Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi

Transkriptio

1 TAMMELAN KUNTA Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi Raportti FCG KONSULTOINTI OY P30724

2 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (37) Sisällys 1 Johdanto Selvityksen tausta-aineisto Selvityksen eteneminen ja rajaus Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon Palvelutarvekehitys Maankäytön suunnittelun vaikutukset Tammelan yhdyskuntarakenteeseen sekä esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen Taajama-aste Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Lasten ja nuorten määrien muutokset Alle kouluikäisten määrät Peruskouluikäiset Oppilasennusteet Koulukohtaiset ennusteet Kaukjärven koulun oppilaskehitys Letkun koulun oppilaskehitys Myllykylän koulun oppilasennuste Portaan koulun oppilasennuste Riihivalkaman koulun oppilasennuste Teuron koulun oppilasennuste Koulukeskuksen oppilasennuste Henkilöstö Tilat Talous Odotekustannukset Reaalikustannusten kehitys Toimintamenot Johtopäätökset Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi Perusopetus Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto

3 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 2 (37) Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi 1 Johdanto Tammelan kunta on antanut FCG Konsultointi Oy:lle toimeksiannon laatia kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arvioinnit. Selvitys laadittiin syys-lokakuun 2016 aikana. Tammelan kunnassa laadittiin kouluverkkoselvitys vuonna Kouluverkkoa koskeva valtuuston päätös kumoutui hallinto-oikeudessa muotoseikkojen takia. Tammelan kunnalla on voimassa valtuuston päätös, jonka mukaan koulun toiminta lakkaa, kun oppilasmäärä laskee alle 20 oppilaan kahtena peräkkäisenä vuotena. 1.1 Selvityksen tausta-aineisto Selvityksen pohjatietoina käytettiin mm. Oppilasmäärätiedot ja -ennusteet kouluittain ja muun opetuksen järjestäjänopetuksessa olevat oppilaat Syntyneet (arvio tästä vuodesta mukana) Kouluja koskevat tiedot (por, kuljetus, kulut, kiinteistöt) Henkilöstömäärätiedot Voimassa olevat oppilaaksiottoalueiden ja oppilaskuljetuksen perusteet / periaatteet Arviot kiinteistöjen kunnosta ja investoinneista Kaavoituskatsaus/kaavoitussuunnitelmat 1.2 Selvityksen eteneminen ja rajaus Selvityksen laadintaa ohjaavan ohjausryhmän aloituspalaveri järjestettiin Tammelassa

4 2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 3 (37) 2 Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon Tammelan kunnan asukasmäärä vuoden 2014 lopussa oli ja vuonna 2015 asukkaita oli Muutos edellisvuoteen oli -1,8 %:a. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väestökehitys on laskeva siten, että seuraavan viidentoista vuoden aikana väestön kokonaismäärä vähenee kahdeksalla prosentilla. Vuoteen 2025 mennessä väestömäärä on laskenut alle asukkaan. Ennustejakson päättyessä, vuonna 2029, asukkaita ennakoidaan olevan 500 nykyistä vähemmän, (kuva 1). Väestöennuste osoittaa mihin kehitys johtaa, jos syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Tammelan väestökehityksen suunta poikkeaa muun Kanta-Hämeen ja koko maan suunnasta, näiden väestökehityksen ollessa positiivista. Ennustettu väestökehitys : -8% Koko väestö 110 Tammela Kanta-Häme Koko maa Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Tammela Kanta-Häme Koko maa Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Kuva 1. Tammelan koko väestön väestöennuste vuosille Ikäluokittainen tarkastelu vuosille (kuva 2) ennustaa syntyvyyden jäävän alle 50 lapseen vuodessa. Alle kouluikäisten määrä laskee lähes sadalla, noin 400 lapsesta reiluun 300 lapseen. Peruskouluikäisten ja nuorten määrä las-

5 2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 4 (37) kee merkittävästi nykyisestä reilusta 900 lapsesta ja nuoresta alle 700 lapseen ja nuoreen. Myös työikäisten määrä laskee lähes 20 prosenttia. Vuonna 2029 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes eli noin 33 %:a kunnan asukkaista. Vertailun vuoksi alle 18-vuotiaita ennustetaan olevan noin 16 prosenttia väestöstä. Tammela Tilastokeskus, väestöennuste vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat Kuva 2. Ikäryhmitelty väestökehitys Tammelassa vuosina Tammelan väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä muuta Kanta-Hämettä ja Suomea heikompaa (taulukko 1). Tammelassa huoltosuhde tulee seuraavien 15 vuoden aikana heikkenemään 0,73 -> 0,96. Kunnan taloudellista kantokykyä heikentää työikäisten määrän merkittävä vähenemä tarkastelujakson ajan Tammela 0,73 0,77 0,83 0,89 0,96 Kanta-Häme 0,68 0,72 0,77 0,80 0,83 Koko maa 0,63 0,67 0,70 0,73 0,75 Taulukko 1. Tammelan väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen vuosina

6 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (37) 2.1 Palvelutarvekehitys Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Palvelutarpeiden kehitys on suhteutettu väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän, kunnan, tulee lainsäädännön ja toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä reagoimaan muuttuviin asiakasmääriin. Väestön vanhenemisen ja eliniän nousevien ennusteiden myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet kasvavat nykyisestä voimakkaimmin. Tammelassa väestökehitys ja palvelutarvekehitys (kuva 3.) kehittyvät ikäjakautumien kanssa samansuuntaisesti. Muutosta on havaittavissa jo vuoteen 2017 mennessä, mutta varsinainen murros tapahtuu vuonna Tällöin päivähoidon palvelutarve on vähentynyt 18 prosenttia ja perusopetuksen 16 prosenttia. Vanhusten hoitopalvelutarve on tähän asti laskenut, mutta kääntyy vuonna 2021 voimakkaaseen kasvuun ja kasvaa muutamassa vuodessa 25 prosenttia. Kuva 3. Palvelutarpeiden kehitys vuosina

