SIIKALATVAN KUNTA Selvitys kouluverkon uudistamisesta ja optimoinnista Raportti FCG KONSULTOINTI OY P33328
Raportti 1 (31) Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Käytetty aineisto... 1 1.2 Siikalatvan kunnan perusopetuksen palveluverkko... 2 2 Väestökehitys... 3 2.1 Palvelutarpeiden kehittyminen... 5 2.2 Lasten ja nuorten määrien kehittyminen vuosina 2015-2031... 6 2.2.1 Alle kouluikäiset... 6 2.2.2 Peruskouluikäisten määrän väheneminen... 7 2.2.3 Lukioikäisten määrän väheneminen... 8 3 Siikalatvan oppilas- ja opiskelijamäärien kehittyminen... 9 4 Koulukohtainen tarkastelu... 12 4.1 Hovin koulu... 12 4.2 Kestilä... 12 4.3 Piippola... 13 4.4 Pulkkila... 14 4.5 Rantsila... 15 4.6 Siikalatvan lukio... 17 5 Koulujen kiinteistöt... 18 5.1 Kiinteistön kunto... 19 5.1.1 Kestilän peruskoulu... 19 5.1.2 Piippolan koulu eli Pentti Haanpään koulu... 19 5.1.3 Pulkkilan peruskoulu... 20 5.1.4 Pohdintaa... 20 5.2 Investointi yhden koulun mallilla... 21 5.3 Investointi kahden koulun mallilla... 21 6 Talous... 23 6.1 Odotekustannukset ja tuottavuuden kehitys... 23 6.2 Kustannukset vuonna 2016... 24 7 Johtopäätökset... 27 7.1 Optimaalinen kouluverkko... 27
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (29) Selvitys kouluverkon uudistamisesta ja optimoinnista 1 Johdanto Siikalatvan kunta antoi loppukesästä 2017 FCG Konsultoinnille toimeksiannon selvittää kunnan kouluverkon uudistamista ja optimointia seuraavista näkökulmista: 1. Optimaalinen kouluverkon rakenne perustuen nykyisten koulurakennusten hyödyntämiseen, 2. Optimaalinen kouluverkon rakenne uudisrakennus rakentamalla ja hyödyntämällä osittain nykyiset rakennukset, 3. Lukion sovittaminen yhteen kouluverkon kanssa tilaratkaisut, henkilöstön yhteiskäyttö ja kuljetuksen huomioon ottaen, 4. Kokonaiskustannusten vertailu vaihtoehdoissa 1. ja 2. sisältäen sekä käyttökustannukset, arvioidut kuljetuskustannukset että henkilöstökustannukset säästöpotentiaalin kartoitus verrattuna nykytilaan. 5. Uuden OPS:in mukaisten pedagogisten tavoitteitten toteuttamismahdollisuudet eri vaihtoehdoissa. Selvityksen tulee sisältää suositus valittavaksi kouluverkon rakenteeksi ja ottavan kantaa talousvaikutuksiltaan tärkeisiin muutostarpeisiin, lukion järjestämiseen, organisaation kehittämistarpeisiin, henkilöstömitoitukseen sekä johtamisen kehittämistarpeisiin, rehtorien määrään ja koulutoimen hallinnon rakenteeseen. 1.1 Käytetty aineisto Selvityksen lähtöaineistona on Tilastokeskuksen väestöennustetietoja ja seuraavia Siikalatvan kunnan toimittamia tietoja: Oppilasmäärätiedot Oppilasennusteet Syntyneet vuoteen 2017 asti Kouluja koskevat perustiedot Henkilöstömäärät Rehtori ja koulunjohtaja virat kouluittain TP 2016 ja TA 2017 Koulukohtaiset kustannustiedot Arviot kiinteistöjen kunnosta ja investointitarpeista
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 2 (29) 1.2 Siikalatvan kunnan perusopetuksen palveluverkko Siikalatvan kunnassa annetaan perusopetusta neljän entisen kunnan keskustaajamissa Kestilässä, Piippolassa, Pulkkilassa ja Rantsilassa sekä Savalojan kylässä. Nykyinen palveluverkko muodostuu seuraavasti: Hovin koulun on vuosiluokkien 0-6 koulu. Savalojan kylässä sijaitseva Hovin koulu on päätetty lakkauttaa 1.8.2019 lukien. Piippola koulu (Pentti Haanpään koulu) on vuosiluokkien 1-6 koulu. Kestilän peruskoulu on vuosiluokkien 1-9 yhtenäiskoulu. Pulkkilan peruskoulu on vuosiluokkien 1-9 yhtenäiskoulu. Aleksanterin koulu on vuosiluokkien 1-5 koulu. Gananderin koulu on vuosiluokkien 6-9 koulu. Esioppilaita on yhteensä 64, joista Hovin koulussa neljä. Muuten esiopetus järjestetään päiväkodeissa. Perusopetuksen oppilasmäärä syyskuussa 2017 ilman esioppilaita oli 567 oppilasta (taulukko 1.) Kunnassa on 37 perusopetuksen opetusryhmää. Keskimääräinen oppilasmäärä opetusryhmää kohden on 15,3 oppilasta. Perusopetuksen oppilaista hieman yli puolet on oppilaskuljetuksessa. Koulu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Hovi 8 2 6 5 4 6 31 Piippola 12 6 12 7 9 7 53 Kestilä 8 7 9 8 14 20 25 17 16 124 Pulkkila 16 12 18 18 19 10 22 17 22 154 Rantsila Aleksanterin koulu 25 15 26 17 21 104 Gananderin koulu 22 27 25 27 101 Yhteensä 69 42 71 55 67 65 74 59 65 567 Taulukko 1. Koulujen oppilasmäärät syksyllä 2017 Kunnassa on neljä pienryhmää ja ne sijaitsevat Piippolassa, Kestilässä ja kaksi Pulkkilassa. Rantsilassa erityisen tuen oppilaita on 16 ja näistä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita viisi. Rantsilassa ei kuitenkaan ole erityisen tuen pienryhmää. Erityisen tuen oppilaita on noin 8 prosenttia kokonaisoppilasmäärästä. Syksyllä 2017 perusopetuksen opettajia oli 55,5 ja avustajia 16,5. Keskimäärin yhtä opettajaa kohden on 10,2 oppilasta. Siikalatvan lukio sijaitsee Pulkkilan taajamassa. Lukiossa on tällä hetkellä 48 opiskelijaa.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 3 (29) 2 Väestökehitys Siikalatvan kunnan väestömäärä vuoden 2017 alussa oli 5 532 asukasta. Kuntaliitos toteutettiin vuonna 2009, jolloin entiset Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantasilan kunnat yhdistyivät. Alueen väestökehitys on viime vuosikymmenenä ollut voimakkaasti laskeva. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan tarkastelujaksolla 2015-2031 Siikalatvan kokonaisväestömäärän ennustetaan laskevan 17 prosentilla, joka tarkoittaa vuoteen 2031 mennessä kunnan kokonaisväestömäärän laskua 4 697 asukkaaseen. Tämä on 835 asukasta nykyistä vähemmän. Ennustettu väestökehitys 2015 2031: 17% Koko väestö 110 Siikalatva Pohjois Pohjanmaa Koko maa 105 Pohjois Pohjanmaa Koko maa 100 2015=100 95 90 85 80 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Siikalatva Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Siikalatva Pohjois Pohjanmaa Koko maa 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Asukkaita 5 677 5 371 5 099 4 880 4 697 2015=100 100 95 90 86 83 Asukkaita 410 054 419 591 426 815 432 607 437 147 2015=100 100 102 104 106 107 Asukkaita 5 487 308 5 574 711 5 654 344 5 724 729 5 782 033 2015=100 100 102 103 104 105 Kuva 1. Siikalatvan kunnan väestökehitys 2015-2031 (Tilastokeskus 2015) Siikalatvan väestökehitys poikkeaa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan väestökehityksestä. Näissä molemmissa ennustettu väestökehitys on positiivista. Kuvassa 2. on esitetty eri ikäryhmien väestökehitys. Kaikkien muiden paitsi yli 65- vuotiaiden väestökehitys on negatiivista seuraavien 15 vuoden aikana. Alle kou-
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 4 (29) luikäisen määrä vähenee 50 lapsella, alakouluikäisten määrä putoaa sadalla lapsella, yläkouluikäisten määrä lähes 40 lapsella, nuorten määrä 70 ja työikäisen määrä lähes tuhannella. Yli 65-vuotiaiden määrä nousee 200:lla hengellä. Yli 65-vuotiaiden osuus kokonaisväestöstä vuonna 2015 oli noin 27 prosenttia. Vuonna 2031 vastaava osuus on 36 prosenttia. Peruskouluikäisten määrä vähenee 10 prosentista yhdeksään prosenttiin. Erittäin merkittävää on työikäisten määrän pieneneminen 30 prosentilla. Lukioikäisten määrän merkittävällä vähenemisellä (- 68) on suora yhteys mahdollisten lukioon pyrkivien lukumäärään. Siikalatva 120 110 65+ vuotiaat 2015=100 100 90 80 Väestö Tilastokeskus, väestöennuste 2015 70 Työikäiset (17 64 v) 60 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 1 6 vuotiaat 100 95 90 87 85 7 12 vuotiaat 100 92 83 79 75 13 15 vuotiaat 100 103 94 81 80 16 18 vuotiaat 100 78 79 76 68 Työikäiset (17 64 v) 100 90 82 76 70 65+ vuotiaat 100 106 108 109 110 Väestö 100 95 90 86 83 Siikalatva 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 1 6 vuotiaat 330 315 298 286 280 7 12 vuotiaat 382 351 316 301 288 13 15 vuotiaat 188 194 177 153 150 16 18 vuotiaat 212 165 168 162 144 Työikäiset (17 64 v) 3 084 2 764 2 524 2 333 2 174 65+ vuotiaat 1 558 1 645 1 681 1 702 1 710 Kaikki 5 677 5 371 5 099 4 880 4 697 *yli 75 vuotiaat Kuva 2. Siikalatvan kunnan ikäryhmittäinen väestökehitys vuosina 2015-2031 (Tilastokeskus 2015) Siikalatvan kunnassa huoltosuhde heikkenee merkittävästi vuosien 2015-2031 välillä. Vuonna 2015 huoltosuhde oli 0,84. Ennusteen mukaan yhden raja on ylitetty vuonna 2023 ja tarkastelujakson päättyessä, vuonna 2031, väestöllinen huoltosuhde on peräti 1,16. Muualla Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku vastaavana ajankohtana on 0,80 ja koko maassa 0,76.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (29) 2.1 Palvelutarpeiden kehittyminen Palvelutarpeiden kehittyminen kulkee rinnan väestökehityksen kanssa. Kuvassa 3. huomio kiinnittyy erityisesti keltaiseen ja vihreään viivaan. Keltainen viiva kuvastaa vanhusten hoidon palvelutarpeen kehittymistä. Siikalatvan kunnassa tarve kasvaa reilulla viidenneksellä nykyiseen verrattuna. Sen sijaan tässä kuvassa lukiokoulutuksen palvelutarvetta kuvastava vihreä viivaa kertoo lukiokoulutuksen palvelutarpeen huomattavasta vähenemisestä tulevina vuosina. Vuoteen 2015 verrattuna palveluntarve on 2031 pienentynyt kolmanneksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnassa tarvitaan lukion opiskelupaikkoja noin 16 nykyistä vähemmän. Verrattuna nykyiseen opiskelijamäärään tarkoittaisi tämä noin 30 opiskelijan lukiota. Kuva 3. Palvelutarpeiden kehittyminen Siikalatvan kunnassa vuosina 2015-2031
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 6 (29) Myös perusopetuksen palvelutarve vähenee merkittävästi 23 prosentilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 2031 tarvitaan lähes neljännes vähemmän oppilaspaikkoja kuin vuonna 2015. 2.2 Lasten ja nuorten määrien kehittyminen vuosina 2015-2031 2.2.1 Alle kouluikäiset Alle kouluikäisten määrä (1-6-vuotiaat) laskee tarkastelujakson 2015-2031 aikana 12 prosenttia (kuva 4). Määrällisesti tämä tarkoittaa, että vuonna 2031 alle kouluiäisiä ennakoidaan olevan noin 35-40 lasta nykyistä vähemmän. Ikäluokkaa kohden tämä tarkoittaa 6-7 lasta. Vuonna 2015 Siikalatvan 1-6-vuotiaista 45 prosenttia osallistui kunnalliseen päivähoitoon. Päivähoidon trendi on laskettu saman suuruisena koko tarkastelujaksolle. Jos päivähoidon tarve jatkuu nykyisen kaltaisena, päivähoidon tarve tulee vähenemään lähes 20 paikalla. 1 6 vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2015 2031: 12% 1 6 vuotiaat 105 Siikalatva Pohjois Pohjanmaa Koko maa 2015=100 100 95 90 85 80 2015 2019 2023 2027 2031 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Siikalatva Pohjois Pohjanmaa Koko maa 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 1 6 vuotiaat 321 312 302 289 282 2015=100 100 97 94 90 88 1 6 vuotiaat 34 130 32 707 32 518 32 200 31 893 2015=100 100 96 95 94 93 1 6 vuotiaat 363 349 351 669 351 437 349 322 344 463 2015=100 100 97 97 96 95 Siikalatva Päivähoidossa* 156 152 147 140 137 *Kunnan kustantamassa koko ja osapäivähoidossa 2015 olleet 1 6 vuotiaat (Sotkanet). Muutos suhteutettu 1 6 vuotiaiden määrän kehitykse Kuva 4. Siikalatvan kunnan 1-6-vuotiaat vuosina 2015-2031 (Tilastokeskus 2015)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 7 (29) Taulukossa 2. tarkastellaan alle 6-vuotiaiden määrän laskua kokonaisuutena, määrällisesti neljän vuoden sykleinä, kahdella eri tavalla tarkasteltuna. Alle kouluikäisten määrän lasku on kahdesta kolmeen