olevissa pensaikoissa. Pensaikkoalueiden säilyminen nykyisellään on tällekin lajille tärkeää. 5

8 Lisäselvitystarve: Varsinaisessa linnustoselvityksessä ei ole välttämätöntä tutkia koko selvitysalueen kaikkia lajeja. Koko selvitysalueelta on kuitenkin laskettava vähälukuiset ja pesimäympäristönsä suhteen vaateliaat lajit, vaikka Rauhalinnassa säännöllisesti retkeilevät harrastajat tallentavatkin havaintonsa huomionarvoisista linnuista melko hyvin Tiiraan. Rauhalinnan lehdon, sen pohjoispuolisen metsä- ja kallioalueen, Ladjakoskenpuron sekä Rauhalinnansaaren linnusto on kuitenkin syytä kartoittaa kattavasti, jotta mahdollisen rauhoituksen ja hoitotoimien vaikutuksia voidaan seurata. 4. Matelijat ja sammakkoeläimet Rauhalinnan alueella on runsaasti sopivaa elinympäristöä sisiliskolle ja kyylle. Kyytä ei maastokaudella havaittu, mikä johtunee työn myöhäisestä aloitusajankohdasta. Laji on helpoiten havaittavissa kevään kynnyksellä pälvipaikoissa. Maallikkohavaintoja kyystä on kuitenkin vuosittain. Alueen ehdottomasti paras paikka sammakkoeläimille on lampi, jossa tavattiin kaikki Suomen sammakkoeläimet rupiliskoa lukuun ottamatta. Tämä tulee ottaa huomioon maankäytössä. Lajiluettelo (kaikki havaitut lajit): kyy rantakäärme sisilisko sammakko viitasammakko (luontodirektiivilaji) Lammella oli parhaimmillaan lähes 20 kutua vartioivaa koirasta. rupikonna Lammen lisäksi rupikonnia havaittiin Ladjakoskenpuron yläjuoksulla (noin viidentoista kutuparin esiintymä). mölysammakko (kansikuva) Enimmillään havaittiin lammella 13 yksilöä. Laji on hiljakkoin ilmaantunut Suomeen oltuaan muutaman vuosikymmenen kokonaan kateissa. Varsinais-Suomen ensimmäinen havainto tehtiin Turun Ruissalossa 2008 mutta nykyään laji esiintyy noin 50 paikassa. vesilisko Lammella nähtiin keväällä kutuasuisia koiraita. 6

9 Lisäselvitystarve: Lammen viitasammakkoesiintymää tulisi seurata vuosittain. Tulisi selvittää, esiintyykö laji myös Ladjakoskenpuron varrella. Mölysammakkoesiintymää tulisi seurata vuosittain. 5. Kalat ja ravut Kuusistonsalmen kalastoa ei selvitetty. Ladjakoskenpurosta tehtiin sitä vastoin useita näköhavaintoja kaloista. Kaloja nousee keväällä runsaasti puroon. Altaan eteläpään pato (korkeus cm saattaa muodostaa ainakin osalle lajeista kulkuesteen. Jos näin on, yläjuoksun populaatiot on joko istutettu tai ne ovat olleet eristyksissä vuosikymmeniä, padon rakentamisesta lähtien. Lajiluettelo: hauki Alajuoksun koskipaikoissa pysähteli pieniä haukia toukokuussa. Yläjuoksun leveimmässä, lampimaisessa kohdassa kuti yksi pari (naaras hyvin iso, noin 80 cm pitkä, koiras noin 30 cm). ahven Havaittu aiemmin. ruutana Lammessa ilmeisen istutusperäisenä. Kerralla nähtiin 80 yksilöä (kun ne nousivat osittain pinnan yläpuolelle hellepäivänä). turpa tai säyne Toukokuun puolivälissä eräässä puron koskimaisessa kohdassa oli särkikala, jonka tuntomerkit viittaavat näihin lajeihin. kuore Huhtikuun viimeisinä päivä kuoreita nousi puroon massoittain. Ne houkuttelivat alajuoksulle kymmenien lokkien parven ja Rapusillan vuolaan kohdan kivien väliin oli tarttunut kuusi yksilöä. Kuoretta on myös yläjuoksulla, ainakin samassa lampareessa kuin kuteva haukipari. Lisäselvitystarve: Ladjakoskenpuroa kalasto olisi kartoitettavissa kahdella tai kolmella mielellään keväisellä sähkökalastusotannalla, yksi alajuoksulta, yksi patoaltaalta ja yksi yläjuoksulta. Koeravustuksella tulisi selvittää, mitä lajia/lajeja alueella esiintyy. Vanhan paikannimen Rapusilta perusteella purossa on aiemmin esiintynyt jokirapua. Jos maallikkotietoihin on uskomista, rapuja on viime vuosina istutettu useaan kertaan. Lajista (jokirapu, täplärapu) ei ole tietoa. 7

