Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

Samankaltaiset tiedostot
Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

Gravitaatio ja heittoliike. Gravitaatiovoima Numeerisen ratkaisun perusteet Heittoliike

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Liikemäärä ja voima 1

Dissipatiiviset voimat

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 10: Työ, energia ja teho

Liikemäärän säilyminen Vuorovesivoimat Jousivoima

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Luento 9: Potentiaalienergia

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luvun 8 laskuesimerkit

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio. Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä

Luento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio

Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Kvanttifysiikan perusteet 2017

W el = W = 1 2 kx2 1

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Luvun 10 laskuesimerkit

6 Monen kappaleen vuorovaikutukset (Many-body interactions)

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

Luento 11: Potentiaalienergia

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

5 Kentät ja energia (fields and energy)

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

1.4. VIRIAALITEOREEMA

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

kertausta Esimerkki I

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Työ ja kineettinen energia

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

DYNAMIIKKA II, LUENTO 7 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Työ ja energia. Haarto & Karhunen.

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

DYNAMIIKKA II, LUENTO 8 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

DEE Sähkötekniikan perusteet

Integrointi ja sovellukset

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

Luento 3: Käyräviivainen liike

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Vuorovaikutukset ja kappaleet

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

Miltä työn tekeminen tuntuu

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Fysiikan olympiavalmennus, perussarja Palautus mennessä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

5.13 Planetaarinen liike, ympyräradat

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

kertausta kertausta tavoitteet gallup

6. TAIVAANMEKANIIKKA. Antiikki: planeetat = vaeltavia tähtiä jotka liikkuvat kiintotähtien suhteen

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

Shrödingerin yhtälön johto

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut ja arvostelu.

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Luento 11: Periodinen liike

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Transkriptio:

E = γmc 2 Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

Luennon tavoitteet Lepoenergian, liike-energian, potentiaalienergian käsitteet haltuun Työ ja työn merkki* Systeemivalintojen miettimistä Jousivoiman tekemä työ (jatkuu huomenna)* Gravitaatiovoiman potentiaalienergia* ja sen tekemä työ Näistä on lämmittelytehtävät, pitäkäähän silmällä ja kysykää, jos on kysyttävää (lämmittelytehtävän 1 apu luennon 8 kalvoissa)

Planeetta kiertää tähteä elliptisellä radalla, systeemi: planeetta ja tähti. Mitkä suureet säilyvät? Massakeskipiste Liikemäärä Voima Nopeus Paikkavektori

Planeetta kiertää tähteä elliptisellä radalla, systeemi: planeetta. Mitkä suureet säilyvät? Planeetan liikemäärä Planeettaan kohdistuva voima Planeetan nopeus Planeetan paikkavektori

Energian säilyminen E alussa = E lopussa E lopussa, systeemi E alussa, systeemi = E E systeemi + E ympäristö = 0 Työ: mitä ympäristö tekee systeemin energian muuttamiseksi ΔE systeemi = W ympäristö

Energia yhden hiukkasen systeemissä E = γmc 2

Yhden hiukkasen systeemi: energia Hiukkasella on levossakin energiaa Einsteinin kuuluisa kaava E lepo = mc 2 Mitä siis muoto E = γmc 2 pitää sisällään? Mitä jää jäljelle, jos vähennetään hiukkasen energiasta sen lepoenergia? γmc 2 mc 2 Se on se osa energiaa, joka ei ole LEPOenergiaa K = γmc 2 mc 2 Kineettinen energia, liike-energia, K, E k, miten sitä nyt haluaakaan nimittää

Entä epärelativistinen tapaus? E = γmc 2 E = v 2 c mc2 1 v2 c 2 = mc 2 (1 v2 c 2) 1/2 2 1, mitä käytetään? E mc 2 (1 ( 1 2 E mc 2 + 1 2 mv2 v 2 c 2)) No binomiapproksimaatiota!