lasta. Päivähoidon palvelutarvetta vähenee hoitoryhmän verran vuoteen 2031 mennessä. Vuosi 2015 2019 2023 2027 2031 Kokonaismäärä 321 312 302 289 282 Laskua 4 vuodessa -9-10 -13-7 Laskua 1 vuodessa -2,25-2,5-3,25-1,75 Taulukko 2. Alle kouluikäisten määrät ja muutokset (Tilastokeskus 2015) 2.2.2 Peruskouluikäisten määrän väheneminen Tarkasteltaessa perusopetusikäisten (7-15-vuotiaat) lasten määriä, havaitaan, että lasten määrä laskee merkittävästi koko tarkastelujakson ajan. Verrattuna vuoden 2015 määrään vuonna 2031 Siikalatvassa on peruskouluikäisiä 23 prosenttia nykyistä vähemmän (kuva 5). Määrällisesti tämä tarkoittaa 132 lasta vähemmän vuoden 2015 määrään verrattuna. Muutos 2015 2031: 23% 7 15 vuotiaat 115 Siikalatva Pohjois Pohjanmaa Koko maa 2015=100 105 95 85 75 65 Siikalatva Pohjois Pohjanmaa Koko maa 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 2 015 2 019 2 023 2 027 2 031 7 15 vuotiaat 570 545 493 454 438 2015=100 100 96 86 80 77 7 15 vuotiaat 49 334 51 733 51 045 49 583 48 906 2015=100 100 105 103 101 99 7 15 vuotiaat 535 891 556 057 554 597 543 954 540 651 2015=100 100 104 103 102 101 Siikalatva Oppilaat* 575 550 497 458 442 *Laskentaperusteena perusopetuksen 1 9 lk oppilaat 2015 (Opetushallitus, Vipunen). Muutos on suhteutettu 7 15 vuotiaiden määrän kehityk Kuva 5. Siikalatvan perusopetusikäiset (7-15-vuotiaat) vuosina 2015-2031 (Tilastokeskus 2015)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 8 (29) Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vuonna 2015 peruskouluikäisiä lapsia oli 570 (taulukko 3). Tarkastelujakson lopussa määrä on 438 lasta. Luvuissa ei ole mukana esiopetuksen oppilaita, koska pääsääntöisesti Siikalatvan kouluissa ei järjestetä esiopetusta. Vuosi 2015 2019 2023 2027 2031 Kokonaismäärä 570 545 493 454 438 Muutos 4 vuodessa -25-52 -39-16 Muutos 1 vuodessa -6,25-13 -9,75-4 Taulukko 3. Peruskouluikäisten määrät ja muutokset vuosina 2015-2031 (Tilastokeskus 2015) Ennusteen mukainen oppilasmäärän lasku vastaa laskennallisesti 6-7 noin 20 oppilaan luokan oppilasmäärää. 2.2.3 Lukioikäisten määrän väheneminen Lukio- ja ammatillisen koulutuksen ikäisten määrä (16-18-vuotiaat) vähenee merkittävästi vuosien 2015 ja 2019 ja 2027 ja 2031 vuosien aikana. Taulukosta 4. voi havaita, että 2020-luvulla määrän ennustetaan olevan kohtalaisen vakaa, mutta kääntyvän uudelleen jyrkkään laskuun tulevan vuosikymmenen lopussa. Nuoria on vuoden 2030 tienoilla kolmannes nykyistä vähemmän. Vuosi 2015 2019 2023 2027 2031 Kokonaismäärä 212 165 168 162 144 Laskua 4 vuodessa -47-3 -6-18 Laskua 1 vuodessa -11,75-0,75-1,5-4,5 Taulukko 4. Lukio-ikäisten määrät ja muutokset vuosina 2015-2031 (Tilastokeskus 2015) Lukiolaisten määrää arvioidessa tulee huomioida väestökehityksen lisäksi myös lukion ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus. Joka tapauksessa Siikalatvan kunnassa lukioikäisten määrä vähenee merkittävästi ja lukion aloittavien ikäluokka on siten väistämättä nykyistä huomattavasti pienempi. Jos perusopetuksensa päättävien nuorten määrästä arvioidaan noin puolet lukioon, tarkoittaa tämä, että vuonna noin 35 nuorta ikäluokastaan olisi hakeutunut lukioon. Vuonna 2031 kunnassa nuorten määrä on vähentynyt siten, että lukioon hakeutuisi enää laskennallisesti 24 nuorta ikäluokastaan. Käytännössä osa hakeutuu muun koulutuksen järjestäjän oppilaitokseen ja potentiaalisten oman kunnan lukioon hakeutuvien nuorten määrä on pienempi.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 9 (29) 3 Siikalatvan oppilas- ja opiskelijamäärien kehittyminen Siikalatvan kunnassa nuorimmat ikäluokat ovat vanhempia ikäluokkia pienempiä (kuva 6). Kuva 6. Siikalatvan kunnan vuosina 2002-2017 syntyneiden ikäluokat Esioppilaiden määrät ovat laskusuunnassa (kuva 7). Vuosina 2017-2024 esioppilaiden lukumäärä jää pääsääntöisesti alle 50 lapsen. Lukuvuoden 2018-2019 ja 2021-2022 muodostavat poikkeukset ja tuolloin esioppilaita on 53 ja 55. Lukuvuonna 2022-2023 esioppilaita on erityisen vähän, vain 41 lasta. Kuva 7. Esioppilasmäärän kehittyminen vuosina 2017-2024
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 10 (29) Siikalatvan kunnan oppilasennuste osoittaa laskevaa oppilaskehitystä (kuva 8). Ennuste on laadittu perusopetuksen oppilaista. Kuvassa 8. ei siis ole mukana esioppilaita. Perusopetuksen oppilasmäärä laskee lukuvuodesta 2017-2018 lukuvuoteen 2024-2025 sadalla (100) oppilaalla. Kuva 8. Siikalatvan kunnan perusopetuksen oppilasmäärät vuosina 2017-2025 Lukuvuosina 2017-2018 ja 2018-2019 koulunsa aloittavia on koulunsa päättäviä enemmän. Tämän jälkeen tilanne kääntyy toisin päin ja koulunsa aloittavia on huomattavasti koulunsa päättäviä vähemmän (taulukko 5). Lukuvuosi 2022-2023 on poikkeus, jolloin sekä koulunsa aloittavien että koulunsa päättävien määrä on yhtä suuri. Muutoin tarkastelujakson aikana erotus on jopa 19-30 oppilasta. Tulevan vuosikymmenen puolessa välin koulunsa aloittavien määrät ovat pääsääntöisesti laskeneet alle 50 oppilaan. Yhteensä 2017-2018- 2019-2020- 2021-2022- 2023-2024- 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 1. lk 69 64 53 46 49 55 41 48 9. lk 65 59 74 65 67 55 71 42 Erotus -4-5 21 19 18 0 30-6 Taulukko 5. Ensimmäisen ja viimeisen vuosiluokkien oppilasmäärien erotus Kuvissa 9 ja 10 on kuvattu vuosiluokkien 1-6 ja vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärän kehitystä. Vuosiluokkien 1-6 nykyisen 369 oppilaan sijaan vuoden 2025 tienoilla alakoulujen oppilasmäärä on laskenut alle 300. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä vähenee 77 oppilaalla vuoteen 2025 mennessä.
