Valtakunnallisen yoperhosseurannan

Transkriptio

1 $ u o m e n ym päristö LUONTO JA LUONNONVARAT G. Söderman, K-E. Lundsten, R. Leinonen ja L. Grönholm Valtakunnallisen yoperhosseurannan.. 3. vuosiraportti. 3 Nocturna Ännual Newsletter ao SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

2

3 Suomen ympäristö 62 G. Söderman, K-E. Lundsten, R. Leinonen ja L. Grönholm Valtakunnallisen yöperhosseurannan 3. vuosiraportti 3 Nocturna Ännual Newsletter 1995 HELSINKI SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

4 ISBN ISSN Kannen kuva Kajaani, yäperhosseurannassa käytetty valarysä Kuva Reima Leinonen Perhaskuvat Karl-Erik Lundsten ja Olavi Rautjärvi Taitto Marja Leskelä (Aarnipaja Ky) Painapaikka Viestipaino Oy Tampere 1997 Suomen ympäristö 62

5 Sisällys Vuoden seuranta Säätilan vaikutus lentoon l(annanvaihtelut Lajien sisäinen vaihtelu 25 Yöperhosten raskasmetallien seurantatulokset Diversiteetti Yhteenveto Surnrrary Kirjallisuus 46 Liitteet Liite 1. Seurantaan osallistuneet vuonna Liite 2. Lajisaaliit vuonna Suomen ympäristö 62

6 . Suomen ympäristö 62

7 sia: verkossa tapahtui seuraavia muutok Vuoden 1995 aikana havaintopaikka taas toimimaan. toista rysää (1111) ei saatu toimi Tasopainoilua O Viitasaaren rysät Keski-Suomes O Pohjois-Pohjanmaalla Syötteen sa saatiin vuoden tauon jälkeen (453 / 454). Joutsenon Kähäri (59 / 51). hosseurantaan vuonna 1995, seu ranta jouduttiin järjestämään täl ristökeskus ei osallistunut yöper joskin myöhässä. Pyhtään Länsikylään perustettiin kaksi väliai vat edelleen. Lisäksi neljä per hosharrastajaa Kouvolan seudul seurantaan, kukin yhdellä valo kaista yksityistä rysäpaikkaa län rysäpaikat (451/452) toimi kuperäisillä rysäpaikoilla Pyh rysät eivät olleet toiminnassa. nön ongelmien takia Juvalle Valkeala). Kaakkois-Suomen al lahti, 458 Anjalankoski ja 459 sa (51 / 52) siirrettiin käytän ta pyydettiin vuodeksi mukaan täällä, Kouvolassa ja Imatralla rysällä (456 Jaala, 457 Vehka lahden rysät saatiin toimimaan, lä alueella poikkeustoimin. Viro (198). tettiin yksityinen rysäpaikka 16). kaksi uutta rysäpaikkaa (159/ (112). Espoon Mäkkylään kulttuurivai Siksi toinen rysä (18) siirrettiin molemmat rysät sijaitsivat sa manlaisessa metsäbiotoopissa. kutteiselle omakotitaloalueelle lopettamaan. jouduttiin taloudellisista syistä O Ahvenanmaan Nåtön paikka O Uudellamaalla Hakuninmaan O Lohjan Mynterlään perustettiin O Helsingin Tapaninkylään perus O Koska Kaakkois-Suomen ympä O Enonkosken paikka Etelä-Savos Suomen ymparistö 62 Vuoden 1995 seuranta toimineet Lentuan yksityisrysät yksityisrysäpaikkaa, eli Sotka moon (1259), Suomussalmelle Puolangalle (1262). saatiin verkosto pysymään jokseenkin samanlaisena; rysiä oli vuonna 1995 Suomen ulkopuolelle perustettiin verkosto kattaa Kostamuksen, Petros Edellä selostetulla tasapainoilulla perhosseurantaverkkoja. Länsi-Venäjän jalan kannakselta Viron itärajalle asti verkko laajeni vuoden 1994 kokeilusta Muista pohjoismaista Islanti nistyy keväällä 1996 ja siihen kuulunee noin 14 rysää. Suomen ympäristökeskuksen keskus tietokantaan. Tässä raportissa käsitel lään kuitenkin vain Suomen yöperhos koin alueen sekä Pietarin seudun Kar kaa (14 rysää). on tallennettu tai tullaan tallentamaan kaa/ 14 rysää) aloittivat seurannan (2 paikkaa/4 rysää) ja Tanska (7 paik 8 paikkaa (16 rysää) ja Liettuaan 7 paik 19 valorysään, Latviaan perustettiin (7 paikkaa, 1 rysää) 1 paikkaan ja (ns. Inkerinmaa). Valorysiä oli yhteen 142 kappaletta mikä on 2 enemmän (126), Hyrynsalmelle (1261) ja ja alueelle perustettiin neljä uutta sä 1 kappaletta. Baltian maissa Viron (1257/1258) poistettiin käytöstä O Kainuun alueella vuonna 1994 muutaman viikon ajan. maan ollenkaan, toinen toimi kuin 1994 (Leinonen 1996). vuonna 1995 uusia maakohtaisia yö vuonna Ruotsin verkosto käyn rätyt ja vuonna 1996 kerättävät tiedot Näiden maiden vuonna 1995 ke seurannan tuloksia. OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO

8 Taulukko 1.1 Kavaintopaikkojen ympärisfötyyppijakauma 1995 (HB hemiboreaalinen, 58 = eteläboreaalinen, MB keskiboreaalinen, NB = pohjoisboreaalinen, HA = hemiarktinen). Table 1.1 Numbers of biotopes covered by sites in 1995; the numerical codes correspond to the EU Habitats Classification. (HB = hemiboreal, 58 = southboreal, Ml = middle boreal, NI north boreal, HA = hemiarctic) Avoniaan ympäristiityypit (65 rysäpaikkaa) 16. Rannikon hiekkarannat 35. (uivat karut niityt 3?. Kosteat niityt/pitkäkortinen ruohokasvillisuu 38. Mesofiuliset niityt ja heinäalueet 81. Ojitetut ja hoidetut niityt 82. Viljamaat ja niiden reunukset 83. Puutarhat ja pihapiirit 85. Kaupunkimaiseman puistot 87. Kesanto- ja joutomaat HB 58 Ml NI OA Yhteensä Muutos yhteensä Metsäympäristiityypit (77 rysäpaikkaa) 41. Lehtimetsät mi.tunturikoivikot 42. Havumetsät 43. Havu-lehtisekametsät 44. Kosteat ja korpimaiset metsät/pensaikot yhteensä II II Kokon aislajimäärä ja yksilömäärä Vuoden 1995 seurannassa havaittiin 66 lajia. Koko kolmen vuoden aikana on saatu havaintoja yhteensä 629 lajis ta, joka on yli 8 ¾ Suomen koko yö perhoslajistosta (suurperhoset). Vuoden 1995 aineisto käsittää yh teensä yksilöä. Määrä on kor kea huolimatta tunturimittarien (Epir rita autumnata) selvästä vähenemisestä verrattuna vuoteen Vertailtaessa kolmea seurantavuotta keskenään saa daan parempi tulos, kun yksilömäärät on suhteutettu sataa rysää kohti (tau lukko 2.2). Vuoden 1994 tinfttrimittarin (Epirrita auturnnata) huippuvuosi vää ristää muuten tasaista tulosta. Taulukko.2 Vuosien rysä- (T), laji (5)- ja yksilömäärät (N). Sarakkeessa N/l on laskettu koko naisyksilömäärä 1 rysää kohti. Table 1.2 Total trap number (1), species (5) and indivi dual (N) capture in In the column N/l the individual number has been calculated to correspond to 1 traps. Vuosi 1 5 N N!l 1993 II? Suomen ympäristö 62

9 Uudet ja puuttuvat lajit 1995 Vuonna 1995 havaittiin 21 seurannalle uutta lajia ja vastaavasti 28 sellaista la jia jäi havaitsematta, joista on havain toja vuosien 1993 ja 1994 yöperhosseu rannasta. Uusista lajeista 6 ovat vaelta jia (Orthonama obstipata, TyriaJacobaeae, Phlogophora meticutosa, Agrotis ipsilon, Heliothis viriplaca, Pro toscinia scutosa) ja kaksi lajia ovat päiväaktiivisia (Orgyia antiqua, Epirrhoe hastutata), jotka tulevat satunnaisesti valolle. Savuharmoyök kösen (Xestia getida) havainnot selitty vät vuorovuosittaisuudella. Laji lentää Itä-Suomessa parittomina vuosina ja havaintopaikan (Rajakangas, Kuhmo) ensimmäinen parittoman vuoden ha vaintojakso oli kesällä Muiden uusien lajien esiintyminen johtunee kantojen luontaisesta vaihtelusta, var sinkin kun lajeilla on muutenkin suh teellisen harvalukuiset kannat Suomes sa. Uusista lajeista haapanirkkoa (Tri tophia tritophus) havaittiin vuoden 1995 seurannassa yhteensä 21 yksilöä. Lajin talvehtiminen kotelona onnistui ilmei sen hyvin yksilömäärästä päätellen, koska lajia havaitaan yleensä vain muutama yksilö vuodessa. Seuraavat vuodet osoittavat, onko laji leviämäs sä vai onko lajille suotuisia ympäristömuutoksia tapahtunut. Vuonna 1995 havaitsematta jää neistä lajeista vaeltajia oli 2 5 lajia ja päiväaktiivisia 3 4 lajia. Suurin osa 1995 havaitsematta jääneistä lajeista on uhanalaisia tai muuten harvalukuisia lajeja. Eräillä lajeilla kuten koivukeh rääjällä (Eriogaster lanestris) esiintyy voimakkaita vuosittaisia vaihteluja ja tummalla morsiusyökkösellä (Noctua Jan the) ei välttämättä ole kantaa Suo messa. Vuoden 1995 puuttuvien lajien lis tassa kiiniiittyy huomio kolmeen lajlin: tulvamittari (Semiothisa artesiaria), rus kopaatsamamittari (Philereme transver sata) ja kirjojuuriyökkönen (Pabulatrix pabulatricula). Niiden yksilömäärät ovat laskeneet kolmen vuoden aikana tasai sesti nollaan. Kaikki nämä lajit talveh fivat munana. Tulvamittarin vähenemi sen syynä voisi olla tulvaniittyjen har vinaistuminen. Lisäksi lajit voivat olla myös fiuktuantteja, ts. ne häviävät jok sikin aikaa ja palaavat takaisin. Tulevi en vuosien aikana ko. lajien kantojen kehitystä on seurattava erityisen tar kasti. Suomen ympänstö 62

10 Säätilan vaikutus lentoon... Etelä-Suomessa riemuittiin... Vuoden 1995 perhoskevät tuli Etelä- Suomeen ikäänkuin hiipien, sillä kun non talvea ei ollutkaan. Lauhojen tal vikuukausien seurauksena lumipeite oli etelärannikolla ohut koko talven ajan. Huhtikuussa lumi suli jo koko naan Etelä- ja Lounais-Suomesta. Ima gona ja koteloimagona talvehtijat tuli vat rysiin heti kun ne huhtikuun alus sa saatiin asennettua. Lento oli ilmei sesti alkanut jo selvästi maaliskuun puolella. Idässä oli kylmempää ja lun ta tuli huhtikuussa vielä lisää. Toukokuun alku oli kylmä, mutta kuun loppu jo helteinen. Silloin kuoriu tui jo alkukesän lajien yksittäisiä yksi löitä, joista loppukesällä lensi toista sukupolvea. Lämmin ja osittain jopa helteinen säätila jatkui koko kesäkuun. Kuivuus oli haittana, vaikkakin paikal lisesti esiintyi runsaita kuurosateita. Lämpiminä öinä lento oli vilkasta, jol loin näytteiden yksilömäärät olivat ta vallista suuremmat valoisuudesta huo limatta. Toukokuun lopussa ja kesä kuun alkupuoliskolla Suomeen saapui eteläisten ilmavirtausten yhteydessä ennätysmäisesti vaeltajia. Heinäkuun alkupuolella sää viileni jonkin verran, mutta loppupuolella lämpötila nousi jälleen hellelukemiin. Kuivuneiden kasvustojen myötä tuhoutuivat monet perhostoukat. Kuivuus hidasti myös loppukesän perhosten kuoriutumista. Elokuun alkupuolella helteet ja kuivuus jatkuivat Etelä-Suomessa. Kuun lopussa satoi vihdoin. Elokuun lopussa ja syyskuun alussa tuli Suo meen taas vaelluksen seurauksena ete läisiä lajeja. Muuten syyskuu oli vähä sateinen ja lämpötila laski vähitellen. Lokakuu oli vuodenaikaan näh den lämmin. Tällöin syysmittareita len si runsaasti, osittain vaeltaen. Lämmin ta riitti hyvin myöhäisimmillekin lajeil le. Marraskuun alussa sää kylmeni ja muuttui talviseksi, mikä lopetti perhos ten lennon lähes täysin....pohjois-suomessa ei Kevät tuli Pohjois-Suomeen hieman aikaisemmin kuin edellisenä vuonna ts. yölämpötila nousi nollan yläpuolelle ensi kerran viikolla 11, mutta pysyväm min vasta viikolla 15. Aivan pohjoisim massa osassa Suomea esiintyi vielä vii kolla 14 yli 2 asteen yöpakkasia. Koko Pohjois-Suomessa oli kylmä jakso vii kolla 17, jolloin mm. Kilpisjärvellä esiintyi vielä alle 1 asteen keskiläm pötiloja. Sen jälkeen lämpeni nopeasti ja viikolla 2 oli jo yli 2 asteen päivä lämpötiloja. Kilpisjärvelläkin esiintyi yli nollan asteen päivälämpötiloja. Lämpeneminen jatkui viikolle 21 kes kilämpötilojen ylittäessä +1 astetta ja Kilpisjärvelläkin lähes 1 asteen luok kaa. Koko kesäkuun ajan Pohjois-Suo messa keskilämpötilat olivat reilusti yli +1 asteen ja 2 astetta ylitettiin joita kin kertoja. Viikolle 28 sattui hieman viileämpi jakso, mutta muuten koko heinäkuun ajan keskilämpötila oli yli +1 astetta. Hyvä vaellussää sattui viikolle 35, jolloin saatiin mm. Kainuusta ensiker ran jaloruskoyökköstä (Blepharita ami ca). Keskilämpötilat laskivat alle +1 asteen viikolla 36 ja ensimmäisiä yö pakkasia esiintyi viikolla 37. Vuorokau den keskilämpötilat alittivat astetta viikolla 39 ja pysyvästi viikkojen Suomen ympäristo 62

11 yksilöä/specimens i-io H -3 D 3-5 D 5-1 O ne consocia) esiintyi loppusyksyllä 1994 Suomen ympäristö 62 Talvehtimisolosuhteita ilmentämään valittu tumma puuyökkönen (Lithoplia runsaana monin paikoin. Keväällä 1995 Talvehtimisolosuhteet ja lennon alku gnoma) ei antanut säätilan vaikuttaa kuoriutunut koivuposliinikas (Pheosia rysästä löytynyt elävä vasta lentosuunitelmaansa. peitteen lokakuun lopussa. lumikerros. Sotkamon Naapurinvaaran Pohjois-Suomi sai pysyvän lumi essa viikolla 42 oli rysien päällä jo 5 cm vaihteessa. Kainuussa rysiä poistetta alkoi vuonna 1995 heti rysien tultua raitayökkösen (Orthosia gothica), lento asennetuiksi. Aikaisimmat havainnot Kevään tulon ilmentäjän, tunnus olivat Lounais-Suomesta sekä paikoin kuin Suomessa. eslintymisalue oli supistunut ja kannat etelärannikon tuntumasta, ei kuten ai kaisempina vuosina Salpausselkien kohdalta. Tosin lento on voinut alkaa oli syysyksilöitä suurempi, tilanne oli ja heittoja vuodesta toiseen havaitaan, ei ole selvinnyt. Ehkä vuosien loin talvehfineiden yksilöiden määrä melkein päinvastainen.miksi näin iso Verrattuna viime kauteen ( ), jol onko tilanne etelämpänä samanlainen pienentyneet jonkin verran (Kuva 2.1). datan perusteella voidaan tarkastella Kuva 2.1 Tumman puu yökkäsen kanta (yksilö määrä) syksyllä /994 ja keväällä / 995. Fig. 2. / Papulation densi ties arthe Scarce Confor mist (no. ofspecimens) in late autumn 1994 and eorly spting / 995. Lithophane consocia

12 Orthosia gothica Seleiiin den tarja Kuva 2.2 Tunnusraitayökkösen lennon alku (viikko) vuonna Fig. 2.2 Start oflight of the Hebrew Charac terin Kuva 2.3 Ykskuumittarin lennon alku (viikko) vuonna Fig. 2.3 Start oflight of the Early Ihorn in aikaisemminkin, sillä monessa paikas sa ensimmäisen viikon saalis sisälsi jo runsaasti tätä yökköslajia, mm. Ahve nanmaalla melkein 8 yksilöä viikolla 15. Muutoin lennon alkukuvio (kuva 2.2) muistuttaa vuonna 1994 havaittua, joskin lento alkoi noin 2 viikkoa aikai semmin Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa lennon alku oli 1 2 viikkoa myö hempi, joten kevään tulo etelästä poh joiseen eteni hitaasti. Vlimeisimmät rai tayökköset havaittiin viikolla 24 ja päälento loppui viikkojen aikana. Alkukesän ilmentäjä ykskuumit tari (Setenia deiztaria) aloitti lentonsa vasta viikolla 2. Viikolla 21 sitä havait tiin pääosin kaakossa ja siitä kapeah kolla vyöhykkeellä Liminganlahdelle asti. Lounais-Suomessa, Vaasan tienoil la sekä paikoin sisämaassa mittari aloit ti lentonsa samalla viikolla (kuva 2.3). Vasta viikolla 22 se lensi kaikkialla Ete lä-suomessa (Ahvenmanmaata lu kuunottamatta). Samalla viikolla teh tiin ensihavainto Inarista. Lennon alku oli kaikkialla 1 2 viikkoa myöhässä. Viimeiset yksilöt tavattiin viikolla 24 Suomen ymparistö 62

13 Taulukko 2.1 Lajien toisen sukupolven esiintyminen kasvillisuusvyhykkeittin vuonna 1995 (HE = hemiboreaalinen, SE = etelboreaalinen, ME = keskiboreaalinen, NE = pohjoisboreaalinen, HA = hemiarktinen). = vuonna 1995, X = vain vuosina Table 2.1 Species with partial or fuli second brood within ecological region in (HE = hemiboreal, SE = south boreal, ME = middle boreal, NE = north boreal, HA = hemiarctic). = second brood X = only from years Laji HE SE ME NE HA Laji HE SE ME NE HA Ptilodon capucina Gluphisia crenata Clostera curtula Clostera pigra Clostera anastomosis Fakaria Iacertinaria Orepana falcataria Cyclophora albipunctata Cyclophora punctaria Timandra griseata Timandra comal Orthonama vittata Xanthorhoe biriviata Xanthorhoe designata Xanthorhoe spadicearia Xanthorhoe ferrugata Xanthorhoe fluctuata Epirrhoe galiata Epirrhoe alternata Lampropteryx suifumata Cosmorhoe ocellata Ecliptopera silaceata Thera variata Thera obeliscata Spargania luctuata Euphyia unangulata Perizoma affinitatum Perizoma alchemillatum Perizoma biandiatum Eupithecia centaureata Eupithecia innotata Gymnoscelis rufifasciata Anticollix sparsatus Pterapherapteryx sexalata Acasis viretata Lomaspilis marginata Semiothisa notata Semiothisa alternaria Semiothisa liturata Semiothisa clathrata Piagodis pulveraria Selenia dentaria Selenia tetralunaria Kypomecis roboraria Ectropis crepuscularia Suomen ympäristö 62. x o X o o o o x x x x x x x x x x o x o o o x x x o x o o o o x X x Aethalura punctulata (abera pusaria Cabera exanthemata Hylaea fasciaria Herminia tarsipennalis Polypogon tentacularia Rivula sericealis Neustrotia candidula Deltote uncula Diachrysia chrysitis Diachrysia tutti Macdunnoughia confusa Polychrysia moneta Piusia festucae Autographa gamma Autographa pulchrina Acronicta runiicis Simyra albovenosa Apamea crenata Apamea furva Caradrina morpheus Caradrina clavipalpis Discestra trifolii Mamestra brassicae Melanchra pisi Lacanobia contigua Lacanobia thalassina Lacanobia suasa Papestra biren Hadena rivularis Hadena bicruris Mythimna impura Myhtimna pallens Agrotis segetum * Actinotia polyodon Actinotia hyperici Ochropleura plecta Diarsia rubi Xestia c-nigrum Pseudoips prasinanus Phragmatobia fuliginosa o o o vuonna 1995 x = vain aikaisempina vuosina ( ) * vaellus x x x x x x x x x x x x x x x o o o o x x x o x o Macduiinoughia confusa x o

14 Kuva O31 O32 O33 D34 D35 36 D viikot/weeks Toisen sukupolven esiintyminen Vuoden 1995 seurannassa havaittiin toista sukupolvea yhteensä 59 lajista (vuonna lajista ja lajis ta). Pitkähkö ja kohtalaisen aikainen kesä antoi toisen sukupolven havain toja 23 uudesta lajista vuonna 1995 ja vastaavasti toinen polvi jäi havaitse matta 26 lajista, joista aikaisemmin on ollut havaintoja. Ensi kertaa yöperhos seurannan aikana havaittiin Perizoma suvun mittareilla toista polvea kolmel la lajilla. Kolmen vuoden seurannan aika na on saatu havaintoja toisesta suku polvesta yhteensä 86 lajista (taulukko 2.1). Kasvillisuusvyöhykkeittäinkin tar kasteltaessa vuosi 1995 oli hyvä toisen sukupolven esiintymisvuosi. Kasvua edellisvuosiin tapahtui muilla vyöhyk keillä paitsi pohjoisboreaalisella. Kol men vuoden aikana toista polvea ei ole havaittu lainkaan hemiarktisella vyö hykkeellä (taulukko 2.2.). Hemiboreaa lisella vyöhykkeellä vuonna 1995 ha vaittu määrä oli jopa kaksinkertainen verrattuna vuoteen Tämä kertoo kesän 1995 lämpimistä pitkistä jaksois ta, jolloin kehittyi monella lajilla toista sukupolvea. Vastaavia hyviä toisen polven vuosia ovat olleet aiemmin vuo det 1972 ja 1988 (Mikkola ym.1989). Kuva 2.4 Tunturimittarin lennon alku (viikko) vuon na /995. Fig. 2.4 Start of flight of the Autumnal Moth in 995. Epirrita autuin unta Etelä-Suomesta ja viikolla 26 Pohjois- Suomesta. Toista sukupolvea ei vuon na 1995 havaittu. Syksyn laji, tunturimittari (Epirri ta autumnata) aloitti lentonsa Koillis Lapissa viikolla 31. Lennon alku siirtyi tasaisesti myöhäisemmäksi lounaaseen päin. Myöhäisin lennon aloitus ajoittui viikolle 38 Turun saaristossa (kuva 2.4). Kuvio noudattaa viime vuonna havait tua lennon alun kuviota, mutta syksy tuli ilmeisesti hieman aikaisemmin Suomenselälle vuonna Tunturi mittarin lento oli pohjoisessa ohi viikol la 41 ja etelässä 1 2 viikkoa myöhem min. Taulukko 1.2 Toisen sukupolven tuottaneiden lajien määrä kasviliisuusvyhykkeittäin vuosina Table 2.2 Number of species with second generation within the ecological regions in Vuosi/Year HB SB ME NE HA Yht./Sum Suomen ympäristö 62