10 6. Erakkokuoriainen Kovakuoriaiset on elinympäristöiltään monipuolisin hyönteisryhmä ellei oteta huomioon loispistiäisiä. Kun Suomessa on tavattu noin lajia, kattava selvitys on käytännössä mahdoton. Kohtalaisen lähellä Rauhalinnaa eli Ruissalossa on elinvoimainen esiintymä lahoissa jalopuissa viihtyvästä erakkokuoriaisesta (luontodirektiivilaji). Sen esiintymistä kartoitettiin kesällä 2012 välillä Rauma Kotka ( Rauhalinnan lehtoon asennettiin kaksi feromonipyydystä ajalle Yhtään erakkokuoriaista ei tullut pyydyksiin. Lisäselvitystarve: Erakkokuoriaispyyntiä tulisi jatkaa kesällä 2013, joka on valtakunnallisen kartoituksen toinen ja viimeinen vuosi. 7. Päiväperhoset Monet päiväperhoset kärsivät Suomessa kesän 2012 sateista. Erityisesti sinisiivet ja hopeatäplät olivat vähälukuisia. Sateiset säät pitivät perhoset maan rajassa ja monen lajin lentokausi lykkääntyi tai oli normaalia pidempi, jolloin päivittäinen yksilömäärä oli huomattavasti tavanomaista pienempi. Tämä heikensi perhosten havaittavuutta. Aikuisena talvehtivista päiväperhosista havaittiin pajujen ja leskenlehtien kukinta-aikaan kaikki odotettavissa olevat lajit. Samoin yleisiä keväällä kuoriutuvia lajeja nähtiin koiranputki- ja mäkitervakkokukinnan aikaan. Tämän jälkeen päiväperhosten laji- ja yksilömäärä ei kehittynyt normaalisti. Alueella esiintyviä kultasiipi-, sinisiipi-, hopeatäplä- ja heinäperhoslajeja jäi poikkeuksellisen huonojen olosuhteiden takia luultavasti havaitsematta. Lajiluettelo (kaikki havaitut lajit): lauhahiipijä piippopaksupää apollo (luontodirektiivilaji) Nähtiin 2011 lehtoalueen pohjoispuolisella kalliolla (Krister Öhman). Hovirinnassa tavattiin kesällä 2011 myös toukkia. Paraisten elinvoimaiset esiintymät ovat kohtalaisen lähellä, joten laji saattaa vakiintua Rauhalinnaan, jonka kaikilla kallioilla on toukan ravintokasvia isomaksaruohoa. lanttuperhonen kaaliperhonen auroraperhonen sitruunaperhonen ruostenopsasiipi 8

11 kangasperhonen pikkukultasiipi paatsamasinisiipi ketosinisiipi hopeasinisiipi hohtosinisiipi isonokkosperhonen Harvinainen vaeltaja, jota on tänä kesänä nähty Suomessa saman verran kuin aiemmin yhteensä. Nähtiin 2012 lehtoalueen pohjoispuolisella kalliolla (Krister Öhman). suruvaippa neitoperhonen amiraali Vaeltaja. nokkosperhonen herukkaperhonen karttaperhonen Tämä idästä levittäytyvä laji tavattiin Rauhalinnassa 2011 (Veli-Matti Mukkala). orvokkihopeatäplä helmihopeatäplä (silmälläpidettävä) Lehdon eteläpuolella kulkevan tien varrella tavattiin heinäkuun lopulla päivittäin helmihopeatäpliä. Lajin kanta on viime vuosina vahvistunut Varsinais-Suomessa oltuaan pitkään heikko; vain Paraisilla on ollut elinvoimainen kanta koko ajan. angervohopeatäplä tesmaperho Lisäselvitystarve: Apolloa olisi etsittävä sekä aikuisena että toukkana kaikilta kallioalueilta, etenkin eteläisimmältä. Tamminopsasiipi esiintynee alueella mutta on hankalasti havaittava (lentelee tammialueiden latvustoissa). Esiintyminen olisi hyvä selvittää. Olisi selvitettävä, onko karttaperhosella pysyvä kanta Rauhalinnassa. Helmihopeatäpläesiintymää tulisi seurata. 9

12 8. Yöperhoset Rauhalinnan alueella on useita yöperhosille sopivia elinympäristöjä. Mielenkiintoisin niistä on lehtoalue, jolla esiintyy tavanomaisen metsälajiston lisäksi lehtolajeja. Selvitysalueella pidettiin neljää syöttirysää (kartta 1). Rysät olivat Tibiale Oy:n myymää mallia. Syöttinesteenä käytettiin punaviinin ja etikan sekoitusta ja myrkkynä kloroformia. Alkuperäisaineisto on liitteessä 2. Lajiluettelo (huomionarvoiset lajit): Lithosia quadra, isokeltasiipi (kokonaissaalis 12 yksilöä) 2000-luvulla Suomeen vakiintunut entinen huippuharvinaisuus, joka on saanut hyvin jalansijaa Suomen rannikolla ja on levittäytymässä sisämaahan. Meganola strigula, tammivenhokas (15) Etelä- ja Lounais-Suomen tammilaji. Naenia typica, ehtooyökkönen (1) Jokseenkin harvinainen laji, jota saadaan yleensä yksitellen. Melanchra persicariae, täplätarhayökkönen (4) 2000-luvulla Lounais-Suomessa yleistynyt laji. Orthosia cruda, pikkuraitayökkönen (2) Tammeen sidoksissa oleva kevätlaji. Orthosia cerasi, tammiraitayökkönen (2) Tammeen sidoksissa oleva kevätlaji. Lithophane ornitopus, vaalea puuyökkönen (1) Silmälläpidettävä etelä- ja lounaisrannikon tammilaji, jolla ollut 2000-luvulla joitakin hyviä vuosia. Xylena exsoleta, harmaa hirsiyökkönen (1) Silmälläpidettävä etelä- ja lounaisrannikon laji, jolla ollut 2000-luvulla muutamia hyviä vuosia. Dichonia aprilina, jäkälätammiyökkönen (46) Tammeen sidoksissa oleva laji. Dryobotodes eremita, sammaltammiyökkönen (14) Tammeen sidoksissa oleva laji. Agrochola macilenta, säämiskämäkiyökkönen (40) Pääasiassa tammella elävä laji. Tiliacea aurago, vyökeltayökkönen (1) Mm. tammella elävä harvalukuinen laji, joka esiintyy pääasiassa lounais- ja etelärannikolla. Acronicta strigosa, tuomiyökkönen (2) Vuoden 2000 punaisessa kirjassa vielä vaarantunut, mutta hyvän 2000-luvun myötä poistettu vuoden 2010 punaisesta kirjasta. Itä- ja Etelä-Suomessa nykyään hyvin runsas ja lisääntymään päin myös Lounais-Suomessa. 10