369 368 354 345 323 336 308 292 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 11 (29) Vuosiluokkien 1-6 oppilaat Kuva 9. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmääräkehitys vuosina 2016-2023 Vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste on mahdollista laatia vuoteen 2031 asti. Tarkasteltaessa lukuvuoden 2017-2018 ja 2030-2031 välistä vuosiluokkien 7-9 oppilasmääräkehitystä, nähdään, että yläkoululaisten määrä laskee 54 oppilaalla vuoteen 2031 mennessä. Eli vajaassa 15 vuodessa yläkoululaisten määrä on pudonnut puoleentoista sataan oppilaaseen. Kuva 10. Vuosiluokkien 7-9 oppilasmääräkehitys vuosina 2016-2029
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 12 (29) 4 Koulukohtainen tarkastelu 4.1 Hovin koulu Tarkastelu perustuu Siikalatvan kunnan syksyllä 2017 toimittamiin tietoihin. Hovin koulun oppilasennuste on voimakkaasti laskeva. Lukuvuoden 2024-2025 ennuste on 20 oppilasta nykyistä oppilasmäärää pienempi. Koulussa olisi enää 15 oppilasta. Koulun toiminnan lopettamisesta 1.8.2019 on voimassa oleva päätös. Koulussa on tällä hetkellä 2 opettajaa ja yksi avustaja. Kuva 11. Hovin koulun vuosiluokkien e-6 oppilasmääräkehitys vuosille 2017-2025 4.2 Kestilä Kestilän peruskoulun oppilasennuste on laskeva (kuva 12 ja 13). Koulun kokonaisoppilasmäärä on tällä hetkellä 124 oppilasta. Ennustejakson lopussa oppilaita on enää 71. Lukuvuodesta 2017-2018 lukuvuoteen 2024-2025 vähennystä on siten 53 oppilasta. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä vähenee 17 oppilaalla. Kuva 12. Kestilän peruskoulun 1-9 vuosiluokkien oppilasennuste 2017-2025
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 13 (29) Lukuvuonna 2024-2025 vuosiluokkien 1-6 oppilaita on enää 49. Myös vuosiluokkien 7-9 on voimakkaasti laskeva ja vähennystä lukuvuoteen 2030-2031 on 38 oppilasta. Jo lukuvuodesta 2021-2022 alkaen yläkoulun puolella on kullakin vuosiluokalla enää alle 10 oppilasta. Kuva 13. Kestilän peruskoulun vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste 2017-2031 Koulussa on tällä hetkellä 11 opettajaa ja kolme avustajaa. 4.3 Piippola Piippolan koulun oppilasennuste on nouseva (kuva 14). Lukuvuodesta 2017-2018 lukuvuoteen 2024-2025 kasvua on 9 oppilasta. Koulussa on tällä hetkellä neljä opettajaa ja neljä avustajaa. Kuva 14. Piippolan koulun vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste 2017-2025
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 14 (29) 4.4 Pulkkila Pulkkilan peruskoulun oppilasennuste on lievästi nouseva (kuva 15 ja 16). Lukuvuodesta 2017-2018 lukuvuoteen 2024-2025 nousua on 11 oppilasta. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä laskee neljä oppilasta ja vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä nousee 15 oppilasta. Oppilasennuste on laadittu siten, että vuosiluokan 7 oppilasennusteeseen on laskettu sekä Pulkkilan peruskoulun kuudennen vuosiluokan oppilaita että Piippolan koulun kuudennen luokan oppilaat. Kuva 15. Pulkkilan peruskoulun 1-9 vuosiluokkien oppilasennuste 2017-2025 Kuva 16. Pulkkilan peruskoulun vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste 2017-2031 Pulkkilan peruskoulun vuosiluokkien 7-9 oppilaista tällä hetkellä 7 opiskelee Ojantakasen perhekodin ryhmässä (sisältyy oppilasmääriin, mutta opiskelevat perhekodin tiloissa). Koulussa on tällä hetkellä 19,5 opettajaa ja 4,5 avustajaa.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 15 (29) 4.5 Rantsila Hovin koulusta on tehty lakkautuspäätös siten, että koulun toiminta päättyy 1.8.2019. Kuvan 17. ennusteessa on liitetty näiden kahden koulun ennusteet yhteen laskennallisesti jo kuluvasta lukuvuodesta. Kuva 17. Rantsilan ja Hovin koulujen yhteenlaskettu vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste 2017-2025 Rantsilan koulun oppilasennuste on laskeva (kuva 18 ja 19). Lukuvuodesta 2017-2018 lukuvuoteen 2024-2025 oppilasmäärässä on vähennystä 67 oppilasta. Tämä siitäkin huolimatta, että Rantsilan kouluun on laskelmissa liitetty Hovin koulu. Muihin kouluun suoritettavan vertailun vuoksi tarkastellaan ensin koulun sisäistä oppilasmäärän kehittymistä astejaon mukaisesti, ryhmiteltyinä vuosiluokkiin 1-6 ja 7-9. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä laskee vuoteen 2025 mennessä 65 oppilasta. Kuva 18. Rantsilan koulun 1-9 vuosiluokkien oppilasennuste 2017-2025
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 16 (29) Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä laskee kahdella oppilaalla vuoteen 2024-2025 mennessä. Vastaavasti vuoteen 2031 mennessä määrä laskee nykyisestä 29 oppilaalla. Kuva 19. Rantsilan koulun vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste vuoteen 2031 Rantsilan ja Hovin koulujen yhdistetty oppilasennuste jaoteltuina vuosiluokkiin 1-5 ja 6-9 vuosille 2017-2025 kertoo, että vuosiluokkien 1-5 oppilasmäärä laskee 52 oppilaalla ja vuosiluokkien 6-9 oppilasmäärä 15 oppilaalla. Kuva 20. Rantsilan koulun oppilasennuste jaoteltuna vuosiluokkiin 1-5 ja 7-9