Yksittäinen neutron hajoaa: n p e Neutroni on aluksi paikoillaan, ja lopussa p +, e -, νҧ ovat kaukana toisistaan. Mikä lauseke kuvaa systeemi kokonaisenergiaa alussa? 1. K n 2. K n + m n c 2 3. K n +K p + K e + K v 4. m n c 2 + m p c 2 + m e c 2 + m v c 2 5. K n +m p c 2 +m e c 2 + m v c 2 Matter & Interactions 4e

Epärelativistinen tapaus Usein käsitellään liikemäärää nopeuden sijaan Miten ilmaista kineettinen energia liikemäärän avulla? K = 1 2 mv2 p = mv K = 1 2 pv v = p m K = p2 2m

Pallo, jonka massa on 2 kg, kulkee nopeudella (0, 3, 4) m/s. Mikä on pallon kineettinen energia? 1. (0, 6, 8) J 2. 0 J 3. 2 J 4. 10 J 5. 25 J

Pallo, jonka massa on 2 kg, kulkee nopeudella ( 0, 3, 4) m/s. Mikä on pallon lepoenergia? 1. 0 J 2. 25 J 3. 6.0 x 10 8 J 4. 9.3 x 10 16 J 5. 1.8 x 10 17 J Matter & Interactions 4e

Hiukkasen dynamiikkaa Hiukkasen liiketilan muutos aikavälillä t 1 t 2 saadaan määritettyä Newtonin II lain mukaan: d Ԧp dt = ԦF t separoidaan Ԧp1 Ԧp 2 d Ԧp = t1 t 2 ԦF t dt vasemmalla: liikemäärän/nopeuden muutos ( Ԧp = m Ԧv); oikealla ajan muutos Entä jos kysymys kuuluukin, kuinka hiukkasen liiketila muuttuu, kun hiukkanen siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2?

1D: klassinen tarkastelu dp = Fdt = F dt dx dx v d(mv) = Fdx mvdv = Fdx v 2 x v1 mv dv = 2 x1 Fdx 1 mv 2 2 2 1 mv 2 1 2 x = 2 x1 Fdx dt tässä p=mv ja = 1 dx v integroidaan puolittain v

Miksi tehtiin 1D-tarkastelu? 1 mv 2 2 2 1 mv 2 1 2 x = 2 x1 Fdx Voisiko nyt sanoa, että x1 kolmeen ulottuvuuteen? Miten K muuttuu esim. ympyräliikkeen tapauksessa? x 2 F dx = F(x 1 x 2 ) tai jopa yleistää Ԧv N

Työ: miten se lasketaan Suunnalla on väliä Työntämällä laatikkoa eteenpäin tehdään työtä Pyörittämällä laatikkoa narussa vakionopeudella ei tehdä työtä (laatikon energia ei muutu) തF 1 (t) തF 1 (t) തF 2 (t) Δr 2 Δr 1 തF 2 (t)

Tämä on epärelativistinen tapaus! Työn laskeminen W = loppu തF drҧ alku Laatikkoa työnnetään തF 1 = FiƸ r W 1 = 2 ҧ തF 1 drҧ xҧ W 1 = 2 x1 ҧ FiƸ dxҧ xҧ iƹ FiƸ dx ҧ = Fdx x W 1 = 2 x1 Fdx = F(x 2 x 1 ) r1 ҧ Laatikkoa pyöritetään തF 2 = F u r r W 2 = 2 ҧ r1ҧ തF 2 drҧ r W 1 = 2 ҧ r1ҧ F u r d u t u r u t F u r d u t = 0 W 2 = 0

Muista: Pistetulo ԦA ԦA B = AB cos φ φ iƹ i Ƹ = 1 jƹ j Ƹ = 1 iƹ j Ƹ = 1 1 cos 90 = 0 B ԦA B = A x i Ƹ + A y jƹ B x i Ƹ + B y j Ƹ = A x B x + A y B y

Työn suunta Liikkeen suunnan mukainen voima tekee positiivista työtä Liikkeen suuntaan vastakkainen voima tekee negatiivista työtä Liikkeen suunnan kanssa kohtisuora voima ei tee työtä

Kysymys Kappale siirtyy paikasta a paikkaan b pitkin suoraa reittiä voiman ԦF vaikuttaessa siihen. Missä tapauksessa voiman tekemä työ on suurin? A B C D ԦF ԦF a b ԦF ԦF