13 Craniophora ligustri, saarniyökkönen (2) Lounaisrannikon ja saaristomeren saarnella elävä paikoittainen ja yleensä vähälukuinen laji. Amphipyra pyramidea, hohtopensasyökkönen (547) Vuosikymmenessä harvinaisesta massalajiksi muuttunut pääasiassa tammella elävä laji. Trachea atriplicis, maltsayökkönen (57) Vuoden 2000 punaisessa kirjassa vielä silmälläpidettävä, mutta hyvän 2000-luvun myötä poistettu vuoden 2010 punaisesta kirjasta. Entinen harvinainen saaristolaji, joka 2000-luvulla siirtyi sisämaahan päin samalla runsastuen voimakkaasti. Phlogophora meticulosa, hammasyökkönen (2) Vanha vaeltajalaji, joka on 2000-luvulla ollut toisinaan melko runsas, saattaa olla kotimaisia populaatioita. Bena bicolorana, heloyökkönen (5) Ahvenanmaalla rauhoitettu tammilaji, jolla ollut 2000-luvulla pariin otteeseen erillispopulaatioita Manner-Suomessa. Tämänhetkiset Manner-Suomen esiintymät keskittyvät tammialueille akselilla Turku Kaarina Parainen. Silmälläpidettävä. Catocala sponsa, aaltoritariyökkönen (11) Tammeen sidoksissa oleva komea laji, joka on runsastunut voimakkaasti 2000-luvulla. Silmälläpidettävä. Catocala fulminea, keltaritariyökkönen (5) Lähinnä tuomella elävä entinen huippuharvinaisuus, joka on ollut viime vuosina runsas Kaakkois- Suomessa. Lajilla oli kesällä 2011 voimakas vaellus Suomeen. Tämän vaelluksen seurauksena laji näyttää kotiutuneen Etelä-Suomeen. Lisäselvitystarve: Rauhalinnan lehdon lajistoa tulisi tutkia yhdellä tai kahdella valorysällä, koska osa yöperhosista ei tule syötille mutta tulee valolle. 9. Vesi- ja puolivesiluteet Rauhalinnan alueella on maaluteiden ohella vesi- ja puolivesiluteille sopivaa elinympäristöä. Selvityksen yhteydessä kerättiin otos Ladjakoskenpuron, patoaltaan ja lammen lajeista. Lajiluettelo: y = yläjuoksu p = patoallas l = lampi a = alajuoksu Callicorixa praeusta, kapustaläiskämalluainen l Hesperocorixa sahlbergi, moniraitamalluainen l Notonecta glauca, laikkumalluainen p l 11

14 Velia saulii, luisturi y a Tätä Suomeen kaakosta levinnyttä lajia tavataan koko Ladjakoskenpuron alueella, paikoitellen hyvin runsaana (toistasataa yksilöä). Gerris lacustris, juovavesimittari y p l a Gerris odontogaster, kyhmyvesimittari y p l Gerris lateralis, peilivesimittari y p l Limnoporus rufoscutellatus, ruskovesimittari y a Lisäselvitystarve: Ei tarvetta. 10. Sudenkorennot Sudenkorentohavaintoja tehtiin keväästä syksyyn 2012 muun havainnoinnin yhteydessä. Rauhalinna on ollut vuosia myös säännöllisen seurannan kohteena (Krister Öhman). Alueelta on tavattu 27 Suomen 59 lajista, mikä on näin pienen alueen lajimääräksi poikkeuksellisen suuri. Sudenkorentoryhmistä puuttuvat vain jokikorennot ja lampikorennot (joista kolme kuuluu luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalle). Alueen ehdottomasti paras sudenkorentopaikka on lampi mutta myös Ladjakoskenpuro patoaltaalta alaspäin ja merenranta ovat tärkeitä monille lajeille. Puron yläjuoksun ruovikkoinen osuuskin on yhtäläissiipisille (immenkorento -idänkirsikorento) merkityksellinen. Paras havainto tehtiin lammella idänkirsikorennosta, joka on hiljattain levittäytynyt Suomeen kaakosta. Lajiluettelo: immenkorento Padon alapuolisella puro-osuudella muutama vuosittain. neidonkorento Padon alapuolisella puro-osuudella vuosittain, edellistä runsaampi. isokeijukorento Ilmeisesti muualta tulleena sirokeijukorento vihertytönkorento keihästytönkorento sirotytönkorento Runsain yhtäläissiipinen. 12

15 isotytönkorento okatytönkorento hoikkatytönkorento sulkakoipikorento idänkirsikorento Yksi Suomen läntisimmistä havainnoista on Rauhalinnasta karvaukonkorento kirjo-ukonkorento ruskoukonkorento siniukonkorento Tavattu viimeksi rannikkoukonkorento vaskikorento liitokorento Harvalukuinen. hoikkakiiltokorento välkekorento litteähukankorento ruskohukankorento merisinikorento Merenrannalla. tummasyyskorento elokorento Harvalukuinen, ei havaita joka vuosi. punasyyskorento Runsain erilaissiipinen. Lisäselvitystarve: Olisi selvitettävä, onko idänkirsikorennolla pysyvä esiintymä. Myös kymmenen vuotta sitten Suomessa ensimmäisen kerran tavattua etelänukonkorentoa kannattaa etsiä, koska se on tavattu Kuusiston linnanraunioilla. 13

16 11. Hämähäkit Rauhalinnan alueella on melko monipuolisesti hämähäkeille sopivia elinympäristöjä. Arvokkain alue on lehto, jonka pohjakerroksesta todennäköisesti löytyisi tarkassa tutkimuksessa joitakin tammialueiden lajeja. Maastokaudella 2012 havaittiin omien maastotöiden yhteydessä ja muutoin (Håkan Söderholm) neljätoista maastossa määritettävissä olevaa lajia. Tämä on murto-osa todellisesta lajimäärästä. Lajiluettelo: Anyphaena accentuata Araneus sturmi Cyclosa conica Dipoena torva Heliophanus cupreus Meta mengei Meta segmentata Metellina merianae Misumena vatia Neriene montana Segestria senoculata Sitticus terebratus Stroemiellus stroemi Tetragnatha dearmata Lisäselvitystarve: Lehtolajit voisi selvittää, jos muutoin päädytään kenttäkerroksessa esiintyvien selkärangattomien inventointiin. 12. Huomionarvoiset putkilokasvit Putkilokasviselvitys ei varsinaisesti kuulunut tehtyyn luontokartoitukseen. Rauhalinnan lehdon ja sen pohjoispuolisen metsän lajisto on selvitetty aiemmin. Maastokaudella 2012 tarkistettiin yhden huomionarvoisen esiintymän tila ja samalla löydettiin toinen. 14

