1 (10) Asianumero 3217/10.02.03/2013 Aluenumero 211003 Tuuliniitty II 12. kaupunginosa, Tapiola Katu- ja virkistysalueet (Muodostuvat uudet korttelit 12223 ja 12224) Asemakaava ja asemakaavan muutos MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro 000T20, Hyväksytty 19.10.1962 Aluenro 210400, Hyväksytty 14.10.1974 Aluenro 210500, Hyväksytty 12.05.1976 Aluenro 210507, Hyväksytty 28.02.2011 Aluenro 211000, Hyväksytty 16.06.1983 Aluenro 211002, Hyväksytty 08.03.2009 Aluenro 920200, Hyväksytty 19.01.2009 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 18.9.2014 MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavaehdotukseen ja asemakaavan muutosehdotukseen, piirustusnumero 6797. Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 6.10. - 4.11.2014. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 825 5187 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Minna Järvenpää, arkkitehti etunimi.sukunimi@espoo.fi Ainoa Aspiala, maisema-arkkitehti Olli Koivula, suunnitteluinsinööri / liikenne
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (10) 1. 22.10.2014 Fortum Power and heat Oy Timo Aho LÄMPÖHUOLTO Tuuliniityn muutoksenalainen asemakaava-alue sijaitsee kaukolämmitettävien kiinteistöjen välittömässä läheisyydessä. Tuuliniityn alueen rakennusoikeus on n. 21 540 k-m 2, mikä vastaa n. 750 kw kaukolämpötehoa. Liitteenä on asemakaavakartta, mihin on merkitty kaukolämpöputkivaraukset Tuuliniittyyn ja piharaittiin. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi ko. tonteille rakennettaville uusille kiinteistöille. Tulemme tarjoamaan myös kaukokylmää näille kiinteistöille. Merkitään tiedoksi. 2. 28.10.2014 Caruna Espoo Oy Jussi Rönkkö, Asset manager JAKELUVERKKO 0,4/20 kv Nykyinen sähkönjakeluverkko on maakaapeloitua alueella, liite 1. Mahdolliset johtosiirrot tullaan tekemään Caruna Espoon toimesta ja ainakin osa siirtokustannuksista veloitetaan siirtoa pyytävältä taholta. Pyrimme rakentamaan sähköverkkoa ensisijaisesti puistomuuntamoratkaisuja käyttäen. Pyydämme, että asemakaavaan lisätään rakennusala (noin 20 m 2 ) uudelle puistomuuntamolle liitteen 2 mukaisesti. Tapiolassa on pääsääntöisesti pyritty sijoittamaan muuntamot kiinteistöihin. Tuuliniityn kaavamuutoksessa on kiinteistömuuntamoa koskeva vakiintunut kaavamääräys samoin kuin muissa alueen uusissa kaavoissa. Lausunnossa esitetty puistomuuntamon sijainti on kaupunkuvallisesti liian näkyvällä paikalla Hakalehdon puistossa. Kaavoituksessa on katsottu, että ei ole perusteita merkitä puistomuuntamoa kaavaan, vaan edellytetään muuntamon sijoittumista edelleen rakennuksen yhteyteen.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (10) 3. 28.10.2014 Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aimo Huhdanmäki, yksikön päällikkö Brita Dahlqvist-Solin, alueidenkäyttöpäällikkö Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa valmisteluaineistosta 10.2.2014. Verrattuna valmisteluaineistoon ehdotuksessa on korttelialueita pienennetty mm. katualueen ja maanalaisten johtojen tilatarpeen vuoksi. Kerroskorkeuksiin on tullut muutoksia sekä ylös että alaspäin. Länsiväylän varteen on merkitty tiheänä suojavylhykkeenä toimiva puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Elologisen yhteyden säilyvyyttä ei ole turvattu merkinnöin ja määräyksin. Tämä seikka tulee lisätä kaavaan. Meluntorjunnan