Näyttötutkinnot - tulevaisuutta työpajoilla? Synergia seminaari 11.10.2017 Hämeenlinna Outi Rautio
Näkökulmat näyttötutkintoihin Näyttötutkintomestari Pellon kunta, työllisyysvastaava Kunnallisen työpajan esimies Kunnassa ei lainkaan tarjolla ammatillista koulutusta Pohjoisen- Suomen Alu- koordinaattori Lapin aluehallintovirasto Pohjois- Suomen aluehallintovirasto Nuorten työpajatoiminnan alueellinen koordinointi
Koko Pohjoisen- Suomen Alu- koordinointi Erityispiirteitä 167 523,03 km2 666 086 asukasta 5,67 asukasta/ km2 (11,58-1,94) alle 29vuotiaita 236 266 (35,47 %) Nuorten työpajatoiminta Lappi 19 Pohjois- Pohjanmaa 21 ja Kainuu 4 Inarin kunta (Viestintäpaja) Pyhäjärvi (Namo) 672km
Näyttötutkinnot tänään Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnossa tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa aidoissa työelämän työtilanteissa Jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa tehdään henkilökohtaiset suunnitelmat siitä mikä tutkinto suoritetaan miten se suoritetaan miten paljon osaamista pitää hankkia ennen tutkintotilaisuutta Tutkintotoimikunnat ovat Opetushallituksen yhteydessä toimivia lakisääteisiä toimielimiä, jotka varmistavat näyttötutkintojen järjestämisen laatua. Näyttötutkintojen järjestäminen perustuu tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjän väliseen sopimukseen. Näyttötutkinnon järjestämissopimus (OPH 1/440/2012)
Tutkinnon järjestäjät ja eri tutkintotoimikunnat noudattavat työssään mm. seuraavia lakeja, asetuksia ja lisäksi heillä on apunaan näyttötutkintoja koskevat määräykset ja ohjeet. laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta (794/2015, muut. 575/2016) laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998) laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) hallintolaki (434/2003) 8 opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen liitteen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (443/2016) Näyttötutkintojen määräykset tutkintojen perusteet (OPH:n määräykset) opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisissa perustutkinnoissa (OPH:n määräys 27/011/2015) opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa (OPH:n määräys 28/011/2015) todistukset näyttötutkinnoista, näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta ja muusta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisesta ammatillisesta lisäkoulutuksesta (OPH:n määräys 20/011/2015) näyttötutkintomestari, koulutusohjelma 25 op (OPH:n päätös 1/440/2016) tutkintotoimikuntien asiakirjojen arkistointi (OPH:n määräys 36/011/2012) tutkintotoimikuntien arkistonmuodostussuunnitelma 2016 (OPH:n mää- räys 19/011/2016) näyttötutkintojen tutkintomaksujen tilittäminen Opetushallitukselle (OPH:n määräys 6/011/2011 ja muutos 19.11.2012) pysyvästi säilytettävät kunnalliset opetustoimen asiakirjat (Kansallisarkiston määräys 321/43/03).