17 Lajiluettelo: vankkasara Rauhalinnansaaren länsiosista on kerätty noin 20 vuotta sitten tätä harvinaisenpuoleista laji. Esiintymä on edelleen elinvoimainen. keihäsvuohennokka Rauhalinnansaaren eteläreunalta löytyi suurehko esiintymä (luhtavuohennokan seassa). Lisäselvitystarve: Ladjakoskenpuron varren vesi- ja rantakasvit tulisi inventoida mahdollista rauhoittamista ja hoitoa ajatellen. 13. Huomionarvoiset sienet Rauhalinnan lehtoalueella ja puiston nurmikoilla kasvaa erittäin monipuolinen sienilajisto, johon kuuluu lukuisia valtakunnallisesti merkittäviä esiintymiä. Lounainen sijainti sekä pitkään jatkunut kartanokulttuuri selittävät monipuolisuutta. Hallitulla hoitamattomuudella syntyy tämänkaltaisia monimuotoisuuskeskittymiä, kun ekologiset lähtökohdat ovat hyvät. Lehdon lajiluettelo: Amanita phalloides, kavalakärpässieni vaatelias lounainen lehtosieni Craterellus pertenuis, pikkutorvisieni lounainen lehtosieni Fistulina hepatica, häränkieli (silmälläpidettävä) tammea lahottava laji Russula grata, tuoksuhapero (silmälläpidettävä) lounainen tammen ja pähkinäpensaan laji Russula heterophylla, haarukkahapero lounainen laji, tunnetaan Suomessa vain yhdestä muusta paikasta Russula sublevispora -hapero ainoa löytöpaikka Suomessa puiston ja lehdon reunassa Russula velutipes, himmihapero (vaarantunut) lounainen tammen laji Tricholoma lascivum, haisuvalmuska lounainen tammen laji 15

18 Puiston lajiluettelo: Cantharellus melanoxeros, nuhruvahvero (silmälläpidettävä) lounainen, harvinainen vahverolaji Inocybe asterospora, tähti-itiörisakas (silmälläpidettävä) lounainen tammen ja pähkinäpensaan laji Inocybe putilla, kartanorisakas lounainen lehto- ja puistolaji Lactarius azonites tammensavurousku harvinaisehko tammen mykorritsasieni Russula cyanoxantha, kyyhkyhapero lounainen tammen ja pähkinäpensaan laji Russula farinipes, jauhojalkahapero lounainen, varsinkin tammen kanssa kasvava laji Russula laeta, tammihakahapero Suomessa löydetty Rauhalinnan lisäksi vain Turun Ruissalosta ja Lemun Nyynäisistä Russula lilacea, härmähapero lounainen tammen ja pähkinäpensaan laji Russula pectinatoides, kampahapero eteläinen puistolaji, elää tammen ja lehmuksen kanssa Lisäselvitystarve: Etenkin jalopuilla elävien kääpien kuten rikkikäävän, sokkelokäävän (havaittiin 2012), häränkielen ja tammenkäävän esiintyminen tulisi selvittää. 14. Sammalet ja jäkälät Rauhalinnassa on sammalien ja jäkälien suhteen kolmea mielenkiintoista elinympäristöä: jalopuiden rungot ja oksat, avokalliot ja kalliojyrkänteet. Tämän selvityksen puitteissa jalopuulajistoa ei selvitetty, koska tämä olisi vaatinut asiantuntijan tekemää hankalaa maastotyötä tikkaiden ja nostolavojen avulla. Selvitysalueella ei esiinny kalkkipitoisia kivilajeja eikä pienialaisilla jyrkänteillä ole kunnollisia tihkupintoja. Pienen otannan perusteella lajisto on varsin tavanomaista. Luettelo kalliojyrkänteiden sammallajeista: - kaikki tavallisia silikaattikallioiden ja metsien lajeja Aulacomnium palustre, suonihuopasammal Dicranum scoparium, kivikynsisammal Grimmia muehlenbeckii, nuokkukivisammal 16

19 Hedwigia ciliata, kiviharmosammal Hylocomiun splendens, metsäkerrossammal Hypnum cupressiforme, kalliopalmikkosammal Plagiothecium denticulatum, kivilaakasammal Pleurozium schreberi, seinäsammal Polytrichum juniperinum, kangaskarhunsammal Luettelo kalliolakien jäkälälajeista: - yhtä lukuun ottamatta tavallisia silikaattikallioiden ja metsien lajeja Cetraria ericetorum, pikkuhirvenjäkälä Cetraria aculeata, hietaokajäkälä - lounainen kalliolaji Cladonia arbuscula, valkoporonjäkälä Cladonia mitis, mietoporonjäkälä Cladonia rangiferina, harmaaporonjäkälä Lasallia pustulata, kuhmujäkälä Parmelia saxatilis, kallioisokarve Peltigera rufescens, ruskonahkajäkälä Lisäselvitystarve: Jalopuulajisto olisi työläydestään huolimatta hyvä tehdä. 17