7 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 6 (37) 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Tammelan yhdyskuntarakenteeseen sekä esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen 3.1 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain. Tammelan kunnan taajama-aste vuonna 2014 oli Tilastokeskuksen mukaan 44,7 %. Tämä tarkoittaa, että reilusti yli puolet tammelalaisista asuu taajama-alueiden ulkopuolella. Tammelan taajama-aste on ollut korkeimmillaan vuonna 2013, jolloin se oli noin 48,5 prosenttia. 3.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon Tammelassa on myynnissä 57 tonttia kunnan omistamaa tonttia ja kaavavaraus on 17 tontille. Tonteista suurin osa sijaitsee keskusta-alueen läheisyydessä: Kytö 17 Hevoniemi 2 Lamala 2 Keskusta 1 Forssantie 1 Muita vapaita tontteja on seuraavasti: Kaukjärvi 20 Siiki-Mutala 12 Lassi 8 Porras 2 Riihivalkaman alueella tontteja on 12 ja lisäksi alueelle on kaavoitettu 17 tontin laajennusalue (rakentamaton). Näiden kunnan omistamien kaava-alueiden tonttien lisäksi kunnassa on myynnissä yksityisten omistamia tontteja. Tammelaan on viime vuosina myönnetty viidestä kymmeneen asuinrakennuksen rakennuslupaa. Luvat jakautuvat keskustan ja kylien kesken puoliksi. Kaavoitetut alueet ovat kiinnostaneet uusia asukkaita eri tavoin. Lassin alue on avattu 2005 ja alueelta on myyty kymmenen vuoden aikana viisi tonttia. Nuutin alueen yhdeksän tontin myymiseen meni lähes kymmenen vuotta. Siiki-Mutalan alueelta tontteja on myyty kaksi. Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus ja tonttipolitiikka vaikuttavat palvelutarpeiden lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusia asuinalueita kunnallisine palveluineen. Jos Tammelassa tonttien ostaminen ja rakentaminen pysynee nykyisellään, ei edes aktiivisella maankäytön suunnittelulla pystytä pysäyttämään negatiivista väestökehitystä. Tulevissa maankäytön hankkeissa pystytään nojautumaan olemassa oleviin kunnallisiin palveluihin.

8 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 7 (37) 4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Tammelan perusopetuksen palveluverkon muodostavat vuosiluokkien 1-6 koulut: Kaukjärvi, Letku, Myllykylä, Porras, Riihivalkama, Teuro ja vuosiluokkien 1-9 koulu: Tammelan koulukeskus (myöhemmin Koulukeskus) (kuva 4). Kuva 4. Tammelan koulut

9 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 8 (37) Tammelan kunnan virallisen tilastointipäivän (20.9.) tietojen mukaan kunnassa kouluissa opiskelee 702 peruskoululaista. Näistä vuosiluokkien 1-6 oppilaita on 458 ja vuosiluokkien 7-9 oppilaita 244 (taulukko 2). Koulu Yht. Kaukjärvi Letku Myllykylä Porras Riihivalkama Teuro Koulukeskus Yhteensä Taulukko 2. Koulujen oppilasmäärät Teuron koulussa on tällä hetkellä 16 oppilasta, mikä on alle valtuuston koulun lakkauttamisen rajan (20 oppilasta). Koulukeskuksessa oppilaita on 401. Vuosiluokkien 7-9 oppilaita on nelisenkymmentä enemmän kuin vuosiluokkien 1-6 oppilaita. Vuosiluokkien suuruudet vaihtelevat toisistaan huomattavasti (kuva 5.) Ikäluokkien koot vaihtelevat oppilaasta ja keskimäärin vuosiluokan koko on 78 oppilasta. Huomio kiinnittyy erityisesti tänä vuonna koulunsa aloittaneiden suureen määrään (100 lasta). Kuva 5. Tammelan kunnan perusopetuksessa opiskelevat oppilaat vuosiluokittain

10 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 9 (37) Kaukjärvi, Letku ja Teuro ovat 2-opettajaisia kouluja. Myllykylä, Porras ja Riihivalkama ovat 5-opettajaisia kouluja. Koulukeskus on vuosiluokkien 1-6 osalta pääsääntöisesti 1-sarjainen ja vuosiluokkien 7-9 osalta 5-sarjainen. Tammelan kouluissa opiskelee 19 oppilasta, jotka saavat erityistä tukea. Tämä on 2,7 % kaikista kunnan omien koulujen oppilaista. Tämän lisäksi Tammelassa asuu 13 lasta, jotka käyvät muun koulutuksen järjestäjän järjestämässä perusopetuksessa. Suurin osa näistä 13 lapsesta käy koulua Forssan erityisen tuen luokilla. Koulun nimi Oppilasmäärä Joista tehostettua tukea Joista kuljetuksissa Kaukjärvi Letku Myllykylä Porras Riihivalkama Teuro Koulukeskus (1-9 lk) Yhteensä Taulukko 3. Koulukohtaisia tunnuslukuja Kaikista oppilaista 18 prosenttia saa koulukuljetusta (taulukko 3.). Koulukeskuksen oppilaista 131 on kuljetuksen piirissä.