Kohti tutkintotilaisuutta Näyttötutkinnon järjestämissopimus (OPH 1/440/2012) kirjataan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Henkilökohtaistamisasetus 1.8.2015 Jos hakeutujalla on muuta aiemmin hankkimaa tai osoittamaa osaamista, jota suoritettavan tutkinnon perusteissa tutkinnon osan tai tutkinnon osien suorittamiseksi edellytetään, koulutuksen järjestäjä ohjaa hakeutujan suoraan tutkintotilaisuuteen Tällöin tutkinto tai tutkinnon osa on mahdollista suorittaa ilman valmistavaa koulutusta tai muuta lisäammattitaidon hankkimista Näyttötutkinnon järjestäjä tarjoaa usein myös valmistavaa koulusta
Henkilökohtainen suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi työpaikka, jossa tutkintosuoritukset tehdään vastuualue ja tehtävä, jossa suoritukset tehdään varsinainen työ tai työprosessi, joka on keskeinen ja välttämätön tutkintosuorituksessa työkoneet, laitteet, tarvikkeet ja raaka-aineet ym. jotka työprosessissa tarvitaan työprosessiin liittyvät tilanteet asiakkaiden, työnjohdon, työntekijöiden tai muiden asiantuntijoiden kanssa kirjalliset materiaalit, joita tutkintosuorituksessa käytetään tai tuotetaan ajankohdat, milloin tutkintotilaisuudet toteutetaan arvioija/arvioijat, jotka arvioivat tutkintosuorituksen
Kolmikantayhteistyö arvioinnissa Näyttötutkinnon järjestämissopimus (OPH 1/440/2012) 4 Tutkintosuoritusten arvioijat Arvioinnin toteuttavat näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat Työnantajan-, työntekijän- ja opetusalan edustajat joilla on riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Arvioija voi edustaa vain yhtä tahoa, joka on henkilön pääasiallisen työtehtävän mukainen. Jos tutkintosuoritus liittyy alaan, jolla toimitaan tyypillisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana, voi itsenäisten ammatinharjoittajien edustaja korvata työnantaja- tai työntekijäarvioijan. Jos suoritettava tutkinto tai tutkinnon osa liittyy alaan, jolla työntekijäedustus ei ole mahdollinen, arvioijat edustavat työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja opetusalaa. Osaamisen arvioijia koskevat hallintolain esteellisyyssäännökset (hallintolaki 27-29) Esteellisyys voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin kun opetusalan edustaja on opettanut näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa työpaikkaohjaaja toimii samalla myös tutkintosuoritusten arvioijana.
Arviointi tutkintotilaisuudessa Tutkintotilaisuuden aikana arvioija tai arvioijat seuraavat työprosessia tekevät havaintoja ja kokoavat arviointitietoa lisäksi voidaan käyttää muitakin tilanteeseen sopivia arviointimenetelmiä, kuten haastatteluja, kyselyjä Kuitenkaan kaikki arvioijat eivät välttämättä ole läsnä tutkintotilaisuudessa osa arvioijista perustaa arvionsa ainoastaan tutkinnonsuorittajan tuottamaan kirjalliseen materiaaliin (?) Arviointimerkinnät ja arviointilausunto perusteluineen kirjataan arviointilomakkeelle. Kolmikantainen arviointikokous tekee arviointipäätöksen heti tutkinnon osan suorituksen jälkeen tai heti kun se on mahdollista Arviointikeskustelu tutkinnon suorittajan itsearviointi! Tutkinnon osa on pienin arviointipäätökseen johtava yksikkö
Arviointiasteikko Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Arviointi asteikolla T1-K3. osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ja erikoistuneempi ammattitaito yhdellä valitulla osa-alueella Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Arviointi hyväksytty hylätty. osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Arviointi hyväksytty hylätty. osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista
Arvioijien perehdyttäminen arvioijien perehdyttäminen on koulutuksenjärjestäjän velvollisuus arviointikoulutus on vain osa perehdytystä Työelämän näyttötutkintojen arvioijakoulutus, 8h, Ammattiopisto Lappia perehdytys kuhunkin yksittäiseen tutkintotilaisuuteen erikseen painotus tutkintokohtaisiin arviointikysymyksiin perehdytyksen tavoite on lisätä arviointiosaamista, ei ammattiosaamista osaamisen, ei henkilön arviointia arvioijan täytyy tietää omat tehtävänsä sekä roolinsa tutkintotilaisuudessa oikeudenmukainen ja ammattitaitoinen arviointi Onko arvioijien perehdytys tasalaatuista? Osallistuvatko kaikki arvioijat? Onko työelämän edustajalla oikeasti aikaa perehtyä tutkinnon perusteisiin ja tutkinnon suorittajan näyttösuunnitelmaan? Miten turvataan, että työelämän edustajat näyttötilaisuuksissa perustavat arviointinsa opetussuunnitelman mukaisiin ammattitaitovaatimuksiin eikä miten meidän työyksikössä tehdään?