15 kevätientäjät edelleen runsastuivat den tapaan voimistuneina (kasvu tuneina (>2 ¾ <5 ¾) ja räjähdys >1 % <2 %), merkittävästi voimis Lehtomaiden lajit Muutokset on ilmaistu edellisvuo sempien vuosien kantoihin edellisen raportin tapaan. Jokaisen lajin vuosiyk verrattu lähtövuoden 1993 laskennal Yöperhosseurantaraportti 1994, ss. 15 kettu määrä jää alle 3 yksilön. jit, joiden vuosien yhteenlas 17). Vertailusta on jätetty pois pääosin paikkakattavuudeltaan heikompi (vrt. lisesti vertausvuotena on käytetty vuot lisiin vuosiyksilömääriin. Poikkeuksel ta 1994, jos lähtövuosi 1993 on ollut ja saatua lukua on prosentuaalisesti Yöperhosten kantoja verratifin aikai silömäärä on laskennallisesti muutet tu vastaamaan 1 rysän yksilömäärää päiväakifiviset lajit sekä ne yöperhosla < 82 %) ja romahdusmaisesfi heikenty Taulukko 3.1 Lajien kannanmuutokset vuonna 1995 verrattuna vuoteen 1993 Iable 3.1 Changes of population densities in 1995 in comparison to the year 1993 Räjähdysmäisesti voimistuneet populations Parastichtis ysi1ion Colotois pennaria /pimorpha retusa (95,) Eupithecia inturbata (95) Hadena bicruris Autographa gamma (93) Mimas tiliae Ipimorpha subtusa (95) Ennomos erosaria Actinotio po)yodon (95) Phalero bucephala Selenia lunularia Acronicta auricoma (95) f? %)/Extraordinarily stronger Merkittävästi voimistuneet Remarkably stronger populations Rhodostrophia vibicaria (95) Brachylomia viminalis (95) Eupithecia tenuiata Epione repandaria Angerona prunaria AIcis jubatus (95) Mythimna comma Allophyes oxyacanthae (95) Apamea unanimis (95) Pallo trlmaculoso (93,) Hadena rivularis Electrophaes coty/ata (95) Catocala fraxini Apamea crenata ( %<5 Catocala adultera Apamea illyria (95) Pallo nebulosa (93,) Molacosomo casttense (95) Hadena conflisa (95) Meganola strigula Apamea scolopacina (95) Phragmatobia fuliginosa (95) Photedes pygmina Ennomos tuscontao (93) Amphipyra tragopoginis Ennomos a)niarla (93) Xestio rhaetica (95) Hypomecis roboraria Thera juniperata Acronicta menyanthidis (95) Eupithecio pusillata (93) Suomen ympäristö 62 rattain tasaiseksi (<1 %...< 5 ¾). dysmäiset / romahdusmaiset kannanmuutokset on esitetty taulukossa 3.1. lajeja, joiden kannat heikentyivät, oli sellaisia, joiden kannanvaffitelu jää ver Toiseksi eniten on lajeja, joiden kannat 477 lajia, joista yli puolet (56,6 %) oli heikkoina heikentyneinä (lasku > 5 % < 67 %), merkittävästi heikentyneinä (> 67 % neinä (> 82 %... 1 %) kantoina. mäisesti voimistuneina (>5 %) sekä voimistuivat (16,8 % lajeista). Sen sijaan vain 5,2 % kaikista (näitä lajeja ei ole erikseen lueteltu). Merkittävät ja räjäh Kaiken kaikkiaan vertailuun tuli... Kannanvaihtelut O O

16 Apameo oblongo (95) NoIa confusolis Catarhoe cuculata (95) Agrochola nitida (93) Pedzoma offinitatum (95) Piusia festucae Xestia collina (95) Diyobotodes eremita (95) De/tote uncula (95) Aplocera praeformata Dyptetygia scabriuscula (93) Gnophos obscurata (93) Timandro griseata (95) Photedes e mi Arenostolo phragmitidis (95) Eulithis prunata (93) Syngrapha interrogationis (95) Leucodonta bicoloria (95) Diorsia mendica (93) Acronicta mmicis (95) Xanthorhoe spadicearia (95) Calophasia lunula (95) Merkittävästi heikentyneet ( %<-82 Remarkably weaker populations Lasionycta proxima Eilema /urideola (93) Eupithecia icterata (93) Noctua flmbriata (93) Phyllodesma iiicijöiia (93) Endromis versicolora Discestra trifoiii (95) Coscinia cribraria (93) Eriopygodes imbecilla Biston betularius (93) Eugnorisma depuncta Anticlea badiata (93) Noctuo pronuba (93) Semiothisa Iiturata (93) Cleora cinctaria (93) Cybosia mesomella Comographa temetata (93) Diaphora mendica (93) Xanthorhoe annotinata Romahdusmaisesti heikentyneet Extraordinarily weaker populations Aethalura punctulata (93) Epirranthis diversata Eupithecia indigata (93) Lycia pomonaa (95) Eilema compiano (93) Eupithecia gelidata (93) Acosis viretata (93) Kolmen peräkkäisen vuoden las ketusta populaatioindeksistä voi myös analysoida mikä vertausvuosista (1993 ja 1995) poikkeaa keskimäärin eniten kahdesta muusta vuodesta. Nämä vuo siluvut on taulukossa 3.1. mainittu la jien jälkeen suluissa. Voimistuneista lajeista useammilla on ollut korkeim mat yksilömilärät viime vuonna (95), mikä voi tarkoittaa, että tämä vuosi oli kannankehitykselle poikkeuksellisen hyvä. Voimistuneet lajit edustavat ete läistä lajistoa, joka Suomessa elää re hevissä lehtipuumetsissä tai -pensai koissa esiintymisensä pohjoisrajoilla. Heikentyneistä lajeista useammat poikkeavat edukseen vuonna 1993, minkä voi tulkita joko niin, että vuosi 1993 oli näiden lajien kannankehityk selle poikkeuksellisen edullinen tai, että seuraavat vuodet olivat kannankehi tykselle poikkeuksellisen haitalliset. Koska suurin osa näistä lajeista on ke väällä lentäviä, ja niitä saatiin kylmä nä keväänä 1994 vähäisesti, on toden näköistä, että jälkimmäinen vaihtoeh to on oikea. Kylmän kevään 1994 hai tallinen vaikutus kannankehitykseen näkyisi siis vielä vuoden taantumisen jälkeenkin, eli kannat todellakin hei kentyivät merkittävästi. Muutamat la jit osoittavat kolmen vuoden indeksi arvoissa selvää kehityssuuntaa (aina kin lyhytaikaisesti). Nämä lajit on mer kitty taulukkoon korostetusti. Kehityssuunta voi olla normaalia vuodesta vuoteen kannanvaihtelua tai merkki pitkäaikaisemmasta muutoksesta lajin runsaudessa. Varmuus tästä saadaan vasta seuraavina vuosina. Vaikka tunturimittarilla ei ollut enää joukkoesiintymistä vuonna 1995, laji oli edelleen seurannan runsain yö perhonen (taulukko 3.2). Itse asiassa run saimpien yöperhosten (mittarit, yökkö set) kärkisijoilla tapahtui hyvin vähän muutoksia. Merkittävimmät muutok set löytyvät muiden heimojen kärkiedustajien suurista sijamuutoksista. Yöperhosseurannan harvinaisim mat perhoset on esitetty taulukossa 3.3, jossa on näiden lajien yhteenlaskettu yksilömäärä vuosina Taulu kosta on jätetty pois päiväaktiiviset la jit sekä maahamme vaeltaneet lajit. Suomen ympäristö 62

17 Taulukko 3.2 Seurannan runsaimmat yperhoset vuon na 995 (suluissa vuoden 1994 sijoitus). Taulukkoon on myös sijoitettu eräiden heimojen runsaimmat lajit. Table 3.2 The most abundant moths in 1995 (in pa rentheses position in 1994). The most abundunt com mon representatives of chosen families have been inclu ded. Epinita outurnnata 2. Euflthis populato 3. Ceraptetyx graminis 4. Eupithecia pusillata 5. Chloroclysta citrata 6. Orthosia gothica 7, Amphipoea fucosa 8. Scotopteiyx chenopodiata 9. Hydraecia rnicacea 1. Eulithis testata 9. Poedllocampa populi (Lasiocampidae) 4 1. Korscheltellus fusconebulosus (Hepialidae) 4% Eilema lutdeolo (Arctiidae) 65. Achlya flavicomis (Drepanidae) 71. Ptilodon capucino (Notodontidae) 117. Laothoe popuil (Sphingidae) (1) (2) (3) (5) (4) (6) (7) (1) (13) (21) Aplocera plagiota Habrosyne pyritoides Eupithecio selinata Eupithecia pemotato Eupitheda ochridato Earias clorana Ei/erno cereo/a Arnphipyra pyrarnidea lpimorpha contusa Phatedes captiuncula Cithophane omitopus Conistra erythrocephala Mythimna pudodna Sento flamrnea 6 /56 (26) Rhyacia simulans Xestia loetabilis 3178 (15) Acosis appensata Larne/locossus terebra 3 6 (28) lyria jacobaeae Panthea coenobita 2191 (3) Aparnea Iithoxylaea Aparnea rnaillardi 1913 (92) Diarsia fiorida Xestia gelida 869 (11) Lyrnantria rnonacha Phibalapten/x virgota Rheurnaptera cervinalis Eupithecia orphnata Neustrotia candidula Nycteala revayana Abrostolo osclepiadis Noctua janthe Xestio distenso Spaelotis ravida Elkneno pudibunda Scopula virgulata Eupithecia dodoneata Lomaspilis opis Ouraptetyx sarnbucaria Morna alpium Acronicta euphorbioe Calarnio tridens Hadena albirnacula Taulukko 3.3 Ydperhosseurannan harinaisimmat koti maiset lajit vuosien rysäsaaliissa. Table 3.3 The rarest resident species in the monitonng of the years Suomen ympäristö 62

18 Suomen Suomesta aiemmin havaitut lajit, joita ei toistaiseksi ole tavattu seuran taverkosta, kuuluvat pääosin kolmeen kategoriaan: (1) maahamme vaeltavia tai harhautuneita lajeja, joilla ei ole suo malaista kantaa, (2) pääosin päiväak tiivisia lajeja, joista useimmat elävät Suomen pohjoisosassa, (3) erittäin har vinaisia paikallisia lajeja, joilla on vain muutama esiintymä massamme ja jot ka voivat olla osittain tilapäisviipyjiä. Lisäksi seurannasta puuttuu joitakin lajeja, jotka vielä 195-luvulla olivat verrattain yleisiä, mutta näyttävät ny kyisin melkein hävinneen maastamme (näistä on varsin vähän havaintoja vuo silta Suomen Perhostutkijain Seuran vuosi-ilmoituksissakin). Toisaalta, alla listatuista lajeista monet elävät habitaateilla, joilla ei ry siä juurikaan ole. Lisäksi osa lajeista tulee kehnosti valolle. Näihin voidaan lukea: Chlorissa viridata Scopula ornata Hypoxystis piuviaria Cleora lichenaria Catocala pacta Trichosea ludtfica Trachea atriplicis Diloba caeruleocephata Paradiarsia punicea Lacanobia w-latinum Xylena exsoleta Abrostola trigernina Ilonpilkkuja Vuoden 1995 yöperhosseurannassa saa tiin havaintoja valtakunnallisesti ja / tai alueellisesti uhanalaisista yöperhosis ta 18 lajista yhteensä 1251 yksilöä (tau lukko 3.4). Vastaavat luvut vuonna 1994 olivat 14 lajia/87 yksilöä ja vuonna lajia/58 yksilöä. Selvästi suuremmat luvut johtuvat suurelta osin siitä, että mukana tarkastelussa on alueellisesti uhanalaisia lajeja, joilla on osassa Suo mea voimakas kanta. Näistä esimerk keinä mainittakoon ruskokärsäyökkö nen (Paracolax tristalis) etelärannikolla ja nuoliharmoyökkönen (Xestia rhaeti ca) Kainuussa. Ilahduttavaa oli havaita harvinai sen ruutumäkiyökkösen (Agrochola ui tida) kannan pysyminen saman suurui sena vuosina 1994 (42 yks.) ja 1995 (41 yks.). Naavamittarilla (Atcisjubatus) oli pitkästä aikaa hyvä vuosi ja sitä ha vaittiin 8 eri paikasta yhteensä 64 yksi löä. Lajilla on Kainuussa elinvoimaisia kantoja useammassa paikassa ja ilmei sesti loisten osuus vuonna 1995 oli vä häisempi. Aikaisempina vuosina pre paroidut toukat ovat olleet täynnä loi sia ja kasvatusyritykset ovat päättyneet loisten (Braconiidae) kuoriutumiseen. Seurannassa havaittiin tänä vuonna ensi kertaa uhanalaista tammipiiloyök könen (Conistra erythrocephala), 1 yksi lö Ahvenanmaalta. Vaalea harmoyök köstä (Xestia sincera) havaittiin yhteen sä 7 yksilöä Kuhmosta, jossa lajilla on vahvoja elinalueita jäljellä. Koko yöper hosseurannan aikana ( ) on saa tu havaintoja kaikkiaan yksilöä 27 lajista, joista suurin osa on alueelli sesti uhanalaisia. Seurantaverkko tuot taa hyvin tietoa myös uhanalaisten la jien kantojen kehityksestä. Joukkoesiintymiä ja vaelluksia Vuoden yleisimmän yöperhosen, tun turimittarin (Epirrita autumnata), jouk koesiintymän huippu ohitettiin vuon na Vuonna 1995 kanta paikoin romahti Metsä-Lapissa ja perhonen oli jopa runsaampi Keski-Suomessa (kuva 3.1). Myös eteläboreaalisessa vyöhyk keessä kannat olivat edellisvuotta pie nemmät. Tiheimmät kannat tavattiin edelleen Kilpisjärvellä. Niitty-yökkösen (Cerapteryx grarni nis) kantatiheydet olivat hyvin saman laiset kuin vuonna 1994 (kuva 3.2). Ai noa merkittävä muutos on Kilpisjärven kannan pieneneminen. Gammayökkösiä (Autographa gam ma) vaelsi keväällä runsaasti maaham me. Loppukesästä sekoittuivat kotimai set toisen polven yksilöt ja etelästä saa puneet seuraavien polvien vaeltajat. Runsaimmat gammayökkösen esiinty ympäristö 62

19 O>8 O>6 D4-5 O4-5 t6-1 E2-3 Di L1<4 E1>o ka), mutta Kaijalan kannaksella, Ze maahamme tuli runsaasti myöhäissyk kois-suomessa. Perhosen esiintymisen syn lajeja, joista pakkasmittari (Erannis tojen perusteella päävaellus tuli kaa kosta: Latvian rannikolla laji oli vähä kolla enintään 1 28 yksilöä/paik mät olivat rannikkoseuduilla ja Kaak pohjoisraja siirtyi edellisvuotta pohjoi semmaksi (kuva 3.3). Edullisten vaellussäiden takia pana. Tiheimmät kannat havaittiin ete vaeltaneita koirasyksilöitä (kuva 3.4). Lähialueiden seurantaverkon havain lukuinen (enintään n yksilöä! lärannikolla, jonne saapui runsaasti paikka) samoin Virossa (pohjoisranni Kuva 3.1 Kuva 3.2 defotiaria) tavattiin tavallista pohjoisem Suomen ympäristö 62. asti, mutta vaellus jakaantui leveäm pennaria), joka myös ylti Kainuuseen jopa 2 5 yksilöä. Samanlainen vael mälle vyöhykkeelle Tallinnan ja Kaija lan kannaksen välille. lenogorskin kohdalla vuosisaalis oli luskuvio oli kehrääjälttittarilla (Cototois Pakkasmittarin lähisukulaisella ruskamittarilla (Agriopis auran tiaria) havaittiin myös vaellusta. Vahvimmat kannat havaittiin etelärannikolla, mut vainnot osoittivat vaelluksen tulleen vattiin alle 5 yksilöä/paikka (ei kui mittarilajeilla: Kaij alan kannaksella ta eri suunnasta kuin edellä mainituilla (kuva 3.5). Lähialueiden seurantaha Etelä-Hämeessä ja Etelä-Savossa asti ta pohjoisimmat havaintopaikat olivat Kuva 3. 1 Tunturimittarin kantatiheydet vuonna (In-asteikko) Fig Popufation densi ties of the Autumnal Moth in / 995 (ln-sca/e) Kuva 3.2 Niitty-yökkösen kantotiheydet vuonna / 995 (In-asteikko) Fig. 3.2 Popu(ation densi ties of the Antier Math in / 995 (ln-scale) Cerapteryx graminis

20 2 3.j Taulukko 3.4 Havaittujen uhanalaisten lajien ylcsikimäärät lääneittäin Mukana on myös alueellisesti uhanalaisia lajeja. Iable 3.4 Occurrences of thrcatened species within counties in Regionally threatened species have been included. Lajitlspecies Ahv. T-P Uusim. Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi Venäjä Viro Latvia Liettua Acronicta aceris 5 * Borearctia menetriesi Cyclophora quercimontaria 1 Rhyparia purpurata 1 II 146 * Scopula decorata Acronicta tridens Chloroclystis v-ata Chortodes brevilinea * * Alcis jubatus ? 5 1 Cucullia absinthii Lemonia dumi 7 Victrix umovii Scopula corrivalaria Acronicta strigosa Aplocera piagiata Malanchra persicariae Pseudeustrotia andidula j * * Agrochola nitidus.4 l.. Apamea anceps 12 6 * Apeira syringaria :: * Aspitates gilvaria O Baptna tibiale :. * Cleorodes lichenarius : Conistra erythrocephala 1 Cucullia argentea :.:::. O O 3 = Echptopera capitata * 4 48 * tntephria flavicinctata Entephria nobiliaria z. Epirrhoe tartuensis Eupithecia fennoscandica.. Eupithecia dodoneata * Gastropacha quercifolia * Polypogon lunalis ::j. O O O O Hydraecia petasitis O Hyphoraia aulica ldaeamuricata O lpimorpha contusa * 1 Lacanobia w-iatinum. Lamellocossus terebra t Lamprotes c-aureum :.:. O...L.. Lasionycta Ieucocycla Iasionycta staudingeri Lithophane ornitopus Suomen ympäristö 62...

21 O 13. * Lajitlspecies Ahv. T-P Uusim. Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-5 Kuopio P-K Oulu Lappi Venäjä Viro Latvia Liettua Mythimna pudorina * * Nolakarelica Nycteola revayana * Phytometra viridana 1 2 * Philereme transversata * * Pseudopantheramacularia Scopulavirgulata - O -. Ihalera mbnalis 3 3 Irichosea Iudifica Xestia borealis Xestia brunneopicta... Xestialyngei Eupitheciacauchiata Eupithecia irriuata Acronicta cuspis * Agrotis segetum :; O 2] 2 * * Axylia putris - 7 * ? * Euxoa recussa - 1 O 1 * 6 Euxoa obelisca * * 53 Hypoxystis pluviaria 11 * OO2I* Momaalpium 43 Paracolax tristalis.3j * 1 * * Penzoma bifaciatum T4[: fl 25 2 l 14 * Setina irrorella i : i * Xestia rhaetica 23 Xestia sincera I7 * Selitykset Explanations * * Hävinnyt / Extinct Erittäin uhanalainen / Endangered Vaarantunut / Vulnerable Siiniälläpidettävä taantunut / Declining Silmälläpidettävä harvinainen / Very rare Puutteellisesti tunnettu / Indeterminate Ei enää uhanalainen / Out of danger Lajilla ei pysyvä kantaa / No resideut populatian havaittu aikaisemmin seurannassa / havaintoja lähialuilta known Erom earlier monitonng years / occurs in adjacent areas Suomen ympärsto 62

22 Kuva 3.3 Kuva 3.4 Figure 1995 L1>o Di 1995 LJ>o EH D O Ati togrnpha garnnia Kuva 3.3 Gammayökkösen kantatiheydet vuonna / 995 (In-asteikko) Fig. 3.3 Population densi ties of the Siivet Y in (In-scale) Kuva 3.4 Pakkasmittarin kantatiheydet vuonna / 995 (In-asteikko) Fig. 3.4 Population densi ties of the Mottled Umber in (/n-scale) tenkaan aikaisemmin tunnettu Karja lasta; Sotavalta 1995), Viron Lahemaal la noin 4 yksilöä ja Riianlahden ete läpuolella enintään 5 yksilöä/paik ka, mutta Harjumaalla Tallinnasta län teen vuosisaaliit olivat 1 3 yk silöä. Vaellus on ilmeisesti tullut län nestä ja levinnyt tuulen mukana Suo menlahden molemmille rannikkolin joille lännestä itään. Viimeinen tarkastelun alla oleva joukkoesiintyjä, hallamittari (Operopii tera brumata) ei ole tyypillinen vaeltaja. Hallamittari esiintyy koko maassamme ja tiheimmät kannat sillä oli vuonna 1995 maan itäosissa ja Metsä-Lapissa (kuva 3.6). Pienimmät kannat havaittiin länsi- ja etelärannikkon tuntumassa. Eteläänpäin mentäessä, esim. Virossa ja Latviassa hallamittari oli kohtuullisen vähälukuinen (2 1 6 yksilöä / paikka), mutta se runsastui itäänpäin. Karjalan kannaksella, Zelenogorskissa, vuoden 1995 saalis oli 9 yksilöä ja Äänisen Karjalassa, Petroskoin lähellä, vuosisaalis oli yli 12 yksilöä. Todettakoon kuriositeettina, ettei lajia ole sieltä edes ilmoitettu (Sotavalta 1995). Hallamitta rista saadaan pakkas- ja ruskamittarin tavoin vain koiraita, koska naaraat ovat siivettömiä. - Erannis defoliaria Suomen ympäristö 62

23 L.2 Di E1>o 1995 Suomen ympäristö 62 sien rinnalla Pohjois-Suomessa antaisi villä. Raja ei ole suoraviivainen etelä (kuva 3.7). Harmoyökkösten vuorovuo pia Sisä- ja Itä-Suomessa, kun taas vas le vuodelle tyypillisesti voimakkaam (Xestia speciosa) aikaisemmin todettua lokset vahvisfivat kiijoharmoyökkösen vuoden yöperhosseurannan tu Vuorovuotisten kantojen tarkastelussa vuorottelua. Kannat olivat parittomal taavasti heikkenivät Länsi-Lapissa tisuus on ilmiönä selvä asia, mutta vai pohjoissuunnassa vaan mutkittelee jon hettumisvyöhyke ei vielä ole täysin sel kinverran. Syöttirysien käyttö valory Säännönmukaista kannanvaihtelua Agriopis nurantiaria Kuva 3.5 havaittu kolmen vuoden aikana hie Sen sijaan hallakehrääjällä (Poeci (kuva 3.8). locainpa populi) vuorovuotisuutta on sä ja vuonna 1994 lännessä. Vuonna jälajin mahdollista vuorovuotisuutta. aikana on tarkasteltu kahden kehrää kohtalaisesti kannanvaihteluja niin, topäätöksiä kantojen muutoksista kan nata tehdä vuoden 1995 aineistosta Klijokehrääjällä (Enäromis versicolora) esiintyi aikaisempina seurantavuosina että vuonna 1993 kanta oli vahva idäss 1995 kirjokehrääjällä oli tähän asti heikoin vuosi (vain 55 yksilöä), eikä joh Kolmen yöperhosseurantavuoden kösten populaatioista ja niiden vuoro vuotisuudesta. tulevina vuosina lisää tietoa harmoyök Operophtera brumata ties of the Winter Moth in Fig. 3.6 Population densi (ln-asteikko) (ln-scole) kantatiheydet vuonna Kuva 3.6 Ha/lamittarin in / 995 (In-sca/e) ties of the Scarce Umber Fig. 3.5 Popu/ation densi (In-asteikko) kantatiheydet vuonna Kuva 3.5 Ruskamittarin

