1(6) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM2017-00608 EUS Kuula Hannaleena(VM), Ikonen Susanna(VM) 08.11.2017 Asia Ecofin-neuvosto 7.11.2017, Bryssel; Yhteenvetoraportti Kokous Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 07.11.2017 Ecofin-neuvostossa keskusteltiin arvonlisäveron sähköisen kaupan uudistusta koskevasta esityksestä. Uudistuksilla pyritään yksinkertaistamaan verojärjestelmää ja menettelyjä sekä tasaamaan kilpailuolosuhteita. Puheenjohtajan tavoitteena oli yleisnäkemys, mutta sitä ei saavutettu Saksan vaadittua asian valmistelun jatkamista vuonna 2021 voimaantulevaksi aiottujen muutosten osalta. Asiaan palataan mahdollisesti joulukuun neuvostossa. Komissio esitteli laajan Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuspaketin, jossa lainsäädännöllisin keinoin pyritään vahvistamaan finanssimarkkinoiden valvontaa. Ehdotuksen käsittely jatkuu työryhmässä. Lisäksi komissio informoi neuvostoa maksukyvyttömyysdirektiiviehdotuksen käsittelystä. Kuultiin myös esittely Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta vuoden 2016 talousarvion toteuttamisesta, hyväksyttiin päätelmät koskien EUn- tilastoja sekä saatiin informaatiota G20 ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosikokouksista. Euroryhmän aiheena pankkiunionin euroaluetta koskevat näkökohdat, temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä liittyen investointeihin inhimilliseen pääomaan. Laajenetussa kokoonpanossa (EU-27) keskusteltiin pankkiunioinin loppuunsaattamisesta sekä finanssipoliittisesta kapasiteetista ja finanssipoliittisista säännöistä EMU:ssa. EMU:n syventämiseen palataan joulukuun euroryhmässä. ALV- sähköisen kaupan paketti Neuvostossa keskusteltiin arvonlisäveron lainsäädäntöpaketista, joka tähtää sähköisen kuluttajakaupan vuonna 2019 voimaan tuleviin yksinkertaistuksiin,
2(6) vuonna 2021 voimaantuleviin menettelytapamuutoksiin sekä merkittävään hallinnollisen yhteistyön tehostamiseen. Komissio totesi, että esityksen myötä on mahdollisuus parantaa huomattavalla tavalla ALV-järjestelmää ja markkinapaikkojen asettaminen verovelvolliseksi on petostentorjunnankin kannalta tärkeä ratkaisu. Jäsenmaiden saamatta jäävien ALV-verotulojen määrä kasvaa digitalisaation myötä. Komission mukaan digimarkkinoita pitää pyrkiä verottamaan tehokkaammin ja on pyrittävä luomaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Puheenjohtaja kertoi, että asiaan liittyvistä yksityiskohdista tullaan säätämään tarkemmin täytäntöönpanoasetuksessa. Yleisesti jäsenvaltiot tukivat puheenjohtajan kompromissiesitystä. Suomi tukee ehdotuksen tavoitteita ja periaatteita ja pitää tärkeänä, että päätös asiassa voidaan tehdä vielä Viron puheenjohtajakaudella. Moni muukin maa tuki tätä tavoitetta. Asiassa ei kuitenkaan päästy sopimukseen Saksan vaadittua asian valmistelun jatkamista vuonna 2021 voimaan tulevaksi aiottujen muutosten osalta. Kuitenkin myös Saksa piti tavoiteltavana, että asia saataisiin päätettyä joulukuun Ecofinkokouksessa. Puheenjohtaja toivoi, että kokonaisuuden suhteen päästään nopeasti yhteisymmärrykseen ja tutkii mahdollisuuksia saada asia joulukuun Ecofin- neuvostoon. Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistaminen Komissio esitteli laajan Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuspaketin. Komission ehdotuksessa mainitaan lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan eurooppalaista finanssimarkkinoiden valvontaa sekä Euroopan valvontaviranomaisten ja järjestelmäriskikomitean (ESRB) asemaa. On katsottu, että valvontaa on vahvistettava finanssimarkkinoiden uusien haasteiden vuoksi. Enemmistö jäsenvaltioista pitää komission ehdotusta liian pitkälle menevänä. ja painottivat, että ensin olisi käytettävä tehokkaasti olemassa olevan sääntelyn valtuuksia. Valvojien yhteistyötä pitäisi parantaa. Erityisesti vastustettiin lisävaltuuksien antamista ESMA:lle. Esitettiin huolia siitä, että ehdotus lisäisi valvonnan monimutkaisuutta, byrokraattisuutta, kustannuksia ja siirtäisi päätösvaltaa EU-valvojille vastuun jäädessä kansallisille valvojille. Koska kansallinen käsittely on kesken, Suomi kommentoi esitystä vain yleisellä tasolla. Suomi korosti, että vaikka toisaalta on kyse valvonnan yhtenäistämisen tarpeesta, kilpailuasetelmaa ei saisi heikentää. On muistettava, että kansallisella valvojalla on asiantuntemus paikallisesta toimintakulttuurista ja myös kielikysymys on huomioitava. Tasapaino on tärkeää. Suomi painotti, että nyt ollaan kuitenkin vasta alkuvaiheessa, joten ehdotusta on arvioitava avoimin mielin. Ehdotuksen käsittely jatkuu työryhmässä. Rahoituspalvelujen lainsäädäntöhankkeet Neuvostossa kuultiin tilannekatsaus ajankohtaisista rahoituspalveluhankkeista. Esimerkiksi terrorismin rahoituksen estämiseen liittyen on tarkoitus päästä Euroopan parlamentin kanssa sopuun rahanpesudirektiivin muutoksista vuoden loppuun mennessä. Pankkisääntelypaketin käsittely on osittain kesken, mutta kiireellisinä pidetyt hankkeet on saatu päätökseen. Pääomamarkkinaunionin täytäntöönpanon kannalta keskeinen MiFID II:n täytäntöönpano on suurelta osin vielä kesken jäsenmaissa. Maksukyvyttömyysdirektiivin muutos
3(6) Komissio esitteli maksukyvyttömyysdirektiiviin ehdotetut muutokset joilla pyritään velkojen ennaltaehkäisevään uudelleenjärjestelyyn ja uuden mahdollisuuden antamista ylivelkaisille. Tavoitteena on lisätä sijoittajien luottamusta markkinoihin ja toimijoihin EU:ssa ja lisätä sijoitustoimintaa ja selkiyttää velkojien asemaa. Euroopan keskuspankki piti hanketta tärkeänä pääomamarkkinaunionin, pankkiunionin ja järjestämättömien luottojen kannalta ja tukee voimakkaasti hanketta. Keskustelua ehdotuksesta ei käyty. G20-kokouksen valtiovarainministereiden ja keskuspankkiirien ja IMF:n vuosikokousten seuranta (12-15.10.2017) Puheenjohtaja ja komissio kertoivat G20-kokouksen ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n vuosikokouksen keskusteluista ja jatkotyöstä. G20-kokous ei tällä kertaa antanut yhteistä julkilausumaa. Komissio katsoi, että ilmapiiri Washingtonin kokouksissa oli ollut myönteinen. Seuraava G20 - kokous järjestetään maaliskuussa. Jäsenmaat eivät käyttäneet puheenvuoroja. Puheenjohtajan raportti yhteistyöhaluttomia kolmansia maita koskevaan EU:n listaan liittyvän työn etenemisestä Asialistalle lisätyn aiheen keskustelu käytiin rajatulla kokoonpanolla. Puheenjohtaja kävi läpi tilannekatsauksen EU:n yhteistyöhaluttomia kolmansia valtioita koskevaan listaan liittyvän työn etenemisestä. Suomi tuki listan aikaansaamista vuoden loppuun mennessä sekä sitä, että listalle ottamiseen liittyy tehokkaita vastatoimia. Myös muut puheenvuoron käyttäneet valtiot antoivat tukensa listan muodostamiselle tämän vuoden aikana ja korostivat vastatoimien merkitystä. Listan valmistelutyö jatkuu asiantuntijatasolla. Käytännesääntöryhmän loppuraporttia ja tähän liittyviä neuvoston päätelmiä pyritään käsittelemään joulukuun Ecofin-kokouksessa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta vuoden 2016 talousarvion toteuttamisesta Neuvostossa kuultiin myös raportti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta. Vuoden 2016 raportissa on voitu parantaa arviota tilien luotettavuudesta. Tulojen voidaan sanoa olevan olennaiselta