osalta tulee listä määräys Etelätuulentien puoleiselle julkisivulle rakennettavat parvekkeet/terassit tulee lasittaa. Muutoin uudenmaan ELY-kekuksella ei ole lausuttavaa asemakaavaehdotuksesta. Lausunnon johdosta ekologinen yhteys merkitään kaavaan eko-1- merkinnällä: Paikallinen ekologinen yhteys, jolla maisemanhoidolliset toimenpiteet on sallittu. Kaavaan lisätään julkisivujen melumääräyksen yhteyteen maininta parvelasituksista: Mikäli ko. julkisivun puolelle sijoitetaan asunnon ulkotilaksi tarkoitettu parveke, se on lasitettava siten, että melutaso ei päivällä ylitä 55 db ja yöllä 45 db. Kaavamerkintä ja -määräys koskee myös Etelätuulentien puoleista julkisivua.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (10) 4. 30.10.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Suvi Rihtniemi, toimistusjohtaja Tero Anttila, osaston johtaja Suunnittelualue sijaitsee aivan Tapiolan keskustan tuntumassa, sen lounaispuolella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentaminen osin asuinalueeksi sekä ympäristön katuja viheralueiden kohentaminen. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä lausuu kannaottonaan Tuuliniityn asemkaavan muutoksesta seuraavaa: HSL kannattaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien vuoksi riittävä rakennustehokkuus ja edellytykset autottomalle asumiselle onkin taattava koko kaavaalueella pelkän pohjoisosan sijaan. Kaava-alueella on tällä hetkellä erinomaiset joukkoliikenneyhtyedet, ja Länsimetron valmistuttua joukkoliikennetarjonta monipuolistuu entisestään. Etäisyys kaava-alueelta Tapiolan metroasemalle on 200-800 metriä, ja Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman luonnoksessa aivan kaava-alueen vierestä kulkevat bussilinjat 112 (Tapiola-Matinkylä), 114 (Tapiola-Leppävaara), 118 (Tapiola- Suurpelto), 124 (Tapiola-Tillinmäki), 125 (Tapiola-Espoonlahti), 125B (Tapiola- Kuitinmäki), 550 (Westendinasema-Itäkeskus) sekä 551 (Westendinasema- Pasila). Lisäksi alueella liikennöitäneen jatkossakin palvelulinjoilla. Kaava-alueen ja Tapiolan keskuksen välissä on varsin vilkkaasti liikennöityjä teitä, ja kevyen liikenteen yhteyksiin tuleekin kiinnittää erityistä huomiota, jotta kävely- ja pyöräilymatkat Tapiolan keskukseen ovat mahdollisimman lyhyitä. Myös alueen sisällä kevyen liikenteen yhteyksien suoraviivaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Joukkoliikenteen edellytysten takaamiseksi Etelätuulentiellä olevat Tennispuiston bussipysäkit on säilytettävä. Lisäksi Tuulikujalla on oltava jatkossakin liikennöintimahdollisuus vähintään pikkubusseilla. Lisätietoja antaa Anni Suomalainen, puh. 040 487 2355. Autoton asuminen on katsottu tarkoituksenmukaiseksi alueen pohjoisosan korttelialueella, koska se sijaitsee lähimpänä keskustaa, noin 200-300 metrin etäisyydellä palveluista ja tulevasta metroasemasta. Alueen katsotaan kuuluvan ydinkeskustaan ja mahdollisuudet keskuspysäköinnin hyödyntämiseen ovat hyvät. Lisäksi alueelle on tarkoitus toteuttaa kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Edellytykset ns. autottomalle asumiselle ovat näin otolliset. Kaavamuutosalueen toinen kortteli puolestaan sijoittuu ydinkeskustan välittömään ympäristöön, noin 300-600 metrin etäisyydelle asemasta, jolloin Espoon uudessa pysäköintiohjeessa alueen autopaikkamääräksi on määritelty 1 ap / 110 