24 Kuva 3.7 Kuva Eo-i DI Elo Di-z D>2 Xes [ja 7 Kuvo 3.7 Khjohormoyök kösen kontotiheydet vuon no / 995. (/n-osteikko) Fig 3.7 Populotion densi ties ofxestio specioso in / 995. (In-sco/e) Kuvo 3.8 Kiokehröäjön kontotiheydet vuonno / 995. (In-osteikko) Fig 3.8 Popu/otion densi ties of the Kentish G/on in / 995. (/n-sco/e) Endromis versicolora Suomen man selvemmin. Vuonna 1993 kannat olivat vahvat lännessä, mutta heiken tyivät kesällä 1994 ja vuoden 1995 ai neistosta näkyy taas lännen kantojen vahvistuminen (kuva 3.9). Tästä voitai siin alustavasti päätellä lajin kantojen olevan vahvoja parittomina vuosina lännessä ja parillisina vuosina idässä. Vuonna 1995 seuranta-aineistossa län nen kannat muodostivat koko havai tusta yksilömäärästä noin 65 %. Mo lempien kehrääjälajien vuorovuofisuus selviää vasta pitemmän aikavälin seu rannasta, jolloin muista syistä huono jen / hyvien vuosien vaikutus vaimenee ja trendit näkyvät selvemmin. Esiintymistä vuorovuosittain saat taa ilmetä myös sulkamittarilla (Apocheima pilosaria), kuusensiemen mittarilla (Eupithecia abietaria), sysijuu riyökkösellä (Apamea rubrirena) ja män tykehrääjällä (Deudrolimus pini). Havai tut kokonaisyksilömäärät ovat kuiten kin niin pieniä ja aikajakso niin lyhyt, ettei varmoja johtopäätöksiä voida ve tää. Puneharmoyökkösen (Xestia alpico la) esiintyminen ei näyttäisikään nou dattelevan kioharmoyökkösen (Xestia speciosa) vastaavaa rytmiikkaa (ks. Mik kola ym. 1977), vaan parittomina vuosi na runsaita esiintymisalueita olisivat Itä-Suomen lisäksi myös Keski-Pohjan maan alueet. Pohjanrengasmittarilla (Parietaria vittaria) on kaksivuotinen kehitys ja sen kannat näyttäisivät esiin tyvän parillisina vuosina Etelä-Suo messa, Hämeessä, rannikolla ja hieman yllättäen Itä-Lapissa. Parittomina vuo sina lajia tavattiin Länsi-Lapista, Kuu samosta ja Kainuusta. ympäristo 62

25 Kuva 3.9 Havaintopaikkojen harvinaisuuspisteytykset Figure 3.9 Vuosien seurannan aikana on havaittu 7 lajia vain yhdestä tai kah desta paikasta, siis ne ovat hyvin rajoit tuneita esiintymiseltään. Näistä lajeis ta on päiväaktiivisia kaksi ja vaeltavia 9 lajia. Vuoden 1995 aikana vaeltajia havaittiin tavallista enemmän ja näiden lajien määrä tässä luettelossa nousi seit semällä. Kun annamme 2 pistettä yh dessä paikassa esiintyvästä lajista ja yhden pisteen kahdessa paikassa esiin tyvästä lajista (ei kuitenkaan vaeltajille ja päiväakfiivisille lajeille), saamme jon kinlaisen kuvan seurantapaikkojen tär keydestä harvinaisten lajien suhteen. Listan kärjessä ovat edellisen vuoden tapaan eteläisimmän Suomen seuran tapisteet. Yhdestä kolmeen pisteeseen päässeitä seurantapaikkoja on myös pohjoisessa ja ne voivat kertoa myös rysäpaikan hyvästä valinnasta valais tuksen suhteen. Jos rysä on sijoitettu pimeähköön paikkaan, saadaan Lapin valoisinakin öinä harvinaisia Lapin la jeja (esim. Syngrapha diaserna, Xestia ge lida) L1<2 D2-4 O>4 O>6 Taulukko 3.5 Rysäpaikat, joissa on ollut eniten harvinaisia/paikallisia yiiperhoslajeja vuosina (vain 1 2 paikasta tavatut, yhdestä paikasta tavatut lajit tummennettuina) Table 3.5 The most local moths in Kus, Finstrm (16 pistettä) Agrochola nitida Charanyca ttgrammica Conistra erythrocephala Conistra rubiginosa Craniophora ligustri Epitrita dilutata Uthophane omitopus (Orgyia antigua (enimmäkseen päiväaktiivinen)] Peribatodes secundaria Philereme transversata [Phlogophora met/cu/osa (vaeltaja)] Polymixis polymita Xanthio ourago the monitoring (those found from one locality only marked boulded) Nåti$, Lemland (12 pistettä) Charanyca tngrammica Craniophora ligustii Diarsio fiorida Epimta dilutata Eupithecia dodoneata Eupithecia fraxinata Penbotodes secundaria Philereme transversata Xanthia aurago Kuva 3.9 Ha/lakehrääjön kantatiheydet vuonna (In-asteikko) Fig. 3.9 Populatian densi ties oj the December Matti in /995. (In-scale) Poecitocanzpa poputi Suomen ympanstö 62

26 Tvärminne, Tammisaari (8 pistettä) Tähtelä, Sodankylä (3 pistettä) Tankavaara, Sodankylä (2 pistettä) Asthena aibulata Sympistis heliophila (enimmäkseen päivä- Xanthorhoe abrasaria Earias clorona aktiivinen) Xestia distensa Eulithis pyropato Apamea maillardi Mythimna pudorina Pappilanniemi, Lammi (1 piste) Phibalaptetyx virgata Seili, Nauvo (2 pistettä) Asena albulata yna jacobaeae (vaeltaja)] Actinotia hyperici (Oryia antiqua (enimmäkseen päivä Orö, Dragsärd (7 pistettä) Eriogaster Ianestris aktiivinen)] obstipata (vaeftaja)] Abrostola asclepiadis tprotoschinia scutosa (vaeltaja)] Ruissalo, Turku (1 piste) Actinotia hyperici Apamea /ithoxylaea Fantsnäs-Valko, Loviisa (2 pistettä) ldaea seriata Habrosyne pyritoides Eupithecia pernotata Kalkkimaa, Tornio (1 piste) Panthea coenobita ftithosia quadra (vaeltaja)] Acasis appensata Xestia ashworthii Tulliniemi, Hanko (6 pistettä) Seitseminen, Kuru (1 piste) Apamea anceps Hurppu, Virolahti (2 pistettä) Apamea maillardi Aplocero plagiata Apamea Iithoxylaea (Heliothis viriplaca (vaeltaja)] Eupithecia ochridata Tapaninkylä, Helsinki (1 piste) Phibalapteiyx virgata fsyngrapha microgamma (enimmäkseen Xestia ashworthii päiväaktiivinen)] ldaea sen ota Uddskata, Hanko (6 pistettä) Gullö, Tammisaari (2 pistettä) Nisus, laala (1 piste) tagrotis ipsilon (vae!taja)] Panthea Lamellocossus coenobita terebra Amphipyra pyramidea tlyria jacobaeae (vaeltaja)] Eupithecia orphnata Raate, Suomussalmi (1 piste) thorisme vitaibata (vaelta]a)j Saaranen, Haapajärvi (2 pistettä) Xestia distensa Senta flammea Actebia fennica (mahd. vaeltanut) Palokki, Suonenjoki ( pistettä) Kouvola (5 pistettä) Kabböle, Pernaja (2 pistettä) tanaa myrtilli (enimmäkseen päivä Eilema cereolum Euphyia biangulata aktiivinen)] Eupithecia pernotata Isyngrapha microgamma (enimmäkseen Melanchra persicariae päiväaktiivinen)] Piikkiö, Paimio (2 pistettä) Imatra (4 pistettä) Nycteola revayana Hingunniemi, Kiuruvesi ( pistettä) Eupithecia selinata lpimorpha Contusa Vaasa (2 pistettä) Rhyacia simulans tepirrhoe hastulata (enimmäkseen päiväaktiivinen)] Kähärilä, Joutseno (4 pistettä) Korospohja, Korpilahti ( pistettä) Mekrijärvi, Ilomantsi (2 pistettä) Lomaspilis opis tpseudopanthera macularia (enimmäkseen Photedes captiuncula Scopula rubiginata (asitpäiväaktiivinen) päiväaktiivinen)] Liikasenvaara, Kuusamo (3 pistettä) Länsikylä, Pyhtää (2 pistettä) Sarmijärvi, Inari ( pistettä) Acasis appensata Scopula virgulata (ositpäiväaktiivinen) frheumaptena subhastata (enimmäkseen Xestia Iaetabilis päiväaktflvinen)] Rajakangas, Kuhmo (2 pistettä) Teuravuoma, Kolari (3 pistettä) Xestia gelida Syngnapha diasema (ositpäiväaktiivinen) Xantharhoe abrasaria Suomen ympäristö 62

27 Lajien sisäinen vaihtelu Muotojen osuudet Monilla yöperhoslajeillamme esiintyy useita värimuotoja. Lajit ovat siten monimuotoisia eli polymorfisia (Ford 1967). Polymorfismi on geneettinen il miö joka yöperhosilla aiheuttaa hyppä yksellisiä vaihteluja ulkonäössä. Poly morfismin yksinkertaisin ilmiö on di morfismi, jolloin lajilla esiintyy kaksi toisistaan poikkeavaa muotoa samas sa populaatiossa, esim. mutkakulmu mittarilla (Idaea aversata) on mustavöi nen muoto (nimimuoto aversata) ja vaaleavöinen muoto (muoto remutata). Lajilla voi myös esiintyä useita toisis taan poikkeavia muotoja, kuten esim. pakkasmittarilla (Erannis defoliaria), (vrt. Kronhoim & Luoma 1995). Polymor fismin sanotaan olevan tasapainottu nut (balanced), jos muotojen osuudet ovat joidenkin ulkoisten säätelijöiden vaikutuksesta jokseenkin samat pitkä aikaisessa tarkastelussa. Polymorfis min sanotaan olevan hetkellistä (transient), jos muotojen osuuksien vaihtelu on lyhytaikainen dynaaminen prosessi kunnes geneettinen tasapaino on saavutettu. Esim. teollisuusmelanis mi on usein ilmentymä hetkellisestä polymorfismista. Kaikkien lajien sisäiset muuntelut eivät ole polymorfismia. Myös elinym päristö voi muovata erinäköisiä yksi löitä. Parhaiten tunnettuja ekologisia ilmiasuja eli fenotyyppejä ovat eri kos teusoloissa kasvaneet yksilöt märäs sä ja viileässä ympäristössä voi joilla kin lajeilla syntyä poikkeavan tummia yksilöitä. Eräät seurannassa erotellut värimuodot ovat genetiikaltaan tunnettu ja. Erittäin harvoin tavattavan poikke Suomen ympäristö 62.. avan muodon aiheuttaa yleensä reses slivinen, väistyvä geeni (esim. hyvin poikkeva väri, jossa punainen korvau tuu keltaisella). Toisaalta populaatios sa runsastuvat muodot ovat yleensä vallitsevia, dominantteja, ja tämä on tunnusomaista melanismille (poikke uksena kuitenkin täpläh irmomittarin (Ectropis crepuscutaria) melanistinen f. defessaria-muoto. Monen värimuodon geneettinen tausta on vielä selvittämät tä. Eri geneettisten muotojen esiinty minen voi olla tasaisesti levinnyt mel kein kaikkiin populaatioffiin (balan ced), kuten esim. vaalealla keltayökkö sellä (Xanthia icteritia), mutta usein muotojen esiintymisessä on maantie teellisiä eroja. Muotojen keskinäiset suhteet voivat vaihtua johonkin aluee seen nähden kehämäisesti eli konsent risesti, esim. korsiyökkösten (Otigia suvun) teollisuusmelanismi. Muotojen osuudet voivat myös vaihdella etelä pohjoissuunnassa vyöhykkeittäin eli kliininä, kuten esim. tunnusraitayökkö sellä (Orthosia gothica). Myös itä-länsi suuntaisia eroja tiedetään esiintyvän joillakin lajeilla, esim. luumumittarin (Angerona prunaria) vallitseva muoto (f. corylaria) ja häivänirkon (Leucodonta bicotoria) väistyvä muoto (f. albida) ovat ilmeisesti levinneet maahamme kaa kosta. Taulukossa 4.1 on esitetty joiden kin Suomessa tavattujen muotojen pro sentuaaliset osuudet eri lääneissä vuo den 1995 aikana. Koska kaikista havain topaikoista ei ole eroteltu muotoja on kunkin läänin osalta mainittu myös se näytekoko (n) johon laskenta perustuu. Lajit ja niiden muodot on kommentoi tu lyhyesti jäljempänä.

28 Taulukko 4.1 Eräiden yperhosten poikkeavien värimuotojen suhteellinen osuus eri lääneissä vuonna Table 4.1 Relative proportions of some forms of Finnish moths in different regions in Laji Orthosia gothica Hillia ins Xanthia togata Xanthia icteritia Apamea crenata Apamea ophiogramma Oligia strigilis Oligia latruncula Parastichtis ypsillon Celaena leucostigma Cosmia trapezina Nonagria typhae Archanara dissoluta Catocala fraxini Sterrha aversata Hydniomena furcata Orthonama vittata Eupithecia icterata Chloroclystis rectangulata Erannis defoliania Hylaea fasciaria Angerona prunania Odontopera bidentata Alcis repandatus Ectropis crepuscularia Leucodonta bicolona Mo Muoto Ty Ahv. T-P Uusim. Kymi Häme p d d d d p p p p d d d d p d p p p p p p p p p p p gothicina schildei virescens flavescens alopecurus moerens aethiops aethiops nigrescens fibrosa fasciata fraterna dissoluta moerens remutata nigra bothnica oxydata nigroseniceata holmgreni prasinaria corylaria nigra nigra defessaria albida ¾ n ¾ n ¾ n ¼ n ¾ R MD 35. II MD MD D MD II MD R D MD MD MR R ? II Mo = vaihtelun tyyppi (p = polymonlinen; d = dimonfinen) n = näytekoko josta muodon ¾ 5UU5 Ty muodon tyyppi (M = melanistinen; R = resessiivinen; D = dominantti) Suomen Tunnusraitayökkösen ( Orthosia gothica) gothicina-muodon osuus on aihaisin etelärannikollamme (8 2 %), mistä se kasvaa koi]li seen päin ja on korkein Pohjois SavossajaKainuussa( >6 %). Muoto on ilmeisesti manter einen. O Silkkiyökkösen ( Hillia ins) schil dei-muoto näyttää seuraavan yl lättävän tarkasti Suomen mal mivyöhykettä kaakosta-luotee seerl O Huppukeltayökkösen ( Xanthia togata) hawinainenvir escens muoto on rajoittunut Pohjanlah den per ukalle. O Vaalean keltayökkösen ( Xanthia icteritia) ftavescens-muodon osuus vaihtelee yllättävän paljon ja on korkeimmillaan rannikko lääneissämme. O Kirjolahoyökkösen ( Apamea cre nata) alopecur us-muodon osuus vaihtelee myös paljon, mutta on yleensä korkea; vaihtelut voivat johtua eri sukupuolien osuuksis ta näytteissä ( vrt. Mikkola & Jalas 1977). O Rantajuuriyökkösen ( Apamea ophiogramma) moer ens-muoto löydettiin vuonna 1995 vain T u ympäristö 62

29 Mikkeli Vaasa K-S n ¾ n ¾ n ¾ ? II? Kuopio ¾ P-K Oulu Lappi n n ¾ n ¾ ? II O O O run ja Porin läänistä; muoto on Helsingin seudulla aikaisemmin ollut tätä paljon runsaampi (vrt. Mikkola & Jalas 1977). Hammaskorsiyökkösen (Otigia strigilis) melanistinen aethiops muoto on huomattavan yleinen Kaakkois-Suomessa Vaiokorsiyökkösen (Oligia lat runcuta) melanistinen aethiops muoto on sen sijaan yleisin Lou nais-suomessa. Lyijy-yökkösen (Paras tichtis ypsil lon) tumma nigrescens-muoto esiintyy harvinaisena päämuo don joukossa paitsi Helsingin alueella, missä se viime vuosina on huomattavasti yleistynyt (vrt. Mikkola & Jalas 1979). Ruskoluhtayökkösen (Celaena leucostigma) kirjava fibrosa muoto on yleisin rannikolla ja suurten järvien alueella; muodon osuus on huomattavan paljon korkeampi mitä aikaisemmin on ilmoitettu (vrt. Mikkola & Jalas 1979). Keltapetoyökkösen (Cosmia tra pezina) mustavöinen fasciata muoto on kaikissa populaatiois sa harvinainen ja korkeimmil laan 2 3 ¾ luokkaa. Suomen ympänstö 62

30 1 Erannis defoliariaf holmgreni Suomen O O O O O O O O Osmankäämiyökkösen (Nonagria typhae) fraterna-muodon osuus on yleensä korkea; vuoden 1995 aineisto on liian pieni johtopää töksiin. Hentoruokoyökkösen (Archanara dissoluta) tummaa nimimuotoa dissoluta ei havaittu vuonna 1995 lainkaan. Siniritariyökkösen (Catocala fraxi ui) tumma moerens-muoto on il meisesti yleistymässä ja on mo nin paikoin huomattavasti aikai semmin ilmoitettua (Mikkola & Jalas 1979) 5 % korkeampi. Mutkakulmumittarin (Idaea aver sata) remutata-muoto on maas samme vallitseva. Nimimuoto on yleisin rannikoillamme (15 25 %) ja laskee jopa alle 5 % poh joiseen päin mentäessä huo maa kuitenkin nimimuodon kor kea osuus Oulun läänissä. Varpukudosmittarin (Hydriomeua furcata) tummunut nigra-muoto on aikaisemmin tavattu jopa pääkaupunkiseudulla, missä se vielä 198-luvun alussa oli jok seenkin yleinen; vuoden 1995 seuranta-aineisto viittaisi muo don olevan selvästi pohjoinen. Luhtamittarin (Orthonama vittata) bothnica-muoto on nimensä ar voinen; se esiintyy harvinaisena vain Pohjanlahden rannikolla. Kärsämöpikkumittarin (Eupithe cia icterata) oxydata-muoto on ai neistossa jokseenkin harvinai nen, ainakin huomattavan paljon vähäisempi kuin aikaisemmin on ilmoitettu (vrt. Mikkola et al. 1989). Omenavähämittarin (Chloroclysta rectangulata) musta nigrosericea ta-muoto on harvinainen ja ai neiston perusteella lounaassa yleisin. Pakkasmittarin (Eraiznis defo liaria) holmgreni-muodon osuus vuoden 1995 vaelluskannoista oli huomattavan paljon korkeampi kuin vuoden 1993 vaelluskan noissa mainittu 3,9 % (vrt. Kron holm & Luoma 1995). Vuonna O O O O O O 1995 tavattiin täysimustaa nigra muotoa Kabbölessä ja Kannak sen Zelenogorskissa. Havumittarin (Hylaeafasciaria) harmaan grisearia-muodon osuus oli esim. Pohjois-Karjalas sa2 5%. Luumumittarin (Angerona pruna ria) poikkeava corylaria-muoto on selvästi itäinen; se näyttää yleistyvän Kaakkois-Suomessa. Kannaksella sen osuus on noin 25 % kannoista, mutta Inkerinmaalla se on kohtuullisen harvi nainen. Hammasmittarin (Odontopera bi dentata) mustia nigra- ja semini gra muotoja ei tavattu vuoden 1995 seurannassa lainkaan. Aaltoharmomittarin (Alcis repan datus) mustaa nigra-muotoa ta vattiin harvinaisena (<1 %) kol mesta läänistä. Täpläharmomittarin (Ectropis cre puscularia) tummaa defessaria muotoa tavattiin myös kolmesta läänistä; korkein osuus oli Turun ja Porin läänissä. Häivänirkon (Leucodonta bicolo ria) kokovalkea albida-muoto on aineiston perusteella sisämaassa yleisin; nimimuoto on yllättäväs ti vallitseva Uudenmaan läänis sa. Näiden tietojen valossa melanistiset muodot olisivat yleisimmät Turun ja Porin läänissä eivätkä välttämättä pää kaupunkiseudun tuntumassa. Mainittakoon, että jättiharmomit tarin (Hypomecis roboraria) melanistinen muoto infuscata, jota aikaisemmin on tavattu Suomesta, ei ole seurannassa ta vattu ollenkaan. Kuitenkin esim. Liet tuassa sen osuus sikäläisistä populaa tioista on vielä jopa 6 7 %. ympäristö 62

31 Juha-Pekka Hirvi, vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus Yöperhosten seuranta Suomen ympä ristökeskuksessa (SYKE) käynnistyi Johdanto säilyttämisen ja lähetystavan tuli olla keskuksissa tai muuualla, jossa oli tar 25 asteeseen alueellisissa ympäristö yhdenmukaista. Näytteet pakastettiin Suomen ympäristö 62 ten annettiin erityisohjeet, joissa paino tettiin raskasmetallikontaminaation välttämistä pyydysten kokemis- ja per Näytteiden keruuta ja poimintaa var hosten poimintavaiheessa. Näytteiden Menetelmä ja aineisto sotidaginis). Nämä esiintyivät valtalajei lajeiksi valittiin tunturimittari (Epirrita sena ryhmänä, koska näytteitä kertyi ja kuvaamaan, missä määrin ympäris auturnnata), niitty-yökkönen (Cerapteryx graniinis) ja vaippayökkönen (Lithoinoia sä vaiheessa ei ole osoitettavissa, vaan metallianalyysit tehtiin kyseisissä näytteistä. Kaikki raskasmetalliseurantaan Tuloksia on tarkasteltu siten, että ne vuonna Samaan aikaan päätettiin tutkia mahdollisia bioindikaattorilaje tömyrkyt (mm. raskasmetallit, muut huomattava määrä vuosittain. Näyte kontaminaatit) esiintyvät terrestrisessä ympäristössä valtakunnallisesti. Yö perhosia tutkittiin yhtenä potentiaali lötty ympäristönäytepankkiin Suomen tä vuoden 1994 yöperhosnäytteissä. yöperhoslajissa. Mitään aikasarjoja täs aikojen välillä. na näytteistöissä. Vuonna 1994 kertyi näytteitä hyvin paljon ja näytteistö oli hyvän laatuinen, minkä vuoksi raskas toimitetut näytteet on käsitelty ja säi ympäristökeskuksen laboratoriossa. antavat yleiskuvan raskasmetallien vuoden 1994 näytteistöjä on tarkastel muutoksina alueellisesti ja eri pyynti Tässä julkaisussa on esitetty päätulokset raskasmetallien esiintymises esiintymisestä tutkituissa kolmessa tu pääosin raskasmetallipitoisuuksien seurantatulokset Yäperhosten raskasmetallien eiden näytteiden raskasmetallipitoi näytteiden raskasmetallipitoisuuksiin. vertailtu (1) raskasmetallien pitoisuuk lähteiden (lähdealueiden) ja tausta-alu sien eroja kolmen lajin välillä, (2) alu Suomen näytteistöjen välillä kussakin suuseroja ja (4) pyyntiajan vaikutusta lajissa, (3) oletettujen kontaminaatio Tuloksia on tarkasteltu siten, että on eellisia eroja Etelä-, Keski- ja Pohjois- Tulokset sa ICP/MS -laitteella, jota käytetään Tuloksia tarkasteifiin t-testillä (kak uuden näytteen poimintaan. Uusiota kalvo vaihdettiin aina kun siirryttiin poiminta-alustana ei suositeltu, koska nämä sisältävät raskasmetalleja. Näytteet säilöttiin Mini-Grip-pusseihin. vittavat pakastustilat. Näytteet eroteltiin ja poimittiin muovipinseteillä ja poiminta-alustat peitettiin elintarvikemuovilla tai käy pinsetil ja -levy huuhdeltiin tai muovi louspaperin tai sanomalehden käyttöä tettiin muovilevyä alustana. Muovi grammaa, joka vastasi 4 8 perhos yksilöä lajista riippuen. Tästä syystä alueilta, joilta näytteitä kertyi vähem män, jouduttiin yksittäisiä näytteitä yhdistämään sopiviksi määriksi. Näytteet kuivattiin ennen märkäpolttoa. yleisesti seurantanäytteiden raskasme sisuuntaisesti, hetero- ja homoskedasti sesti), jolla määnitettiin todennäköisyyserot eri keskiarvojen vertailussa. Näytteitä tarvittiin vähintään,5 Näytteet käsiteltiin ja analysoitiin Suo tallipitoisuuksien määrityksissä. men ympäristökeskuksen laboratorios