11 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 10 (37) 5 Lasten ja nuorten määrien muutokset Alle kouluikäisten määrät Tammelan kunnan väestörekisteritietojen perusteella alle 15-vuotiaiden ikäluokat ovat pienenemässä, lähes puolittumassa parhaimmista vuosista (tilanne syksy 2016). Suurimmat ikäluokat ovat syntyneet vuosina , 2006 ja Vuoden 2009 jälkeen ikäluokkien koot ovat laskeneet merkittävästi. Vuonna 2009 syntyneiden ikäluokka on lähes sata lasta (99). Viime vuosina ikäluokan koko on puolittunut vuoden 2009 ikäluokan koosta ja ollut vain (kuva 6). Kuva 6. Ikäluokat syntymävuoden mukaan (Lähde: Tammelan kunta) Vuosina syntyneitä (alle kouluikäisiä lapsia, kuusi ikäluokkaa) kunnassa on tällä hetkellä 336 (+ vuonna 2016 syntyviä arvio noin 45 lasta), on vertailun vuoksi kunnassa vuosina syntyneitä (alakouluikäisiä lapsia, kuusi ikäluokkaa) 468 lasta. Myös Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä laskee yli viidenneksellä vuoteen 2029 mennessä (taulukko 4. ja kuva 7). Määrällisesti voimakkainta lasku on vuosien aikana, jolloin alle kouluikäisten määrä vähenee 56 lapsella. Tämän jälkeen laskun ennakoidaan hidastuvan, mutta olevan kuitenkin koko tarkastelujakson ajan laskeva. Neljän vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin Taulukko 4. Alle kouluikäisten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015)

12 2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 11 (37) Muutos : -21% 1-6 -vuotiaat Tammela Kanta-Häme Koko maa Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Tammela Kanta-Häme Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Tammela Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2014 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva vuotiaat vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen ennusteita tarkasteltaessa, lasten lukumäärällinen lasku tarkoittaa, että 1-6-vuotiaiden ikäluokassa olevien lasten määrä laskee nykyisestä yli 80 lapsella. Määrällä on merkittävää vaikutusta varhaiskasvatuspalvelutarpeen kehittymiseen ja esiopetuksen järjestämistarpeeseen Peruskouluikäiset Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Tammelan peruskouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan merkittävästi, peräti 220 lapsella (31 prosenttia) vuosien aikana (kuva 8). Vuositasolla tämä tarkoittaa, että peruskouluikäisten lasten kokonaismäärä laskee keskimäärin oppilaalla vuodessa. Käytännössä 220 oppilasta tarkoittaa oppilasmäärältään yhdentoista 20 oppilaan opetusryhmän vähennystä nykyisiin oppilasmääriin. Näin suurta oppilasmäärää voi verrata tavallisen 2-sarjaisen koulun kokonaisoppilasmäärään. Vajaat 1,5 % peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista on jonkin muun opetuksen järjestäjän perusopetuksessa ja tämän takia todellisuudessa Tammelan koulujen oppilasmäärät jäävät ennustetta vielä pienemmiksi. Toisaalta Tammelan kouluissa

13 2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 12 (37) opiskelee 9 kuntaan lastensuojelulain perusteella sijoitettua lasta. Muun opetuksen järjestäjän opetuksessa opiskelee Tammelaan sijoitettuja lapsia vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos : -31% vuotiaat 115 Tammela Kanta-Häme Koko maa Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Tammela Kanta-Häme Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Tammela Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2014, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva vuotiaat ja Tammelan omat perusopetuksen oppilaat Suurimman laskun peruskouluikäisten määrissä ennustetaan tapahtuvan vuosien aikana, jolloin peruskouluikäisten kokonaismäärä laskee yhteensä 150 lapsella (taulukko 5). Voimakkainta lasku on 2020-luvun alkuvuosina. Vuoden 2025 jälkeen lasku on maltillisempaa. Neljän vuoden sykli 7-15-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin Taulukko 5. Peruskouluikäisten lasten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015)

14 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 13 (37) 6 Oppilasennusteet Kuvasta 9. näkyy kokonaisoppilasmäärän kehitys tulevien 7 vuoden aikana. Ennuste perustuu kunnan syyskuussa 2016 toimittamiin väestörekisteripohjaisiin tietoihin, ts. ennuste on laadittu Tammelassa asuvien lapsimäärätietojen perusteella yhteeensä 7-9 yhteensä Kuva 9. Tammelan perusopetuksen oppilasmääräkehitys vuosina Lukuvuonna lapsia on 716. Ennustejakson lopussa lapsia on 528. Voidaan havaita, että väestörekisteritietojen perusteella laadittu kokonaislapsimäärään perustuva ennuste ja Tilastokeskuksen ennuste ovat hyvin lähellä toisiaan, sillä erotuksella, että kummassakaan ennusteessa ei ole huomioitu muun opetuksen järjestäjän opetukseen osallistuvien lasten määriä. Jos lv lukien Tammelasta ei siirry muiden opetuksen järjestäjien opetukseen oppilaita, vähenee heidän määränsä taulukon 6 mukaisesti. Muu opetuksen järjestäjä yht yht Yhteensä Taulukko 6. Muiden opetuksen järjestäjien opetuksessa olevat tammelalaiset lapset lukuvuosina , jos uusia oppilaita ei siirry