Yhden hiukkasen energiaperiaate (v c) E x = p x de dx = d dx (1 2 mv x 2 ) Toisaalta E = F x x E = ( p x t ) x, E t mc2 + 1 2 mv2 dv x dx = mv x = m dx dt dp x dt = d dt mv x = m dv x dt dv x dx = m dv x dt

Usean kappaleen systeemi Usean kappaleen systeemissä jokaisella kappaleella (hiukkasella) on oma energiansa E = γmc 2 Kun tehdään työtä esim. viemällä kauemmas toisiinsa voimaa kohdistavat kappaleet, voidaan varastoida energiaa systeemiin Tätä energiaa kutsutaan potentiaalienergiaksi Energia monen kappaleen systeemissä: Δ E 1 + E 2 + E 3 + + Δ U 12 + U 13 + U 23 + = W Tässä E i on kappaleen i energia ja U ij kappaleiden i ja j välinen potentiaalienergia

Potentiaalienergian muutos Kaksi kappaletta kohdistavat toisiinsa voimat Oletetaan, että voima on vakio (ts. siirtymä on pieni) Yhtä suuret ja vastakkaismerkkiset ΔU = W sis = ( തF 12 r 1 ҧ + തF 21 r 1 ҧ ) = തF 21 ( r 2 ҧ r 1 ҧ ) Ilmoitetaan paikat suhteellisten paikkojen avulla r 2 ҧ r 1 ҧ = ( r 2,l ҧ r 2,a ҧ ) ( r 1,l ҧ r 1,a ҧ ) = ( r l ҧ r a ҧ )= rҧ U = തF 21 rҧ

Potentiaalienergian muutos jatkuu Nyt തF 21 r, ҧ yleistetään siitä: U = തF 21 rҧ U = F r r du = F r dr Jos siis tiedetään potentiaali, voidaan laskea voima du dr = F r

Potentiaalienergia Energia ei voi kadota Potentiaalienergia voi muuttua kineettiseksi energiaksi Potentiaalienergian kasvattamiseksi systeemiin on tehtävä työtä Potentiaali on negatiivinen, jos kappaleet vetävät toisiaan puoleensa, ja positiivinen, jos voima on repulsiivinen

ҧ Jouseen (bow, ei spring) varastoitu energia määritetään jännittämiseen tarvittavan voiman ja vastaavan vetopituuden avulla ( തF d). Kuvassa on dothrakijousen ja westerosilaisen jousen (F,d)-kuvaaja. Kummasta jousesta nuoli lähtee kovempaa? a) Dothrakilaisesta b) Westerosilaisesta c) Yhtä kovaa d) Ei voi tietää Kuvituskuvassa perinteinen pitkäjousi ja vastakaarta omaava jousi. Kuva lainattu ja data adaptoitu kirjasta Allely et al: The Traditional Bowyers Guide, The Lyons Press, 2000, s. 48-49

Saman suuntainen vetopituus ja voima: integroidaan! Dothraki: 780g lb in Westerosi: 552g lb in Kaavioissa on käytetty jousimiesten ei-si määritelmiä, paino on siis ilmoitettu massayksikkönä mutta tarkoittaa voimaa

Jousen (spring) energia F = kx du = F r dr U = W sis U jousi = k 2 x2 Lämmittelytehtävä 5 & 6 jälkimmäisessä myös jousivoima W = න x 2 x 2 Fdx = න kx dx x 1 x 1 x W = 2 x1 k 2 x2 = k 2 (x 1 x 2 ) 2

Nyt vastaavasti gravitaatiovoiman potentiaali U = න Fdr = න GmM r 2 U = GmM r Merkistä: negatiivinen potentiaali tarkoittaa, että vuorovaikutus on attraktiivinen! Kun r, U 0. dr Lämmittelytehtävä 3: Kuumoduli lentää poispäin Kuusta Kuinka kauaksi se pääsee, jos sillä on alussa joku liike-energia, ja lopussa vastaava potentiaalienergia