32 Lajien vaikutus sessä (vrt, myös taulukko 5). Sen sijaan vaippayökkösnäytteiden ras kasmetallipitoisuuksissa ei voitu tode raskasmetallipitoisuudet ta alueellisia eroja (taulukko 2c). Niitty ja vaippayökkösnäytteitä voitiin ver Kun vertaillaan kolmen lajin välisiä ras kasmetallipitoisuuksia keskenään, voi daan todeta, että metallien esiintymi nen näytteissä seurasi yleisesti pitoi suusgradienttia Zn> Mn> Cu > Al> g kp). Ainoastaan tunturimittarinäyt Rb> Cr> Ni> Cd > Pb (295 ->,1 igi teissä Mn- ja Pb- pitoisuudet erosivat selkeästi muista ollen Mn:n osalta 1 kertaa pienempiä ja Pb:n osalta kertaluokkaa suurempia kuin muissa lajeis sa (Taulukko 1). Tulokset osoittavat mah dollisia eroja lajien ravintokäyttäytymi tailla ainoastaan Etelä- ja Keski-Suo men välillä, koska näiden lajien saanto luonnollisista syistä on heikkoa Poh jois-suomesta. Kontaminaatiolähteiden raskasmetallipitoisuuksiin Raskasmetallipitoisuuksia tarkasteltiin ns. tausta-alueilta ja oletetuilta konta minaatioalueilta (lähdealueilta) kerät tyjen näytteistöjen välillä. Lähdealuei den näytteiksi valittiin sellaiset, jotka oli pyydetty suurten kaupunkien (Hel Raskasmetallipitoisuuksien sinki, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu) alueelliset erot lähistöltä tai metalli- ja kaivosteollisuu den (Hailuoto, Viiksimo, Vironiahti) vaikutuspiiristä. Tunturimittarinäyt Alueellisessa tarkastelussa voitiin tode ta eroja erityisesti tunturimittarissa, jos sa kuparin (Cu), alumiinin (Al) ja kad miumin (Cd) pitoisuudet olivat merkit sevästi suurempia Etelä-Suomen näyt teissä kuin Keski- ja Pohjois-Suomen näytteissä (Taulukko 2a). Myös Etelä- Suomen niitty-yökkösnäytteissä todet tiin merkitsevästi suurempia alumiini-, nikkeli- (Ni) ja kuparipitoisuuksia kuin Keski-Suomen näytteissä (taultckko 2b). teissä todettiin merkitseviä eroja kupa ri-, nibidium- ja nikkelipitoisuuksissa, jotka olivat suurempia lähdealueiden kuin tausta-alueiden näytteissä (tauluk ko 3a). Vastaavia eroja todettiin myös niitty-yökkösnäytteissä lyijy-, kad mmm- ja kuparipitoisuuksien suhteen (tatc lukko 3b). Vaippayökkösnäytteissä ei raskasmetallipitoisuuksien eroja voi tu todeta (taulukko 3c). Taululdo 1. Tunturimittarin, niitty-yikkösen ja vaippaybicksen raskasmetallipitoisuuksia (ug/g kp) vuonna 1994 lahle 1. Concentrations of heavy metals (uglg dw) in the Autumnal Moth, Antier Moth and Golden-rod Brindle 1994 t. autumnata keskiarvo/mean SD C. graminis keskiarvo/mean SD solidaginis keskiarvo/mean SD 42.5 n 19 n Zn Mn Cu Al Rb Ci Pb Ni Cd Ag Pt ? ? 3? 37 3? 13.? Suomen ympäristö 62

33 Taulukko 2a. Tunturimittarin raskasmetallipitoisuuksien (ug/g kp) alueellinen vertailu Table 2a. Regional differences in heavy metal concentrations (ug/g dw) of the Autumnal Moth Zn Cu Mn Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt Etelä-Suomi! keskiarvo/mean Finland n Keski-Suomi! keskiarvo/mean M Finland SD 22.4? n t-testi P,5 P <,1 P <,5 P <,1 Pohjois-Suomi! keskiarvo/mean ? N Finland SD n t-testi p <,1 P =,1 P <,5 P <,1 Taulukko 2b. Niitty-ykksen raskasmetallipitoisuuksien (ug!g kp) alueellinen vertailu Iable 2b. Regional differences in heavy metal concentrations (ug/g dw) of the Antler Moth Zn Mn Cu Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt Etelä-Suomi! keskiarvo!mean 25: Finland SD n II II II II II II II II II II II Keski-Suomi! keskiarvo/mean M Finland SD ?.8.1 n t-testi P <,1 P <,1 f <,5 Pohjois-Suomi! keskiarvo/mean N Finland SD n t-testi Taulukko 2c. Vaippaykksen raskasmetallipitoisuuksien (uglg kp) alueellinen vertailu Table 2c. Regional differences in heavy metal concentrations (ug!g dw) of the Golden-rod Brindle Zn Mn Cu Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt Etelä-Suomi! keskiarvo!mean Finland SD n Keski-Suomi! keskiarvo!mean Finland SO n t-testi Suomen ympärietö 62

34 Taulukko 3a. Iunturmittarin raskasmetallipitoisuuksia (ug/g kp) tausta- ja lähdealueilla Tahle 3a. Heavy metal concentrations (ug/g dw) of the Autumnal Moth in background and source areas Zn Cu Mn Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt Tausta-alueet! keskiarvo/mean Eackground SD n ähdeaiueet/ keskiarvo/mean Source areas SD ? n t-testi P =,5 P <,1 P <,1 Taulukko 3b. Niitty-ykksen raskasnietallipitoisuuksia (uglg kp) tausta- ja lähdealueilla Tahle 3b. Heavy metal concentrations (ug/g dw) of the Autier Moth in background and source areas Zn Mn Cu Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt Tausta-alueet! keskjarvo,1mean ? Baclcground SD n lähdealueet/ keskiarvo/mean Source areas SD n t-testi P <,5 P =,5 P <,1 P <,1 Taulukko 3c. Vaippaykkdsen raskasmetallipitoisuuksia (ug!g 1(p) tausta- ja lähdealueilla Iable 3c. Heavy metal concentrations (ug/g dw) of the Golden-rod Brindle in background and source areas Zn Mn Cu Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt Tausta-alueet! keskiarvo!mean Background SD ? n Lähdealueet! keskiarvo/mean Source areas SD n t-testi Suomen ympäristö 62

35 lipitoisuuksia pyyntiajan alussa kerät turimittarissa todettiin sinkin, kuparin, rempia lentokauden loppupuolella pyydetyissä näytteissä (taulukko 4a). pyyntijaksojen näytteiden välillä. Tun Taulukossa 4 on verrattu raskasmetal tyjen näytteiden ja sitä seuraavien jyn (P<O,OO1) pitoisuuksien olevan suu alumiinin, rubidiumin ja erityisesti lyi vat olla yhteydessä siihen, että näiden mangaanin (Mn) keskipitoisuudet voi kasvillisuutta kun muiden taulukossa Ympäristön kannalta eniten kuor mittavat ja haitalliset raskasmetallit assa puiden lehdillä. 5 esitettyjen lajien toukat elävät pääasi Lithomoia sotidagiiiis lajien toukat käyttävät ravinnoksi alus kösessä (Lithornoia solidaginis) suuret Suomen ymparietö 62 suudet myös muista tutkimuksista an Taulukossa 5 on vertailtu yöperhosten, ovat olleet terrestrisen seurannan kehit esitetyt yöperhosten raskasmetallipitoi säkkään metsäpäästäisen raskasmetal lipitoisuuksia keskenään. Nämä lajit tämisen kohteina raskasmetallienja or ilmentäjinä (Hirvi 1996). Taulukossa 5 kekomuurahaisten ja hyönteissyöjäni ganoklooriyhdisteiden kuormituksen indikaattoriarvot yöperhosissa, muissa lajeissa ja Raskasmetallipitoisuuksia sa. Se voisi osoittaa, että lentoajan alus taa myös tulevissa seurantamittauksis tää se, että koteloon (kitiinirakenne) delleen. Tätä ilmiötä tullaan tutkimaan sä ei todettu mitään eroja (taulukko 4c). sa pyydyksiin jäävät yksilöt ovat vä lukko 4b), mutta vaippayökkösnäytteis kupari osoitti vastaavaa kehitystä (tau loppupuolen näytteissä on mielenkiin lipitoisuudet ovat yleisesti pieniä. Ai Niitty-yökkösnäytteissä ainoastaan Tunturimittarin raskasmetallipi toisuuksien suureneminen lentoajan toinen ilmiö, jos tämä voidaan vahvis hemmän kontaminoituja kuin lentoajan lopussa saadut yksilöt. Erot voi selit kuisten yksilöiden elinkaaren aikana erittyy ja jää suurin osa toukkavaiheen aikana kertyneestä raskasmetalleista ja lentoajan alkupuolen näytteissä metal raskasmetallia kertyy ympäristöstä uu jatkossakin. raskasmetallipitoisuuksiin Pyyntiajan vaikutus haisissa ja metsäpäästäisessä kuin yö elintapojensa ja pitemmän elinkaaren kuten Al, Ni, Cr, Cd ja Pb esiintyvät suurempina pitoisuuksina kekomuura perhosissa (vrt, taulukko 5). Kekomuu rahainen hankkii kitiinirakenteensa, metsäpäästäinen toimii näiden raskasmetallien kuormituksen ilmentäjänä boreaalisessa metsäekosysteemissä selkeämmät raskasmetallien pitoisuus (Pankakoski 1989, Pankakoski ym. rilajeina voivat elintapansa ja raskasmetallien sietokyvyn takia indikoida 1992). Näissä lajeissa voidaan todeta näytemäärällä kuin yöperhosnäytteis hainen ja metsäpäästäinen indikaatto ylidramaattisesti ympäristön raskas metallikuormitusta, mitä taas yöperho mahdollisesti siitä, että raskasmetalli hittämisessä tarvitaan erilaisia mdi sa (Hirvi 1996). Toisaalta kekomuura gradientin muutokset ja pienemmällä todenmukainen arvio. tarkoitettu ensisijassa biodiversiteetti ristönäytepankkiin, jonka näytteistöt vat) koteloitumisvaiheessa. Raskasme en pitoisuudet pienenevät (eliminoitu tallien seurannassa ja tarkastelussa tu kaattoriarvoja. Yöperhosseuranta on nasta kertyvä näytteistö (erityisesti tun turimittari) tullaan tallentamaan ympä tietyin aikavälein analysoidaan mm. raskasmetallien osalta. Havaitut ras muutosten toteamiseen, mutta seuran SYKE:n terrestrisen seurannan ke jeja, jotta ympäristön tilasta saataisiin set (aikuiset) eivät tee. Tämä johtuu sa vuoksi näitä raskasmetalleja itseen sä enemmän kuin yöperhoset. Myös sä koko maata kattavassa tarkastelus lee olla mukana useita indikaattorila sä (Cerapteryx grarninis) ja vaippayök tavat viitteitä, että eri lajien ravinto käyttäytymisellä on vaikutusta pitoi suuksiin. Esimerkiksi niitty-yökköses

36 Taulukko 4a. Tunturimittarin raskasmetallipitoisuuksia (ug/g kp) eri pyyntiaikoina Iable 4a. Heavy metal concentrations (ug/g dw) of the Autumnal Moth during different periods viikot/weeks Zn Cu Mn Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt keskiarvo/mean n keskiarvo/mean n t-testi keskiarvo/mean SD n t-testi P <,5 P <,5 P <,5 P <, keskiarvo/mean n t-testi P <,5 P <,1 P <,1 Taulukko 4b. Niitty-ykksen raskasmetallipitoisuuksia (ug/g kp) eri pyyntiaikoina Table 4b. Heavy metal concentrations (uglg kp) of the Antier Moth during different periods viikot/weeks Zn Mn Cu Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt 28 3 keskiarvo/mean ! 5D n keskiarvo/mean SD n t-testi P,5 Taulukko 4c. Vaippaykksen raskasmetallipitoisuuksia (uglg kp) eri pyyntiaikoina Table 4c. Heavy metal concentrations (uglg dw) of the Golden-rod Brindle during different periods viikotlweeks Zn Mn Cu Al Rb Cr Pb Ni Cd Ag Pt keskiarvo/mean ! n keskiarvo/mean SD n II II II II II II II II II II II t testi (ei merkitsevä) Suomen ympäristö 62

37 kasmetallien pitoisuuserot alueellises ti ja pyyyntiaikojen välillä indikoivat ympäristössä ja yöperhosissa tapahtu via muutoksia ja eroja. Ne voivat olla linkkinä pitemmälle vietyffiin johto päätöksiin kuin mitä tässä ensimmäi sessä yöperhosseurannan raskasmetal litulosten tarkastelussa on mahdollista tehdä. Nyt tutkitut yöperhoset, erityisesti tunturimittari ja niitty-yökkönen, osoit tivat lajien välisiä ja alueellisia eroja ras kasmetallipitoisuuksissa. Tämä antaa hyvät alkutiedot tulevalle raskasmetal liseurannalle. Tunturimittarin ravintoarvon ja tämän populaation valtavan ti heyden (vuosittain tuotettavan biomas san) vuoksi nämä mittarit toimivat (myös toukkavaiheessa) raskasmetalli lähteinä hyvin laajasti eri ravintoket juissa, ehkä biomassa-arvoon perustuen parempana lähteenä kuin kekomuu rahaisetja metsäpäästäinen. Näistä mo ninaisista syistä on perusteltua jatkaa raskasmetallien seurantaa yöperhosis sa. Taulukko 5. Raskasmetallipitoisuuksien vertailua joidenkin eläinlajien välillä (keskipitoisuuksia uglg kp) Table 5. Comparison of heavy metal concentrations (mean ug!g dw) of some animal species Lajit n Zn Mn Cu Al Rb Cr Pb Ni Cd Viite Yöperhose/moths Epirrita autumnata Cerapteryx graminis Lithomoia solidaginis 37 16? Dendrolimus pini cm cm em cm.4 2. Bupalus piniarius em cm cm em cm 2. Thera obeliscata em em em em Laothoe populi ? em cm cm cm Sphinx pinastri cm cm cm cm.1 3. Muut/others Formica aquilonia Sorex araneus Viitteet: 1. SYKE/yperhosscuranta, 2. Rantataro ym. 1989, 3. Pihlajamäki ym. 1989, 4. 5YKE/terrestrinen ympäristmyrkkyseuranta, cm = ei määritetty Suomen ympärit6 62

38 Kirjallisuus: Hirvi, J-P enesfrisetbioindi kaatoritympäflstömyrkkyseu rannassa. Suomen ympäristöhal hrinon julkaisuja -sarja A(val misteifia). Pankakoski, E Pikkunisäkkäi den käytöstä bioindikaattor ema. flmansuojelu-uutiset3 /89:31 Pankakoski, E., Koivisto, 1. & Hyvä rinen, H Reduced deve lopment stabffity as ar indicator ofheavy metal pollution in the commonshr ewsor exaraneus. AnnZool. Fennical9l: Pihlajamäkiym Metallevelsin Laothoe populi and Sphinx pi nastri. Ann. Entomol. Fenruci ijs. Rantataro, M., Laine, J., Koskinen, P. ja Nuorteva, P Metal con tentsinffie scots pine feeding moths Dendr olimus pini L. (Lep., Lasiocampidae), Bupalus piriiarius L. and Thera obeliscata L. (Lep., Geomeffidae). s In: Bohac,J. & Rozicka, V 1989: Pr oc. Vthlnt. Conf. Bioin dicators Deteriorisationis. Regio nis. Institute of Landscape Ecolo gy CAS, Ceske Budjovice. SYKE /Yöperhosseuranta. Yöperhos ten raskasmetalliseurannat Kertymär eldsten. Suomenympäristökeskus 1996 SYKE / Terrestrinenympäristömyrk kyseuranta. Ympäristömyrkky seurannatv kertymärekisteri. Suomen ympäristökeskus19%. Suomen ympäristö 62

39 Diversiteetti... Lajimäärät yllätyksiä! täynnä Kuva 5. 1 Figure 5.1 Verrattaessa kulttuuri- ja metsäbiotoop pien lajirunsautta kolmen vuoden ai neistossa, metsäbiotooppien lajirunsa us on suurempi, 65 % koko vertailuai neistosta. Vuonna 1994 havaittu alhai nen lajimäärä pääkaupunkiseudulla näkyy myös kolmen vuoden kokonais lajimäärässä. Kolmen vuoden koko naisaineiston mukaan lajimäärä laskee pohjoiseen mentäessä selvimmin 61., 62.3, 66. ja 68 leveysasteiden kohdal la. Tämä on näkynyt jo yksittäisten vuo sien tuloksissa. Kolmen vuoden koko naislajimäärä rysää kohti näyttää vah vistavan eroja eteläisimmän Suomen ja pohjoisimman Lapin välillä. Yksi syy tähän on vaeltajien puuttuminen Lapis ta. Merkittävämpää on kuitenkin va laistusolosuhteiden muuttuminen poh joiseen mentäessä ja siten valorysien pyydystystehon heikkeneminen. Paikkakohtainen lajimäärä (tois taiseksi todettu 1 3 vuoden seurannan perusteella) on korkein Hankoniemel lä, missä on tavattu yli 4 eri lajia. Korkeimmat lajimäärät tavataan Etelä- Suomesta, joskin kolmeen alueeseen keskittyneenä (kuva 5.1). Pohjoisempa na lajimäärä on korkeampi rannikolla ja alhaisempi itärajallamme. Kuvan 5.1 isaritmit noudattavat yllättävän hyvin kasvimaantieteellisten vyöhykkeiden rajojen kulkua. Lajistollisen monimuotoisuuden mittareina on mahdollista käyttää muun muassa kahta erilaista laskennal lista diversiteetti-indeksiä, erottelu- ja inventaario- diversiteettejä (Kouki 1993). Alfa-diversiteetti on esimerkki Suomen ympäristö inventaario- diversiteetistä ja se kertoo esim. rysäpaikan monimuotoisuudes ta. Erotteludiversiteetin muoto pienes sä mittakaavassa on beta-diversiteetti, jota käytetään yleisimmin mittaamaan lajistollisen monimuotoisuuden muu tosta ympäristögradienhlla (esim. leh timetsästä havumetsään). 5 Ilo 35 Ilo ISO Kuva 5. / Lajimäärö kaimen vuoden seuronnon perusteella. Fig 5. / Species richness on the bosis ofcotches /

40 Taulukko 5.1 Havaintopaikkojen pyyntivuosien määrä, näytemäärä, lajimäärä eri vuosina, vuosina 1993 ja 1995 tavattujen samojen lajien määrä, tähän mennessä saatu kokonaislajimäärä sekä lajiston prosentuaalinen muutos vuosien 1993 ja 1995 välillä. Table 5.1 Number of catching years and samples, species number of consecutive years, number of species for 1993 and 1995, total number of species ( ) and percentual change in species composition between 1993 and Kunta Paikka vv. näytteitä lajit 93 lajit 94 lajit 95 Yhteiset lajia yhteensä Vaihtuvuus ¾ Commune Site yrs samples Common total species Change ¾ Hanko Tvärminne ? bmmi Pappilanniemi Jokioinen Kirkonkylä Helsinki Hakuninmaa Loviisa tantsnäs-valko Jokioinen Vaulammi Finstrm Hus Turku Turku.Ruissalo Nauvo Seili Paimio Tuorla Pori Reposaari Lemland Nåfii 2 IlO Vammala Roismala ? Kuru Seitseminen Tampere Peltolampi Luopioinen Kuohijoki ? Kouvola Kangas Pyhtää Hirvivuolle 2 III 3? Virolahti Hurppu Imatra Pelkola Enonkoski Pettavuori/Oskarinlampi 2 loi Pieksämäki Länsirinne Mikkelin mlk KanIa Pertunmaa Pankaharju Pankajoki Maaninka Halola Suonenjoki Käpylä Kiuruvesi Hingunniemi Rautavaara Tiilikka Joensuu Kukkola llomantsi Mekrijärvi Tohmajärvi Kemie Kontiolahti Halostenaho ? Vaasa Vanha Vaasa Ylistaro Haapajyrä llmajoki Rengonkylä Ähtäri Ähtänin kaupunki Seinäjoki Soukkajoki Jyväskylä Vaarunvuoni Konnevesi Siikakoski Viitasaan Kirkonkylä Korpilahti Korospohja Kokkola Märaskär III Kannus Kitinkangas II? Haapajärvi Saaranen ? ? Perho Kärkelä Suomen ympäristö 62

41 Kunta Paikka vv. näytteitä lajit 93 lajit 94 lajit 95 Yhteiset lajia yhteensä Vaihtuvuus ¾ Commune Site yrs samples Common total species Change ¾ Hailuoto Marjaniemi Pudasjärvi Kurenalus Kuusamo Liikasenvaara Merijärvi Mäkelä Kuhmo Viiksimo Suomussalmi Raate IDI Sotkamo Korvaniemi Aarreniemi IlO Paltamo Mieslahti Paltamo Hakasuo Kajaani Laajakangas ? Kajaani Kuuma Suommussalmi Veihtivaara Kuhmo Lentua ?. Rovaniemen mlk Meltaus 3 III ? Sodankylä Tankavaara man Sarmijärvi Enonteki Kilpisjärvi II ? Tornio Kalkkimaa Kolari leuravuoma ? Hanko Tulliniemi ?. 2. Hanko Uddskata Tammisaari Gulli Dragsärd Örii Pernaja Kabböle 2 III Joutseno Kähärilä Kuhmo Liekinvaara Kuhmo Rajakangas Paltamo Melalahti ? Liminka Rehula Pudasjärvi Syöte Sodankylä Tähtelä Enontekiö Hetta Ii jaala Nisus Vehkalahti lurkia Valkeala Jokela Anjalankoski Myllykoslci Espoo Pohjois-Mäkkylä Lohja Mynterlä Pyhtää Länsikylä Helsinki lapaninkylä Juva Huttula Sotkamo Naapurivaara Suomussalmi Kuivajärvi Hyrynsalmi Rimpilä Puolanka Paljakka Suomen ympäristö 62