15 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 14 (37) Koulunsa päättävien ja aloittavien lukumääriä tarkasteltaessa huomataan, että kuluvaa lukuvuotta lukuun ottamatta koulunsa päättäviä on huomattavasti enemmän kuin koulunsa aloittavia (taulukko 7). Toisin sanoen oppivelvollisuutensa päättävä ikäluokka on tarkastelujaksolla oppilasta suurempi kuin koulunsa aloittava ikäluokka Päättävät Aloittavat Erotus Taulukko 7. Koulunsa päättävien ja aloittavien erotus vuosina Koulukohtaiset ennusteet Koulukohtaiset oppilasennusteet on laadittu lukuvuoden osalta virallisen tilastointipäivän tilaston pohjalta. Ennuste on laadittu syyskuussa 2016 kunnan toimittamien tietojen pohjalta. Ennusteessa eivät ole mukana muun opetuksen järjestäjän opetukseen osallistuvat oppilaat, joiden lähikoulu tarkastelun kohteena oleva koulu olisi. Ennusteessa ei myöskään huomioida ns. toissijaista koulua tai ennakoida tulo- tai poismuuttoa eikä kunnan sisäistä muuttoliikettä. Tiedot ovat väestörekisteripohjaisia tietoja Kaukjärven koulun oppilaskehitys Kaukjärven koulun ennuste (kuva 10 ja taulukko 8) on laskeva, 30 oppilaasta kahteentoista oppilaaseen. 30 oppilaan raja alittuu tulevana lukuvuonna ja 20 oppilaan raja lukuvuonna Lukuvuonna koulun kokonaisoppilasmäärä on 12 oppilasta eikä kyseisenä vuonna kouluun ole tulossa yhtään oppilasta ensimmäiselle luokalle. Seuraavan vuoden oppilasmäärän ennakoidaan olevan samainen 12 oppilasta. Kuva 10. Kaukjärven koulun oppilasennuste

16 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 15 (37) Kaukjärvi Yht Taulukko 8. Kaukjärven koulun oppilasennuste vuosille Letkun koulun oppilaskehitys Letkun koulun ennuste (kuva 11 ja taulukko 9) on tarkastelujakson loppuvaiheessa laskeva. Koulun oppilasmäärä nousee lukuvuonna oppilaaseen, mutta tämä jälkeen laskee nopeasti reilusti alle 30 oppilaaseen. Syksyn 2016 ennustetietojen perusteella lukuvuoden alusta koulun aloittaa yksi ensimmäisen luokan oppilas ja koulun kokonaisoppilasmäärän ennakoidaan olevan 24 oppilasta. Kuva 11. Letkun koulun oppilasennuste Letku Yht Taulukko 9. Letkun koulun oppilasennuste vuosille

17 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 16 (37) Myllykylän koulun oppilasennuste Myllykylän koulun ennuste (kuva 12 ja taulukko 10) on laskeva. 50 oppilaan raja on vaarassa alittua ennusteen mukaan lukuvuonna Seitsemässä vuodessa koulun oppilasmäärä laskee 86 oppilaasta alle 50 oppilaaseen. Vähennystä on 36 oppilasta. Kuva 12. Myllykylän koulun oppilasennuste Myllykylä Yht Taulukko 10. Myllykylän koulun oppilasennuste vuosille Portaan koulun oppilasennuste Portaan koulun ennuste (kuva 13 ja taulukko 11) on tarkastelujakson loppuvaiheessa nopeasti laskeva. Oppilasmäärä puolittuu seuraavien seitsemän vuoden aikana. Oppilasmäärä pysyy yli 60 oppilaan seuraavan kahden vuoden ajan. Lukuvuonna oppilasmäärä laskee kymmenellä oppilaalla. Lukuvuonna oppilasmäärän ennustetaan jäävän alle 30 oppilaan.

18 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 17 (37) Kuva 13. Portaan koulun oppilasennuste Porras Yht Taulukko 11. Portaan koulun oppilasennuste vuosille Riihivalkaman koulun oppilasennuste Riihivalkaman koulun ennuste on laskeva (kuva 14 ja taulukko 12.). Koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä suurimmillaan. Syksyllä 2019 Riihivalkaman koulussa on 13 lasta nykyistä vähemmän, 69 oppilasta. Lukuvuonna oppilasmäärä on laskemassa alle 60 oppilaan. Laskua kuluvaan lukuvuoteen on 26 oppilasta. Kuva 14. Riihivalkaman koulun oppilasennuste

19 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 18 (37) Riihivalkama Yht Taulukko 12. Riihivalkaman koulun oppilasennuste vuosille Teuron koulun oppilasennuste Teuron koulu on Tammelan pienin koulu (kuva 15 ja taulukko 13.). Oppilaita koulussa on tällä hetkellä 16. Oppilasmäärä on alle valtuuston hyväksymän koulun toiminnan oppilasmäärärajan. Koulun oppilasennuste on nouseva, mutta nousee parhaimmillaankin vain 36 oppilaaseen. Kuva 15. Teuron koulun oppilasennuste Teuro Yht Taulukko 13. Teuron koulun oppilasennuste vuosille

20 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 19 (37) Koulukeskuksen oppilasennuste Koulukeskuksen kokonaisoppilasmäärää voidaan tarkastella vuosiluokkien 1-6 osalta lukuvuoteen asti (taulukko 14) ja vuosiluokkien 7-9 osalta muutaman vuoden pidempään, lukuvuoteen (taulukko 15) asti. Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 ennuste on laskeva (kuva 16). Jos oppilasmääräkehitys toteutunee ennusteen mukaisena, on tarkastelujakson päättyessä oppilasmäärä alle sadan. Oppilasmäärä laskisi yli 60 alakoululaisella. Kuva 16. Koulukeskuksen oppilasennuste Koulukeskuksen kokonaisoppilasmäärä (vuosiluokat 1-9) laskee 82 oppilaalla. Koulukeskus yht yht Yht Taulukko 14. Koulukeskuksen oppilasennuste vuosille