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 17 (29) Kuva 21. Rantsilan koulun ennuste vuosiluokille 6-9 Kouluissa on tällä hetkellä Hovin koulussa 2 opettajaa ja yksi avustaja ja Rantsilan kouluissa 19 opettajaa ja neljä avustajaa. 4.6 Siikalatvan lukio Syksyllä 2017 Siikalatvan lukiossa 48 opiskelijaa. Laskevat perusopetuksen ennusteet ennakoivat lukion oppilasmäärän voimakasta laskua. Syksyllä 2017 lukion aloitti vain 6 opiskelijaa. Ei voida enää puhua ryhmämuotoisesta opetuksesta. Kyseisten kaltaisilla opiskelijamäärillä lukiokoulutuksen järjestämiselle ei ole perusteita.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 18 (29) 5 Koulujen kiinteistöt Siikalatvan koulurakennukset ovat Rantsilan Gananderin koulua lukuunottamatta rakennettu pääsääntöisesti ennen peruskoulu-uudistusta, 1950 ja 1960-luvuilla. Pulkkilan peruskoulun vuosiluokkien 7-9 opetustilat ovat valmistuneet vuonna 1972. Rantsilan Gananderin koulu on vuodelta 2004. Rantsilan Aleksanterin koulua on korjattu noin 10 vuotta sitten, mutta korjauksen laajuudesta ei ole toimitettu tarkempia tietoja. Hovin koulun tietoja ei tässä yhteydessä enää tarkastella. Pulkkilan peruskoulun vanha osa käyttökiellossa ja peruskoulun 1-6 vuosiluokkien opetus on tällä hetkellä siirretty peruskoulun viereen sijoitettuun parakkikouluun. Siikalatvan lukiolla on omat tilat, vuonna 1969 valmistuneessa rakennuksessa. Oppilaskohtaisten neliömäärien tarkastelu osoittaa, että Siikalatvan kunnan kaikki koulut, Hovin koulua lukuun ottamatta, ovat hyvin tehottomia. Neliömäärät oppilasta kohden ovat poikkeuksellisen suuria (taulukko 6). Käänteisesti tämä tarkoittaa, että kaikkien nykyisten rakennusten oppilasmääriä voidaan jopa kolmin tai nelinkertaistaa. Koulu Oppilaita Neliöt Neliöt/ oppilas Vuokra, Vuokra, /neliö Vuokra /oppilas Hovi 35 388 11,1 27 740 71,5 793 Piippola 53 2 139 40,4 123 470 57,7 2 330 Kestilä 131 4 071 31,1 208 900 51,3 1 595 Pulkkila 154 7040 45,7 269 640 38,3 1 751 Rantsila 205 4593 22,4 307 128 66,9 1 498 Taulukko 6. Neliöt perusopetuksen oppilasta kohden kouluittain, tilanne 2017 Taulukossa 7. on esitetty perusopetuksen neliömäärät ja vuokrat suhteutettuina vuoden 2025 oppilasmääriin. Kestilän peruskoulun tilanne on muuttunut kohtuuttomaksi ja neliöitä on kaksinkertainen määrä verrattuna Rantsilan koulun vastaaviin lukuihin, jotka itsessään ovat jo huomattavan suuria. Koulu Oppilaita Neliöt Neliöt/ oppilas Vuokra,, n. 2 % vuotuinen nousu Hovi Koulun toiminta lakannut 2019 Vuokra, /neliö Vuokra /oppilas Piippola 62 2 139 34,5 140 756 65,8 2 270 Kestilä 71 4 071 57,3 238 146 58,5 3 354 Pulkkila 165 7040 42,7 307 390 43,7 1 863 Rantsila 169 4593 27,2 350 126 76,2 2 072 Taulukko 7. Neliöt perusopetuksen oppilasta kohden kouluittain, tilanne 2025 (Hovin oppilaat laskettu Rantsilan oppilasmäärään)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 19 (29) 5.1 Kiinteistön kunto Kunnasta saatujen tietojen perusteella Rantsilan koulut ovat edelleen hyvässä kunnossa. Rantsilan kouluista ei ole laadittu kuntaselvityksiä. Tässä selvityksessä keskitytään kouluihin, joista on laadittu kuntoarviot. Selvitystä laadittaessa konsultin käytössä on ollut seuraavat kouluja koskevat kuntoarviot: Kestilän koulun kuntotarkastus vuodelta 2015 Pentti Haanpään koulun kunto- ja korjaustarveselvitys hankesuunnittelua varten vuodelta 2017 Pulkkilan peruskoulun Ylämäkelä-rakennuksen kunto- ja korjaustarveselvitys hankesuunnittelua varten vuodelta 2016 5.1.1 Kestilän peruskoulu Kestilän koulun vanhin osa on vuodelta 1955 ja laajennusosa vuodelta 1960. Koulua on korjattu vuonna 1996. Sähköjärjestelmä on uusittu. Vesikate, osa ikkunoista, käyttövesiputkista ja viemäriputkista on alkuperäisiä. 2000-luvun alussa osaan rakennusta on rakennettu salaojitus ja sadevedenpoistojärjestelmä. Kestilän kouluun esitettyjen korjaustoimenpiteiden hinnaksi on arvioitu vuonna 2015 noin 350-500 000. Nykyinen arvio voi lähennellä 700 000 +alv. Arkkitehdin arvio on, että koulu kannattaa korjata, mikäli tilat ovat toiminnallisesti sellaisia, että sopivat jatkossakin oppimistiloiksi. Edellä kuvattu hinta-arvio ei sisällä koulun toiminnallisuuden edellyttämiä muutostöitä. Koulu on 3-kerroksinen kivikoulu, jossa luokat sijaitsevat pääsääntöisesti käytävän toisella reunalla. Nykyisten oppimiskäsitysten näkökulmasta koulu on vanhanaikainen eikä tämänkaltaisia kouluja enää rakenneta. Jos koulu halutaan modernisoida, edellyttää se luokkatilojen muunneltavuuden lisäämistä. Mikäli väliseinät ovat betonirakenteisia, tulee esimerkiksi luokkatilojen välisten seinien avaaminen suhteettoman kalliiksi. Kuntoraportista ei ilmene koulun verkko- ja tietoliikenneyhteyksien ajanmukaisuuden tasoa. Nykyisellä oppilaskehityksellä Kestilän peruskoulussa on vuonna 2025 yhtä oppilasta kohden lähes 60 neliötä ja vuokra oppilasta kohden noussut yli 3 300 euron. 5.1.2 Piippolan koulu eli Pentti Haanpään koulu Piippolan koulu on rakennettu vuonna 1956 ja laajennettu 1962. Kunto- ja korjaustarveselvityksessä todetaan, että rakennus on yleisesti suhteellisen hyvässä kunnossa ja että rakennuksen mahdollista purkamista tai korvaamista uudisrakennuksella ei voida perustella sisäilmateknisillä tai rakennuksen huonoon kuntoon liittyvillä teknisillä syillä. Suurimmat korjaustarpeet kohdistuvat lähinnä kellarin verhomuurattuihin seiniin ja puukoolattuihin lattioihin, vanhoihin ikkunoihin ja ulko-oviin, vesikatto- ja yläpohjarakenteisiin sekä ilmanvaihtoon. Lisäksi märkätilat, kuivien sisätilojen ikääntyneet pintamateriaalit sekä LVIS-tekniikka on uusittava.