42 Kuva 5.2 Kuva 5.2 Yöperhosten alradiversiteetti vuonna 1995 Fig 5.2 Alpha-diversity in EI EI O O O >65, Yöperhosseurannan aineistoa tar kasteltaessa voidaan beta-diversiteettiä soveltaa mittaamaan lajistollista muu tosta aikagradientilla vuodesta 1993 vuoteen Tulokset tästä paikka kohtaisesta tarkastelusta ovat yllättä viä. Rysät näyttävät ottavan 33 5 % kaikista havaituista lajeista sattuman varaisesti (taulukko 5.1). Varsinainen seuranta kohdistuisi siten 5 67 % la jeista. Noin 2/3 lajeista siis heijas taa valittujen rysäbiotooppien todellis ta lajistoa ja loput ovat lajeja, jotka enemmän tai vähemmän säännöllises Ii lentelevät laajoilla alueilla, mutta joi den populaatiot ovat lähibiotoopeilla tai kauempana. Valtikka takaisin Itä-Uudellemaalle Alfa-diversiteeffi ei vuonna 1995 oleelli sesti poikkea kahdesta edellisestä vuo desta (kuva 5.2). Korkeimmat alfa-arvot saatiin jälleen Lounais-Suomesta sekä he miboreaalisen ja eteläboreaalisen vyö hykkeen vaihethimiskohdasta Itä-Uudel tamaalta. Täällä aifa ylitti ensimmäisen kerran Suomessa arvon 7. Yleisesti ot taen alfa-arvot nousivat melkein koko maassa mikä näkyy isaritmien siirtymi sestä pohjoiseen. Ainoat ympäristöönsä verrattuna poikkeavat arvot olivat Kai nuun alueen korkeammat ja Kemijärven alueen alemmat arvot. Kaiken kaikkiaan kasvimaanifeteellisten vyöhykkeiden alla-arvon vaihteluvälit pysyivät jokseen kin samoina kuin vuonna 1994 (Söderman et al. 1995:44). Etelä-Suomen arvot sijoit tuvat samaan vaihteluväliin kuin Englan nissa (Woiwod & Riley 1996), mikä voi joh tua englantilaisten tehottomanmiista lampuista. Lähialueilla aloitetun seuran nan perusteella Virossa alfa-arvon vaffi teluväli oli noin 5 8, lukuunottamatta ulkosaaristoa, jossa se oli 25 5 (Viidalepp 1996). Läiisi-Latviassa arvot olivat huo mattavasti korkeammat, 5 15 (Sutcs & Savenkov 1996) ja Liettuassa 75 9 (Buda & Ivinskis 1996). Pietarin alueen aifa-ar vot liikkuivat välillä 4 7, mutta nämä ovat liian aihaiset, sillä seurannan käyn nistyminen myöhästyi kesäkuuhun asti. Äänisen Karjalassa mitattiin alia-arvoik si noin 25 (Lundsten 1996). Suomen oro hemiarktisia alueita muistuttavat Islan nin havaintopaikkojen alfa-arvot jäivät 2 4 väliin (Olafsson 1996). Suomessa hemiboreaalisen vyöhyk keen korkeimmat alfa-arvot olivat Per najan Kabbölessä (taulukko 5.2) ja sitä seu rasivat lounaan elohopealamppupai kat. Uutena listalle nousi Lohjan Myn terlä. Ahvenanmaan Nåtön paikka ei ol lut vuonna 1995 toiminnassa. Eteläboreaalisen vyöhykkeen kär kilistalla ovat uudet vuonna 1995 Kaak kois-suomessa tilapäisesti seurannassa mukana olleet havaintopaikat. Näissä kaikissa käytettiin poikkeavia lamppu tyyppejä. Tästä huolimatta, standardi Suomen ympäristo 62

43 Taulukko 5.2 Korkeimmat aifa-diversiteetit vyöhykkeittäin 1995 (sijoitus ja vuoden 1994 aifa-indeksi suluissa) Iable 5.2 Top sites per ecological region in 1995 (1994 position and indices in parentheses) Hemiboreaalinen vyhyke/hemiboreal region 1. (3) Pernaja Kabböle 7.8? (61.44) 2. (1) Tammisaari Gullö * (67.7) 3. (2) Hanko Uddskata * 68.8 (64.67) 4. (9) Dragsärd brö (54.12) 5. (1) Paimio Piikkiö (52.82) 6. (5) Tammisaari Tvärminne (59.93) 7. (4) Nauvo Seili (6.59) 8. (7) Turku Ruissalo 62.1 (54.68) 9. (-) Lohja Mynterlä (. ) 1. (8) Finström Husö (54.16) Eteläboreaalinen vyöhyke/southern boreal region 1. (2) Joutseno Kähärilä (58.15) 2. (-) Valkeala Jokela * 64.2 (. ) 3. (7) Luopioinen Kuohijoki (53.22) 4. (-) Anjalankoski Kurkisuo * 57.9 (. ) 5. (-) Vehkalahti lurkia * (. ) 6. (-) Jaala Nisus * (. ) 7. (6) Loviisa Fantsnäs 54.4 (53.76) 8. (-) Pyhtää Länsikylä 54.4 (. ) 9. (5) Lammi Pappilanniemi (52.97) 1. (x) Korpilahti (47.85) Keskiboreaalinen vyöhyke!middle boreal region 1. (1) Vaasa Wanha Wasa (37.47) 2. (2) llomantsi Mekrijärvi (33.56) 3. (3) Ylistaro (3.58) 4. (4) Kuru Seitseminen 34.8 (28.96) 5. (x) Seinäjoki Peltola (26.95) 6. (5) Kontiolahti Halostenaho (28.94) 7. (6) Haapajärvi Saaranen (28.49) 8. (9) Ähtärin kaupunki (24.83) 9. (7) Kannus Kitinkangas (27.36) 1. (x) Perho Kärkelä (21.69) Liminka (2.71) Pohjoisboreaalinen vyöhyke/northern boreal region 1. (-) Naapurivaara (-) Suomussalmi Kuivajärvi (. ) (. ) 3. (2) Suomussalmi Raattee (1.94) 4. (-) Riihivaara Rimpilä 13.3 (. ) 5. (3) Kuusamo Liikasenvaara (8.7) 6. (-) Paljakka 9.96 (. ) 7. (4) Sodankylä Tähtelä 7.2 (7.24) 8. (5) Inari Sarmijärvi 5.68 (2.2) 9. (6) Enontekiö Hetta 4.11 (1.94) 1. (7) Sodankylä Tankavaara 2.45 ( 1.53) Orohemiarktinen vyöhyke/orohemiarctic region 1. (1) Enontekiö Kilpisjärvi 1.78 (1.31) rysässä on käytetty elohopealamppua/the trap has been operated with a M.V. bulb tekniikaila toimiva Joutsenon Kähäri iän rysän aifa-arvot olivat korkeimmat. Loviisan Fantsnäs, jossa mitattiin vielä vuonna 1993 Suomen korkein arvo on asettunut selvästi alemmalle aifatasoi le sen jälkeen. Poikkeavan korkeaan arvoon vuonna 1993 vaikutti osin siel lä saadut vaeltajalajit. Keskiboreaalisen vyöhykkeen kär kipaikat eivät muuttuneet paljon vuon na Sen sijaan pohjoisboreaalisen vyöhykkeen kaakkoisosassa sijaitsevat uudet havaintopaikat nousivat korke alle. Valitettavasti tämän vyöhykkeen kärkiasemaa pitänyt Pudasjärven Syöte ei ollut toiminnassa vuonna Suomen ympärietö 62

44 6 Aikasarjoja l I Viikot (alkaen 1994 alusta)iweeks (starting from 1994) Kuva 5.3 Alfa-arvon kehitys vuosina Etelä-Suomessa (Kabböle, Petnaja). Fig. 5.3 Seasonal development ofalpha-diversity in southern Finland. t $ Kuva 5.4 Lyhytaikaiset aifa-aikasadat Etelä-ja Keski-Suomesta. Kajaanis sa tasomuutas aiheutui tysäpaikan vaihdosta vaoisampaan paikkaan pi halle ja metsän hatvennuksesta. Fig. 5.4 Short-term time-series for Alpha in southern and central Finland. The change in level in Kajaani was caused by shifting the trap from a fo rest site to a nearby cultural biotope and cutting part of the forest Kuusirungon läpimitta (cm) Kuva 5.5 Alfa-atvon ja kuusten läpimitan vertailu 1 7 kuusivaltaisessa met sässä. Fig. 5.5 Comparison ofalpha and stem diameter of spruces in 1 7 spruce dominated coniferous forests. Suomen 1 onko niitä? Alfadiversiteetin vuodenaikainen kehi tys (kuva 5.3) osoittaa, että korkein arvo usein saavutetaan ennen seurantakau den loppua. Tämä johtuu siitä, että iop pusyksystä lajimäärän lisäys on vähäi nen, mutta uusien lajien yksilömäärä on varsin korkea. Useat tähän vaikut tavat lajit ovat joukkoesiintyjiä kuten tunturimittari (Epirrita autumnata), hal lamittari (Operophtera brumata) ja lumi mittari (Operophtera fagata) sekä Etelä- Suomessa vaelluksien takia voimistu vat pakkasmittari (Erannis defoliaria), kehrääjämittari (Colotois pennaria) ja ruskamittari (Agriopis auran tiaria). Luontaisia, esim. sääolojen vaih teluista johtuvia kannanmuutoksia on vaikea arvioida näin lyhyellä aikavälil lä. Hyvin harvoilla paikoilla on mää rällisesti seurattu yöperhosia vaikka Suomessa valopyyntiä on harrastettu kohta 5 vuotta. Niissä paikoissa, jois sa pitkäaikaista tarkkailua on harras tettu, joko pyyntitekniikkaa tai pyynti paikkaa on vaihdettu, mikä vaikuttaa syntyneiden aikasarjojen vertailtavuu teen. Muutama lyhytaikainen sarja on esitetty kuvassa 5.4. Kajaanissa alfa arvo ei vuosien välillä muut tunut paljon (±5 %), mutta hypähti toi selle tasolle vuonna 199, jonka jälkeen se vakiintui (±5 %). Hypähdys aiheu tui rysäpaikan puuston harvennukses ta ja rysän siirrosta vaijoisampaan paik kaan puutarhan puolelle. Espoossa alfa-arvo vuosina vaihteli enemmän (±1 %). Nämä vuosien vä liset vaihtelut johtuvat pääosin eri vuo sina vallitsevista erilaisista sääolosuh teista. Alfa-arvon vaffitelu on kuitenkin yllättävän pieni, kun tiedetään, että tar kastelukauteen sisältyy sekä sääolosuh teiltaan hyviä että huonoja vuosia. Pitkien aikasarjojen puuttuessa muutamaapuustoltaaneri-ikäistäpaik kaa on vertailtu (kuva 5.5). Seitsemästätoista kuusivaltaisesta havumetsäpai kasta on vertailtu alfa-arvoa ja kuusten keskiläpimittaa. Koska puun rungon läpimitta epäsuorasti indikoi metsän ikää, kuitenkin huomioiden kuusikko ympäristö 62

45 jen eri kasvunopeudet eri leveysasteil la, näyttäisi siltä, että aifadiversiteetti kasvaisi sukkession myötä kunnes kuu simetsä on vanha ja sulkeutunut. Siinä vaiheessa aifa-diversiteetissä tapahtuisi lasku. Tutkittaessa metsänaukioilla ole vien rysien tuloksia voidaan päätellä, että vanhan kuusimetsän hakkuusta seuraisi huomattava aifadiversiteetin nousu. Aifadiversiteetti ei siis yksistään pysty selittämään ympäristömuutok sen laatua, koska lajiston muutos suk kession vaiheesta toiseen on huomat tava. Metsänaukealla ja keski-ikäisissä valoisissa kuusimetsissä lajisto on pää asiassa triviaalityyppistä, mutta mitä vanhemmaksi ja sulkeutuneemmaksi metsä muuttuu, sitä enemmän lajisto muuttuu vaateliaaksi. Tästä syystä myös betadiversiteettiä on tutkittava. vina lajeina olivat niitty-yökkönen (Ce rapteryx graminis) ja kalvassekoyökkö nen (Arnphipoeafucosa), jotka näyttävät viihtyvän ruohopihoilla. Lentoaikan aan ne muodostivat 8 9 % kaikista yksilöistä. Mielenkiintoista on kuitenkin, että Tapaninkylän rysäpaikassa pikkuper hosten alfa-arvo kohosi suurperhosten vastaavaa korkeammaksi, mikä on muuten Suomessa harvinaista. Ilmei sesti ihmisen luomat keinotekoiset ympäristöt luovat paikallisille pikku perhoslajeille useita soveltuvia mikro habitaatteja. Kaupungistumisen vaikutuksia on tarkoitus seurata myös tulevina vuosina. Samoin on tarkoitus parantaa eri maatalousalueiden seurantaa. Antropogeeniset (ihmisen) vaikutukset Ihmisen aiheuttamia vaikutuksia voi daan toistaiseksi osoittaa rakennetun ympäristön suhteen ja ehkä osittain metsätalouden suhteen (ks. ed. luku). Maatalouden vaikutuksista on toistai seksi liian vähän tietoa, osittain sen ta kia, ettei rysiä ole sijoitettu eri intensii visyydellä viljellyille pelloille. Kaupungistumisen vaikutus näyt tää huomattavalta vertailtaessa kolmen pääkaupunkiseudun rysäpaikan tulok sia. Keskuspuiston lähes luonnontilai sella metsäalueella Hakuninmaalla alfa-arvo oli viime vuonna 47,38. Toi sella paikalla, Espoossa, joka edustaa heterogeenisempaa aluetta omakotita loineen ja osittain säilyneine niitty- ja metsälaikkuineen alfa-arvo oli tätä kor keampi, 55,86. Sen sijaan kolmannella paikalla, Tapaninkylässä, missä vain joitakin luonnontilaisia koivuja on jä tetty eloon rivitalorakennelmien ja ko ristepuutarhojen lomaan, alfa-arvo oli huomattavasti alhaisempi, 33,63. Tällai nen arvo vastaa suunnilleen keskibo reaalista vyöhykettä. Viimemainitussa paikassa myös lajikoostumus oli poikkeava. Vallitse Suomen ympäristö 62 Colotois pennaria

46 Yhteenveto OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO Yöperhosseuranta jatkui vuonna 1995 jokseenkin yhtä kattavasti kuin vuon na Säät olivat vuoden aikana Ete lä-suomessa pääosin hyvät ja Pohjois- Suomessa keskinkertaiset. Kokonais tarkastelussa vuosi 1995 oli seuranta vuosista toistaiseki paras yöperhosten pyynnin kannalta. Rysillä saatiin yh teensä 66 lajia ja yksilöä. Uu sia lajeja tavattiin 21, näiden joukossa 6 vaeltajaa. Hyvien kevätsäiden takia rai tayökkösten lennon alku oli ennätysai kainen. Jatkossa lämmin kesä myötävaikutti monien lajien toisen sukupol ven kehittymiseen, kaiken kaikkiaan toista sukupolvea tavattiin 6 lajilla. Monilla harvinaisilla, erityisesti lehto maisissa biotoopeissa lentävillä lajeilla oli tavallista voimakkaampia kantoja. Tunturimittarilla (Epirrita autumnata) ei enää vuonna 1995 ollut joukkoesiinty miä, mutta se oli edelleen seurannan yleisin perhonen. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi arvioituja la jeja tavattiin seurannassa 18. Erityises ti ruutumäkiyökkösen (Agrochola niti da) ja naavamittarin (Atcis jubatus) pai kalliset kannat olivat kohtuullisen isoja. Useiden vaellussäiden takia saatim seurannassa runsaasti gammayök kösiä (Autographa gamma), pakkasmit tareita (Erannis defotiaria) ja ruskamit tareita (Agriopis auran tiaria). Baltian maiden ja Länsi-Venäjän seurantatieto jen perusteella voitiin arvioida vaelluk sien suuntia. Eri muotojen osuuksia arvioitiin vuonna 1995 laajemmin ja myös ensim mäiset raskasmetallimittaustulokset voitiin raportoida. Eri paikkojen lajirunsausvertailu jen perusteella todettiin, että lajisto muuttuu vuodesta toiseen melko pal jon. Arviolta 5 67 % saaduista lajeista olivat paikallisia, joilla on vakinaisia kantoja seurantabiotoopeissa. Vuonna 1995 laskettiin useille paikkakunnille seurannan toistaiseksi korkeimmat alfa-diversiteettiarvot. Ly hyiden aikasaija-analyysien perusteella ei havaittu vuosittaisten säänvaihtelu jen oleellisesti vaikuttavan alfa-diver siteettiin. Sen sijaan biotooppimuutok set heijastuvat alfa-arvoihin merkittä västi. Suomen ympäristö 62

47 Summary OO O OO O OOO O OOOO OO O OOO OO OOOOOOO OOOOOOOO OOOOOOOOOOOOOOOOO The Finnish Moth Monitoring Scheme continued in 1995 with almost the same regional coverage as in The weat her conditions in 1995 were very favou rable in the south and reasonably good in the north of the country. As a resuit, the year 1995 proved to be the best monitoring year hitherto: The annual totais were 66 species and 569,461 in dividuals. Altogether 21 new species of which 6 migrants were captured. The early spring was reflected in early ffight records, and the warm summer enab led 6 species to create a second brood. Rare, and in particular species thriving in luxuriant forests and vegetations cre ated larger populations than before. The mass occurrence of the Autumnal Moth was over but, nevertheless, it was stili the most abbundant species in the monitoring. Eighteen species being na tionally or regionally threatened were recorded, some of which showed p- pulation increases. Due to favourable winds from the southeast, several migrants were cap tured, the commonest being the Silver Y (Autographa gamma), the Mottled Umber (Erannis defotiaria) and the Scar ce Umber (Agriopis aurantiaria). Records from the monitoring schemes in the Baltic countries and in western Russia helped to assess the directions of the migrations. The report contains the first as sessment of the proportions and geo graphical distribution of significant moth forms. The first results from hea vy metal analyses from moths are pre sented. By comparing the species compo sitions of the captures from the years it is concluded that only 5 67 % of the trapped species apparantly have local populations. The highest Suomen ympäristo 62 alpha-diversity values from the three year monitoring period was calculated for the year Based on a few short time-series annual weather conditions do not appear to significantly affect the alpha-values. Changes in the biotopes, however, appear to resuit in significant changes in the alpha-diversity.

48 katsaus Kirjallisuus Suomen Buda, V. & Ivinskis, E Lithuanian Moth Monitoring Report. In Niemi nen, M.(ed.) International Moth Mo nitoring Scheme. TemaNord 1996: in press. Ford, E.B Moths. Kouki, J Luonnon monimuotoisuus valtion metsissä ekologi sun tutkimustarpeisiin ja suojelun mahdollisuuksiin. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A No 11, Vantaa, 88 s. Kronholm, H. & Luoma, H Erannis defoliaria (Clerk, 1759) koiraiden värimuotojen runsaussuhteet ja ko kovaihtelu. Baptria 2: Leinonen, R Finnish Moth Monito ring Report. In Nieminen, M.(ed.) International Moth Monitoring Sche me. Tema Nord 1996: in press. Lundsten, K-E Western Russian Moth Monitoring Report. In Nieminen, M.(ed.) International Moth Monito ring Scheme. TemaNord 1996: in press. Mikkola, K. & Jalas, J Suomen Perho set. Yökköset 1. Vammala. Mikkola, K. & Jalas, J Suomen Perho set. Yökköset 2. Vammala. Mikkola, K., Jalas, J. & Peltonen, Suomen Perhoset. Mittarit 1. Hanko. Mikkola, K., Jalas, J. & Peltonen, Suomen Perhoset. Mittarit 2. Hanko. Sotavalta, Itä-Fennoskandian mit tareiden (Geometridae) levinneisyys. Baptria 2:la. Olafsson, E Icelandic Moth Monito ring Report. In Nieminen, M.(ed.) In ternational Moth Monitoring Sche me. TemaNord 1996: in press. Sulcs, 1. & Savenkov, N Latvian Moth Monitoring Report. In Nieminen, M.(ed.) International Moth Monito ring Scheme. TemaNord 1996: in press. Söderman, C Valtakunnallisen yöper hosseurannan 2. vuosiraportti. Vesija ympäristöhallitus. Viidalepp, J Latvian Moth Monitoring Report. In Nieminen, M.(ed.) Inter national Moth Monitoring Scheme. TemaNord 1996: in press. Woiwod, 1. & Riley, A Moth Diversity and Long-Term Trends. In Nieminen, M.(ed.) International Moth Monito ring Scheme. TemaNord 1996: in press. ympäristö 62

49 LIITE LIITE l/appendix 1 Seurantaan osallistuneet vuonna 1995 Participants of the moth monitoring in 1995 Seurantaan osallistuneet vuonna 1995 Participants of the moth monitoring in 1995 KoordinaattoritlCo-ordinators Reima Leinonen, KAI (Pohjois-Suomi) Karl-Erik Lundsten, SYKE (Etelä-Suomi) Guy Söderman, SYKE (kv.asiat) Alueelliset vastuuhenkiwtlregional responsibilities Pekka Räinä, LAP (Lappi) Reima Leinonen, KAI (Kainuu) Anneli Ylitolonen, PPO (Pohjois-Pohjanmaa) Viljo Korpijärvi, KPl, (Keski-Pohjanmaa) Seppo Yli-Karjanmaa, KSU (Keski-Suomi) Juhani Koivusaari, LSU (Länsi-Suomi) Hannu Luotonen, PKA (Pohjois-Karjala) Pirjo Punju, PSA (Pohjois-Savo) Jarmo Kivinen, ESA (Etelä-Savo) Karl-Erik Lundsten, SYKE (Kaakkois-Suomi) Jaakko Keränen, HAM (Häme) Jouko Hakala, LOS (Lounais-Suomi) Hannu Airola, UUS (Uusimaa) Määrittäjät/ldentificators (rysänumerot/trap numbers) Hannu Hokkanen, Joensuu (73, 74) Ismo Hyvärinen, Paimio (24, 26, 27, 28) Timo Ilonen, Vaasa (83, 84, 89, 81) Juhani Itämies, Oulu (IlO?, 118) Juhani Kauranen, Kokkola (11, 12, 13, 14, 15, 16,?, 18) Seppo Kontiokari, Vaasa (81, 82) Heikki Kronholm, Kouvola (456) Jaakko Kullberg, Helsinki (111, 212) Kari Kulmala, Jyväskylä (91, 92) Torni Kumpulainen, Jyväskylä (93, 94) Jouni Laaksonen, Mikkeli (55, 56) Jyrki Lehto, Kärrby (19, 11) Reima Leinonen, Kajaani (121, 22, 123, 124, 125, 126, IlO?, 118, 129, 121, 1211, 1212, 1213, 1214, 1259, 126, 1261, 1262) Karl-Erik Lundsten, Espoo ( 1?, 112, 16, 452, 453) Suomen ymparistö 62 Harri Luoma, Anjalankoski (457) Hannu Luotonen, Joensuu (71, 72) Pekka Malinen, Helsinki (31, 32) Risto Martikainen, Tampere (33, 34) Kauri Mikkola, Helsinki (155, 156, 157, 158) Jussi Murtosaari, Jyväskylä (97, 98) Marko Mutanen, Oulu (113, 114, 133, 134, 135, 136, 137, 138, 139, 131, 1311, 1312, 1315, 1316) Torni Mäkinen, Kouvola (459) Mika Pajari, Joensuu (77, 78) Timo Pylvänäinen, Oravasaari (95, 96) Seppo Pbykk, Oulu (115, 116, 119, 111) Petri Rannikko, Soiniemi (59, 51) leijo Rantala, Anjalankoski (458) Kai Ruohomäki, Kuusisto (23, 25, 29, 21) Jari Salminen, Rovaniemi (131, 131) Ilkka Seuranen, Tampere (35, 36) Reijo Siloaho, Alavus (8?, 88) Pekka Sundell, Helsinki (13, 14) Guy Söderman, Helsinki (15, 1 II, 151, 152, 159, 198, 451, 454, 53, 54) Jukka TabelI, Hartola (57, 58) Pekka Tokola, Oulu (111, 112, 1111, 1112) Arto lyrni, Kuohujoki (37, 38) Pekka Vakkari, Helsinki (11, 11) Aarne Wahlgren, Lehmo (75, 76) Jorma Wettenhovi, Helsinki (45, 46) Eino YWnen ja Aarne Ylönen, Kotalahti (61, 62, 63, 64, 65, 66, 6?, 68) Magnus Östman, Turku (21, 22)

50 j Cyclophora punctaria (L1758) Lajisaaliit vuonna Havaintopaikkojen/yksilöiden määrät Iääneittäin. Sites/specimens per region. of species in /Appendix 2 O Capture LIITE O HEPIALUS SP. O Hepialus humuli (Ll?58) 116 2/5 4/9 411? 2/3 3/6 1/5 Triodia sylvina (L176l) 1/78 3/32 O Phymatopus hecta (L1758) 111 2/3 O Korscheltellus fusconebulosus (DE GEER,l7?8) 113 6/338 9/271 5/7? 5/393 4/718 7/196 3/219 4/21 4/41 17/487 4/13 Gazoryctra ganna (HUENER,188) 2/2 2/6 3/14 2/1 O Cossus cossus (L1758) 3/4 Lamellocossus terebra (D&5,1775) falcaria latertinaria (1,1758) 6/57 9/182 7/29 4/ /1 3/36 4/34 4/83 12/48 3/6 O DREPANA SP. Drepana {alcatana (L1758) 1/? 5/2 9/79 7/45 3/8 2/2 2/3 3/8 2/11 4/9 7/18 2/2 O Drepana curvatula (BORKHAUSEN,I?9) 7 4/18 3/9 1/4 Ihyatira batis (L1758) 3/1 3/8 3/4 2/3 2/4 2/12 O Habrosyne pyritoides (HUFNAGELI?6) O Tethea ocularis (LI?67) Tethea or (D&S,I?75) 1/3 6/18 7/136 6/18 3/3 2/8 3/3 1/8 Ietheella fluctuosa (HHBNER,183) 1/8 3/74 6/?? 3/14 O Ochropacha duplaris (L1761) 5/4 5/69 5/58 3/18 4/5 4/8 3/7 3/11 3/3 9/4 3/6 Achlya flavicornis (L1758) 21 6/23 8/737 5/425 4/85 3/118 7/14 4/119 4/15 4/154 14/71 2/2 O GEOMETRIDAE 8 1/4 2/62 Geometra papilionaria (1,1758) 1/3 6/153 9/25 7/329 6/274 4/132 6/146 4)164 4/61 4/189 17/241 2/24 Thetidia smaragdaria (1,1787) 1/4 6/26 6/37 4/33 4/8 Jodis Iactearia (1,1758) 7 4/12 Jodis putata (1,1758) 4/22 7/13 3/6 5/24 2/3 2/1 1/3 13/53 2/12 pendularia (CLERCK,I?59) Cyclophora albipunctata (HUFNAGELI?67) 4/6 5/13 7/29 4/7 2/3 3/5 2/2 2/5 5/7 -. Cyclophora Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi

51 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi I I Timandra griseata W PETERSEN,l92 Timandra griseata-comai coil. Iimandra comai Scopula ternata 5CHRNK,I82 Scopula immorata (1,1758) Scopula virgulata (D&S, 1775) Scopula incanata (LI758) O Scopula floslactata fhaworth,i89) Scopula immutata (1,1758) O IDAEA SP. Idaea serpentata (HUFNAGEL 1767) Idaea pallidata (D&S,I775) O Idaea sylvestraria (HDBNER, 1799) Idaea biselata (HUFNAGEL, 1767) O ldaea humiliata (HUFNAGELI76J) O ldaea seriata (SCHRANK,I82) Idaea dimidiata (HUFNAGEL 1767) : Idaea aversata (LI758) O Idaea emarginata (L 758) Idaea straminata (BORKHAUSEN, 1794) O ldaea deversaria (H-S,184]) Rhodostrophia vibicaria (CLERCK,I759) Phibalapteryx virgata (HUFNAGEL 1767) O Scotopteryx chenopodiata (L 1758) Larentia clavaria (HÄWORIH,l$9) : Orthonama obstipata (F,1794) : Xanthorhoe biriviata (BORKHAUSEN,I794) O Orthonama vittata (BORKHAUSEN,I794) O Xanthorhoe designata (HUFNAGELI767) Xanthorhoe abrasaria (H-5,I856) O Xanthorhoc munitata (HBNER,I89) O Xanthorhoe spadicearia (D&5,I?75) Xanthorhoe ferrugata (CLERCK,I759) : Xanthorhoe montanata (D&S,I775) O Xanthorhoe quadrifasiata (CLERCK, 1759) O Xanthorhoe O Xanthorhoe lluctuata (1,1758) annotinata (ZEUERSIEDT,I839) Catarhoe rubidata (D&5,I775) 114 4/113 3/3 1/6 4/11 4/1 III / /334 7/117 7/144 III III II? 1/5 2/9 4/28 6/34 6/176 8/ /8? 6/135 9/126 7/22 1/4 2/3 4/6 3/6 1/8 5/71 6/55 5/5 4 6/1728 9/1723 7/514 3/41 2/3 lii 1/5 1/42 6/195 9/21 7/164 1/4 6/57 9/114 7/ /265 1/395 7/ /164 9/288 7/9 2/169 3/37 4 III 2/7 2/2 1/617 6/1481 1/942 7/1182 1/5 4/5 4/15 3/13 III 3/4 4/7 4/5 III III ui III 2/7 3/6 3/5 3/13 5 III 3/46 5/22 7/63 6/18 2/3 5/13 6/18 2 6/72 9/18 7/6 3 6/ /185 II? 6/114 1/428 7/241 1/4 III 4/9 3/3 5/58 6/115 4/25 1/76 4/5 2/13 4/56 4/62 6/99 4/121 6/8 6/34 3/11 4/14 4/13 3/ /66 5/77 4/22 6/184 4/358 7/882 4/583 4/166 3/7 3/5 4)23 4/9 2/3 4/8 2/8 II 4/265 17/377 8)54 3/12 2/5 3/6 4/74 1/9 III III 1/4 1/3 6/42 4/65 7/359 4/1?] 4/73 5/16 III 6/16 2/9 3/? 2 III III 2/? 5/68 4/21 4/25 4/6 4/2 6/727 4/38 7/575 4/444 4/19 6/225 4/72 5/27 4/49 4/34 3/13 2/6 2/3 3/5 3/11 III 3)141 3)9 4/34 III III 1/5 7/72 4/t3I 3/86 4/9 2/3 2/2 2/8 III 5/734 4/267 4/48 I/I9 5/329 2/17 3/6 6/472 4/9 5/47 3/4 4/122 III 7/297 4/519 3/94 1/3 1/55 2/51 II 4/43 3/1 4/334 15/877 I/I53 1/3 61 III 2/2 1/4 5/43 3/14 2/4 III 4/254 3/15 2/3 3/31 4/188 3/24 1/6 2/6 18/98? 5/246 13/56 2/7 3/4 2/3 2/2 17/1195 5/89 6/ /4 4/5

52 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi 2 4/15 5/21 7/14 2/2 3/11 2/5 1/3 6/16 9/166 7/135 4/67 3/26 5/11 4/33 2/24 4/29 5/17 1 2/75 1 5/27 5/18 2/14 3/13 4/5 2/2 1/4 3/462 3/18 7/768 4/ /186 2/2695 8/1249 1/7 2/12 2/5 2/6 2/2 2/6 1/4 4/34 7/59 7/4 5/138 3/22 5/2 3/42 8 2/9 3/18 1/3 5/19 2/2 3/6 3/6 2/7 3/68 5/3 4/2 6/44 3/5 2/8 3/? 2/19 2/43 5 3/5 1/3 5/173 9/79 7/67 5/37 4/5 3/21 2/21 2/5 2/ /346 1/349 7/176 6/726 4/247 6/163 4/61 3/9? 4/121 16/195 2/19 1/64 6/381 1/871 7/867 6/474 4/991 7/219 4/539 4/241 4/ /155 5/55 1/61 6/2314 1/5953 7/1874 6/4375 4/3268 7/3144 4/3321 4/1518 4/172 2/919 8/1535 1/9 5/97 8/141 6/31 6/23 4/88 6/129 3/33 4/28 3/26 9/83 7 1/495 5/314 7/153 3/173 4/125 1/6 1/5 2/5 6 6/96 7/54 6/153 6/98 4/16 5/5 4/69 4/15 4/111 16/93 2/4 1/7 O Catarhoe cuculata (HUENAGEL 1767) O Epirrhoe hastulata (HUBNER,1813) Epirrhoe tristata (1,1758) O Epirrhoe pupillata (THUNBERG,1788) Epirrhoe alternata (MULLER,I?64) O Epirrhoe galiata (D&5, 1775) O Camptogramma bilineata (1, 1758) : Entephria caesiata (D&S,1775) O Anticlea badiata (D&S,I?75) Anticlea derivata (D&S, 1775) O Mesoleuca albicillata (1, 1758) O Pelurga comitata (L 1758) Lampropteryx otregiata (METCALFE,1917) O Campropteryx suifumata (D&5, 1775) Cosmorhoe ocellata (L 1758) O Eulithis prunata (CI 758) O Eulithis testata (L 1761) Eulithis populata (1,1758) O Eulithis mellinata (f,i?87) Eulithis pyraliata (D&S,l?75) Ecliptopera silaceata (D&5,1775) O Ecliptopera capitata (H-S,1839) CHLOROCLYSTA SP. O Chloroclysta siterata (HUFNAGEL 1767) Chloroclysta miata (Ll?58) Chloroclysta atrata (1,1761) O Chloroclysta citrata-truncata coii. Chloroclysta infuscata (TENG5TRiM, 1869) O Chloroclysta Iatefasciata (STAUDINGER,1889) O Chloroclysta truncata (HUENAGEL 1767) Cidaria fulvata (forster, 1771) Piemyria rubiginata (D&S,1775) Thera firmata (HUBNER,1822) Thera variata (D&S, 1775) Ihera obeliscata (HUBNER,I?87) Thera cognata (THUNBERG,I?92) 66 6/ /16 3/7 6/154 9/337 7/35 6/743 4/191 7/514 4/34? 4/258 4/16 13/647 2/4 87 6/828 8/1121 7/975 6/2566 4/1415 5/1215 4/175 4/828 4/1757 2/671 8/ /8 3/137 1/8 6/239 6/163 3/9 5/236 3/38 6/61 3/128 2/59 2 6/234 9/558 7/132 6/44 4/95 6/284 4/118 4/26 7 4/42 7/32 3/25 3/4 2/5 5 6/26 9/325 7/2 6/622 4/23 7/152 4/211 3/39 1/535 5/582 9/1673 5/129 5/63 3/3 5/56 1/4 5/19 7/64 6/28 5/14 2/5 4/18 3/5 1/314 6/385 9/562 7/82 5/116 4/55 6/174 4/128 4/136 4/ /319 4/532 2/2 3/ /32 19/415 4/18 3/36 4/228 14/519 1/5 2/85 19/38 6/29 O

53 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi.. Ihera juniperata (L1758) Thera serraria (CIENIG&ZEI.LER, 1846) Eustroma reticulata (D&5, 1775) Electrophaes corylata (THUNBERG,1792) Colostygia aptata (HUENER,1813) Colostygia olivata (D&S,1775) Colostygia pectinataria (KNOCH, 1781) O HYDRIOMENA SP. Hydriomena furcata (THUNBERG,1784) O Hydriomena impluvbta (D&5, 1775) O Hydnomena impiuviata-ruberata coii. Hydriomena ruberata (FREYER,1831) O Coenocalpe lapidata (KUBNER,189) Horisme tersata (D&S, 1775) Spargania Iuctuata (D&S,I715) O Rheumaptera hastata (LI758) Rheumaptera cervinalis (SCOPOLI, 1763) O Rheumaptera undulata (L 1758) Iriphosa dubitata (LI?5$) O Philereme vetulata (D&S,1775) O Euphyia biangulata (HAWORIH,189) : Euphyia unangulata (HAWORTH,189) : Epirrita dilutata (D&S,l775) O Epirrita christyi (ALLEN, 196) Epirrita autumnata (BORKHAUSEN,1794) O Malacodea regelaria IENGSTRÖM,1869 Operophtera brumata (L1758) Operophtera fagata (SCHARFENBERG, 185) O Perizoma taeniatum (STEPHENS,1B31) Perizoma afllnitatum (STEPHENS,1831) O Perizoma alchemillatum (LI?58) Perizoma hydratum (IREITSCHKE, 1829) Perizoma bifaciatum (HAWORIH, 189) O Perizoma biandiatum (D&5, 1775) O Perizoma Perizoma aibulatum (D&S, 1775.) O Penzoma flavofasciatum (THUNBERG, 1792) didymatum (L1758) Perizoma sagittatum (1,1787) 95 4/ /35 3/12 2/2 3/7 4/21 5/33 6/46 3/15 4/14 5/4 4/37 5/69 3 3/11 2/13 4/ / /165 6/61 3/17 5/75 6/123 6/46 2/17 2/7 6/62 5/28 2 2/3 3/36 2/6 3/28 t143 6/ /154 6/393 4/47 5/63 7/62 6/15 5/188 4/36 5/18 (/2 2/2 2/2 3/3 3/8 2/3 3/59 5/3 4/41 4/59 3/5 7/73 4/542 4/94 5/1 4/15 4/33 3/6 1/8 16/277 5/ /9 4/29 5/22 1/3 2/2 4/265 2/1187 7/87 4/ /19 2/? 4/3? 4/3(4 17/528 4/12 5/73 3/32 3/15 3/167 18/285 2/44 3/21 /53 2/4 3/8 6/56 5/25 2/8 2/19 3/24 3/42 2/2 3/6 1/5 4/ /4 3/17 6/34 6/66 6/28 (/7 (/2 3/13 (/ /684 8/296 7/87 6/238 4/16 7/358 4/1255 4/1683 4/378 2/1116 8/ /59 9/35 7/963 6/6(9 4/332 7/37 4/122 4/13? 4/37 2/4375 7/ /151 9/889 7/256 4/112 3/63 4/1? 3/17 3/32 9/44 5/89 4/142 4/148 7/125 6/343 4/85 7/171 4/19 3/57 4/36 14/ /17 5/35 3/13 2/8 4/12 1/3 1/3 4/35 (/5 6 6/488 1/38 7/586 6/597 4/76 7/268 4/125 4/146 4/197 (8/384 2/9 4/11 4 3/1 3/24 1/5 4/13 5/11 5/19 3/24 2/13 1/3 2/3 9/16 5 1/3 4/11 2/3 6/28 4/14 2/4 4/8 3 2/6 7/61 1/? 4/4 6/87 2/3 2/3 1/4 1/327 6/496 1/717 7/574 6/9(4 4/844 7/774 3/543 4/34 4/633 I9/ /2 2/4

54 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi 1/98 2/99 6/41 6/132 6/388 1/4 5/65 1/5 3/93 6/61 8/62 3/7 5/128 1/39 5/163 6/175 2/5 3/13 4/231 1/3 4/41 2/2 6/145 1/7 3/i5 1/3 4/15 4/93 4/642 15/446 3/222 3/15 ui 2/9 ui l /6 4/27 6/26 7/43 4/8 3/18 f/l 4/9 1/5 6/3 8/199 7/36 2/3 5/19 3/9 4/2 3/4 6/23 2/5 1/5 6/38 8/47 5/13 4/22 3/6 2/2 4/24 7/33 4/8 f/l 3/5 2/8 3/5 7/13 2/8 1/6 5/85 7/15 6/35 4/28 1/7 6/16 9/267 6/143 6/48 6/95 9/55 6/15 5/98 /6 1/4 3/3 4/i9 4/13 4/5 3/4 2/27 1/4 1/3 7/12 2/4 2/3 fil 3/9 2/3 4/27 3/25 2/2 ui 2/4 7/78 3/47 1/3 2/24 3/25 3/25 ulf 4/35 3/42 ui ulf 1/3 1/3 8/14 2/5 3/59 7/fil 3/16 3/8 I/2 5/15 3/uI 1/3 4/26 2/2 1/6 6/248 9/491 6/288 6/275 3/7 1/ /83 8/88 5/22 3/25 1/4 6/74 1/54 7/36 5/58 6/66 8/36 5/32 5/64 4/43 1/9 3/6 3/8 3/15 7/25 2/15 4/24 5/57 4/112 4/129 3/118 2/17 3/12 1/3 4/76 3/5 2/2 2/5 3/12 I8/5I 3/35 fil 3/4 9/36 3 EUPITHECIA SP. Eupthecia tenubta (HUBNER,1813) O Eupithecia inturbata (HUBNER,1817) Eupithecia immundata (LIENIG&ZELLER,1846) O Eupthecia plumbeolata (HAWORIH,189) Eupithecia abietaria (GOEZE, 1781) O Eupithecia analoga DJAKONOV, 1926 O Eupithecia linariata (D&5, 1775) Eupithecia exiguata (HUBNER,1813) O Eupithecia valerianata (HBNER,I8I3) Eupithecia pygmaeata (HUBNER,1799) Eupithecia venosata te,! 787) O Eupithecia centaureata (D&S, 1775) Eupithecia actaeata (WALDERDOREE,1869) O Eupithecia trisignaria H-5, 1848 O Eupithecia intricata (ZEIIERSIEDI,1839) O Eupithecia satyrata (HUBNER,18I3) O Eupithecia absinthiata (CCERCK,1759) : Eupithecia absinthiata-goossensiata Eupithecia goossensiata MABILLE, 1869 O Eupithecia expallidata DOUBLEDAY, 1856 Eupithecia assimilata DOUBLEDAY,1856 O Eupithecia tripunctaria H-S, 1852 Eupithecia vulgata (HAWORIH,189) O Eupitheaa denotata (HUBNER,1813) O Eupithecia subfuscata (HAWORTH, 189) Eupithecia icterata (VILLERS, 1789) O Eupithecia succenturiata (CI 758) Eupithecia orphnata W PETERSEN,199 Eupithecia subumbrata (D&5, 1775) Eupithecia simphciata (HAWORTH, 189) Eupithecia sinuosaria EVERSMANN, 1848 Eupithecia : indigata (HUBNER,1813) Eupithecia pimpinellata (HUBNER,1813) Eupithecia gelidata MtSCHLER,I86 2/5 2/2 3/6 2/1 f/l 2/2 /I 3/5 4/6 fil 7/34 4/8 3/25 2/3 fil fil ui! 2/7 2/5 4/5 ui 2/2 O Perizoma parallelolineatum (RETZIUS, 1783)

55 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi Eupithecia nanata (HiJBNER,1813) Eupithecia innotata (HUFNAGELI767) Eupithecia virgaureata DOUBLEDAY,1861 Eupithecia pusillata (D&S, 1775) Eupithecia lariciata (FREYER, 1841) Eupithecia tantillaria BOISDUVAL, 184 Eupithecia conterminata (CIENIG&ZELCER, 1846) O Eupithecia Ianceata (HUBNER,1825) Gymnoscelis rufasciata (HAWORTH, 189) O ()ORfl(1Y5Jl5 SP. Chloroclystis chloerata (MABILLE, 187) Chloroclystis rectangulata (L 1758) O Chloroclystis debiliata (HIJBNER,1817) Anticollix sparsata (IREIISCHKE, 1818) Carsia sororiata (HUBNER,1813) O Aplocera praeformata (HIJBNER,1826) Odezia atrata (L 1758) O Discoloxia biomeri (CURTIS,1832) Venusia cambrica CURTIS,1839 Euchoeca nebulata (SCOPOLI, 1763) O Asthena albulata (HUFNAGEL 176?) Hydreka fiammeolaria (HUENAGEL 1767) O Hydrelia sylvata (D&S,1775) O Lobophora halterata (HUINAGEL 176?) : Irichopteryx carpinata (BORKHAUSEN,1794) O Trichopteryx polycommata (D&S, 1775) Pterapherapteryx sexalata (REIZIUS,I?83) O Acasis viretata (HUBNER,1799) O Abraxas grossulariata (LI758) Calospilos sylvata (SCOPOU,)763) O Lomaspilis marginata (L1758) Lomaspilis opis (BUILER,1878) Semiathisa notata (1,1758) O Semiothisa alternaria (HUBNER,189) Semiothisa signaria (HDBNER, 189) O Semiothisa liturata (CLERCK,1759) clathrata (L1758) Itame Ioricaria (EVERSMANN,1837) O Semiothisa 3/9 7/42 3/14 5/25 3/31 2/2 3/4 78 6/299? 1/434 7/1522 6/152 4/1614 5/42 9/12 6/35 6/7 2/4 2/11 5/19 3/)? 5/39 3/34 6/3 3/9 5/29 3 5/21 9/36 7/16 2/7 1/3 2/14 2/4 3/3 2/2) 2/? 3 6/44 8/3? 4/12 4/68 2/6 8 6/138 5/164 5/16 5/8? 4/25 2/18 2/2 2/3 2/2 4/9 1/3 5/16 2/2 1/63 6/13 9/45 7/329 6/173 4/289 2/2 1/) 2/2 1/) 2/2 4/5 2/? 4/2 3/6 1/5 3 5/2 6/43 5/9 4/11 4/77 3/16 2/2 5/19 1/78 6/66 4/29 7 6/31 8/399 5/118 6/156 3/?) 1/31 2/3 6/13 5/11 5/7 2/3 1/4 4/IDI 4/287 1/7 6/96 9/173 6/37 6/159 4/6) 1/4 5/81 6/59 6/131 6/51 4/22 /6 3/36 6/31 6/92 4/38 3/5 1/5 4/23 4 4/5 2 6/28 8/95 4/12 5/12 2/9 6 6/54? 8/33 7/444 6/258 4/99 5/2 8/41 6/1? 5/loi 4/ /11 7/139 3/1 3/3 2/4 2/24 2/9 7/83 3/51 6/35 3/17 2/6 3/183 2/28 4/1848 4/873 2/2 1/9 2/6 3/4 1/8 3/12 4/19 3/1 2/27 2/21 4/79 2/2 3/18 4/19 2/22 3/35 1/3 2/3 3/3 4/15 1/3 3/1 7/75 4/47 2/3 4/21 11) 2/2 2/3 4/186 2/4318 1/635 2/11 9/2 2/12 3/4 4/1 4/43 2/5 16 1/54 3/7 11/713 2/59 7/24 4 5/13 13/119 6/loi 4/43 2/13 4/3? 13/185 2/48 5/44 3/4 1/3 2/16 4/4 1/8 6/211 4/13 7/236 3/47 4/21 4/53 2/5 2/2 2/12 2/3 4/51 4/272 3/16 4/336 8/38 3/3 1/5 1/3 13/ /73 4/175

56 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi 1 O Itame wauaria (Ll758) Itame brunneata (THUNBERG,1784) Cepphis advenaria (HUBNER,1799) O Petrophora chlorosata (SCOPOLI,1763) Piagodis pulveraria (L,1758) O Plagodis dolabraria (Cl 76?) Opisthograptis luteolata (Cl 758) Epione repandaria (HUfNAGEC 176?) O Epione paralellaria (D&S,I??5) Ennomos autumnaria (WERNEBURG,I859) O Ennomos alniaria (CI 758) Ennomos fuscantaria (HAWORTH,189) : Ennomos erosaria (D&S,1775) O Selenia dentaria (1,1775) Selenia lunularia (KUBNER,I?88) Selenia tetralunaria (HUFNAGEL 1767) O Apeira syringaria (LI?58) Epirranthis diversata (D&5, 1775) O Odontopera bidentata (CLERCK,1759) Crocallis elinguaria (L 1758) O Ourapteryx sambucaria (Ll?58) O Colotois pennaria (I.,I76I) Angerona prunana (C1758) O Apocheima pilosaria (D&S,I??5) Lycia hirtaria (CLERCK,1759) ycia pomonana (HUBNER,I79) O Biston stratarius (HUENAGEL 1867) Biston betularius (L 1758) O Agriopis aurantiaria (HUBNER,1799) Erannis defoliaria (CLERCK, 1759) Peribatodes secundaria (D&S,I??5) Cleora cinctaria (D&5, 1775) /87 1/499 7/498 6/1714 4/329 6/438 4/13 4/lOS lib 6/32 9/925 7/48 6/355 4/466 6/828 4/529 4/ /65 3/9 1/4 2/2 2/7 ui 6/85 8/336 6/97 6/152 4/48 6/95 4/64 4/39 III 3/I9 3/55 1/5 5/65 7/119 6/23 6/32 3/18 3/6 2/4 III? 6/99 9/2 7/215 6/23 4/329 7/289 4/26 4/6 1/39 6/56 8/22 7/181 6/165 4/284 6/171 4/215 4/78 3/19 6/45 3/25 6/51 2/13 3/19 3/16 2/ /195 7/385 2/26 1/6 2/5 1/39 III III 3/19 5/39 9/58 6/131 5/91 4/27 5/IlO 4/85 4/6 1/ /8 6/44 5/37 5/26 III 5/15 3/29 2/25 III 1/87 III 1/3 3/6 3/5 2/3 2/2 2/9 4/14 2/5 2/3 6/13 9/548 6/126 6/9 4/36 6/5 3/32 2/1 6/356 1/566 7/346 6/349 4/38 7/262 4/25 4/94 lil 6/ /82 6/86 4/96 5/45 5/96 4/15 ui 2/2 I/I38 6/156 9/389 5/13 5/Ilo 3/28 2/2 2/2 /2 2/4 3/13 5/31 4/4 2/5 1/49 5/256 9/2784 6/632 3/9 2/11 1/34 5/55 9/797 7/917 4/171 4/2 1/5 2/3 3/11 1/34 7/41 4/29 2/7 4/199 17/132 2/143 4/28 19/16 6/22 4/196 15/275 2/? 8/3 4/482 18/654 3/1? 4/338 16/332 2/21 1/3 4/159 17/397 6/46 3/3 11/41 3/15 2/3 8/17 4/182 12/135 4/245 16/53 I/I9 3/11 4/4 2/14 4/2 4/38 /3 III 2/2 III 2/3 III 2/3 3/11 1/32 III 4/8 2/5 Deileptenia ribeata (CLERCK, 1759) repandatus (L 1758) Alcis jubatus (IHUNBERG,I788) g Arichanna melanaria (LI?58) 3 4/22 7/67 5/121 6/41 4/33 4/I3 3/14 1/8 5/6 7/264 1/47 6/534 8/838 7/271 6/518 4/162?/I3I 4/462 4/75 lil III 1/3 1/3 5/17 6/38 6/11 2/3I 3/46 6/i2 4/16 4/77 4/13 4/4 4/167 12/165 5/57 3/22 16/151 3/9 -. Alcis

57 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi Hypomecis roboraria (D&5,1775) 1/3 3/12 6/24 7/177 3/5 8 Ectropis crepuscularia (D&S,1775) 5/75 7/147 6/135 4/?? 4/88 6/71 4/13 4/5 4/ Paradarisa consonaria (HUBNER,l799) 1/? 1/4 Aethalura punctulata (D&5,l?75) 2/5 5/14 5/57 2/5 2/3 2/3 3 3/4 l/s Ematurga atomaria (Ll?58) 2/2 3/4 2/2 Bupalus piniarius (L1758) 112 4/1 2/4 2/2 2/2 2/2 O Cabera pusaria (L1758) 1/49 6/215 9/374 6/42 6/25 4/39 7/151 4/58 4/53 4/82 14/518 7 O Cabera exanthemata (SCOPOCI,1763) 2 6/25 9/38 1/363 6/234 4/16 7/28 4/143 4/86 4/ /89 Lomographa bimaculata (F,I??5) 2/7 6/25 5/315 1/32 O Lomographa temerata (D&S,1775) 2/2 2/5 3/18 O Campaea margaritata (L176?) 1/39 5/42 1/3 Hylaea fasciaria (LI?58) 5 5/1 8/234 7/63 6/52 4/4 7/75 4/115 3/44 4/125 12/193 O Gnophos obscuratus (D&S,1775) 4/ /48 III Gnophos obfuscatus (D&5,1775) 1/3 6/84 4/61 3/4 3/8 1/7 (/2 Parietaria vittaria (THUNBERG,1788) 2/13 2/52 19? 3/46 O Siona lineata (SCOPOLI,I?63) 6/141 5/38 6/173 5/124 4/26 3/16 2/27 2/5 Perconia strigillaria (HBNER,I78?) O Poecilocampa populi (L1758) 1/626 6/172 9/1123 7/917 6/337 4/189 7/236 4/467 4/142 4/568 2/141 6/278 Irichiura crataegl (LI?58) 1/5 6/14 7/54 3/18 3/13 4/1 lfl 3/13 7)8 4/4 O Malacosoma castrensis (L1758) 2/88 5/64 O Casiocampa tri(olii fd&s,i??5) 1/4 2/2 Lasiocampa quercus (L1758) 2/5 3/4 1/4!Iacrothylacia rubi (L1758) 1/7 4)7 3/12 6/12 4/13 2/5 2)2 1)1 2/4 O Dendrolimus pini (L1758) 1/4 3/16 7/29 5/1 2/3 1/4 Euthrix potatoria (LI?58) 1/8 3/7 2/9 (/3 8 2/4 O Cosmotriche lunigera (ESPER,1784) Phyllodesma ilici(olium (L1758) 1/5 3/8 2/8 Endromis versicolora (L1758) 1/5 5/2 5/1 3/9 1/4 2/4 O Aglia tau (1,1758) 4/1 4/21 5 1/3 3/6 Pavonia pavonia (L1758) O Sphinx Iigustri 1,1758 1/9 2/2 1/3 Hyloicus pinastri (LI?58) 1/4 6/32 8/74 6/18 4/4 2/8 2/3 2/5 Mimas tiliae (L 1758) 2/2 4/2 O Smerinthus ocellata (1,1758) 1/5 6/13 7/7 6/45 4/1 1/4 2/3 1/9 Caothoe populi (L1758) 2 6/36 7/386 6/131 6/71 4/15 5/32 4/53 4/26 4/48 9/42 11? O Laothoe amurensis (SIAUDINGER,1892) 2/2 5/18 3/2 1/4 2/8 2/8 = O Hyles gallii (ROUEMBURG,1775) 4/8 4/15 2/5 Deilephila elpenor (L1758) 2/3 4/( 3/5 3/3 2/2 2/3

58 O Deilephlla porcellus (L1758) O Phalera bucephala (L1758) : Cerura vinula (L1758) O Eurcula bicuspis (BORKHAUSEN, 179) Furcula furcula (CLERCK,1759) Furcula bihda (ERAHM,1787) O Stauropus fagi (L 1758) Notodonta dromedarius (L1767) O Notodonta torva (HUBNER,183) Notodonta ziczac (CI 758) : Tritophia tritophus (D&5,17?5) O Pheosia tremula (CLERCK,1759) Pheosia gnoma (F,1776) O Pterostoma palpina (CLERCK, 1759) Ptilodon capucina (L 1758) O eucodonta bicoloria (D&S,1775) O Odontosia carmelita (ESPER,1799) Odontosia sieversi (NENETRIES,1856) O Gluphisia crenata (ESPER, 1785) Pygaera timon (HUBNER,183) Clostera curtula (L1758) O Clostera anachoreta (D&5, 1775) Clostera anastomosis (L1758) Clostera pigra (HUFNAGEL 1766) O Orgyia antiqua (L 1758) O Calliteara abietis (D&S,I?75) O Elkneria pudibunda (L1758) : Dicallomera fascelina (1,1758) Leucoma salicis (1, 1758) O Lymantria monacha (L1758) Ihumata senex (HUBNER,188) Setina irrorella (LI?58) Miltochrista miniata (FORSTER, 1771) mundana (1,1761) Atolmis rubricollis (CI 758) Cybosia mesomella (L1758). Nudaria Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Lappi 1/3 4/1 3/12 3/9 3 4/22 6/167 6/52 1/3 3/ /3 4/4 1/7 2/4 1/3 1/39 1/4 2/1 2/7 2/3 2/3 5/6 2/11 4/12 5/13 6/41 5/65 3/5 2/3 2/4 4/19 4/14 4/9 1/3 2/2 2/17 2/2 4/1 2/2 2/2 1/6 4/15 7/48 5/16 3/4 3/5 2/2 3/2 1/6 6/26 8/758 5/31 6/24 3/12 3/11 1/38 6/172 8/756 7/255 6/12 3/23 5/3 4/57 4/38 1/6 6/2 7/19 6/88 6/32 3/8 6/21 2/16 3/9 4/22 12/55 3/12 1/36 6/255 7/231 7/45 6/23 4/67 6/69 4/163 4/6 4/ /3 2/4 4/32 4/21 2/2 1/7 5/2 7/46 5/44 5/3 3/13 3/7 4/22 2/1 3/18 3/6 3/24 5/ /21 3/7 5/13 4/12 2/4 2/14 7/14 2/3 5/12 5/2 1/4 5 2/6 1/6 2/2 1/3 1/3 5/11 6/12 6/22 5/17 2/4 2/2 3/4 3/4 2/2 1/7 1/6 4/28 7/128 6/59 5/18 4/2 6/25 4/33 4/11 4/83 1/32 1/5 1/3 3/8 2/2 2/2 1/ /38 5/15 S/IS 213 3/13 3/6 2/4 78 4/1 3/25 2/9 3/6 2/7 2/3 1/38 5/55 7/121 7/129 5/21 4/2 5/17 2/23 IJI 4/41 3/4 2/4 ui 2/3 - Oulu

59 Ahv. I-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi Spilosoma Iubricipeda (LI?58) 6 6/26 8/14? 6/92 6/164 4/2? 4/34 4/78 2/48 4/loi O Spiiosoma lutea (HUINAGEL 1766) 3/23 7/118 5/26 till Diaphora mendica (CLERCK,I?59) 1 4/12 3/26 4/8 2/2 2/5 2/2 1/3 Phragmatobia fuliginosa (LI758) 1/3 2/4 4/11 7/11 3/8 2/2 3/4 2/2 2/4 3/4 O lyria jacobaeae (LI758) 2/2 Petosia muscerda (HUFNAGELI?66) III Eilema griseola (HUBNER,183) Eilema pygmaeola (DOUBLEDAY,1847) 1/9 Eilema lutarella (1,1758) 1/81 5/195 6/92 6/67 3/14 3/17 3 1/8 Eilema complana (Ll?58) 36 4/ /2. Eilema depiana (ESPER,I78?) 114 3/6 4/18 Eilema lurideola (ZINCKEN,I8I7) /369 8/1343 7/569 4/12 2/ /3 O Coscinia cribraria (1,1758) 1 3/39 6/ /2 II? 2/2 Parasemia piantaginis (L,i758) III III III Arctia caja (LI758) 1/44 6/66 7/122 6/53 5/2 2/2 3/5 2/4 III III O Dacrisia sannio (Li758) 1/41 4/23 7/36 7/5$ /8 3/37 3/9 4/13 NOCTUIDAE 1/8 1/3 2/22 O Rivula sericealis (SCOPOLI,I763) 4/18 9/219 7/377 6/84 3/141 III 3/123 1/5 4/12 2/3 Parascotia fuliginaria (LI76I) 9 6/96 9/168 7/98 6/58 4/21 3/63 III 4/17 Colobochyla salicatis (D&S,l?75) 6/15 2/2 III O Schrankia costaestrigalis (STEPHENS,l834) 2/22 5/1 I 2/28 Hypenodes humidalis DOUBLEDAY,I85 2/2 2/6 III Hypena crassalis (F,I?87) 1/5 4/17 III III O Hypena proboscidalis (LI758) 4 6/357 9/391 7/429 6/777 4/319 6/413 4/227 2/25 4/13 12/389 5 Hypena rostralis (Li758) 2/4 3/4 2/6 2/4 III O LygephiIa pastinurn (IREIISCHKL1826) 7 6/59 4 7/382 4/112 3/38 Lygephila viciae (HIJBNER,I822) II? Lygephila craccae (D&5,I7?5) 2/3 5/61 5 O Scoliopteryx Iibatrix (LI758) 2/4 3/3 4/4 4/5 III 5/17 4/1 3/8 3/5 9/26 ui Catocaia adultera MENETRIE5,I856 III 3/4 2/2 3/6 2/2 2/4 2/2 O Catocala fraxini (LI758) I/I2 4/29 7/15 7/99 4/11 2/4 III 1/4 III taspeyria flexula (D&5,I7?5) 5 4/3 9/61 1/4 Protodeltote pygarga (HUfNAGELI?66) 2/2 O Neustrotia candidula (D&S,I775) 2/2 III Eustrotia uncula (CCERCK,I759) III 3/3 3/7 2/6 III /3 O Meganola strigula (D&S,1fl5) /22 O Nola cucullatella (1,1758) 5 3/5 2/3 Nola confusalis (H-5,I84?) 2 2/5

60 Nola aerugula (HUBNER,l?93) O Earias clorana (L,1761) : Pseudoips prasinanus (L1758) O Nycteola revayana fscopoli, 1772) Nycteola degenerana (HUBNER,1799) Diachrysia chrysitis (L 1758) O Diachrysia tutti (=chrysitis f.iuncta)(kostrowski,1961) O Macdunnoughia confusa (STEPHENS, 185) O Polychrysia moneta (F, 1787) Plusia festucae (L1758) PIusia putnami GROTE,1873 O Autographa macrogamma (EVERSMANN, 1842) Autographa gamma (L1758) O Autographa pulchrina (HAWORTH,189) : Autographa pulchrina-buraetica Autographa buraetica (STAUDINGER, 1892) O Autographa jota (L1758) Autographa mandarina (EREYER, 1846) O Autographa bractea (D&S, 1775) Autographa excelsa (KRETSCHMAR, 1862) Syngrapha diasema (BOISDUVALI829) O Syngrapha microgamma (HUBNER,1823) Syngrapha interrogationis (L1758) O Abrostola asclepiadis (D&S, 1775) O Abrostola triplasia (L1758) Panthea coenobita (ESPER, 1785) O Colocasia coryli (L 1758) Moma alpium (OSBECK,17?8) Acronicta megacephala (D&S,1775) O Acronicta leporina (L1758) Acronicta aini (L1767) Acronicta P5I (L1758) Acronicta menyanthidis (ESPER, 1789) Acronicta auricoma (D&S,1775) Acronkta euphorbiae (D&S,1775) Acronicta rumicis (L 1758) Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi 3 5/39 4/13 4/18 1/4 3/6 4 1/4 4/8 6/1 3/13 2/5 1/59 6/532 9/195 7/19 6/697 4/ /5 7/275 2/96 3/282 2/31 4/4 2/1 3/6 6/22 3/16 4/12 1/7 1/46 1/55 4/11 3/6 5/2 3/21 5/46 8/48 7/17 6/66 3/11 2/2 3/ /21 6/45 4/7 6/Ilo 9/162 7/232 6/256 4/47 1/3 2/1 6/17 2/6 1/81 4/82 5/14 2/2 8 6/12 9/61 1/38 6/ /7 1/3 1/7 6/12 8/15 4/6! 3/11 7/113 6/63 2/2 1/5 4/7 4/124 6/23 2/2 2/2 1/4 3/3 3/15 2/3 2/3 4/9 3/12 1/3 5/26 7/117 6/89 7/23 6/19 4/52 3/38 5/52 3/9 2/7 4/17 3/6 2/2 3/6 5/1 5/22 3/4 2/5 3/5 4/3 3/14 7/294 4/338 4/195 3/236 13/116 3/ /5 5/16 5/17 5/35 7/86 7/61 2/11 2/3 2/7 2/2 3/8 4/95 2/5 8/38 3/15 2/3 2/3 4/52 7/9 3/22 4/21 17/89 1/9 4/25 3/14 15/76 1/3 4/84 4/173 16/159 2/2 3/3 3/5 6/47 4/65 4/57 4/152 8/24 2/3 5/98 4/62 7/29 4/17 4/124 4/21 19/879 6/1 4/53 2/6 3/57 4/2? 3/35 3/83 7/51 3/46 4/54 8/33 2/4 2/8 3/9 3/3 2/2

61 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-$ Kuopio P-K Oulu Lappi r -I Simyra albovenosa (GOEZE,1781) Craniophora Iigustri (D&5, 1775) Cryphia raptricula (D&S, 1775) Amphipyra pyramidea (L1758) Amphipyra berbera RUNGS,1949 Amphipyra perflua (F, 1787) : Amphipyra tragopoginis (CLERCK,1759) O Dypterygia scabriuscula (L, 1758) Rusina ferruginea (ESPER, 1785) Thalpophila matura (HUENAGEL, 1766) O Euplexia Iucipara (L 1758) Phlogophora meticulosa (L, 1758) O Ipimorpha retusa (L1761) ipimorpha subtusa (D&5,1775) Enargia paleacea (ESPER,I?88) O Parastichtis suspecta (HENER,I8I7) Parastichtis ypsillon (D&S, 1775) O Cosmia trapezina (L 1758) : Cosmia pyralina (D&S,1775) O Hyppa rectilinea (ESPER,i788) O Apamea monoglypha (KUINAGEL 1766) Apamea Iithoxylaea (D&5, 1775) O Apamea sublustris (ESPER,l788) O Apamea obionga (HAWORIH,189) Apamea crenata (HUFNAGEL 1766) O Apamea lateritia (HUFNAGEL 1766) : Apamea furva (D&S,1775) Apamea maillardi (GEYER, 1834) O Apamea ruhrirena TREITSCHKE,1825 Apamea remissa (HUBNER,189) O Apamea unanimis (HUBNER,189) O Apamea illyria (FREYER,1846) Apamea anceps (D&S, 1775) O Apamea sordens (HUFNAGEL 1766) Apamea scolopacina (ESPER,1788) O Apamea ophiogramma (ESPER, 1793) Oligia strigilis (L, 1758) Oligia Iatruncula (D&S,17?5) 3/5 1/3 4/42 6/137 2/2 3/21 4/2 8/loi 6/26 1/56 5/77 5 7/185 1/3 4/8 6/22 2/6 81 6/665 1/669 7/39 1/4 2/3 5/15 6/23 8/37 7/ /253 9/381 7/91 1/81 6/236 9/67 7/ /15 9/563 7/364 1/56 2/17 6/946 8/74 9/1871 7/364 3/3 8/16 7 5/55 1/72 5/ /26 1/8 5/27 1/9 5/66 1/6 6/5 2/2 1/5 6/22 9/35 2/8 3/24 1/5 5/19 5/17 2 6/27 3/4 3/7 4/49 4/12 4/1 1/4 3/17 1/82 7/4 9/242 6/79 6/9 3/11 2/72 6/183 2/5 5/157 5/53 5/11 2/5 5/17 6/41 6/382 6/396 6/21 1/35 3/11 3/19 2/9 4/1 6/61 8/49 4/9 5/17 4/69 6/68 4/22 3/9 3/7 4/57 4/ilo 4/128 3/182 1/4 3/72 3/9 1/7 1/4 4/23 2/2 3/41 4/465 7/173 4/257 4/16 4/536 18/342 2/1 4/223 7/326 4/143 3/36 4/148 2/812 4/187 4/77 3/9 3/26 1/4 6/34 2/13 4/2 5/51 4/6 6/62 3/6 3/6 3/5 2/2 2/2 2/2 6/14 6/14 3/5 1/4 3/7 4/9 2/3 3/12 4/7 1/4 2/2 2/2 6/6 1/3 3/7 2/7 3/15 12/33 4/2 4/31 4/19 11/92 1/6 2/4 2/8 2/2 4/1 2/3 2/6 2/3 4/9 5/13 1/3

62 , Hoplodrina octogenaria (GOEZE, 1781) Arenostola phragmitidis (HUBHER,183) Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu lappi Mesoligia furuncula (D&S,l?75) O Mesoligia literosa (HAWORTH, 189) O Mesapamea secalis (1, 1758) O Mesapamea secalis-didyma coii. Mesapamea didyma (ESPER,) O Photedes captiuncula (TREITSCHKE, 1852) O Photedes minima (HAWORTH, 189) O Photedes extrema (HUBNER,189) O Photedes elymi (TREIISCHKE,1825) Photedes fluxa (HUBNER,189) O Photedes pygmina (HAWORTH,189) O Luperina testacea (D&S,1775) AMPKIPOEA 5P. O Amphipoea Iucens (FREYER,1845) Amphipoea Iucens-fucosa-crinanensis coii. Amphipoea fucosa (FREYER, 183) O Amphipoea crinanensis (BURROWS, 198) Amphipoea oculea (L1761) O Hydraecia micacea (ESPER,I?89) Hydraecia nordstroemi (HORKE, 1952) O Gortyna fiavago (D&S,1775) O Calamia tridens (HUFNAGEL 1766) Staurophora celsia (L,1761) O Celaena haworthii (CURTIS,1829) O Celaena leucostigma (HUBNER,188) Nonagria typhae (THUNBERG,1784) O Archanara dissoluta (TREITSCHKE,1825) Archanara spargan (ESPER,179) Archanara algae (ESPER, 1789) O Rhizedra lutosa (HUBNER,183) Charanyca trigrammica (HUENAGEL 1766) HOPLODRINA 5P. Hoplodrina bianda (D&5, 1775) Caradrina morpheus (HUFNAGELI766) 5/16 5/58 2/2 1/3 4/14 9/37 6/2 5/14 2/2 1/6 1/3 3/44 8/23 5/26 4/13 2/3 1/5 4/1 4/ /61 1/6 3/14 4/19 1/9 1/ / /159 1/3 1/97 6/224 9/98 6/43 5/82 3/21 3/9 3/16 1/68 5/12 7/9 7/184 6/6 4/83 7/289 4/152 4/121 3/233 13/943 2/22 3/61 2/1 3/5 1/7 2/35 4/45 2/18 2/2 2/18 9/5? / /143 6/588 3/32 7/91 4/622 4/844 4/ /1312 1/5 2/3 2/3 73 6/134 9/15 7/124 6/49 4/41 6/13 3/48 2/29 3/16 9/ /487 1/392 7/136 6/1263 4/359 7/879 4/598 4/1383 4/ /138? 1/3 1/35 3/133 6/2?? 3 2/3 2/3 5/9 1/4 1/39 2/4 4/3? 6/179 4/35 1/3 4/5 6/11 6/1 3/13 4/11 9/172 4/36 4/11 3/3 4/4 3/6 2/3 1/64 5/42 6/69 4/ / /3 1/541 6/938 1/723 7/226 5/ /82 1/536 7/122 4/79 1/54 6/417 1/762 7/421 5/46 3/37 2/5 2/9 3/9 7/27 3/? 4/14 1/5 2/2 5 4/9 4/2 2/19 3/17 1/6 2/64 1/5 2/47 2/9 3/32 2/58 3 2/3 14/4 4?? 5/22