21 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 20 (37) Yläkoululaisten määrää on mahdollista tarkastella lukuvuoteen asti. Alakoulujen laskevat ennusteet alkavat näkyä yläkoululaisten määrissä luvun puolivälissä. Kuluvana lukuvuonna yläkoululaisia on 244. Tarkastelujakson päättyessä 7-9 vuosiluokan oppilaita on vain 130. Käänne tapahtuu lukuvuoden ja , jolloin nyt koulunsa aloittaneiden suuri ikäluokka (100 lasta) päättää perusopetuksensa. Seuraavat ikäluokat ovat huomattavan pieniä tähän suureen ikäluokkaan verrattuna ja kyseisenä ajankohtana yläkoululaisten määrä vähenee peräti 58 oppilaalla. Koulukeskus Yht Taulukko 15. Koulukeskuksen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste vuosille Lukuvuonna yhdeksäsluokkalaisia ennustetaan olevan 43 ja seuraavana lukuvuona alle 40.

22 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 21 (37) 7 Henkilöstö Tammelassa on 60 opettajaa ja 14 avustajaa (taulukko 16). Teuron on pienin yksikkö. Koululla on vain opettajia, kaikissa muissa yksiköissä on opettajien lisäksi avustajia. Koulukeskus on suurin yksikkö, jossa opettajia ja avustajia on yhteensä 42 henkilöä. Koulu Oppilaita Erityislapsia Opettajia Opp./ope ttaja Avustajia Opp./avustaja Kaukjärvi Letku Myllykylä Porras Riihivalkama Teuro ,5 Koulukeskus , Yhteensä ,5 50 Taulukko 16. Koulujen opettajat ja avustajat Tarkasteltaessa oppilasmäärää yhtä opettajaa ja avustajaa kohden, huomataan, että pääsääntöisesti yhtä opettajaa kohden on oppilasta. Teuron koulu muodostaa poikkeuksen. Koululla on yhtä opettajaa kohden kahdeksan oppilasta. Viisi luokanopettajan tehtävää on täytetty määräaikaisena. Avustajien osalta tilanne on hyvin kirjava. Kaukjärvellä on avustaja 15 lasta kohden ja Koulukeskuksessa avustaja 80 lasta kohden. Muissa kouluissa vastaava suhdeluku on useita kymmeniä lapsia avustajaa kohden. Tammelan koulujen ruoka valmistetaan keskuskeittiössä. Koulujen keittiöt ovat jakelukeittiöitä. Ruoan toimittaminen kouluille tapahtuu päivittäin. Pienimmissä yksiköissä sama henkilö hoitaa ruokapalvelun ja siivouksen (taulukko 17.) Koulu Ruokapalvelu/hlöä Siivous/hlöä Tammelan koulukeskus 4 3,8 Kaukjärven koulu 0,32 0,59 Myllykylän koulu 0,45 0,55 Portaan koulu 0,7 0,71 Letkun koulu 0,39 0,39 Riihivalkaman koulu 0,5 1 Teuron koulu 0,4 0,35 Yhteensä 6,76 7,39 Taulukko 17. Koulujen siivous- ja ruokapalvelujen henkilökuntamäärät v Siivous- ja ruokapalvelujen henkilöstö on hallinnollisesti teknisen toimen alaisuudessa.

23 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 22 (37) 8 Tilat Tammelan koulut ovat nykyisillä oppilasmäärillään mitoitukseltaan huomattavan väljiä (taulukko 18). Vain Myllykylän koulu on tilojen osalta tehokkaassa käytössä, mutta neliövuokraltaan kallein. Pienimmät yksiköt ovat sekä tilankäytöltään tehottomia että vuokrahinnoiltaan kalliita. Koulu Oppilaita Neliöt Neliöt/oppilas /neliö/kk Vuokra, Vuokra, Kaukjärvi ,6 25, ,22 Letku ,8 27, ,10 Myllykylä ,2 8, ,25 Porras ,5 14, ,69 Riihivalkama ,2 20, ,20 Teuro ,8 44, ,37 Koulukeskus , ,82 Yhteensä ,10 17, ,16 Taulukko 18. Tammelan tilojen tunnuslukuja Kaukjärvi ja Myllykylä ovat vertailussa neliöhinnoiltaan kalleimmat yksiköt. Molempien koulujen vuokra nousee yli 3 euroon neliötä kohden. Myllykylässä korkeaa hintaa selittää suora sähkölämmitys. Vuokra ei sisällä siivouksen eikä kiinteistönhoitajien kuluja. Koulurakennusten kuntoa on arvioitu asteikolla 1-4 siten, että 1=hyvä, 2=kohtalainen, 3=tyydyttävä ja 4=huono. Arvion on tehnyt Tammelan kunta (taulukko 19). Kohteiden kunto on keskimäärin kohtalaisen ja tyydyttävän välillä. Kaksi koulua on uudehkoa koulua vastaavassa hyvässä kunnossa. KOULU kiinteistön kunto keittiön kunto keittiön laitteiden kunto lämmitysjärjestelmä lämmitysjärjestelmän kunto LVIS kunto pihaalueen kunto Keskiarvo Kaukjärvi ,6 Letku ,1 Myllykylä ,4 Porras ,3 Riihivalkama ,0 Teuro ,3 Koulukeskus ,1 Taulukko 19. Yleisarvio koulurakennusten kunnosta Kaukjärven koulun investointi on tehty vuonna Koulu on arvion mukaan kohtalaisen hyvässä kunnossa.