20 Kuva 1. Selvitysalue ja perhosten syöttipyydysten paikat. 18

21 Kuva 2. Lintureviirit

22 Liite 1. Rauhalinnassa havaitut lintulajit. Omien havaintojen lisäksi poimittiin Rauhalinnaa koskevat havainnot BirdLife Finlandin Tiira-tietokannasta. Tietokannan käytössä on ongelmana se, että havainto on mahdollista tallentaa ilmoittamalla pelkästään havaintopaikka. Lintu voi kuitenkin olla kaukana havainnoitsijasta. Alla olevassa luettelossa on luultavasti mukana sellaisia lajeja, joita ei ole havaittu selvitysalueelta vaan sen läheisyydessä. Tämä ongelma koskee etenkin niitä havaintoja, joissa paikaksi on ilmoitettu Kuusistonsalmi (tai Kuusiston silta) tai Veitenmäki. Osa havainnoista on lisäksi tallennettu paikannimellä Rauhanlinna. Lajiluettelo: kyhmyjoutsen Selvitysalueella tai sen läheisyydessä on havaittu usein kyhmyjoutsenia, aina yksittäinen lintu tai pariskunta (esimerkiksi 2 paikallista, , Kuusistonsalmi, Arto Kalpa). pikkujoutsen Havaittu kaksi kertaa kevätmuutolla (viimeksi 1 paikallinen, , Kari Ketola ja Henry Laine). laulujoutsen Havaittu yhtä kertaa lukuun ottamatta kevätmuutolla, useimmiten ylilentäviä mutta myös paikallisia, pelloilla laiduntavia lintuja (enimmillään 24 paikallista, , Pentti Jompero). kanadanhanhi Havaittu lähinnä pelloilla sekä kevät- että syysmuutolla (mm. 30 paikallista, , Veitenmäki, Markus Rantala). harmaasorsa Tiedossa on vain yksi, muuttoaikainen havainto (pariskunta, , Kuusistonsalmi, Markus Lampinen ym.). tavi Tavista on tallennettu Tiira-tietokantaan kaksi havaintoa (pariskunta, Ilkka Laitinen; pariskunta, , Ilkka Laitinen). sinisorsa Kuusistonsalmessa yleinen muuttoaikoina (peräti 250 paikallista, , Ilkka Laitinen). Yksi pari pesi patoaltaan tuntumassa keväällä punasotka (vaarantunut) Tiedossa on vain yksi, muuttoaikainen havainto (4 paikallista, , Ilkka Laitinen ja Mikko Suominen). tukkasotka (vaarantunut) Vain muuttoaikaisia havaintoja (enimmillään 6 paikallista, , Pentti Jompero). alli Yksi muuttoaikainen havainto (2 paikallista, , Kuusistonsalmi, Pentti Jompero). telkkä Muutolla tavallinen (suurin määrä 24 paikallista, , Kuusistonsalmi, Ilkka Laitinen). Yksi pari pesi patoaltaan tuntumassa keväällä

23 uivelo Tiedossa on vain yksi keväthavainto (2 paikallista, , Kuusistonsalmi, Marja-Leena Kaihlamäki ym.). isokoskelo (silmälläpidettävä) Kevät- ja syysmuuttohavaintoja useimmiten muutamasta linnusta (mutta 100 paikallista Kuusistonsalmessa, , Henry Laine). ruisrääkkä Kesällä 2012 yksi huuteleva koiras Voivalantien pohjoispuolella. Pesintä epävarmaa. pyy tavattu kerran (koiras talvella 2011, Krister Öhman). fasaani Enimmillään on havaittu kolme koirasta ( , Jorma Hellsten). Yksi naaras pesi vuonna 2012 pohjoisimman metsäsaarekkeen länsireunalla ja kaksi koirasta viihtyi merenrantaan rajoittuvalla pellolla. pikku-uikku (vaarantunut) Pysähtynyt kerran muutolla (1 paikallinen, , Kuusistonsalmi, Johnny Erola ym.). mustakurkku-uikku (vaarantunut) Yksi keväthavainto (2 paikallista, , Kuusistonsalmi, Tapani Ritavuori ja Eivor Ritavuori). merimetso Pysähtynyt kerran muutolla (1 paikallinen, , Rauhalinnansaari, Ilkka Laitinen ja Mikko Suominen). harmaahaikara Muutama havainto ylilentävistä (mutta 1 paikallinen, , Pentti Jompero ym.). merikotka (vaarantunut) Etelämpänä pesivän parin reviiri saattaa ulottua selvitysalueelle, sillä soidinlentoa esittävä pariskunta havaittiin Kuusistonsalmen sillan yläpuolella. ruskosuohaukka Tiedossa on vain yksi muuttohavainto (2 muuttavaa naaraspukuista, , Krister Öhman). sinisuohaukka (vaarantunut) Yksi muuttohavainto (1, , Krister Öhman). kanahaukka On pesinyt useimpina vuosina Rauhalinnansaaressa ja saalistellut koko selvitysalueella. Ei pesinyt 2012 mutta oli reviirillään (Kari Ketola). varpushaukka Valtatien 110 pohjoispuolella pesivän parin reviiri ulottuu selvitysalueelle (Kari Ketola). Soidintava koiras havaittiin myös hiirihaukka (vaarantunut) Muutama havainto, joista yksi aikaisesta syysmuuttajasta (1 muuttava, , Vesa Multala). piekana Tiiraan tallennettu ainoastaan yksi havainto (1 muuttava, , Veitenmäki, Krister Öhman). 21

24 sääksi (vaarantunut) Tiedossa on vain yksi havainto (1 kiertelevä, , Tapani Ritavuori ja Eivor Rosenberg). tuulihaukka Yksi havainto muutolla pysähtyneestä linnusta (1 paikallinen, , Veitenmäki, Ilkka Laitinen). nuolihaukka Kerran pysähtynyt muutolla muutamaksi päiväksi (1 paikallinen, , Krister Öhman). nokikana Kevätmuutolla tavanomainen mutta ei pesimä- tai syysmuuttoaikaisia havaintoja (enimmillään 13 paikallista, , Kuusistonsalmi, Krister Öhman). kurki Tavataan muutolla (enimmillään 250 muuttavaa, ). töyhtöhyyppä Muutolla kohtalaisia määriä (34 muuttavaa, , Ilkka Laitinen) Kolme paria pesi 2012 kahdella pellolla, joiden välistä Ladjakoskenpuro juoksee. taivaanvuohi Yksi paikallinen, , Krister Öhman). heinäkurppa (äärimmäisen uhanalainen) Havaittu kerran muutolla (1 paikallinen, , Krister Öhman). lehtokurppa Muutolla (1 paikallinen, , Tapani Ritavuori ja Eivor Ritavuori). Lajille sopivaa elinympäristöä on selvitysalueella mutta sitä ei havaittu maastotöiden aikana 2012 (lehtoalueella ei käyty yöaikaan). pikkukuovi Muutolla (7 muuttavaa, , Krister Öhman). kuovi Muutolla (4 muuttavaa, , Ilkka Laitinen). metsäviklo Muutolla (1 paikallinen, , Krister Öhman). rantasipi (vaarantunut) Tiiraan on tallennettu vain muutama havainto (esim. 1 paikallinen, Ilkka Laitinen) Rauhalinnansaaressa havaittiin yksi yksilö, joka palasi usein samaan kohtaan rantaa. Todennäköisesti pesi saaressa. naurulokki (vaarantunut) Muutolla on havaittu suuriakin parvia (700 paikallista, , Veitenmäki, Markku Lappalainen). Noin 30 naurulokkia saalisteli Ladjakoskenpuroon nousevia kaloja, todennäköisesti kuoreita, alajuoksulla. kalalokki Toisinaan on havaittu suurehkoja parvia (75 paikallista, , Ilkka Laitinen). Kuusi kalalokkia saalisteli Ladjakoskenpuroon nousevia kaloja, todennäköisesti kuoreita, alajuoksulla. selkälokki (vaarantunut) Havaitaan vuosittain (22 paikallista Saaristotien varrella, Henry Laine). 22