63 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi = Caradrina montana (BREMER,1864) Caradrina selini BOISDUVAL 184 Caradrina clavipalpis (SCOPOLI, 1763) ChiIods maritimus (TAUSCHER, 186) Ithetis pallustris (HUBNER,188) Athetis lepigone (MÖSCHLER,186) : Cucullia Iactucae (D&S,1775) O Cucullia umbratica (L 1758) Cucullia gnaphalii (HIJBNER,1813) O Calophasia lunula (HUFNAGEL, 1766) O Brachylomia viminalis (f,(776) O Hillia ins (ZEUERSTEDI,l 839) O Brachionycha nubeculosa (ESPER, 1785) Dasypolia templi (THUNEERG,I?92) O Lithomoia solidaginis (HUBNER,183) O Lithophane hepatica (CLERCK,1759) Lithophane furcifera (HUFNAGEL 1766) O Uthophane Iamda (F,1787) Lithophane consocia (EORKHAUSEN, 1792) O Xylena vetusta (HUBNER,1813) O Allophyes oxyacanthae (L1758) Dichonia aprilina (CI 758) O Dryobotodes eremita (F,1775) O Blepharita amica (TREITSCHKF,1825) Blepharita satura (D&S, 1775) O Mniotype adusta (ESPER,179) Mniotype bathensis (LUIZAU,191) O Polymixis polymita (L1761) O Polymixis gemmea (IREITSCHKE,1825) Antitype dii (L1758) O Ammoconia caecimacula (D&5, 1775) O Eupsilia transversa (HUFNAGEL 1766) : Conistra vaccinii (C1761) O Conistra rubiginosa (SCOPOLI, 1763) O Agrochola Conistra rubiginea (D&S, 1775) O Conistra erythrocephala (D&5,1775) urcellaris (HUFNAGEL 1766) Agrochola lota (CLERCK,1759) 5/44 1/3 3/26 2/4 4/7 9/ /188 8/88 (/2 2/4 3/5 5/ /8 2/2 3/32 2/13 2/2 (/2 4/4 1/3 2/4 2/2 2/3 5 6/289 9/393 7/196 6/661 1/71 4/6 6/171 4/77 4/84 1/7 3/82 6/48 6/62 6/72 5/69 7/38 7/161 6/221 1/5 4/34 1/48 4/2 5/11 1/68 5/83 8/14 2/9 2/11 8 1/3 4/34 7/92 6/145 6/15 1/5 4/9 6/19 5/8 3/1 (/74 4/47 9/319 7/341 4/33 1/67 2/7 1/35 3/3 4/ /131 6/263 7/133 3/15 4/21 6/13 4/8 3/5 2/4 3/22 6/95 2/3 5/17 3/14 (/ /4 3/18 7/211 4/196 4/84 4/31 2/1589 4/695 3/42 4/29 2/14 4/153 4/27 16/135 4/8 3/38 7/26 2/37 3/7 4/23 7/31 3/42 7/177 4/133 4/179 4/172 18/668 1/41 4/28 7/167 4/21 4/136 4/453 2/995 6/126 3/1 3/9 3/8 (/2 3/9 4/9 3/5 2/6 3/12 7/8 /2 4/199 5/19 4/142 4/62 4/159 11/41 2/6 6/21 3/4 2/6 4/1 8/26 2/3 4/14 2/2 2/2 2/3 (/2 2/3 1/52 1/4 1 3/6 5/12 6/121 4/29 4/63 6/29 3/5 3/1 4/54 12/128 1/8 3/21 5/23 4/21 3/1 3/7 2/3 7/14 1/37 4/34 6/25 4/1 8 6/22 9/44 6/35 5/32 3/8 3/4 4/8 3/6 2/2 13 6/417 9/186 7/188 6/696 4/934 7/261 4/695 3/24 4/45 5/482 1/6 3/22 6/82 3/1 1/4 /9 4/12 9/33 4/9 6/19 4/19 4/14 3/8 2/6 3/8 12/71 1/3 5/5 8/45 5/57 6/279 4/117 7/316 3/54 3/13 3/4 Ilo (/3 (/2 3/7 4/12 1/3 /3

64 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi 29 4/31 5/9 1/ /14? 9/287 7/ /42 8/114 2/17 6/85 4/55 4/4 6 1/6 2/2 3/18 1/32 12/34 3/? O Agrochola macilenta (HUBNER,J 89) O Agrochola nitida (D&S, 1775) Agrochola helvola (1, 1758) O Agrochola litura (Ll?61) Xanthia citrago (1,1758) Xanthia aurago (D&S,17?5) O Xanthia togata (ESPER,I?88) O Xanthia icteritia fhufnagel 1766) O Discestra trifolii (HUINAGEL 1766) Hada proxima (HUBNER,188) Hada piebeja (1,1758) O Polia bombycina (HUFNAGEL 1766) Polia trimaculosa (ESPER,1788) O Polia nebulosa (HUINAGEL, 1766) Heliophobus reticulata (GOEZE,1781) Mamestra brassicae (1,1758) O Melanchra pisi (1,1758) LACANOBIA SP. O Lacanobia contigua (D&5,1775) Lacanobia thalassina (HUFNAGEL 1766) O Lacanobia suasa (D&S,I?75) O Lacanobia oleracea (L1758) Papestra biren (GOEZE,1781) O Hecatera bicolorata (HUENAGEL 1766) Hadena rivularis (1,1775) Hadena perplexa (D&S,I7?5) O Hadena compta (D&5,I??5) Hadena confusa (HUINAGEL 1766) O Hadena albimacula (BORKHAUSEN,1792) O Hadena bicruris (HUFNAGEL,1766) Eriopygodes imbecilla (1,1794) Cerapteryx graminis (L1758) Iholera cespitis (D&S, 1775) 1/6 1/5 6/82 5 6/77 4/18 2/4 1/4 3/1 5/99 2/2 3/31 5/22 3/4 2/2 9/88 7/23 6/21 4/ /229 6/165 4/176 6/4 3/3 3/6 2/4 8/52 7/252 5/119 3/ /56 4/9 3/15 6/19 3/4 5/59 6/43 2/6 5/87 6/36 3/11 7/511 4/192 4/151 4/4 18/1646 2/341 7/175 4/88 4/152 4/92 17/36 3/49 6/93 3/32 1/36 1/5 1/4 3/59 1/4 2/5 3/68 9/24 4/9 6/13 4/5 3/4 1/9 6/74 9/267 6/167 6/loi 3/4 1/7 6/136 8/55 6/119 6/321 1/9 5/45 9/81 7/21 3/3 2/2 2/4 3/? 2/5 3/3 4/13 6/91 5/9 3/9 3/3 2/3 2/2 1/5 3/4 3/8 3/6 3/9 4/18 3/9 1/3 2/3 2/1 2/2 1/7 2/86 5/5 4/45 4/6 3/84 3/8 5/5 3? 2/17 2/47 2/7 4/6 2/6 2/5 3/6 1/3 2/11 11? Tholera decimalis (PODA,I?61) Panolis fiammea (D&S,I?75) Orthosia cruda (D&S,I??5) 3/? 1/3 2/4 4/1 2/2 3/24 7/114 3/3 2/4 1/ /14 6/1632 5/11? 3/23 6/16 2/3 2/3 3/44 2/2 1/3757 7/2269 6/737 4/1558 8/114 7/81 4/22 3/1 9/39 7/296 4/42 3/23 9/299 5/73 5/19 3/18 2/3 2/2 7/2875 4/1467 4/1151 5/19 2/28 2/18 1/41 4/11 2/7 2/9 4/21 4/2531 2/4 3/3 2/12 19/567 6/152 4/22 2/2 O

65 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi Orthosia opima (HUBNER,189) 1/69 5/ /69 5/4 2/9 7/48 3/8 3/31 2/2 Orthosia populeti (1,1781) 1/72 5/316 9/1421 5/38 6/84 3/81 3/3 4/18 3/68 4/11 Orthosia gracilis (D&S,l775) 4/25 4/7 3/3 2/35 1/3 Orthosia cerasi (1,1775) 1/78 4/58 5/22 Orthosia incerta (HUFNAGELI766) 7 6/337 1/ /21 3/89 6/184 4/69 2/35 3/23 4/17 Orthosb gothica (L1758) 1/69 6/2276 1/3116 5/1773 6/1517 4/166 7/1648 4/6 4/41 4/882 18/1271 5/73 Mythimna conigera (D&S,1775) 43 6/ /133 5/493 2/4 2/38 2/1 O Mythimna ferrago (1,1787) 1/8 4/42 5/14 1/ Mythimna straminea (IREITSCHKE,1825) 4/6 O Mythimna Impura (HUBNER,188) 1/364 6/12? 161 7/989 6/223 4/164 7/826 4/54 4/438 4/676 16/595 1/5 O Mythimna pallens (L,1758) 3 5/15 8/59 5/336 4/62 2/69 1/5 2/4 3/26 Mythimna obsoleta (KUBNER,183) 5/28 7/55 2/2 O Mythimna comma (LI?61) 1/8 4/61 3/11 3/9 2/25 2/4 1/4 Senta Hammea (CURIIS,1826) O EUXOA SP. 3 Euxoa obelisca (D&S,1775) 1/4 4/7 7/24 3/32 Euxoa tritici (L1761) 4/1 7/57 6/17 3/12 4/17 2/2 2/36 38 O Euxoa tritici-crypta coii. 1/7 5 Euxoa crypta (DADD,1927) Euxoa nigricans (L1761) 5/42 9/66 7/54 6/7 4/95 3/38 4/62 3/78 3/3 5/65 O Euxoa cursoria (HUFNAGELI766) 3/25 1/3 15 Euxoa recussa (HDBNER,1817) 2/4 2/2 O Agrotis vestigialis (HUFNAGELIJ66) 5 2/ /68 O Agrotis segetum (D&5,I??5) 4/19 2/2 Agrotis davis (HUFNAGELI766) 2 4/33 2/8 3/38 2/6 3/ O Agrotis exclamationis (L1758) 1/41 6/44 9/65 7/46 4/46 2/2 Agrotis ipsilon (HUENAGELI766) Actinotia polyodon (CIERCK,1759) 4/17 8/46 6/3 4/8 3/6 2/3 2/3 O Actinotia hyperici (D&S,I?75) 1/8 Axylia putris (LI?61) 3/13 2/7 O Ochropleura plecta (L,1761) 1/5 5/28 9/83 6/17 6/83 4/1 5/32 4/12 4/43 4/87 8/19 Actebia praecox (L1758) 3/22 2/2 3/8 3/3 O Eugnorisma depuncta (L1761) 1/83 5/IDI 1/8 O Standfussiana Iucernea (L1758) 2/2 1/3 Epipsilia grisescens (1,1794) 2/5 3/6 O Chersotis cuprea (D&S,1775) 1/8 6/222 1/386 Noctua pronuba (L1758) 1/9 5/ Noctua comes (RUBNER,1813) 2 2/16 7/43 5/41 6/438 5/79 4/422 1/5 6/386 1/3 3/158 1/? 4/156 18/939 4/759 76

66 , Cerastis leucographa (D&5,l?75) Eurois occulta (L 1758) Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu bppi Noctua mbriata (SCHREBER,l759) O Cryptocala chardinyi (BOISDUVAL,1829) Spaelotis ravida (DES, 1775) O Spaelotis clandestina (HARRIS1841) Opigena polygona (DES, 1775) O Graphiphora augur (F,1775) O Coenophila subrosea (SIEPHENS, 1829) O Protolampra sobrina (DUPONCHEL 1843) O Cycophotia porphyrea (DES, 1775) Diarsia mendica (f, 1775) Diarsia dahlii (HDBNER,1813) O Diarsia brunnea (D&5,I7?5) Diarsia rubi (VIEWEG,179) O XESII SP. Xestia rhaetica (SIAUDINGER,I87I) O Xestia speciosa (HUBNER, 1813) O Xestia sincera (H-S,1851) : Xestia gelida (SPARRE-SCHNEIDER,1883) O Xestia distensa (EVERSMANN,1851) Xestia tecta (HUBNER,188) Xestia alpicola (ZET[ERSTEDI,1839) O Xestia c-nigrum (Cl 758) Xestia triangulum (HUFNAGEL 1766) O Xestia ashworthii (DOUBEDAY,I855) O Xestia baja (DES, 1775) Xestia castanea (ESPER, 1796) O Xestia collina (BOISDUVALI84O) Xestia sextrigata (HAWORIH,189) Xestia xanthographa (DES, 1775) O Naenia typica (C1758) Anaplectoides prasina (DES, 1775) (erastis rubricosa (D&S,1775) Mesogona oxalina (HUBNER,183) Pyrrhia umbra (KUFNAGELI?66) 2 3/? 3/9 3/9 6/16 6/44 4/31 2/7 2/4 2/8 2/2 1/36 1/8 1/5 1/8 5 1/9 1/9 6/129 9/92 7/98 6/212 4/15? 7/188 4/129 4/177 4/297 14/37 1/6 1/6 2/2 3/7 3/6 6/118 1/688 7/328 6/221 4/166 6/496 4/131 4/295 4/244 17/22 2/21 4/72 9/617 5/25 2/4 5/21 2/5 2/13 5 4/6 6/579 9/ /326 6/234 4/58 7/398 4/99 4/29 4/23 16/687 6/16 2/44 5/4 7/35 6/421 4/244 7/184 4/ /39 5/2 6/ /771 6/329 4/75 4/12 4/193 1/8 3/53 2/8 6/69 9/27 5/45 5/6 2/3 2/1 3/49 3/5 3/17 4/1 1/4 1/9 3/6 4/5 2/13 3/3? 3/4 3/34 2/3 2/21 3/11 4/5 3/5 4/5 1/52 6/533 1/935 7/346 5/375 1/9 1/3 2/2 2/13 4/22 3/45 4/1? 4/2 9/ /16 2/6 ui 2/2 3/4 3/12 3/5 9/134 4/71 1/4 96 6/ /977 6/167 4/441 7/769 4/821 4/383 4/754 15/474 2/2 5/3? 2/4 5/93 1/3 3/61 5/144 9/5 5/19 5/438 3/12 2/14 2/34 1/73 5/789 1/598 2/6 2/2 3/3 2/2 2/4 1 6/ /26 6/588 4/164 7/148 4/149 4/195 4/185 14/284 2/17 4/11 6/53 5/1 4/4? 3/5 3/12 4/24 1/3 3/3 1/47 6/11 9/483 5/226 6/172 3/85 6/122 4/29 4/32 4/6 13/59 4/84 5/64 3/16 3/11 1/5 3/89

67 Ahv. T-P Uusimaa Kymi Häme Mikkeli Vaasa K-S Kuopio P-K Oulu Lappi Heliothis viriplaca (HUFNAGELI766) Protoschinia scutosa (D&5,1775) Pechipogo strigilata (L1758) 1/3 2/5 3/13 5/29 3/1 3/4 114 HERMINIA SP. Herminia tarsipennalis TREITSCHKEI835 1/9 4/23 7/88 6/32 4/5 112 Herminia grisealis fd&s,1775) 2/8 4/24 3/5 2/1 Macrochilo cribrumalis (HLiBNER,l793) 1/6 5/8 8/23 O Polypogon tentacularia (1,1758) 6/192 9/198 7/247 5/5 4/26 3/3 3/1 3/35 4/13 1/4 Paracolax tristalis (f,l794) 1/4 4/345 5/379 2/25 Irisateles emortualis (D&S,1775) 4/5 3/7 O t-j

68 Huvailulehti julkaisija Suomen ympäristökeskus julkaisuaika Tekijö(t) julkaisun nimi Söderman Guy, Lundsten Karl-Erik, Leinonen Reima, Grönholm Leena Valtakunnallisen yoperhosseurannan 3. vuosiraportti julkaisun osati muut saman projektin tuottamat julkaisut Tuvistelmä Asiasanat Yöperhosseuranta jatkui vuonna 1995 jokseenkin yhtä kattavasti kuin vuonna Rysillä saatiin yhteensä 66 lajia ja yksilöä. Uusia lajeja tavattiin 21, näiden joukossa 6 vaeltajaa. Lämpimän kevään johdosta kevätlajit lensivät tavallista aikaisemmin. Jatkossa lämmin kesä myötävaikutti monien lajien toisen sukupolven kehittymiseen, kaiken kaikkiaan toista sukupolvea tavattiin 6 lajilla. Tunturimiilarilla (Epirrita auturnnata) ei enää vuonna 1995 ollut joukkoesiintymiä, mutta se oli edelleen seurannan yleisin perhonen. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisiksi arvioituja lajeja tavattiin seurannassa 18, joista muutaman lajin paikalliset kannat olivat kohtuullisen isoja. Useiden vaellussäiden takia saatiin seurannassa runsaasti gammayökkösiä (Autographa gamma), pakkasmittareita (Erannis defoliaria) ja ruskamittareita (Agriapis auranhiaria). Baltian maiden ja Länsi- Venäjän seurantatietojen perusteella voitiin arvioida vaelluksien suuntia. Eri muotojen osuuksia arvioitiin vuonna 1995 laajemmin ja myös ensimmäiset raskasmetallimittaus tulokset voitiin raportoida. Eri paikkojen lajirunsausvertailujen perusteella todettiin, että lajisto muuttuu vuodesta toiseen melko paljon. Arviolta 5 67 % saaduista lajeista olivat paikallisia, joilla on vakinaisia kantoja seurantabiotoopeissa. Vuonna 1995 laskettiin useille paikkakunnille seurannan toistaiseksi korkeimmat alfa diversiteettiarvot. Lyhyiden aikasaija-analyysien perusteella ei havaittu vuosittaisten säänvaihtelujen oleellisesti vaikuttavan alfa-diversiteettiin. Sen sijaan biotooppimuutokset heijastuvat alfa-arvoihin merkittävästi. Yoperhosseuranta, nayte, lajimaara, yksilomaara, kannan tiheys, alfa-diversiteetti, toinen polvi, muoto, vaellus, raskasmetallimittaus julkaisusarjan nimi ja numero Suomen Ympäristö 62 julkaisun teema Prajektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja! toim eksiantaja Projektuyhmään kuuluvat organisaatiot Suomen ympäristökeskus/ympäristön tilayksikkö, alueelliset ympäristökeskukset ja Suomen Perhostutkijain Seura ISSN ISRN Sivuja Kieli 68 Suomi Luottamuksellisuus Hinta julkaisun myynti! jakaja Suomen ympädstökeskus julkaisun kustantaja Paino paikka ja -aika Suomen ympanstokeskus Viestipaino Oy, Tampere 1997 Suomen ympäristö 62

69 inom sommo projekt. Sidontol Soderman Guy, Lundsten Karl-Erik, Lemonen Reima, Gronhoim Leena migranter. På grund av den tidiga och varma våren, flög vårarterna för årstiden rekordtidigt. Det Förfottore.. Pubhkotionens titel Pubhkotionens delor/ Sommondrog Nattfjädlsövervakningen pågick år 1995 i ungefär samma skala som under året Sammanlagt ondro pubiikotioner Nattfjanisovervakmng i Finland ar Finlands miljöcentral fångades exemplar bestående av 66 arter. 21 arter var nya för övervakningen, av vilka 6 var Nyckelord och nummer Finlands Miljö 62 och nummer i projektgruppen Finlands Lepidopterologiska Sällskap ISSN ISBN Finska och ondro viilkor Suomen ympäristö 62 tryckningsort och -år Viesfipaino Oy, Tammerfors 1997 Tryckeri/ Finlands miljöcentral Förlöggore distribution Finlands miljöcenfral Beställningor/ Offentlighet Pris Språk Orgonisot;oner Finlands miljöcentral/enheten för miljöövervakning och utvärdering, Regionala miljöcentraler och Finonsiör/ uppdrogsgivore Projektets nomn Publikotionens temo Publikotionsserie arter, som är bofasta ifrågavarande biotoper. För fiera ställen beräknades år 1995 de högsta alfa Västra Ryssland kunde migreringsströmmens riktning beräknas. Olika formers proportion samt deras inte har en avgörande inverkan på alfa-diversiteten. Däremot har biotopförändringar en betydande guldgula frostmätaren (Agriopis auran tiaria). Med hjälp av av övervakningsdata från Balticum och tungmetallanalyser rapporteras. På basen av jämförelser av artmängden på olika platser konstaterades diversitetsvärdena hittills. Analys av några korta Hdsserier visar att de årliga väderleksförändringarna tungmetallanalys De vanligaste migranterna var gammaflyet (Autographa gamma), lindmätaren (Erannis defoliaria) samt kraftiga lokala populationer. Varma sydostliga luftströmmar medförde en mängd migrerande fiärilar. geografiska utbredning kunde i större skala uppskattas år De första resultaten av som landsomfattande eller regionalt anses vara hotade. Flera av de hotade artema hade dock rätt att artsammansättningen förändras rätt mycket från år till år. Mellan 5 67 % uppskattas vara lokala påträffades 6 arter med en andra generation. Fjällbjörkmätaren (Epirrita autumnata) uppträdde inte inverkan på alfa-värdena. Nattfjanlsovervaknmg, artantal, indwidantal, populationstathet alfa-diversitet, form, migrermg, fortsatta varma vädret ledde till att många arter kunde utveckla en andra generation. Inalles mera år 1995 massvis, men var fortfarande den vanligaste arten. Overvakningen påvisade 18 arter, Utgivore Dowm Presentationsblad

70 Publisher other project publications Abstract Documentation pae [ Date Finnish Environment Institute Soderman Guy, Lundsten Karl-Erik, Leinonen Reima, Gronhoim Leena Author(s)... TitIe otpublication 3 Nocturna Annual Newsletter The aimual totais were 66 species and 569,461 individuals. Altogether 21 of new species which 6 migrants were captured. The early spring was reflected in early flight records, and the warm summer enabled 6 species to create a second brood. The mass occurrence of the Autumnal Motli was over but, nevertheless, it was stiil the most abbundant species in the monitoring. Eighteen species being nationally or regionally threatened were recorded, some of which showed population increases. Due to favourable winds from the southeast, several migrants were captured, the commonest being only 5 67% of the trapped species apparantly have local populations. The highest alpha-diversity values from the three-year monitoring period was calculated for the year a Based on few short Iheme of pubhcation Project name and number, ifany Financier/ Project organization Restrictions Price distributor Finnish Environment Institute Patts ofpublication/ The Finnish Moth Monitonng Scheme continued rn 1995 with almost the same regional coverage as rn the Silver Y (Autographa gamma), the Mottled Umber (Erannis defoharia) and the Scarce Umber (Agriopis aurantiaria). Records from the monitoring schemes in the Baltic countries and in western Russia helped to assess the diredions of the migrations. The report contams the first assessment of the proportions and geographical distribution of significant moth forms. The first results from heavy metal analyses from moths are presented. By comparing the species compositions of the captures from the years it is concluded that time-series annual weather conditions do not appear to significantly affect the alpha-values. Changes in the biotopes, however, appear to resuit in significant changes in the alpha-diversity. Moth monitoring, sampies, species, specimens, population density, alpha-diversity Keywords..... second brood, moth forms, migration, heavy metal analyses. Publication series and number Finnish Environment 62 Finnish Enviromisent Insfitute/Monitoring and Assessment Division, Regional Environmentat Centres and Finnish Lepidopterological Society commissioner ISSN ISBN No. ofpages Longuage 68 Finnish For sale at/. of publication finnish Environment Institute Financier. Printing place and year Viestipaino Oy, Tampere 1997 Suomen ympäristö 62

71

72 Suomen ym päristö 44 LUONTO JA LUON NONVARAT Valtakunnallisen yöperhosseurannan 3. vuosiraportti 3 Nocturna Ännual Newsletter 1995 Valtakunnallisen seurantaverkon avulla kuvataan yöperhoskantojen tilaa maan eri osissa. Raportissa analysoidaan sekä luonnollisia että ihmisen aiheuttamia vaikutuksia perhoskantoihin. Rysien sijainti Placement of traps Vakiotuloksina esitetään lentoaika indikaattorit, toisen sukupolven esiitymiset, populaatioindeksit, uhanalaistarkastelut, joukkoesiintymät, yleisimmät ja harvinaisimmat lajit sekä paikkakohtaiset alfadiversiteetti-indeksit. Uusina tuloksina julkaistaan eräiden lajien raskasmetallianalyysit, eniten tavattavien muotojen esiintymiset, kantaja diversiteettivertailut lähialueisiin sekä kolmen vuoden lajirunsaussarjat kaikilta havaintopaikoilta. ISBN ISSN Myynti: Oy Edita Ab:n julkaisumyynti ja Suomen ympäristökeskuksen asiakaspalvelu, PL 14, 251 Helsinki puh. (9) 43 1, fax (9) Oy EDITA Ah PL 8, 43 EDITA, vaihde (9) ASIAKASPALVELU puh. (9) , telefax (9) EDITA-KIRJAKAUPAT HELSINGISSA Annankatu 44, puh. (9) Eteläespianadi 4, puh. (9) O O O O OOOOOOOOO OOOOOOOO O O O SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS PL 14,251 HELSINKI