24 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 23 (37) Letkun koulun kunto on heikko. Koulua ei ole koskaan perusteellisesti korjattu. Kiinteistö on tyydyttävässä kunnossa, mutta esimerkiksi keittiö ja LVIS ovat huonossa kunnossa. Lämmitysjärjestelmä on kohtalaisessa kunnossa. Myllykylän koulu on kohtalaisessa kunnossa. Koulun keittiö laitteineen on tyydyttävässä kunnossa. Koulussa on suora sähkölämmitys ja lämmitysjärjestelmä on huonossa kunnossa. LVIS on kohtalainen. Portaan koulussa on suoritettu investointitasoisia toimenpiteitä vuonna Koulu on hyvässä kunnossa. Riihivalkaman koulua on korjattu vuosina 2003 ja Koulu on hyvässä kunnossa. Teuron koulua ei myöskään ole peruskorjattu ja se näkyy kiinteistön huonona kuntona. Kiinteistö on huonossa kunnossa ja parhaimmatkin osat siitä ovat tyydyttävässä kunnossa. Piha-alue on kohtalaisessa kunnossa. Koulukeskusta on viimeksi investoitu vuonna Kiinteistö on kohtalaisessa kunnossa keittiötä lukuun ottamatta. Keittiö laitteineen on tyydyttävässä kunnossa. Piha-alue on hyvässä kunnossa. Tilatarkastelun perusteella voidaan todeta, että jokaisessa yksikössä, Myllykylää lukuun ottamatta, ovat huomattavat määrät käyttämätöntä tilapotentiaalia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki koulut voivat tuplata oppilasmääränsä ja vielä tämänkään jälkeen oppilaskohtainen neliömäärä ei muodostu mahdottomaksi.

25 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 24 (37) 9 Talous 9.1 Odotekustannukset Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. taloudellisuusrintamassa suhteessa vertailuryhmään. Tammelan vertailuryhmän muodostavat kunnat, jotka väestön ikärakenteeltaan ovat samankaltaisimpia valitussa kokoluokassa. Tällöin ne muistuttavat usein myös muiden tekijöiden osalta toisiaan (esim. elinkeinorakenne, väestömuutos). Tarkastelu perustuu vuoden 2014 kuntien talous- ja toimintatilastoon. Tammelan osalta esitetään myös vuosien kustannukset käyvin hinnoin (ei deflatoituina). Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toiminnan laadullisia eroja ei ole voitu huomioida, koska tilastot taustatietoineen eivät tähän ole riittävän kattavia. Kuva 17. Perusopetuksen odotekustannukset Odotekustannustarkastelu yllä osoittaa, että perusopetuksen laskennallinen säästöpotentiaali olisi 0,3 miljoonaa euroa verrattaessa Kaustisen kaupungin järjestämään perusopetukseen. Tammelan perusopetuksen kustannuskehitys on ollut tarkasteluvuosina suhteellisen tasaista. Vuotuinen kustannuskehitys 1,5 % on kuitenkin ollut vuosina suurempi kuin maassa keskimäärin (0,6 %/vuosi). Toisaalta oppilaskohtainen kustannus euro vuonna 2014 pienempi kuin maan keskiarvo, joka oli euroa. Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että selvitys on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannus-säästöihin. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia pe-

26 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 25 (37) rusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelutason laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista. 9.2 Reaalikustannusten kehitys Tässä kappaleessa on tarkasteltu järjestäjäkohtaista kustannuskehitystä vuosina 2009 ja 2014 verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Vuoden 2009 luvut on deflatoitu vastaamaan vuoden 2014 rahanarvoa, jolloin kustannuskehitys on reaalinen. Verrokkikunnat on valittu samoin perustein kuin odotekustannustarkastelussa. Kuva 18. Reaalikustannusten kehitys Tammelan oppilaskohtaiset kustannukset ovat reaalisesti kasvaneet hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin, toisaalta euroina pysytään vielä alle keskiarvon. Verrokkikuntiin nähden Tammelan kustannukset asettuvat edullisempien kuntien joukkoon. Vuonna 2014 Mynämäellä, Laitilassa, Uusikaarlepyyssä ja Pöytyällä perusopetus järjestettiin Tammelaa suuremmin kustannuksin. Isokyrössä ja Kiuruvedellä sen sijaan kustannukset jäivät alle Tammelan tason. 9.3 Toimintamenot 2015 Tammelan kunnan perusopetuksen toimintamenot jakautuivat vuonna 2015 seuraavasti:

27 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 26 (37) Kuva 19. Toimintamenojen jakauma Henkilöstö Kuljetukset Muut palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Yhteensä Muut menot, poistot ja vyörytykset Perusopetus Taulukko 20. Toimintamenojen jakauma vuonna 2015 Perusopetuksen toimintamenoihin sisältyvät perusopetuksen sekä aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan menot. Henkilöstömenot suurimpana menoeränä muodostavat 62 % toimintamenoista. Kuva 20. Toimintamenot toiminnoittain 2015