25 merilokki Havaitaan muutolla (2 kiertelevä, , Ilkka Laitinen). kalatiira Havaitaan kesälläkin Kuusistonsalmessa (3 kiertelevä, , Marja-Leena Kaihlamäki) mutta pesimäympäristöt puuttuvat. kesykyyhky Keskustan ja Voivalan väliä lentävät kesykyyhkyt ylittävät usein alueen. Yritti pesiä 2012 varastorakennuksessa (Kari Ketola ja Henry Laine) uuttukyyhky Keväisin havaitaan muuttoparvia (enimmillään 50 paikallista, , Henry Laine). Pesii selvitysalueella mm. lehdossa mutta parimäärää ei selvitetty maastotöiden aikana sepelkyyhky Muutolla havaitaan suurehkoja parvia (250 paikallista, , Henry Laine). Pesii alueella, 2012 varikon pihalla (Kari Ketola). käki Havaittiin pesimäaikaan ( ). lehtopöllö Pesii vuosittain (1 paikallinen, , Mikko Ylitalo) Havaittiin lehdossa kolmasti vuonna 2012, mikä on merkki pysyvästä reviiristä. tervapääsky Lähinnä muutolla (6 muuttavaa, , Vesa Multala). Pesi 2012 varikkoalueen pylväsmuuntajassa (Kari Ketola). palokärki Selvitysalue ulottuu yhden pysyvän reviirin reunaosiin (Kari Ketola). Ei havaittu maastotöiden aikana Pohjoisimman metsäsaarekkeen tuhotut muurahaiskeot viittaavat palokärjen (tai harmaapäätikan) käyntiin. harmaapäätikka Pesii vuosittain (1 laulava, , Vesa Multala). Todennäköisesti pesi vuonna 2012 selvitysalueella, vaikka ei havaittukaan maastotöiden aikana (alkoivat parhaan soidinajan jälkeen). käpytikka Havaittu usein (mm. 1 paikallinen, , Marja-Leena Kaihlamäki). Ainakin yksi pari pesi vuonna 2012 luontopolun varrella Iso-Rauhalinnantien itäpuolella. pikkutikka Havaitaan alueella vuosittain (mm. 1 rummuttava, , Krister Öhman) Saattoi pesiä vuonna 2012 selvitysalueella, vaikka ei havaittu maastotöiden aikana (alkoivat parhaan soidinajan jälkeen). käenpiika (vaarantunut) Pesinee säännöllisesti (1 laulava, , Tapani Ritavuori ja Eivor Ritavuori). Yksi reviiri keväällä 2012 lehdon eteläosissa ja myöhemmin pesintä pöntössä korjaamon takana (Kari Ketola). Kyseessä mahdollisesti sama pari. kangaskiuru Havaittu muutolla (2 kiertelevää, , Veitenmäki, Ilkka Laitinen). 23

26 kiuru Muutolla parvissa (mm. 50 paikallista, , Veitenmäki, Ilkka Laitinen). Pesiviä pareja 2012 kaikilla laajahkoilla peltoaukeilla yhteensä noin kymmenen. haarapääsky Todennäköisesti pesi vuonna 2012 selvitysalueen tuntumassa (varikon rakennuksissa). räystäspääsky Pesi vuonna 2012 selvitysalueen tuntumassa (varikon rakennuksissa ja talojen räystäiden alla). metsäkirvinen Pesi todennäköisesti alueella (kerran yksi laulava koiras pohjoisimmassa metsäsaarekkeessa). niittykirvinen (vaarantunut) Pesi mahdollisesti Ladjakoskenpuron länsipuolisen pellon laidalla keltavästäräkki (vaarantunut) Nykyään nähdään vain muutolla (1 paikallinen, , Krister Öhman) mutta kuului pesimälinnustoon aiemmin, kun alueella oli laitumia. västäräkki Pesi 2012 ainakin varikkoalueella. Reviirien määrää ei selvitetty. koskikara (vaarantunut) Havaittu kerran muuttoaikaan (1 paikallinen, , Marja-Leena Kaihlamäki). peukaloinen Havaittu muuttoaikaan (1 paikallinen, , Krister Öhman). Saattaa pesiä tulevaisuudessa lehdon pohjoispuolisessa rinnemetsässä, missä kaatui useita kuusia loppuvuonna rautiainen On havaittu selvitysalueen tuntumassa (1 laulava, , Kuusistonsalmi, Mikko Niemi), ei havaittu maastotöissä vuonna punarinta Selvitysalueella on vuosittain useita reviirejä (esim. 5 laulavaa, , Ilkka Laitinen). Pesi myös vuonna Reviirien määrää ei selvitetty. Talvehti alueella (Henry Laine). satakieli Pesii vuosittain (esim. 3 laulavaa, , Hannu Ali-Eskola). Vuonna 2012 neljä reviiriä (yksi Voivalantien pohjoispuolella, kaksi lehdossa ja yksi Rauhalinnansaaressa). mustaleppälintu (vaarantunut) Havaittu vain muutolla (1 paikallinen, , Krister Öhman). leppälintu Ei havaittu maastotöiden yhteydessä pensastasku Tiiraan tallennettu vain yksi havainto (4 paikallista, , Vesa Multala). Kesällä 2012 yksi reviiri Voivalantien tuntumassa. 24