osin virheettömiä ja myös menoista yli 50 prosenttiin liittyvät virhetasot jäivät alle 2 % olennaisuustason. Siksi maksetuista varoista voitiin kokonaisuutena antaa negatiivisen arvion sijaan, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994, positiivinen arvio varaumin. Ecofin-neuvosto palaa tähän aiheeseen neuvoston suositusten merkeissä helmikuussa 2018. Tilastot Neuvostossa hyväksyttiin myös päätelmät EU:n tilastoista ja Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan ESGAB:in raportista. Päätelmien tarkoituksena on ohjata jatkotyötä. Päätelmien osalta ei syntynyt keskustelua eivätkä jäsenmaat käyttäneet puheenvuoroja. Muut kokoukset
4(6) Maanantaina 6.11. käytiin makrotaloudellinen vuoropuhelu neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin sekä työmarkkinaosapuolten välillä. Tiistaiaamuna 7.11. järjestettiin vuosittainen ministeritason dialogi EFTA-maiden kanssa. Ecofin-aamiainen Ecofin-aamiaisella kuultiin yhteenveto euroryhmän kokouksesta ja keskusteltiin ajankohtaisesta taloustilanteesta. Lisäksi esillä oli Euroopan tullijärjestön pääsihteerin nimitys sekä yhteisen valvontamekanismin (SSM) arviointiraportti. Euroryhmä 6.11.2017 Ecofin-neuvostoa edeltävänä päivänä kokoontuvan euroryhmän alustavalla asialistalla on pankkiunionin euroaluetta koskevat näkökohdat sekä temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä liittyen investointeihin inhimilliseen pääomaan. Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa keskustellaan pankkiunionin loppuunsaattamisesta sekä finanssipoliittisesta kapasiteetista ja finanssipoliittisista säännöistä EMU:ssa 1. Pankkiunioni euroaluetta koskevat näkökohdat Euroryhmä kuuli EKP:n pankkivalvontaelimen puheenjohtaja Daniele Nouy ta ja EU:n kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja Elke Königiä yhteisen valvontamekanismin ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin toiminnasta ja ajankohtaisista kysymyksistä. Yhteisen pankkivalvontamekanismin osalta kyse on EKP:n pankkivalvontaelimen lakisääteisen vastuuvelvollisuuden toteuttamisesta. Kuuleminen euroryhmässä pidetään puolivuosittain. Pankkivalvonnan osalta esillä olivat EKP:n toimet järjestämättömien luottojen hoitamiseksi pankkien taseissa, mahdolliset Brexitiin liittyvät riskit sekä stressitestit ja kriisinratkaisun osalta mm. pankeilta vaadittavien tappiopuskureiden määrittely ja yhteisen kriisinratkaisurahaston (SRF) kehitys. 2. Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä: julkisen talouden laatu - investoinnit inhimilliseen pääomaan Euroryhmässä vaihdettiin kokemuksia kansallisista käytännöistä liittyen koulutusinvestointeihin. Keskustelu oli osa temaattisia keskusteluja kasvusta ja työllisyydestä liittyen julkisten menojen laatuun. Keskustelun pohjana oli komission empiirinen analyysi liittyen koulutusinvestointien tehokkuuteen. Inhimillinen pääoma on keskeinen tekijä tuottavuuden parantamisessa ja sitä kautta edellytys talouskasvulle. Inhimillisen pääoman lisääminen Euroopassa ei välttämättä tarkoita julkisten koulutusmenojen lisäystä, vaan niiden nykyistä tehokkaampaa käyttöä. Komission empiirisen analyysin perusteella merkittävää parantamisen varaa on erityisesti koulutuksen laadussa ja koulutukseen osallistumisessa. Euroryhmä jatkaa keskustelua aiheesta mahdollisesti alkuvuonna 2018. Inhimillisen pääoman lisääminen Euroopassa ei välttämättä tarkoita julkisten koulutusmenojen lisäystä, vaan niiden nykyistä tehokkaampaa käyttöä. Komission empiirisen analyysin perusteella merkittävää parantamisen varaa on erityisesti koulutuksen laadussa ja koulutukseen osallistumisessa.