28 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 27 (37) Toimintokohtaisista menoista suurimmat erät ovat opetus 59 %, ruokailu 11 % ja kiinteistöt 11 %. Koulukohtaiset toimintamenot toteutuivat vuonna 2015 seuraavasti: Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Kaukjärvi Letku Myllykylä Porras Riihivalkama Teuro Koulukeskus Yhteiset Yhteensä Taulukko 21. Koulukohtaiset toimintamenot vuonna 2015 Toimintamenonäkökulmasta suurimmat koulukohtaiset menot olivat koulukeskuksessa 3,3 miljoonaa euroa, joka sisältää alakoulun lisäksi yläkoulun menot. Alakouluista suurimmat menot olivat Riihivalkaman koulussa 591 tuhatta euroa. Taloudellinen vertailu kokonaismenojen näkökulmasta ei ole riittävä, vaan on syytä laskea oppilaskohtaiset menot, minkä avulla voidaan vertailla kustannustasoa paremmin. Seuraavassa kuvassa on esitetty koulukohtaiset toimintamenot euroa/oppilas: Kuva 21. Toimintamenot /oppilas kouluittain

29 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 28 (37) Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Kaukjärvi Letku Myllykylä Porras Riihivalkama Teuro Koulukeskus Kaikki koulut Taulukko 22. Toimintamenot euroa/oppilas vuonna 2015 Kuvan mukaan suurimmat oppilaskohtaiset menot olivat Teuron koulussa, lähes euroa. Pienimmät kustannukset olivat Myllykylän koulussa, euroa. Tammelan kouluissa keskimääräinen tunnusluku oli euroa/oppilas.

30 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 29 (37) 10 Johtopäätökset 10.1 Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi 10.2 Perusopetus Selvityksen yhteydessä laadittiin lapsi- ja maaseutuvaikutusten arvioinnit. Kyseiset asiakirjat ovat liitteenä 1. Tammelan kokonaisväestökehitys ja oppilasmääräkehitys ovat laskevia. Syntyvyys vakiintunee noin 40 lapseen vuodessa. Peruskouluikäisten kokonaismäärä laskee kahdellasadalla lapsella vuoteen 2024 mennessä. Tammelassa on myynnissä kymmenittäin vapaita tontteja eri puolella kuntaa. Kunnan kaavoituksella ei ole pystytty pysäyttämään kunnan väkiluvun laskua. Kaavoitetuille alueille on muuttanut vain joitakin lapsiperheitä. Kunnasta poismuuttavien määrät ovat olleet tulomuuttoa suuremmat. Näillä tiedoilla on välitön vaikutus perusopetuksen palvelutarpeeseen. Lähtökohtana tarkastelulle on oletus, että Tammelan kunta haluaa tehdä tarvittavia muutoksia perusopetuksen palveluverkkoon. Tarkastelun ulkopuolelle - jo pelkästään näiden tietojen perusteella - jätetään vaihtoehto, jossa palvelurakenteeseen ei tehdä mitään muutoksia. Perusopetuksen ja sen tukipalveluiden keskittäminen muutamiin yksikköihin keskittää myös kielten, erityisen tuen ja tukipalvelujen järjestämisen, luoden näin resurssisäästöä koko kuntaan. Myös oppilaskuljetusten järjestäminen helpottuu, kun esimerkiksi osa välikuljetuksista jää pois ja kuljetussuunnittelussa voidaan yhdistää vuosiluokkien 1-6 oppilaskuljetuksia vuosiluokkien 7-9 kuljetuksiin. Tammelan kunnan luokanopettajan tehtävistä viisi (%) on täytetty määräaikaisesti. Viiden luokanopettajan viran lakkauttaminen tuo laskennallisesti euron säästön eikä irtisanomiin tarvitse ryhtyä. Letkun ja Teuron koulut ovat huonossa kunnossa ja molemmissa kouluissa on myös pieni oppilasmäärä. Koulujen toiminnan keskittäminen vähempiin yksikköihin on taloudellisinta, kun osa investoinneista voidaan jättää toteuttamatta. Tällä hetkellä käytössä olevien tietojen perusteella Tammelan kunnan olisi taloudellisinta keskittää perusopetus Myllykylän, Riihivalkaman ja Koulukeskuksen kouluihin Vaihtoehto 1. Vaihtoehto 1. perustuu valtuuston hyväksymän 20 oppilaan oppilasrajaan. Kun raja alittuu, koulu lakkaa. 1 Teuron koulu toiminta lakkautetaan lukien. 2 Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan lukien. Arvioidut vaikutukset Teuron koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Myllykylän koulu. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Myllykylän koulun säilymistä 1-sarjaisena nykyistä ennustetta pidemmälle 2020-luvulla (taulukko 23).

31 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 30 (37) Teuro + Myllykylä Yht Taulukko 23. Myllykylän ja Teuron yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta lukien Kaukjärven koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Koulukeskus. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 säilymistä 1-sarjaisena 2020-luvulla (taulukko 24). Kaukjärvi + Koulukeskus Yht Taulukko 24. Koulukeskuksen ja Kaukjärven yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta lukien Säästöpotentiaalin arvioidaan olevan seuraava: Säästöpotentiaali Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Teuro Kaukjärvi Taulukko 25. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 1 Hallinto , laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi Opetus , henkilöstökustannuksia oppikirja- ja oppimateriaalikulut jätetty Oppilashuolto jätetty kokonaisuudessaan Kiinteistöt , laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi

32 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 31 (37) Kuljetus jätetty kokonaisuudessaan Ruokailu elintarvikekustannukset jätetty , henkilöstökulu laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi. molemmista 2 opettajaa ja 1 keittäjä-siivooja Tarkasteltavan vaihtoehdon säästöpotentiaali kehittyisi seuraavalla tavalla: Kuva 22. Säästöpotentiaalin kehitys Teuron koulun lakkautettaisiin , jolloin ko. vuoden säästö olisi noin puolet säästöpotentiaalista. Seuraavina vuosina säästö toteutuisi pysyvästi täysimääräisenä. Kaukjärven koulun lakkauttamisvuonna säästö toteutuisi myös osittain ja myöhempinä vuosina pysyvästi täysimääräisenä. Vuotuinen säästö kasvaisi tässä vaihtoehdossa euroon alkaen vuodesta Vaihtoehto 2. Vaihtoehto 2. perustuu voimakkaasti laskevan palvelutarpeen ennakointiin. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan lukien. 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan lukien. 3. Teuron koulu toiminta lakkautetaan lukien. Kaukjärven koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Koulukeskus. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 toimimisen pääsääntöisesti 1-sarjaisena kouluna (taulukko 26).

33 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 32 (37) Kaukjärvi + Koulukeskus Yht Taulukko 26. Kaukjärven ja Koulukeskuksen koulujen yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta lukien Letkun koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Riihivalkama. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Riihivalkaman koulun säilymisen pääsääntöisesti 1-sarjaisena kouluna (taulukko 27). Letku + Riihivalkama Yht Taulukko 27. Letkun ja Riihivalkaman koulujen yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta lukien Teuron koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Myllykylä. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Myllykylän koulun säilymisen pääsääntöisesti 1-sarjaisena kouluna (taulukko 28). Teuro + Myllykylä Yht Taulukko 28. Teuron ja Myllykylän yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta lukien

34 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 33 (37) Kustannusvaikutusten arvioidaan olevan euroa. Kustannusvaikutus muodostuvat seuraavista asioista Säästöpotentiaali Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Teuro Letku Kaukjärvi Yhteensä Taulukko 29. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 2 6 luokanopettajaa 3 keittäjä-siivooajaa Opetuksen säästöpotentiaali koostuu kokonaisuudessaan henkilöstökuluista. Muut opetuksen kulut, kuten oppikirja ja oppimateriaalikulut jäävät kustannuksiksi Oppilashuolto jätetty kokonaisuudessaan Kiinteistöt , laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi Kuljetus jätetty kokonaisuudessaan Ruokailu elintarvikekustannukset jätetty , henkilöstökulu laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi Hallinto , laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi Tarkasteltavan vaihtoehdon säästöpotentiaali kehittyisi seuraavalla tavalla:

35 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 34 (37) Kuva 23. Säästöpotentiaalin kehitys Teuron, Letkun ja Kaukjärven koulut lakkautettaisiin , jolloin ko. vuoden säästö olisi noin puolet kunkin koulun säästöpotentiaalista. Seuraavina vuosina säästö toteutuisi pysyvästi täysimääräisenä. Vuotuinen säästö kasvaisi tässä vaihtoehdossa euroon alkaen vuodesta Vaihtoehto 3. Vaihtoehto 3. perustuu voimakkaasti laskevan palvelutarpeen ennakointiin. Tässä vaihtoehdossa perusopetus keskitetään kokonaisuudessaan Tammelan koulukeskukseen lukuvuoden alusta lukien. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan lukien. 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan lukien. 3. Myllykylän koulun toiminta lakkautetaan lukien. 4. Portaan koulun toiminta lakkautetaan lukien. 5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan lukien. 6. Teuron koulu toiminta lakkautetaan lukien. Tässä vaihtoehdossa oppilasennuste on laskettu vuosille vuosiluokkien 1-6 osalta ja lukuvuoteen vuosiluokkien 1-9 osalta (taulukko 30). Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä laskee sadalla oppilaalla vain viidessä vuodessa. Tämä näkyy viiveellä vuosiluokkien 7-9 ennusteessa ja oppilasmäärän merkittävä väheneminen tapahtuu lukuvuonna , jolloin sadan oppilaan ikäluokan oppivelvollisuus päättyy. Tämän jälkeen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä jää pysyvästi alle 180 oppilaan

36 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 35 (37) Yht Yh t Yht Taulukko 30. Keskitetyn perusopetuksen ennuste vuosiluokkien 1-6 osalta vuosille sekä vuosiluokkien 7-9 vuosille Vaihtoehdossa 3. opettajista muodostuva säästöpotentiaali on arvioitu vain luokanopettajien osalta. Laskennallinen opetusryhmän koko on ollut 25 oppilasta. Rinnakkaisluokkien arviot ovat taulukossa 31 pyöristetty aina ylöspäin. Tulee huomata, että vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät laskevat samanaikaisesti ja nykyisen viiden rinnakkaisen opetusryhmän sijaan opetus voidaan järjestää keskimäärin kolmessa rinnakkaisessa opetusryhmässä. Näin merkittävällä oppilasmäärän vähenemisellä tulee olemaan vaikutusta aineenopetuksen tarpeeseen ja opettajien lukumäärään ,7 2,5 2,1 1,7 1,4 2 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7 3 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 4 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 5 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 6 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 16,2 15,8 15,6 13,4 12, ,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7 1,4 8 2,7 3,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7 9 2,7 2,7 3,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 Taulukko 31. Keskitetyn perusopetuksen ennusteen mukainen por-tarkastelu vuosille

37 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 36 (37) Koulu Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuo lto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Kaukjärvi Letku Myllykylä Porras Riihivalkama Teuro Koulukeskus Yhteensä Taulukko 32. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 3 Tarkasteltavan vaihtoehdon säästöpotentiaali kehittyisi seuraavalla tavalla: Kuva 24. Säästöpotentiaalin kehitys

38 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 37 (37) Kuva 25. Vaihtoehdon 3 säästöpotentiaalin kehitys nettovaikutus