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 20 (29) Pentti Haanpään kouluun korjaussuosituksina esitetyt koko ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen sekä vesikaton ja ikkunoiden uusiminen sekä mahdollisesti myös viemäriverkoston uusiminen nostavat korjausasteen todennäköisesti yli kuntokartoituksessa annetun arvion 50-60% uudisrakennuksen hinnasta. Mikäli korjausaste nousee yli 70%:n, tulee uudisrakentaminen koulun kohdalla taloudellisesti kannattavammaksi vaihtoehdoksi. Koulu on 2-kerroksinen kivikoulu, jossa on perinteinen luokkatilarakenne. Nykyisten oppimiskäsitysten näkökulmasta koulu on vanhanaikainen eikä tämänkaltaisia kouluja enää rakenneta. Jos koulu halutaan modernisoida, edellyttää se luokkatilojen muunneltavuuden lisäämistä. Samoin kuin Kestilän peruskoulussa, mikäli väliseinät ovat betonirakenteisia, tulee esimerkiksi luokkatilojen välisten seinien avaaminen suhteettoman kalliiksi yhdistettynä teknisiin korjaustoimenpiteisiin. Kuntoraportista ei ilmene koulun verkko- ja tietoliikenneyhteyksien ajanmukaisuuden tasoa. Nykyisellä oppilaskehityksellä Pentti Haanpään koulussa vuonna 2025 yhtä oppilasta kohden lähes 34,5 neliötä ja vuokra oppilasta kohden noussut yli 2 200 euron. 5.1.3 Pulkkilan peruskoulu 5.1.4 Pohdintaa Pulkkilan peruskoulun vanha osa on rakennettu 1950-luvulla. Uudempi osa, ns. Ylämäkelä on 1970-luvun alkuvuosilta. Vanha osa, jossa toimi vuosiluokat 1-6, on käyttökiellossa. Pulkkilan peruskoulun alaluokat opiskelevat tällä hetkellä koulun piha-alueelle sijoitetuissa väistötiloissa. Pulkkilan peruskoulun Ylämäkelä-rakennuksen käyttöikää on jäljellä enintään 5-10 vuotta. Tänä aikana on tehtävä päätös mittavasta peruskorjauksesta tai vanhan purkamisesta ja uudisrakennuksen toteuttamisesta. Arkkitehdin arvion mukaan nykyisen koulun korjausaste noussee yli 70%:n. Jos se on lähempänä 80 prosenttia ei peruskorjaus enää ole taloudellisesti perusteltua. Nykyisellä oppilaskehityksellä Pukkilan peruskoulussa on vuonna 2025 yhtä oppilasta kohden lähes 42,7 neliötä ja vuokra oppilasta kohden yli 1 800. Koulu on tilankäytön suhteen tehoton ja kaiken lisäksi tiloja on käyttökiellossa. Vanhan osan peruskorjaus on käytännössä mahdotonta. 1970-luvulla rakennetun rakennuksen korjausaste nousee teknisen korjaamisen näkökulmasta 70-80 prosenttiin. Jos koulua lisäksi lähdetään modernisoimaan, korjausaste nousee yli sadan. Uuden opetussuunnitelman keskeisenä ajatuksena on vastata yksikön ja yhteisön tarpeisiin. Koulun työtapojen ja toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kehittymistä. Vanhoihin rakennuksiin on mahdollista luoda uuden opetussuunnitelman pedagogisia tavoitteita tukevia oppimisympäristöjä. Tämä edellyttää muunneltavuuden ja joustavuuden lisäämistä mm. kalustamalla luokkahuoneita erilaista työskentelyä ja oppimista varten. Ne tilat, jotka koulussa eivät ole vielä oppimisen tiloina, valjastetaan kohtaamisen, hiljaisen työskentelyn, itseopiskelun tai ryhmätyöskentelyn tiloiksi. Näin saadaan opetussuunnitelman edellyttämää variaatiota ja pystytään vastaamaan aiempaa paremmin yksittäisen lapsen oppimisen tapoihin ja tarpeisiin. Aikaisemmin tässä luvussa on lyhyesti tarkasteltu Kestilän, Pentti Haanpään ja Pulkkilan koulujen rakennuksia. Kaikki kyseiset kiinteistöt ovat vanhanaikaisia ja
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 21 (29) erittäin tilatehottomia nykyisillä ja tulevilla oppilasmäärillä. Vastoin yleistä käsitystä uudet oppimisympäristöt eivät vaadi enemmän tiloja. Uudet rakennukset suunnitellaan tilatehokkaiksi suhteuttamalla tilojen koko ja määrä käyttäjämääriin, nostamalla käyttöastetta limittämällä tilan eri käyttäjien tilan käyttöä ja tekemällä tiloista joustavia ja muuntuvia. 5.2 Investointi yhden koulun mallilla Vuonna 2025 perusopetuksen oppilasmäärä on laskenut 467 oppilaaseen. Tämän lisäksi kunnassa on noin 40-50 esiopetusikäistä lasta. Jos Siikalatvan kuntaan rakennettaisiin uusi koulu, voidaan koulun koko arvioida kohtalaisen väljän mitoituksen mukaisesti seuraavasti: 467 oppilasta x 10 m²/oppilas = 4 670 m² Jos kouluun sijoitetaan myös lukio, mitoitetaan uudisrakennus silloin noin 500 lapselle ja nuorelle ja koulun laajuudeksi saadaan 5 000 m². Kymmenen neliötä oppilasta kohden on vanha Opetushallituksen ohjeistuksen mukainen mitoitus, joka ei enää ole sitova. Nykyisin suunnitellaan kouluja, joiden mitoituksen lähtökohtana on 7-8 m²/oppilas. Jos laskemme koulun laajuuden 8 m²/oppilasta kohden saamme 500 oppilaan määrällä laajuudeksi 4 000 m². Yleisesti koulurakentamisen hintana pidetään 2000-3000 euroa neliötä kohden. Hinnoissa on jonkin verran eroa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Myös rakennuspaikan olosuhteet vaikuttavat neliöhintaan. Taulukossa 8. on laskettu keskimääräisellä 2 500 /neliöhinnalla eri kokoisten koulujen suuntaa-antavat hinta-arviot. Kokonaisneliöt Hinta-arvio (2 500 /m²) 4 000 m² 10 000 000 4 670 m² 11 675 000 5 000 m² 12 500 000 Taulukko 8. Karkea arvio eri kokoisten koulujen hinnasta, mitoituksena 500 lasta/nuorta 5.3 Investointi kahden koulun mallilla Jos toiminta Rantsilan kouluissa jatkuu, mutta kunnan muu opetustoiminta keskitetään Pulkkilaan, muodostuu Pulkkilaan vuosiluokkien 1-6 osalta 2-sarjainen koulu ja vuosiluokkien 7-9 osalta noin 4-5-sarjainen koulu. Koulu on opetuksen järjestämisen näkökulmasta erittäin hyvän kokoinen. Tämän kokoisessa koulussa opetuksen järjestämisessä voidaan hyödyntää pari- ja tiimiopettajuutta ja opetusryhmiä voidaan muodostaa joustavasti oppilaiden yksilölliset tarpeet ja oppiaineiden erityispiirteet huomioiden.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 22 (29) Oheisessa kuvassa on laskettu oppilasennuste Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan yhdistetylle oppilasmäärälle. Koulusta tulisi alkuvaiheessa noin 300 oppilaan koulu, josta 2/3 olisi vuosiluokkien 1-6 oppilaita ja 1/3 vuosiluokkien 7-9 oppilaita. Kuva 22. Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan yhteenlaskettu oppilasennuste Noin 300 oppilaan koulun karkea kustannus muodostuisi edellisiä laskutoimituksia noudattaen seuraavasti: 300 oppilasta x 8 m²/oppilas = 2 400 m² 2 400 m² x 2 500 = 6 000 000 ja vertailun vuoksi 300 oppilasta x 10 m²= 3 000 m² 3 000 m² x 2 500 = 7 500 000