Näyttötutkintomestari koulutusohjelma 25 op Näyttötilaisuudessa vähintään yhden arvioijista tulee olla suorittanut näyttötutkintomestari- koulutuksen. OAMK, Oulun ammattikorkeakoulu 5/2017 Osaaminen osoitetaan kolmella osalla Näyttötutkintojen järjestämisen suunnittelu Näyttötutkintojen järjestäminen henkilökohtaistamisasetus osaamisen arviointi Näyttötutkintotoiminnan laadun varmentaminen
Erä- ja luonto- oppaan ammattitutkinto Ammattiopisto Lappia & Harriniva Oy, Muonio Markku suoritti kahden päivän mittaisella koiravaljakkosafarilla ammattitutkinnon 3 tutkinnon osaa samalla näytöllä Eläinohjelmapalvelu Kansainvälisten asiakkaiden ohjaus Erä- ja luonto- opastaminen Markun suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi tutkintotilaisuus arviointikeskustelu
Tutkintotodistus Kun kaikki tutkinnon osaan liittyvät tutkintosuoritukset on suoritettu ja arvioitu kolmikantainen arviointiryhmä kokoontuu arviointikokoukseen, jossa todetaan suoritetut arvioinnit ja laaditaan arviointiesitys tutkintotoimikunnalle kaikki arvioijat ja tutkinnon vastuuhenkilö allekirjoittavat dokumentit. Tutkintotoimikunta hyväksyy (tai hylkää) esitetyt tutkintosuoritukset allekirjoittaa tutkintotodistukset palauttaa todistukset tutkinnon järjestäjälle joka toimittaa ne tutkinnon suorittajalle sovitulla tavalla. Myös näyttötutkinnon osasta kirjoitetaan todistus sitä pyydettäessä.
Näyttötutkinnot uudistuvat 1.1.2018 alkaen Miten? ihan yksiselitteistä kuvaa ei ole, asetukset eivät ole vielä saatavilla Opetussuunnitelmaperusteinen ja näyttötutkintoperusteinen tutkinnon suorittamisen tapa yhdistyvät. reformin myötä vain yksi näyttöön perustuva ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto Koulutuksen järjestämislupa on myös lupa haettuihin näyttötutkintoihin ei siis enää erillistä tutkintotoimikuntaa, jolta näyttötutkinnon järjestämislupa on haettu.
Tutkinnoista ja tutkinnon osista, jotka on arvioitu viimeistään 31.12.2017 antaa todistuksen tutkintotoimikunta. 1.1.2018 jälkeen tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä Opiskelijan oikeutta saada erityistä tukea oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi laajennetaan koskemaan myös ammattija erikoisammattitutkinnon opiskelijoita. Reformin myötä tutkintotilaisuuksien ja tutkintosuoritusten sijaan käytetään yhteistä termiä näyttö
Näyttöjen arviointi Jatkossa oppilaitoksen edustaja ja työelämän edustaja voivat arvioida tutkinnonosan kaksikanta-arviointina. ainakin perustutkinnoissa Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavissa koulutuksissa osaamisen arvioinnista vastaa ja päättää opettaja. Opiskelijan itsearviointi säilyy edelleen, ja sen merkitystä on tarkoitus korostaa. Lisäksi opiskelijan henkilökohtaistaminen täytyy tehdä entistä huolellisemmin. Tämä tarkoittaa entistä enemmän opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja. Henkilökohtaistamisessa voidaan tunnustaa aiempaa osaamista sen hankintatavasta riippumatta. näyttö aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen keskeinen väline -> osaamisen tunnistaminen pajalla -> osaamistodistus -> osaamistodistukseen kirjatun osaamisen tunnustaminen -> näyttö
Tarve näyttöpaikoille kasvaa Työpaikoilla ruuhkaa? Tunnistetaanko työpajat työympäristöinä, jossa näyttötutkinnon tai tutkinnon osan voi suorittaa? Perustehtävän tunnettuus? Imago? Arviointiosaaminen (havaintojen dokumentointi) on jo olemassa Miten kuvataan osaamisen tunnistamista? Mitä itse tiedämme näytöistä? Miten tiivistetään yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa näyttöihin liittyen? Miten annetaan tietoa valmentautujille? Työpajat näyttöjen toteutuspaikkoina Valmentajat yhdessä valmentautujien kanssa oikeita asiakkaita Tukee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Kokemuksellinen oppiminen Koulutukseen hakeutumisen rima voisi madaltua
Kiitos! outi.rautio@pello.fi 040 3584420 www.lanuti.fi Facebook: Pohjoisen- Suomen Alu- koordinaattori Outi Instagram: Alu- koordinaattori Outi