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Kevyen liikenteen yhteyksiä on tutkittu kaavoituksen yhteydessä Hakalehdon lähiympäristösuunnitelmassa sekä kunnallisteknisessä yleisuunnitelmassa hyvän ratkaisun löytymiseksi. Kaavaehdotus on tehty niiden pohjalta. Kaavamerkinnät ovat paikoin ohjeellisia, joten jatkosuunnittelussa katu- ja puistosuunnitelmissa voidaan ratkaisuja vielä kehittää. Kaavassa ei esitetä muutoksia Tuulikujan katujärjestelyihin. Ne voivat säilyä ennallaan ja mahdollistaa edelleen pikkubussienkin liikennöinnin.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (10) 5. 4.11.2014 Espoon ympäristökeskus Tarja Söderman, ympäristönsuojelupäällikkö Suunnittelukohde sijaitsee Tapiolan keskustan tuntumassa, sen lounaispuolella. Kaava-alueeseen kuuluu urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, puistoaluetta sekä Tuulikujan, Etelätuulentien, Pohjantien ja Merituulentien katualuetta. Alue rajautuu itäreunaltaan keskustamaisiin liike-, toimisto- ja asuinkortteleihin, lännessä Hakalehdon asuinalueeseen ja etelässä Länsiväylään. Kaava-alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueen kokonaispintaala on noin 13 ha. Asuntosäätiölle ja Metsäliitto Osuuskunnalle suunnitteluvarauksessa osoitetun alueen laajuus on noin 1,7 ha, jonne on esitetty kaksi asuinkorttelia, AK-1 ja AK-2 ja rakennusoikeutta yhteensä 21 540 k-m2. Tämä vastaa tehokkuutta e=1.2. VU-alueella on kaksi pallokenttää, leikkipaikka ja koira-aitaus sekä avointa että puustoista viheraluetta, jonka läpi laskee puro. Hakalehdon puisto on merkittävä koillis-lounassuuntainen viherakseli. Alueelta on laadittu yleispiirteinen luontoselvitys 2013 (Luontotieto Keiron). Sen mukaan alueen arvot liittyvät rehevään luontotyyppiin ja alueen tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Kasvillisuus on enimmäkseen sekundaarista lehtoa. Varsinkin ojanvarsi ja koirapuiston alue ovat pensoittuneet ja metsittyneet umpeen. Liito-oravia ei selvitysalueelta ole löytynyt. Ympäristökeskuksen lausunto: Kaavan toteuttamiselle on vahvat yhdyskuntarakenteelliset perusteet Tapiolan keskustan ja erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Uusi rakentaminen kaventaa jossain määrin Hakalehdon puiston koillis-lounaissuuntaista viherakselia, mutta sijoittuu kuitenkin tiiviisti nykyisen tennishallin korttelin yhteyteen. Alueen hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn on kiinnitetty kaavassa hyvin huomiota, mutta kaavamääräyksissä olisi hyvä varmistaa esim. hulevesien viivytysaltaiden/- painanteiden toteuttaminen kytkemällä ne laadittuun tai tarkennettavaan hulevesien hallintasuunnitelmaan. Valmistelija/lisätiedot: Kalevi Hiironniemi, 046 877 3502/ etunimi.sukunimi@espoo.fi Kannaoton johdosta hulevesiä koskevaan kaavamääräykseen (18 ) lisätään seuraava maininta: Selvitys hulevesien käsittelystä on esitettävä rakennuslupaa haettaessa.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (10) 6. 4.11.2014 Espoon kaupunginmuseo Timo Tuomi, museotoimenjohtaja Marja Sahlberg, tutkija Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Tapiolan Tuuliniittyä koskevasta asemakaavan muutoksesta, joka koskee 2.12.2013 päivättyä ja 25.8.2014 muutettua asemakaavakarttaa (piirustusnumero 6797). Lausuntoa laadittaessa kaupunginmuseon käytössä on ollut www.espoo.fi -sivustolla 3.11.2014 ollut kaava-aineisto. Kaupunginmuseo on aiemmassa, 31.1.2014 päivätyssä lausunnossaan ottanut kantaa Tuuliniityn kaavahankkeen 2.12.2014 päivättyihin suunnitelmiin. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Tapiola kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Lisäksi Tapiolan puutarhakaupunki on yksi ympäristöministeriön valitsemista Suomen kansallismaisemista. Kaava-alue ja asemakaavan muutossuunnitelmat Kaava-alue sijaitsee Tapiolan keskustan lounaispuolella ja siihen kuuluu urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, puistoaluetta sekä Tuulikujan, Etelätuulentien, Pohjantien ja Merituulentien katualueita. Kaava-alue on Espoon kaupungin omistuksessa ja sen pinta-ala on noin 13 ha. Alueella oleva Tapiolan tennispuisto on vuokrannut maa-alueensa kaupungilta vuoteen 2020 asti voimassaolevalla sopimuksella. Nyt esillä olevasta, tarkistetusta kaavaehdotuksesta tennispuiston alue on rajattu pois. Tuuliniityn asuinkortteleita on kuitenkin suunniteltu kokonaisuutena, ennakoiden vuoden 2020 tilannetta tennispuiston vuokrasopimuksen päätyttyä. Kaupunginmuseon huomioita muutetusta kaavaehdotuksesta Kaupunginmuseo on aiemmassa 31.1.2014 päivätyssä lausunnossaan esittänyt laajasti huomioita tuolloin esillä olleesta kaavaehdotuksesta. Koska kaavasuunnitelmat ovat kaava-alueen rajausta lukuun ottamatta pysyneet pääosin samanlaisina, kaupunginmuseo pitäytyy tuolloin esittämässään kannassa. Lausunnossaan kaupunginmuseo totesi mm. seuraavaa: Rakennustehokkuuden lisääminen on vienyt suunnitelmaa huonompaan suuntaan. Korttelin keskelle on sijoitettu rivitalojen sijaan viisi 4-kerroksista noppamaista kerrostaloa, mikä heikentää kilpailuehdotuksen perinteiseen tapiolalaiseen kortteliratkaisuun tukeutuvaa ideaa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaikilla kaavatasoilla on huolehdittava, etteivät ratkaisut ole ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Siksi Tapiolassa uudisrakentamisen mittakaava on otettava alueen alkuperäisestä rakennuskannasta eikä myöhemmistä ratkaisuista, jotka eivät ole RKY alueen vaalimistavoitteiden mukaisia. Kaupunginmuseo pitää valitettavana, että nyt lausunnolla olevassa kaavaehdotuksessa rakennusoikeutta on entisestään nostettu ja sen myötä AK-1-korttelialueen lamellitaloja on korotettu pohjoisosastaan 5 6 -kerroksisiksi. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan ratkaisu on entistä enemmän ristiriidassa yllä mainittujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenkanssa. Kaupunginmuseo suhtautuu myönteisesti esitettyyn, Tapiolan keskustan tuntumaan suunniteltuun täydennysrakentamiseen, mutta esittää Tuuliniityn kaavaehdotuksen kehittämistä edellä mainituin huomautuksin.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7 (10) Kilpailuehdotuksessa esitetyt rivitalot, joiden sijaan on jatkosuunnittelussa esitetty pistetaloja, sijaitsevat Tennispuiston alueella. Alue on kaavaehdotusvaiheessa rajattu pois kaava-alueesta. Kaavaehdotuksen materiaalissa on edelleen visiona kuvattu myös asuinvaihtoehto Tennispuistoon, jotta voidaan varmistaa alueen toimivuus siinä tilanteessa, jos Tennispuiston alue muutetaan asumiselle. Visiossa on esitetty pistetalovaihtoehto selvyyden vuoksi, koska se oli myös valmisteluvaiheessa. Alueelle on tällä hetkellä suunnitteilla myös Elä ja Asu-keskuksen