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 23 (29) 6 Talous 6.1 Odotekustannukset ja tuottavuuden kehitys Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. taloudellisuusrintamassa suhteessa vertailuryhmään. Tässä tarkastelussa Siikalatvan vertailuryhmäksi on valittu kuntia, joiden ikärakenne on samankaltainen. Tarkastelu perustuu vuoden 2015 kuntien talous- ja toimintatilastoon. Siikalatvan osalta esitetään myös vuosien 2008-2015 kustannukset käyvin hinnoin (ei deflatoituina). Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toiminnan laadullisia eroja ei ole voitu huomioida, koska tilastot taustatietoineen eivät tähän ole riittävän kattavia. Kuva 23. Odotekustannukset ja tuottavuuden kehitys 2008 2015 Odotekustannustarkastelu yllä osoittaa, että perusopetuksen laskennallinen säästöpotentiaali olisi 1,4 milj. euroa verrattaessa Kiuruveden kunnan järjestämään perusopetukseen. Siikalatvan perusopetuksen oppilaskohtainen kustannuskehitys on ollut tarkasteluvuosina kasvava. Oppilaskohtainen nettokustannus 10.751 euroa vuonna 2015 on verrokkikuntiin nähden 12 % korkeampi, mitä voidaan pitää huomattavana erona.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 24 (29) Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että selvitys on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia perusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelutason laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista. 6.2 Kustannukset vuonna 2016 Siikalatvan kunnan perusopetuksen nettokustannukset vuonna 2016 jakautui seuraavasti: Opetus Kiinteistö / vuokrat Muut kulut Poistot Hallinto Oppilashuolto Kuljetukset Ruokailu Yhteensä 200 976 3 414 486 385 499 978 968 675 747 368 751 202 033 168 961 6 395 421 Kuva 24. Nettokustannukset toiminnoittain vuonna 2016 Yllä esitetyssä kuvassa suurin kuluerä on opetus 53 %:n osuudella. Toiseksi suurin erä on kiinteistö- ja vuokramenot osuudeltaan 15 %. Seuraavassa tarkastelussa on käytetty Opetushallituksen viralliseen tilastointipäivään (20.9.) perustuvaa koulukohtaista oppilasmäärää vuodelta 2016. Oppilaskohtainen nettokustannukset /oppilas on seuraavat:
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 25 (29) Kuva 25. Nettokustannukset /oppilas vuonna 2016 Yllä olevassa kuvassa esitetty Siikalatvan koulujen oppilaskohtaiset nettokustannukset vuodelta 2016 mukaan suurimmat kustannukset ovat Kestilän koulussa 12.993 /oppilas ja pienimmät Aleksanterin koulussa 8.734 (2/3 Kestilän kustannuksista). Aleksanterin koulu on ainoa, joka alittaa maan keskiarvon 9.260 /oppilas.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 26 (29) Kuva 26. Oppilaskohtaiset kustannukset /oppilas 2016 Yllä olevassa kuvassa oppilaskohtaiset kustannukset toiminnoittain huomio kiinnittyy Gananderin ja Kestilän koulujen selvästi korkeampiin kustannuksiin erityisesti opetuksen osalta. Oppilashuollon oppilaskohtaiset kustannukset ovat Hovin ja Pulkkilan koulussa selvästi muita kouluja suuremmat. Kiinteistömenot ovat Hovin koulussa suurimmat. Kuljetuskustannusten osalta Kestilän koulun kustannukset ovat selvästi suurimmat.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 27 (29) 7 Johtopäätökset Selvityksen tehtävänä oli antaa suositus valittavaksi kouluverkon rakenteeksi ja ottavan kantaa talousvaikutuksiltaan tärkeisiin muutostarpeisiin, lukion järjestämiseen, organisaation kehittämistarpeisiin, henkilöstömitoitukseen sekä johtamisen kehittämistarpeisiin, rehtorien määrään ja koulutoimen hallinnon rakenteeseen. Tarkastelussa tuli huomioida nykyisten koulurakennusten hyödyntämisen ja toisena vaihtoehtona nykyisten rakennusten ja uudisrakentamisen yhdistelmä sovittaen yhteen lukion tilaratkaisut, henkilöstön yhteiskäyttö ja kuljetukset. Näistä tuli myös laatia karkea arvio säästöpotentiaalista. Tarkasteluun toivottiin myös uuden OPS:in mukaisten pedagogisten tavoitteitten toteuttamismahdollisuudet eri vaihtoehdoissa. Siikalatvan kunnan perusopetuksen palvelutarve laskee huomattavasti seitsemänviidentoista vuoden kuluessa. Vuoteen 2025 mennessä koko perusopetuksen palvelutarve vähenee sadalla oppilaspaikalla, joka laskennallisesti tarkoittaa viittä 20 oppilaan opetusryhmää. Vuosiluokkien 1-6 palvelutarve vähenee 77 oppilaspaikalla, mikä tarkoittaa 20 oppilaan opetusryhmätarpeen laskennallista 3,85 opetusryhmän vähennystä. Vuosiluokkien 7-9 palvelutarve vähenee 23 oppilaspaikalla, mikä tarkoittaa 20 oppilaan opetusryhmätarpeen laskennallista 1,15 opetusryhmän vähennystä. Lukuvuodesta 2025-2026 lukuvuoteen 2030-2031 vuosiluokkien 7-9 palvelutarve vähenee edelleen 42 oppilaspaikalla, mikä tarkoittaa 20 oppilaan opetusryhmätarpeen laskennallista 2,1 opetusryhmän vähennystä. Vuonna 2025 perusopetuksensa päättävien ikäluokka on pieni, vain 42 nuorta. Pienet ikäluokat supistavat myös lukiokoulutuksen palvelutarvetta. Laskevan oppilasennusteen näkökulmasta Siikalatvan kunnassa on liikaa koulurakennuksia. Rakennuksissa on huomattavaa yliväljyyttä ja likaa neliöitä oppilasta kohden. Myös oppilaskohtaiset kustannukset ovat poikkeavia verrattuna kansalliseen tasoon. 