27 kivitasku (vaarantunut) Lienee vuosittainen pesimälintu, vaikka Tiirassa on vain yksi loppukesäinen havainto (2 paikallista, , Vesa Multala) Yksi poikuehavainto varikkoalueen tuntumasta heinäkuussa mustarastas Pesi alueella räkättirastas Pesi alueella laulurastas Pesi alueella punakylkirastas Pesi alueella pensassirkkalintu Saattaa pesiä vuosittain (1 laulava, , Tapani Ritavuori ja Eivor Ritavuori). Yksi reviiri Voivalantien pohjoispuolella viitasirkkalintu Pesii tosinaan (1 laulava, , Mikko Oivukka ym.). Havaintoja kesältä 2012 ei ole tiedossa. ruokokerttunen Kesällä 2012 yhteensä 10 reviiriä, joista seitsemän Ladjakoskenpuron varrella, kaksi merenrannassa ja yksi Saaristotien varressa olevaa istutuskuusikkoa halkovan ojan varrella. rytikerttunen Yksi havainto loppukesältä 2012 (laulava lähellä merenrantaa elokuun alussa, Krister Öhman). luhtakerttunen Pesii luultavasti vuosittain (2 paikallista, , Tapani Ritavuori). Yksi reviiri 2012 lammen ja patoaltaan välissä. viitakerttunen Pesinee vuosittain (3 laulavaa, , Krister Öhman). Kolme reviiriä 2012, yksi Voivalantien pohjoispuolella ja kaksi (tai yksi) merenrannan tuntumassa. rastaskerttunen (vaarantunut) Havaittiin kerran kesällä 2012 lähellä merenrantaa pensaikossa eli epätyypillisessä ympäristössä (1 laulava, , Krister Öhman). kultarinta Pesinee vuosittain (1 laulava, , Harry Lehto). Ei havaittu maastotöiden aikana mustapääkerttu Pesii vuosittain, myös vuonna lehtokerttu Pesii vuosittain, myös vuonna hernekerttu Pesii vuosittain, myös vuonna

28 pensaskerttu Muutolla joskus enemmänkin (15 paikallista, , Vesa Multala). Pesii vuosittain, myös vuonna sirittäjä (vaarantunut) Pesinee vuosittain (1 laulava, , Vesa Multala) Yksi reviiri kesällä 2012 lehdon pohjoispuolella olevassa kuusikossa. tiltaltti Pesii vuosittain, myös vuonna pajulintu Muutolla joskus pieniä keräytymiä (20 paikallista, , Vesa Multala). Pesii vuosittain, myös vuonna hippiäinen Saattaa pesiä alueella, vaikka ei havaittukaan vuonna harmaasieppo Pesii vuosittain, myös vuonna kirjosieppo Pesii vuosittain, myös vuonna pyrstötiainen Havaitaan toisinaan talvisin (4 kiertelevää, , Veitenmäki, Juhani Salmi ja Veera Lehtinen). sinitiainen Pesii vuosittain, myös vuonna talitiainen Pesii vuosittain, myös vuonna töyhtötiainen Ainakin talvisin (3 yksilöä , Henry Laine). kuusitiainen Ainakin talvisin (2 yksilöä , Henry Laine). puukiipijä Pesi 2012 pohjoisimmassa metsäsaarekkeessa ja lehdossa. pikkulepinkäinen Pesi 2012 pensaikossa merenrannan tuntumassa. närhi Nähdään muutolla ja talvisin (8 kiertelevä, , Henry Laine). harakka Pesi 2012 pohjoisosan istutuskuusikossa. pähkinähakki Nähdään tosinaan syysvaelluksen aikana (1 kiertelevä, , Aarni Lehto) 26

29 naakka Muutolla nähdään isohkoja parvia (mm. 80 paikallista, , Vesa Multala) Laji pesii selvitysalueella ja sen tuntumassa. Yksi pesä oli 2012 Saaristotien yllä olevan suunnistustaulukehikon poikkiputkessa ja toinen kartanon päärakennuksen savupiipussa. Lehtoalueen parimäärää ei selvitetty mutta sen tuntumassa loppukeväällä nähdyt viisi yksilöä toimistorakennuksen pihalla viittaavat siihen, että lehdossa saattaa pesiä kolme paria. mustavaris Vain yksi muuttohavainto tallennettu Tiiraan (2 paikallista, , Veitenmäki, Ilkka Laitinen). varis Muutolla ja talvisin selvitysalueella nähdään pienehköjä parvia (mm. 50 paikallista, , Veitenmäki, Ilkka Laitinen). Pesintään viittaavia havaintoja ei tehty korppi Havaitaan toisinaan (1 paikallinen, , Veitenmäki, Turkka Kulmala). kottarainen Muuttoaikaan parvissa (300 paikallista, , Vesa Multala) Yksi pari pesi käpytikan tekemässä kolossa Iso-Rauhalinnantien itäpuolisessa haavikossa. Lehtoalueen parimäärää ei selvitetty mutta sen tuntumassa kesällä nähdyt viisi aikuista ja 17 nuorta viittaavat siihen, että lehdossa pesii ainakin kolme paria. Lisäksi 1 pari varikon pihalla (Kari Ketola ja Henry Laine). kuhankeittäjä (vaarantunut) Alueella havaittu yksilö (1 laulava, , Henry Laine, Hannu Kuivala) oli todennäköisesti pysähtynyt muutolla, koska muita havaintoja ei tehty. varpunen Vuonna 2012 selvitysalueella pesi kaksi paria, toinen Voivalantien varren pylväsmuuntajassa, toinen varikkoalueen muuntajassa. pikkuvarpunen Syksyiset määrät ovat joskus suuria (peräti 100 paikallista, , Krister Öhman). Vuonna 2012 pesi kuusi paria sähkötolppien nelikulmaisten poikkipalkkien sisällä, yhdessä tapauksessa kummassakin päässä. Yksi pari oli valloittanut ylivuotisen räystäspääskyn pesän. peippo Muuttoparvet pysähtyvät usein pelloille (suurin tiedossa oleva parvi 100 paikallista, , Vesa Multala) ja yksi talvehtiminen eräällä ruokintapaikalla on hyvin dokumentoitu ( , Vesa Multala ym.). Pesii vuosittain, myös vuonna järripeippo Suurparvia tavataan sekä syksyllä (500 paikallista, , Vesa Multala) että keväällä (400 paikallista, , Anders Öhman). Yhtään talvehtimishavaintoa ei ole tallennettu Tiiraan. viherpeippo Talvehtii ruokintapaikkojen turvin. Suurparvia esiintyy joskus sänkipelloilla (250 paikallista, , Ilkka Laitinen). Pesii vuosittain, myös vuonna tikli Liikkuu pesimäkauden ulkopuolella parvissa (enimmillään 35 paikallista, , Ilkka Laitinen). Pesintään viittaavia havaintoja ei tehty