sijoittuminen. Sen suunnitelmat ovat kuitenkin vasta esisuunnitteluvaiheessa, eikä niitä voida vielä esittää. Aluetta myöhemmin kaavoitettaessa tutkitaan massoittelua jälleen kokonaisuutena uudelleen. Kaavamuutoksella osoitetaan Tuuliniityn alueelle Tapiolan puutarhakaupungin luonnetta modernilla tavalla korostavaa asuntorakentamista, joka liittyy luontevaksi osaksi niin alueen maisemaa ja alkuperäistä rakennettua miljöötä kuin Tapiolan kehittyvää keskustavyöhykettä. Täytyy ottaa huomioon, että alue on yleiskaavassa pääosin keskustatoimintojen aluetta ja sen rakentaminen on lähtökohtaisesti tiiviimpää ja yksityskohdiltaan kaupunkimaisempaa kuin Tapiolan vanhoilla asuinalueilla. Esitetyt uudisrakennukset jatkavat myös Tuuliniityn eteläosan valmiin kortteliratkaisun mittasuhteita ja ideaa, pohjois-eteläsuuntaista nauhamaista massoittelua alueella. Kuitenkin suunnittelussa on otettu huomioon myös vanhan Tapiolan suunnitteluperiaatteita ja massoittelua. Suunnitelma kuvastaa tapiolamaista ilmettä kortteliratkaisulla, jossa on yhdistetty kerros- ja rivitaloja ja korttelit ovat avoimia. 4-6-kerroksisten lamellitalojen seurana olevat kolme rivitaloa korttelin länsilaidalla mahdollistavat ilmavan ratkaisun, joka avautuu länteen ja muodostaa väljän piha-alueen. Tämän tapainen hyvään ilmansuuntaan selkeästi avautuva rakennusryhmittely on Tapiolalle tyypillistä. Perusteena pohjoisosan lamellitalojen korottamiselle 5-6-kerroksisiksi on katsottu, että kokonaisuus ja mittakaava säilyvät kuitenkin kohtuullisina. Tuuliniityn rakennusten sijoittelussa ja kerrosluvuissa on otettu myös huomioon Tuuliniityn ja Hakalehdon laajempi maisematila: matalat rivitalot sijoittuvat vihervyöhykkeen sisäosiin puron varrelle ja kerrostalot reunamille säilyttäen näin alueelle luonteenomaista laaksomaista tilaa ja pitkiä pohjois-eteläsuuntaisia puistonäkymiä. Myös Tuuliniityn 12-kerroksisen (+kattokerros) asuintornin sijoittuminen alueelle on katsottu kaupunkikuvallisesti perustelluksi. Torni toimii alueen maamerkkinä vastaavasti kuin muuallakin Tapiolassa on tornitaloja asuinalueiden maamerkkeinä, esimerkiksi Taskumattitalot Länsikorkeella. Tuuliniityn tornitalo sijoittuu Etelätuulentien ja keskuspysäköinnin ajorampin kulmaukseen, joka kaipaa miljöötä eheyttävää rakentamista. Tornitaloon liittyy myös kevyen liikenteen silta Etelätuulentien yli. Rakennus toimii välittävänä elementtinä Tuuliniityn ja keskustan massiivisemman rakentamisen rajakohdassa. Tornitalon sijainti keskustan länsipuolella ja kohtuullisen etäällä Keskustornista ei myöskään aiheuta kilpailutilannetta Keskustornin kanssa eikä heikennä sen asemaa. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) lausunnossa kaavan valmisteluaineistosta suhtauduttiin myönteisesti kaavamuutokseen. Rakentamisen ei katsottu haittaavan kulttuuriympäristön arvoja. ELY-keskus mainitsi, että esitetty ratkaisu turvaa Tapiolan maamerkkeihin kuuluvien Viljo Rewellin suunnittelemien tornitalojen, ns. Taskumattien säilymisen osana kaupunkikuvaa Merituulentien ympäristössä.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8 (10) 7. 4.11.2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tuomo Heinonen, osastonjohtaja Asemakaavan selostuksessa todetaan mm: Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tuuliniityn nykisen urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen rakentaminen osin asuinalueeksi sekä ympäristän katu- aj viheraluieden kohentaminen. Alueelle osoitetaan asuntorakentamista, joka sopeutuu niin Tapiolan puutarhakaupungin miljööseen kuin kuin kehittyvään keskustavyöhykkeeseen. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta noin 20 500 k-m 2. Osin Etelätuulentien ja Merituulentien risteysalueen kohdalla puuttuu asemakaava, joten sille alueelle laaditaan nyt asemakaava, jolla vakiinnutetaan katu- ja puistoalueiden rajaukset. Rakennuspaikan ahtautta lisää ajorampin vieressä kulkevat HSY:n maanalaiset putket, joita tehtyjen selvitysten perusteella ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää muualle. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä esittää lausuntonaan seuraavaa: Kunnallisteknisen yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn vesihuollon yleissuunnitelman mukaan aluetta varten tulee rakentaa uutta vesijohtoa noin 330 metriä, jätevesiviemäriä noin 200 metriä sekä hulevesiviemäriä noin 300 metriä. Jos kortteli 12223 jaetaan erillisiksi tonteiksi asemakaavaluonnoksen mukaisesti, on yleissuunnitelmassa esitettyjen vesihuoltolinjojen lisäksi rakennettava noin 30 metriä vesijohtoa sekä jätevesi- ja hulevesiviemäriä tenniskuninkaan polulle. Asemakaavan muutoaslueen VP-alueellea (puisto) sijaitsee kaksi 1200B huelevesiviemäriä, jotka tulee ottaa huomioon korttelin 12224 sekä sen pohjoispuolelle tulevan sillan rakentamisen yhteydessä. Hulevesiviemäreille tulee varta riittävä tila puistoalueelle niiden kunnossapitoa varten. Rakennuksen tai sillan rakenteet eivät saa vahingoittaa viemäreitä ja viemärit on voitava kunnossapitää, mikä tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Niiltä osin kuin viemärit jäävät sillan alle, tulee vapaan korkeuden sillan alla olla riittävä, jotta viemärit voidaan kunnossapitää. HSY:n vesihuollon yhteyshenkilönä toimii aluepäällikkö Tiina Hietanen, puh. 09 1561 3772. Merkitään tiedoksi ja otetaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 9 (10) 8. 22.12.2014 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Raimo Hakonen, palotarkastaja Asuinrakennukset on sijoitettava tonteille siten, että pelastusteiden rakentaminen on mahdollista kaikkiin yli 3-kerroksisiin rakennuksiin tai mikäli varatie sijaitsee yli 10 metrin korkeudessa. Asuinrakennusten varateiden suunnittelussa on huomioitava pelastusten rakentamisen mahdollistaminen siten, että lähtökohtaisesti nostopaikoilta on mahdollista tavoittaa kaikki edellä mainittua korkeammalle sijoitettavien asuntojen parvekkeet. Pelastusteiden ja nostopaikkojen suunnittelussa on huomioitava myös mahdolliset istutettavat ja säilytettävät puut. Huom. kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit eivät lähtökohtaisesti sovellu pelastustiekäyttöön. Katujen ja tonttiliittymien suunnittelun yhteydessä huomioitava osoitteiden selkeys ja loogisuus. Tonttiliittymän tulee sijaita osoitteen mukaisessa kohdassa. P3-paloluokkaisten asuinrakennusten (max. 2 kerrosta) kerrosalan määrä tontilla on jaoteltava enintään 1600 m 2 (kaksikerroksisena) tai 2400 m 2 (yksikerroksisena) ryhmiin. Palotekniset ryhmät tulee erottaa vähintään 8 metrin suojavyöhykkeellä tai vaihtoehtoisesti palomuurilla. Suuret ja / tai korkeat rakennukset tulisi pyrkiä sijoittamaan tonteille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla pystytään operoimaan niiden välittömässä tuntumassa. Yli 8-kerroksisissa rakennuksissa poistumiseen tarkoitetut kaksi erillistä uloskäytävää on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti riittävän etäälle toisistaan. Tämä tulisi mielestämme kirjata kaavamääräykseksi. 