7.1 Optimaalinen kouluverkko Oppilasennusteiden mukaan vuonna 2025 palvelutarve on laskenut sadalla oppilaspaikalla. Koko kunnan perusopetuspaikkojen tarve esiopetuksen kanssa on 510 koulupaikkaa. Rantsilassa sijaitsevat kunnan uusimmat ja parhaimmassa kunnossa olevat koulut. Koulujen oppilasmäärät ovat kuitenkin voimakkaasti laskevat. Pulkkilan koulun kooksi on ilmoitettu yli 7000 neliötä. Huonokuntoisen rakennuksen laajuus on reilut 2000 neliötä. Pulkkilan kouluissa on siten noin 5000 neliötä käyttökelpoista koulurakennusta. Koulujen oppilasmäärät pysynevät melko nykyisellään. Kestilän koulun kunnostamisen kustannukset tänä päivänä arvioiden nousevat jo 0,7 milj. euroon. Kestilän oppilasmäärä puolittuu.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 28 (29) Pentti Haanpään koulun (Piippolan koulu) korjaustarpeet vastaavat käytännössä toimenpiteenä koulun purkamista runkoon asti ja uudelleenrakentamista. Uusi tilatehokkaampi koulu tulee tällöin todennäköisesti korjaamista edullisemmaksi. 60 oppilaan koulu liikuntatiloineen maksaa karkeasti arvioiden 3-4 milj. euroa. Koulun oppilasmäärä kasvaa muutamalla oppilaalla. Tarkempi henkilöstösuunnitelma on tarkoituksenmukaista laatia vasta, kun kunnan tahtotila palveluverkosta on muodostumassa tarkemmaksi. Näillä oppilasmäärillä henkilöstön yhteiskäytön tulee olla jo nyt suunnitelmallista kuntatasolla. 7.2 Kouluverkon vaiheistettu suunnitelma 7.2.1 Johtaminen 7.2.2 Lukio 1) Hovin koulun toiminta lakkaa 1.8.2019 ja oppilaat siirtyvät Rantsilan Aleksanterin kouluun. Tästä on lainvoimainen päätös. 2) Pulkkilan peruskoulun toiminta jatkuu ja koulu on vastaanottava koulu. Päätös Pulkkilan peruskoulun uudisrakennuksesta. Tavoitteeksi, että koulu valmistuu lukuvuodeksi 2020-2021. 3) Kestilän peruskoulun (vuosiluokat 1-9) toiminta lakkaa 1.8.2020 ja oppilaat siirtyvät Pulkkilan peruskoulun uudisrakennukseen. 4) Pentti Haanpään koulun (Piippola) toiminta lakkaa 1.8.2020 ja oppilaat siirtyvät Pulkkilan peruskoulun uudisrakennukseen. 5) Rantsilan koulut siirtyvät yhteen rakennukseen yhtenäiskouluna lukuvuonna 2024-2025. Koulun oppilasennuste tarkistetaan vuoden 2030 tienoilla ja tehdään tarvittavat johtopäätökset. Lukuvuoden 2018-2019 lähtien muodostetaan molemmista kouluista toiminnallisesti ja hallinnollisesti aidot yhtenäiskoulut. Pulkkila, Kestilä ja Piippola yhdistetään yhden rehtorin alle lukuvuodesta 2018-2019 lukien. Koulujen yhdistämisen siirtymävaiheessa vuosiluokilla 1-6 on oma apulaisrehtori muutoksen tukena. Myöhemmin yhteiskouluilla on yksi toiminnasta vastaava rehtori. Kun Rantsilan koulu aikanaan lakkaa, siirrytään yhden rehtorin malliin ja tehtävä voidaan yhdistää koulutoimenjohtajan tehtävään. Pulkkilassa tulee selvittää lukion käytössä olevien tilojen hyödyntämistä perusopetuksen väistötiloina. Niin pitkään kuin kunnassa on lukio, tulisi sen toimia perusopetuksen kanssa samoissa tiloissa. Nykyisillä aloittavien opiskelijoiden määrillä lukiokoulutuksen järjestämiselle ei ole perusteita.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 29 (29) 7.3 Kustannusvertailu Karkea arvio muodostuvista säästöistä on esitetty taulukossa 9. Luvut perustuvat vuoden 2016 tilinpäätöstietoihin sekä laskennalliseen arvioon mahdollisesta muutoksen mahdollistavista säästöistä vuositasolla. Oppi- Ruokailjetuteistölintteensä Kul- Kiin- Hal- Yh- Säästöpotentiaali Opetus las- huolto Hovi Rantsila 120 000 12 000 59 000 12 000 203 000 Kestilä Piippola Pulkkila 350 000 100 000 590 000 51 000 1 091 000 Yhteensä 470 000 112 000 649 000 63 000 1 294 000 Taulukko 9. Laskennallinen säästöpotentiaali Lopuksi Arvio on muodostettu siten, että opettajia on laskettu 7 ja avustajia 4,5 nykyistä vähemmän. Kiinteistökustannukset ovat otettu huomioon kokonaisuudessaan, samoin hallinto Kestilä, Hovin ja Piippolan osalta. Arviot ovat hyvin varovaisia ja tarkemman säästön laskeminen edellyttää tarkempaa tietoa opettaja- ja oppilastilanteesta. Selvitystä laadittaessa ei ole käytössä tarkka tietoa, miten ruokapalveluiden kustannukset muodostuvat ja kohdentuvat eri kouluille. Ruokapalveluiden kustannusten kohdentuminen ja mahdollinen säästöpotentiaali tulee arvioida erikseen. Koulukuljetusten tarkan säästöpotentiaalin tarkka arvioiminen edellyttää kuljetussuunnitelman laadintaa. Kuljetuksessa on tällä hetkellä noin puolet oppilaista. Jos koulun toiminta lakkaa, voi joidenkin oppilaiden kohdalla kuljetuksen suunta muuttua, mutta kustannus pysyä samana. Toki osa oppilaista siirtyy uusina kuljetusoppilaina kuljetuksen piiriin. Realistisen säästöpotentiaalin arvioimiseksi ei kuljetuskustannuksiin ole laskettu säästöä. Tulee kuitenkin huomata, että koulujen keskittäminen, ja erityisesti yläkoulujen keskittäminen, tulee lisäämään kuljetusten synergiaa ja oletettavasti voi muodostua kuljetuksista myös säästöjä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kouluverkon muutoksista muodostuva vuotuinen säästö on siinä määrin suuri, että uuden koulun rakentaminen Pulkkilaan on kannattava investointi. Kannattavuutta parantaa lisäksi uusien pedagogisten linjausten ja uuden opetussuunnitelman mukaiset tilat sekä tilatehokkaan koulun käyttö- ja ylläpitokustannukset, jotka ovat nykyisiä tiloja pienemmät.