30 vihervarpunen Muuttoaikoina tavataan metsänreunoilla pikkuparvia (esimerkiksi 50 paikallista, , Vesa Multala) ja pelloilla suurparvia (kerran peräti paikallista, , Raino Suni ja Ritva Suni; paikallista, , Krister Öhman). Pesintään viittaavia havaintoja ei tehty 2012, mutta pesinee alueella. hemppo Muuttoaikoina on havaittu pikkuparvia (enimmillään 30 muuttavaa, , Ilkka Laitinen). Pesi 2012 sekä kuivurin kulmalla että toimistorakennuksen luona. urpiainen Tavattaneen vuosittain muuttoaikoina, vaikka yhtään havaintoa ei olekaan tallennettu Tiiraan. punavarpunen (vaarantunut) Aiemmilta vuosilta tallennettu Tiiraan vain yksi havainto (1 laulava, , Tapani Ritavuori ja Eivor Ritavuori). Kesällä 2012 neljä reviiriä, kaksi patoaltaan molemmin puolin ja kaksi lähellä merenrantaa olevissa pensaikoissa. punatulkku Talvehtii säännöllisesti ruokintapaikoilla (kerran havaittiin 20 paikallista, , Vesa Multala). Pesintään viittaavia havaintoja ei tehty pulmunen Muuttoparvet viivähtävät joskus pelloilla, lähinnä kevätmuuton aikana (suurin parvi 70 paikallista, , Ilkka Laitinen). keltasirkku Talvehtinee säännöllisesti ruokintapaikoilla ja toisinaan suurissa parvissa sänkipelloilla (enimmillään 500 paikallista, , Ilkka Laitinen). Pesintään viittaavia havaintoja ei tehty 2012, mutta pesii luultavasti selvitysalueella. peltosirkku (erittäin uhanalainen) Tavattu ainakin kerran (keväällä 2012, Henry Laine). pajusirkku Yksi reviiri 2012 Ladjakoskenpuron varrelle. 28

31 Liite 2. Rauhalinnassa havaitut yöperhoset. Alla luetellaan maastokaudella 2012 syöttirysiin tulleiden 112 suurperhoslajin rysäkohtaiset yksilömäärät. (Neljä ensimmäistä lajia ovat päiväperhosia.) Rysien sijainti on esitetty kartalla 1. Tieteellinen nimi Rysä 1 Rysä 2 Rysä 3 Rysä 4 Yhteensä Nymphalis antiopa Nymphalis io Nymphalis c-album Vanessa atalanta Thyatira batis Tetheella fluctuosa Tethea or Achlya flavicornis Idaea biselata Epirrhoe alternata Pelurga comitata Eulithis populata Chloroclysta siterata Dysstroma citratum Plemyria rubiginata Cleora cinctaria Deileptenia ribeata Alcis repandatus Hypomecis roboraria Sphinx pinastri Deilephila elpenor Lithosia quadra Meganola strigula Agrotis clavis Agrotis exclamationis Eugnorisma depunctum Noctua pronuba Noctua fimbriata Graphiphora augur Diarsia brunnea Diarsia rubi Xestia c-nigrum Xestia triangulum Xestia baja Xestia xanthographa Naenia typica Eurois occulta Anaplectoides prasina Cerastis rubricosa Polia bombycina Polia hepatica Polia nebulosa Mamestra brassicae Melanchra persicariae Lacanobia thalassina Lacanobia suasa Lacanobia oleracea Melanchra pisi Cerapteryx graminis Panolis flammea Orthosia cruda Orthosia gracilis Orthosia cerasi Mythimna impura Lithophane hepatica Lithophane ornitopus

32 Xylena vetusta Xylena exsoleta Allophyes oxyacanthae Dichonia aprilina Dryobotodes eremita Mniotype satura Ammoconia caecimacula Eupsilia transversa Conistra vaccinii Conistra rubiginea Agrochola circellaris Agrochola lota Agrochola macilenta Agrochola helvola Agrochola litura Tiliacea aurago Xanthia icteritia Acronicta megacephala Acronicta leporina Acronicta alni Acronicta psi Acronicta strigosa Acronicta auricoma Acronicta rumicis Craniophora ligustri Amphipyra pyramidea Amphipyra berbera Amphipyra perflua Dypterygia scabriuscula Rusina ferruginea Trachea atriplicis Euplexia lucipara Phlogophora meticulosa Enargia paleacea Cosmia trapezina Apamea monoglypha Apamea crenata Apamea remissa Oligia strigilis Oligia latruncula Mesoligea furuncula Mesapamea secalis Amphipoea oculea Celaena leucostigma Hoplodrina octogenaria Hoplodrina blanda Pyrrhia umbra Protodeltote pygarga Bena bicolorana Autographa gamma Catocala sponsa Catocala fraxini Catocala nupta Catocala fulminea Scoliopteryx libatrix Hypena proboscidalis Yhteensä