12-kerroksinen rakennus on sijoitettava tontille siten, että pelastuslaitoksen raskaalla ajoneuvokalustolla on mahdollista operoida rakennuksen kaikilta sivuilta. Alueelle suunniteltujen rakennusten rakenteet / koko tulee edellyttämään rakennusten (ainakin osan) varustamista automaattisella sammutuslaitteistolla, jolla tulee olemaan korkeat vesilähdevaatimukset. Tämä tulisi huomioida kunnallistekniikan suunnittelussa. Ulkoisen syttymisvaaran minimoimiseksi P1-paloluokkaisten ja 3-8-kerroksisten P2-paloluokkaisten rakennusten ns. maantasokerroksen ulkopintamatriaali ei voi olla puuta (huom. suunniteltu korotettu yleinen kulkukäytävä tornitalon / sivurakennuksen pohjoissivulla). Kaavasuunnitelmassa on esitetty 12-kerroksinen asuinkerrostalo, jonka kaavamääräyksen 10 :n mukaan tulisi olla julkisivuiltaan ja rungoltaan myös pääosin puuta. Mikäli tällaisen kaavamääräyksen halutaan koskevan myös yli 8- kerroksisisa rakennuksia, on yli 8-kerroksisista rakennuksista tehtävä jo kaavavaiheessa paloteknisen asiantuntijan laatima selvitys kyseisen rakennuksen lämpösäteilystä ympäristöönsä mahdollisessa julkisivupalossa. Selvityksessä tulee huomioida erilaiset tuuliolosuhteet riittävässä laajuudessa. Kyseinen selvitys on tarkastettava 3. osapuolen toimesta. Vasta sen jälkeen voidaan pelastuslaitoksen mielestä tarkastella sitä, soveltuuko ko. rakennus nyt esitetyllä tavalla sille suunniteltuun paikkaan.
Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 10 (10) Kaavaan lisätään kannaoton johdosta määräys koskien 12-kerroksisen rakennuksen poistumisteitä (12 ): 12-kerroksisessa rakennuksessa poistumiseen tarkoitetut kaksi erillistä uloskäytävää tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisesti riittävän etäälle toisistaan. Kuten kannanotosssa tuodaan esille, yli 8-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen edellyttää kehittämistä erityisesti paloturvallisuussuunnittelussa. Rakentamismääräyskokoelman paloturvallisuusosan (E1) alussa todetaan (luku 1.3.1), että vaatimusten katsotaan täyttyvän, mikäli rakennus suunnitellaan ja rakennetaan käyttäen ko. määräysten paloluokkia ja lukuarvoja. Tämä on siis viittaus taulukkomitoitukseen, jossa sallitaan tätä nykyä 8-kerroksinen P2-luokan puurunkoinen asuinrakennus. Luku 1.3.2 antaa mahdollisuuden oletettuun palonkehitykseen perustuvaan mitoitukseen (toiminnallinen palosuunnittelu). Tällöin vaatimuksen täyttyminen todetaan tapauskohtaisesti, ja ko. hyväksyntään on paikallisella paloturvallisuusviranomaisella viimeinen päätösvalta. Riittävä turvallisuustaso on suunnitteluratkaisuin tehtävä ja osoitettava. Selvitysten tekeminen kuuluu kuitenkin rakennussuunnitteluvaiheeseen. Jos silloin ilmenee, että korkeaa rakentamista tälle paikalle ei voida toteuttaa puurakenteisena, ei ole mitään estettä poiketa kaavamääräyksestä. Kaavalla kuitenkin lähtökohtaisesti halutaan ohjata puurakentamisen ratkaisujen kehittämiseen. Myös muut kannanotossa mainitut seikat voidaan ottaa huomioon tarkemmassa rakennussuunnitteluvaiheessa.