5(6) Koulutuksen määrän, laadun ja kattavuuden tehostaminen voi vaatia rakenteellisia uudistuksia kansallisissa koulutusjärjestelmissä. Myös aikuisten oppimiseen tulee kiinnittää huomiota, koska teknologisen muutoksen ja digitalisaation myötä työelämässä vaaditaan uusia taitoja. 3. Muut asiat a) Kreikan tilannekatsaus Kuultiin instituutioilta (komissio, EKP, IMF ja EVM) lyhyt tilannekatsaus Kreikan sopeutusohjelman kolmannen väliarvion valmistelusta. Perusteellisempi katsaus on esillä joulukuun euroryhmässä. b) Euroryhmän puheenjohtajuus Euroryhmän puheenjohtaja kertoi tulevasta valintaprosessista. Mahdolliset kandidaatit voivat esittää kiinnostuksensa marraskuussa ja joulukuun euroryhmässä on tavoitteena valita seuraava euroryhmän puheenjohtaja. Euroryhmän laajennettu kokoonpano (EU-27): 1. Pankkiunionin loppuun saattaminen Euroryhmä keskusteli pankkiunionin toteuttamisesta tarkoituksena valmistautua joulukuun Eurooppa-neuvostoon. Tarkoituksena oli keskustella siitä, millä edellytyksillä ja millä aikataululla pankkiunionin syventämisessä voidaan edetä. Komissio julkaisi lokakuussa tiedonannon pankkiunionin loppuun saattamisesta, jossa se katsoo, että pankkisektorin riskien vähentämisessä on saavutettu niin merkittävää edistystä, että jäsenvaltioiden tulisi edetä myös riskien keskinäistä jakamista tarkoittavissa toimissa eli hyväksyä yhteinen talletussuojajärjestelmä ja myöntää yhteiselle kriisinratkaisurahastolle pysyvä lainalimiitti Euroopan vakausmekanismista. Keskustelussa maiden kannat jakautuivat aiempaan tapaan. Osa maista toivoi pikaista edistymistä ja katsoi, että riskejä on jo vähennetty. Osa maista taas edelleenkin katsoi riskien vähentämisessä tapahtuneen vain vähäistä edistymistä. Ministeri Orpo totesi puheenvuorossaan Suomen hallituksen uudelleentarkastelleen EMU-kantojaan. Suomi suhtautuu pankkiunioniin positiivisesti. Eteneminen yhteisen talletussuojan ja kriisinratkaisurahaston backstopin osalta edellyttää, että pankkisektorin riskejä ensin vähennetään konkreettisesti. Suomi toivoi komissiolta konkreettisia ehdotuksia riskien vähentämiseksi ja totesi olevansa halukas työstämään aikaisempaa tiekarttaa yksityiskohtaisemmaksi ja aikataulutetuksi. 2. Finanssipoliittinen kapasiteetti ja finanssipoliittiset säännöt EMU:ssa EMU:n kehittämisen yhteydessä on keskusteltu sekä finanssipoliittisen kapasiteetin luomisesta euroalueelle että olemassa olevien finanssipoliittisten sääntöjen yksinkertaistamisesta. Finanssipoliittisella kapasiteetilla tarkoitetaan ylikansallista instrumenttia, jonka tehtävänä olisi koko euroalueen talouden vakauttaminen esimerkiksi tukemalla investointeja laskusuhdanteessa, EUtason työttömyysvakuutusjärjestelmän avulla tai pahan päivän rahastolla.
6(6) Rahoituksen lähteiksi on mainittu mm. maksut jäsenmailta, uusi pääluokka EUbudjetissa, euroalueen oma budjetti tai lainanotto. Keskustelussa finanssipoliittista kapasiteettia toisaalta tuettiin ja toisaalta ei pidetty realistisena. Suomi katsoi, että on epäselvää missä määrin ehdotetun kaltaiset järjestelmät pystyisivät tasaamaan suhdannevaihteluja jäsenmaissa. Sen sijaan vaarana olisi, että järjestelyt muuntuisivat pysyviksi tulonsiirroiksi jäsenmaiden välillä. Suomi korosti, että pitäisi sen sijaan pohtia, miten EUbudjettia voitaisiin käyttää paremmin kansalaisia hyödyntävällä tavalla. EU:n finanssipoliittisia sääntöjä on viime vuosina vahvistettu ja niihin on tuotu joustoja mm. talouden tilan huomioimiseksi ja automaattisten vakauttajien toiminnan mahdollistamiseksi. Joustavuuden lisäämisen kääntöpuolena sääntökehikosta on kehittynyt monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Ministerit pitivät tärkeänä sitä, että sääntöjä kehitetään siten, että ne ovat helpommin ymmärrettäviä ja toimeenpantavia. Suomen samoin kuin monen muun maan puheenvuoroissa korostettiin myös tarvetta edesauttaa markkinakurin toimintaa. Euroryhmä jatkaa keskustelua talous- ja rahaliiton osa-alueista joulukuun euroryhmässä. Tuolloin keskustellaan kaikista EMU:n kehittämisen keskeisistä alueista, ml. Euroopan vakausmekanismin (EVM) rooli, pankkiunionin loppuun saattaminen sekä finanssipoliittinen kapasiteetti ja finanssipolitiikan säännöt. Tämä on valmistelua joulukuun Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Suomen edustajat VMI Orpo, PE Rislakki, AVS Saarenheimo ja virkamiesvaltuuskunta Asiakirjat Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi