Selvitys kouluverkon uudistamisesta ja optimoinnista

Transkriptio

1 AKAAN KAUPUNKI Selvitys kouluverkon uudistamisesta ja optimoinnista Raportti FCG KONSULTOINTI OY P33328

2 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (51) Sisällys 1 Johdanto Väestökehitys Ikäryhmittäinen väestökehitys Alle kouluikäisten määrän kehittyminen Perusopetusikäisten määrän kehittyminen Nuorten määrän kehittyminen Huoltosuhteen kehittyminen Palvelutarpeiden kehitys Lasten ja nuorten määrien kehittyminen Alle kouluikäiset Peruskouluikäiset Maankäytön suunnittelun vaikutukset lapsimääriin Akaan kaupungin esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen palveluverkko Oppilasennusteet Talous Perusopetuksen odotekustannus Lukiokoulutuksen kustannustarkastelua Koulukohtainen tarkastelu Arvo Ylpön koulu Viialan yhtenäiskoulu Kirkonkylän koulu Nahkialan koulu Pappilan koulu Rasin koulu Sontulan koulu Toijalan yhteiskoulu Akaan lukio Kiinteistöt Koulujen koot Koulujen kustannukset Koulujen tekninen kunto Vaihtoehtojen tarkastelua Johtopäätökset Kylmäkoski Viiala Toijala Yhteenveto... 51

3 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 2 (51) Selvitys kouluverkon uudistamisesta ja optimoinnista 1 Johdanto Käytetty aineisto Akaan kaupunki on antanut tammikuussa 2018 FCG Konsultoinnille toimeksiannon selvittää kaupungin esi- ja perusopetuksen sekä lukion kouluverkko. Lähtökohtana kouluverkkotarkastelulle on, että Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken taajamiin jää perusopetuspalveluja. Kouluverkkoselvityksen yhteydessä tarkastellaan kuudesluokkalaisten opetuksen järjestämistä. Selvityksen tarkoituksena on koulukiinteistökannan teoreettinen arviointi. Selvityksessä tarkastellaan koulukiinteistöjä pedagogisista ja opetussuunnitelmallisista lähtökohdista. Toimeksiannossa todetaan, että selvityksen tulee sisältää sekä kuvaus nykytilasta että ehdotuksia uudesta palveluverkosta vuoden aikajänteellä. Tämän lisäksi selvityksessä tulee esitellä yleisellä tasolla erilaisia rahoitus- ja investointimalleja. Konsultin tulee kuulla käyttäjien mielipiteitä esim. nettikyselyn kautta. Konsultin ei odoteta vierailevan kouluissa. Selvityksen lähtöaineistona on Tilastokeskuksen väestöennustetietoja ja seuraavia Akaan kaupungilta pyydettyjä tietoja: Oppilasmäärätiedot ja -ennusteet kouluittain, myös esioppilaiden ja muun kaupunkilaisten/muun opetuksen järjestäjän kouluissa opiskelevien lasten osalta tilanne Syntyneet vuoteen 2017 asti Esiopetuksen perustiedot (lapsimäärät, ryhmät, sijainti) Kouluja koskevat perustiedot (por, opettajamäärät, kustannukset, kiinteistötiedot,) Koulut/viiden kilometrin etäisyys koulusta Kustannustiedot: vuoden 2017 tilinpäätöksen ennakkotiedot Arviot kiinteistöjen kunnosta Rahoitus- ja investointimalleista on laadittu oma yhteenvetonsa ja liitetty tämän selvityksen liitteisiin. Koulujen teknisen kunnon edellyttämien toimenpiteiden arviointiin on osallistunut käytettävissä olevien tietojen pohjalta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n arkkitehti.

4 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 3 (51) 2 Väestökehitys Akaan kaupungin väkiluku vuoden 2017 lopussa oli asukasta. Luku on vain muutaman asukkaan suurempi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteen pohjalta määritelty vuoden 2016 asukasmäärä. Jotta kuvassa 1. esitetty trendi toteutuisi, olisi vuoden 2017 väkiluvun pitänyt olla toteutunutta suurempi. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella tarkastelujaksolla väestökehityksen ennakoidaan olevan positiivista. Vuoteen 2032 Akaan väkiluvun ennustetaan kasvavan kolme prosenttia eli 528 asukkaalla. Kehitys on muuta Pirkanmaata ja kansallista väestökehitystä maltillisempaa. Positiivinen väestökehitysennuste on poikkeavaa verrattuna valtaosaan Suomen kuntia. Kuva 1. Akaan kaupungin väestökehitys (Tilastokeskus 2015) Mikäli väestökehitys toteutunee vuoden 2017 kaltaisena, tarkoittaa se käytännössä kokonaisväestökehityksessä ns. nollakasvua. Tällöin ikäryhmittäisessä tarkastelussa kokonaisväestökehityksen pysähtyminen tarkoittaa supistuvien ikäryhmien ennustetta voimakkaampaa negatiivista väestökehitystä.

5 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 4 (51) 2.1 Ikäryhmittäinen väestökehitys Ikäryhmittäinen väestötarkastelu kertoo kokonaisväestökehitystä karumpaa tulevaisuutta. Suurimmat muutokset väestömäärissä tapahtunevat nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa (kuva 2 ja 3). Lyhyellä aikavälillä ( ) alle 12- vuotiaiden määrissä on 4-5 prosentin laskua. Vastaavasti nuorten määrät kasvat. Yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrät kasvavat 8-10 prosenttia. Kun tarkasteluaikaa pidennetään vuoteen 2032, havaitaan, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 68 prosenttia ja vastaavasti alle kouluikäisten määrä laskee 12 prosenttia ja alakouluikäisten lasten määrä 6 prosenttia. Yläkouluikäisten määrät ovat myös kääntyneet laskuun. Reilussa 15 vuodessa lasten ja vanhusväestön määrällinen epäsuhta kasvaa merkittävästi. Kuva 2. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain (Tilastokeskus 2015) Ennusteessa yllättäen vuotiaiden ikäluokan henkilömäärien ennustetaan kasvavan koko 2020-luvun. Tämä kehitys poikkeaa valtaosasta niitä kuntia, joissa peruskouluikäisten määrät ovat voimakkaassa laskussa 2020-luvulla. Vuoden 2028 jälkeen nuorten ikäluokan koon ennustetaan kääntyvän laskuun ja noin viidentoista vuoden kuluttua olevan suunnilleen saman kokoinen kuin ikäluokka on nykyisellään. Vuonna 2016 alle kouluikäisiä ja kouluikäisiä lapsia Akaan väestöstä oli noin 19 prosenttia. Vuonna 2032 lasten osuus on enää reilut 15 prosenttia kokonaisväestöstä. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2016 yli 65-vuotiaiden osuus kokonaisväestöstä oli 21 %, mutta vuonna 2032 heidän osuutensa on noussut 27 prosenttiin.

6 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (51) Kuva 3. Akaan kaupungin ikäryhmittäinen väestökehitys vuosina (Tilastokeskus 2015) Työikäisten kaupunkilaisten lukumäärä laskee 15 vuodessa reilut pari sadalla. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrät kasvavat merkittävästi. Vuodesta 2016 vuoteen 2032 kasvua on yli 31 prosenttia, joka määrällisesti tarkoittaa henkilöä lisään tähän ikäluokkaan. Edellä selostetut väestökehitysennusteet perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteisiin. Laadittujen trendien pohjalla ovat 2010-luvun Akaan kaupungin väestömuutokset ja niihin vaikuttavat tekijät, kuten muuttotiedot, hedelmällisyys ja kuolleisuus. Laadittu väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu kuten vuosina Ennusteessa ei siten ole voitu huomioida vuosien 2016 ja 2017 pienien ikäluokkien vaikutusta kokonaisväestökehitykseen tai alle kouluikäisten ja kouluikäisten määriin.

7 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 6 (51) Alle kouluikäisten määrän kehittyminen Alle kouluikäisten määrä laskee vuoteen 2020 mennessä viidellä prosentilla (kuva 4). Väheneminen on juuri tällä ajanjaksolla tarkasteluvuosista nopeinta. Vuoteen 2032 mennessä lasten määrä vähenee vuodesta prosenttia. Määrällisesti tämä tarkoittaa 142 lasta. Kuva 4. Akaan kaupungin 1-6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat (Tilastokeskus 2015) 6-vuotiaat Esiopetusikäisten eli 6-vuotiaiden määrä laskee vuoteen prosentilla. Myötäillen 1-6-vuotiaiden ikäluokkaa, myös 6-vuotiaiden ikäluokan suurin pieneneminen ajoittuu lähivuosiin ajalle (kuva 5). Määrällisesti 15 prosenttia 15 vuodessa tarkoittaa vuoden 216 lapsesta 33 lasta.

8 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 7 (51) Kuva 5. Akaan kaupungin 6-vuotiaiden lasten määrän kehittyminen vuosina (Tilastokeskus 2015) Perusopetusikäisten määrän kehittyminen Perusopetusikäisten lasten määrä vähenee tarkastelujakson aikana 12 prosenttia (kuva 6). Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa vuoteen 2032 mennessä 242 kouluikäistä lasta nykyistä vähemmän. Vuoteen 2020 peruskouluikäisten määrän ennustetaan pysyvän melko samana. Tämän jälkeen alkaa vuosikymmenen mittainen lasku, jonka aikana kouluikäisten lasten määrä vähenee 10 prosenttia. Määrän lasku jatkuu 2030-luvulla edelleen lähes edellisen vuosikymmenen kaltaisena. Määrinä perusopetusikäisten väheneminen tarkoittaa, että peruskouluikäisiä on vuonna 2032 noin 240 nykyistä vähemmän. Vuosi vuotiaita Muutos

9 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 8 (51) Kuva 6. Akaan kaupungin 7-15-vuotiaat vuosina (Tilastokeskus 2015) Nuorten määrän kehittyminen vuotiaiden määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2028 asti (kuva 7). Tämän jälkeen määrä palautuu nykyisiin määriin. Kuva vuotiaat vuosina (Tilastokeskus 2015)

10 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 9 (51) Yhteenvetona kuvassa 8 on esitetty yhteenvetona alle 18-vuotiaiden osuuden kehittyminen koko kaupungin väestömäärästä ,0 6,6 6,4 6,3 6, ,0 7,7 7,2 6,9 6, ,7 4,1 3,9 3,6 3, ,3 3,6 3,7 3,7 3,4 Yht. 22,0 22,0 21,2 20,5 19,8 Kuva 8. Alle 18-vuotiaiden määrät kokonaisväestömäärästä prosentteina 2.2 Huoltosuhteen kehittyminen Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan lasten ja eläkeikäisten määrää sataa työikäistä kohden. Mitä enemmän lapsia ja yli 65-vuotiaita on sataa työikäistä kohden, sitä heikommaksi huoltosuhde muodostuu. Toisin sanoen, tällöin yhtä työikäistä kohden on enemmän oletettuja huollettavia (kuva 9). Kuva 9. Akaan kaupungin väestöllinen huoltosuhde vuosina (Tilastokeskus 2015) Akaassa huoltosuhde heikkenee. Kun tällä hetkellä työikäistä kohden on 0,73 huollettavaa, ennustetaan vuonna 2032 huollettavia olevan 0,83 yhtä työikäistä kohden Huoltosuhteen heikkenemisen takana on kaupungin yli 65-vuotiaiden määrän huomattava kasvu vuosina

11 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 10 (51) 2.3 Palvelutarpeiden kehitys Palvelutarpeiden kehittyminen kulkee rinnan väestökehityksen kanssa. Kuvassa 10. on kuvattu Akaan kaupungin palvelutarpeen muutokset väestötekijöiden muutosten perusteella. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että Akaan kaupungin väestökehitys ja palvelutarvekehitys kehittyvät ikäjakaumien kanssa samansuuntaisesti. Kaupungin väestön vanheneminen ja eliniän nousu ennakoivat vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden kasvua. Kuvassa 9 ei kuitenkaan ole huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia palvelutarpeiden kehittymiseen, vaan analyysi on laadittu yleisten väestötekijöiden muutosten perusteella. Huomio kiinnittyy vuodesta 2020 alkaen jyrkästi nousevaan keltaiseen viivaan. Tämä kuvaa vanhusten hoidon tarvetta. Tarve on suhteutettu yli 75-vuotiaiden määrään. Muutaman vuoden kuluttua vanhusten hoidon palvelutarve lähtee voimakkaaseen kasvuun ja kasvaa vuosikymmenessä lähes 70 prosenttia. Myös erikoissairaanhoidon tarve kasvaa lähes neljänneksellä (ruskea viiva). Kuva 10. Palvelutarpeiden kehittyminen Akaan kaupungissa vuosina (Tilastokeskus 2015) Vuoden 2020 aikoihin tapahtuu myös toinen merkittävä muutos. Tällöin perusopetuksen palvelutarve alkaa laskea. Päivähoidon palvelutarpeen lasku on alkanut jo

12 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 11 (51) joitakin vuosia aikaisemmin (nyt) ja vuoden 2025 tienoilla on 10 prosenttia nykyistä vähäisempää. Vuonna 2032 ennakoidaan sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen palvelutarpeiden olevan 12 prosenttia nykyistä vähäisempää. Perusopetusikäisten määrän lasku ei vielä ehdi näkyä vuoteen 2032 mennessä. Toisen asteen koulutuksen palvelutarpeen lasku tulee ajoittumaan 2030-luvulle.

13 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 12 (51) 3 Lasten ja nuorten määrien kehittyminen Tästä eteenpäin oppilasmääräkehitystä tarkastellaan Akaan kaupungin toimittamien oppilastilastojen pohjalta. Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta vuodet ovat olleet Akaan kaupungille kasvun vuosia. Esi- ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen oppilasmäärä on kasvanut kyseisenä ajanjaksona lähes 300 lapsella (kuva 11). Kuva 11. Akaan esi- ja perusopetuksen oppilaiden oppilaskehitys vuosina (Lähde: Vipunen 2018) Kuvassa 12 on esitetty vuosina syntyneiden lasten ja nuorten ikäluokat syntymävuoden mukaan luvun alussa syntyneiden ikäluokkien suuruudet ovat lähes kaikki yli 215 lapsen. Vuonna 2005 syntyneitä on peräti 241. Vuoden 2012 jälkeen ikäluokat ovat jääneet alla 200 lapsen. Vuosien 2016 ja 2017 ikäluokat ovat lähes sata lasta pienempiä kuin tarkastelussa olevat suurimmat ikäluokat ja jäävät alle 150 lapsen. Mikäli positiivinen muuttoliike ei vaikuta näihin ikäluokkiin ennen ikäluokan oppivelvollisuuden saavuttamista, tulee perusopetuksen palvelutarve laskemaan voimakkaasti jo viiden, kuuden vuoden kuluttua.

14 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 13 (51) Kuva 12. Akaan kaupungin vuosina ikäluokat syntymävuoden mukaan (Akaan kaupunki 2018) Alle kouluikäiset Alle kouluikäisiä Akaan kaupungissa on lasta. Vanhempien lasten ikäluokat ovat nuorempia suurempia. Ikäluokkien keskiarvo noin 176 lasta. Kuvasta 13 voidaan kuitenkin havaita, että kaikki vuoden 2013 jälkeen syntyneet ikäluokat ovat tätä pienempiä. Kuva 13. Alle kouluikäisten lukumäärät syntymävuoden mukaan (Akaan kaupunki 2018) Suurimman ikäluokan muodostavat vuonna 2012 syntyneet (218) ja pienemmän viime vuonna syntyneet (132). 5-vuotiaiden ja viime vuonna syntyneiden lukumääräinen erotus on 86 lasta (kuva 13). Näin lyhyellä aikavälillä tapahtunut lasten määrän muutos vaikuttaa välittömästi päivähoidon palvelutarpeisiin ja sitä kautta palveluverkkoon.

15 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 14 (51) Peruskouluikäiset Tarkasteltaessa peruskouluikäisten lasten ikäluokkien suuruutta heidän syntymävuotensa mukaan, voidaan havaita, että ikäluokat ovat melko saman suuruisia (kuva 14). Kuva 14. Akaan kaupungin perusopetusikäiset lapset ikäluokittain syntymävuoden mukaan (Akaan kaupunki 2018) Kuvassa 15 tarkastellaan perusopetuksensa aloittavien ja perusopetuksensa päättävien lukumääriä. Lukuvuosina ja ensimmäisellä luokalla on enemmän oppilaita kuin 9. vuosiluokalla. Lukuvuonna tilanne muuttuu ja koko 2020-luvun alkuvuosina perusopetuksensa päättävien vuosiluokka on aloittavaa ikäluokkaa merkittävästi suurempi. Viiden vuoden kuluttua erotus on karannut jo kymmeniin lapsiin vuodessa luokka luokka erotus Kuva 15. Akaan kaupungin 1. ja 9. vuosiluokan oppilaiden määrät (Akaan kaupunki 2018) Seitsemän vuoden kuluttua ensimmäisen luokan oppilaita on nykyisten väestörekisteritietojen perusteella 78 kuluvaa lukuvuotta vähemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Akaan kaupungissa aloittaa lukuvuonna neljä 20 oppilaan ensimmäistä luokkaa nykyistä vähemmän, ellei tulomuutto muuta tällä ajalla tilannetta.

16 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 15 (51) Maankäytön suunnittelun vaikutukset lapsimääriin Akaan kaupungin kaikissa taajamissa on myynnissä useita kaavoitettuja ja kunnallistekniikan piirissä olevia tontteja. Kaupunki on myynyt vuosittain noin tonttia. Kunnan sivuilla kerrotaan, että nykyiset ja suunnitteilla olevat omakotitontit sijaitsevat vanhojen asuinalueiden kupeessa, sijainniltaan parin kilometrin päässä taajamien keskustoista. Uusia asuinalueita ovat Uudenkylän ja Hukarin alueet, joihin molempiin kaavoitetaan kymmeniä uusia tontteja. Hukari II alueelle tulee 10 omakotitalotonttia tämän vuoden aikana myyntiin. Uusikylä nojaa palveluidensa puolesta Toijalan keskusta-alueeseen. Männikkö ja Koivisto nojaavat Viialan palveluihin ja Tipuri, Jokiveräjä ja Koivikko-Seppälä Kylmäkosken palveluihin. Kaavoitettujen alueiden tonttipotentiaali on 86 tonttia seuraavan 5-10 vuoden aikana. Parhaimmillaan tämä tarkoittaisi uutta asukasta kuntaan. Kartta 1. Omakotitontit 2018 ( Nahkialan alueella, Toijalan ABC:n lähellä on yksityisen omistama maa-alue, jossa tällä hetkellä on noin 20 tonttia myynnissä. Näiden tonttien asukaspotentiaaliksi on arvioitu uutta asukasta. Mikäli alueen tonttien myynti etenee nykyisellään, alueelle tulee keskimäärin 5-10 asukasta vuodessa.

17 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 16 (51) 4 Akaan kaupungin esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen palveluverkko Akaan kaupungissa on kahdeksan perusopetusta antavaa koulua ja yksi lukio. Alakouluja ovat Arvo Ylpön koulu, Keskustan koulu, Kirkonkylän koulu, Nahkialan koulu, Pappilan koulu, Rasin koulu ja Sontulan koulu. Yläkouluja ovat Hirvialhon koulu ja Toijalan Yhteiskoulu. Akaan lukio on muodostunut Toijalan yhteiskoulun lukiosta ja Viialan lukiosta. Koulu esi Yht. Arvo Ylpön Koulu Viialan yhtenäiskoulu Kirkonkylän koulu Nahkialan koulu Pappilan koulu Rasin koulu Sontulan koulu Toijalan yhtenäiskoulu Yhteensä Kuva 16. Akaan kaupungin esi- ja perusopetuksen oppilasmäärät kouluittain lukuvuonna (Akaan kaupunki tilasto) Ikäluokka ei ole yhtenevä perusopetuksen vuosiluokkaa vastaavan oppilasmäärän kanssa. Osa akaalaisista käy koulua muun opetuksen järjestäjän järjestämässä perusopetuksessa ja vastaavasti Akaan koululaitoksen kouluissa käy oppilaita, jotka ovat kirjoilla muussa kuin Akaan kaupungissa. Kuvasta 17 voi havaita, että oppilaan siirtyminen muun opetuksen järjestäjän opetukseen on yleisempää ylemmillä vuosiluokilla. Kuva 17. Ikäluokat ja osuus Akaan kouluissa (Akaan kaupunki 2018)

18 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 17 (51) Akaan kaupungin kouluissa opiskelee 21 vieraskuntalaista lasta. Myös näiden lasten määrissä opiskelu painottuu ylemmille vuosiluokille (kuva 18). Kuva 18. Vieraskuntalaiset oppilaat Akaan kaupungin kouluissa (Akaan kaupunki 2018) Oheiseen karttaan on piirretty koulun ympärille viiden kilometrin säde. Kartasta voidaan havaita, että taajamien koulut sijaitsevat lähekkäin toisiaan. Myös eri taajamissa sijaitsevien koulujen säteet leikkaavat toisiaan. Kartta 2. Koulujen sijainnit suhteessa toisiinsa (Akaan kaupunki 2018)

19 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 18 (51) 4.1 Oppilasennusteet Lukuvuonna perusopetuksen alaluokilla eli vuosiluokilla 1-5 on lasta. Ennusteen mukaan lukuvuonna alakouluikäisiä on 232 nykyistä vähemmän (kuva 19). Kuva 19. Vuosiluokkien 1-5 oppilasmäärien ennuste vuosille (Akaan kaupunki 2018) Esioppilaiden kanssa alakoulujen ennuste on hieman parempi. Kuluvana lukuvuonna esi- ja perusopetuksen oppilaita on lasta. Ennusteen mukaan lukuvuonna lapsia on 227 vähemmän eli Kuva 20. Vuosiluokkien e-5 oppilasmäärien ennuste vuosille (Akaan kaupunki 2018)

20 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 19 (51) Koko perusopetuksen oppilasmäärän ennuste on laskeva. Lukuvuonna perusopetuksen oppilaita on Ennustejakson päättyessä lukuvuonna oppilaita ennakoidaan olevan 204 nykyistä vähemmän (kuva 21). Kuva 21. Akaan kaupungin perusopetuksen oppilasmäärän ennuste vuosille (Akaan kaupunki 2018) Vuosiluokkien 6-9 ennuste on laadittu vuoteen 2029 asti. Ennusteen mukaan lukuvuonna vuosiluokkien 6-9 oppilaita on 193 nykyistä vähemmän. Kuva 22. Akaan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 6-9 oppilasmäärän ennuste vuosille (Akaan kaupunki 2018)

21 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 20 (51) 4.2 Talous Tilinpäätös 2017 tietojen mukaan koulujen kulut yhdessä olivat euroa. Koulu Arvo Ylpön koulu ,00 Viialan yhtenäiskoulu ,00 Kirkonkylän koulu ,00 Nahkialan koulu ,00 Pappilan koulu ,00 Rasin koulu ,00 Sontulan koulu ,00 Toijalan yhteiskoulu ,00 Yhteensä Kuva 23a. Koulujen kulut vuonna 2017 (Akaan kaupunki 2018) Koulujen kulujen jakautumista koulujen kesken on tarkasteltu kuvassa 23b. Suurimmat kulut olivat luonnollisesti suurimmilla yksiköillä eli Viialan yhtenäiskoululla ja Toijalan yhteiskoululla. KOULUJEN OSUUS KOKONAISKULUISTA Sontulan koulu 3% Toijalan yhteiskoulu 21% Arvo Ylpön koulu 14% Rasin koulu 5% Pappilan koulu 8% Nahkialan koulu 7% Kirkonkylän koulu 5% Viialan yhtenäiskoulu 36% Kuva 23b. Kunkin koulun osuus koulujen kuluista (Akaan kaupunki 2018) Kaikkien koulujen kulut jakautuivat menolajeittain vuonna 2017 kuvassa 24a ja 24b esitetyllä tavalla.

22 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 21 (51) Kustannus Hallinto Opetus Oppilashuolto Kiinteistö/vuokrat Kuljetukset Ruokailu Muut kulut Poistot Yhteensä Kuva 24a. Koulujen kulujen jakautuminen vuonna 2017 (Akaan kaupunki 2018) Kuljetukset 4% KUSTANNUSTEN %-OSUUS KOKONAISKULUISTA Muut kulut Poistot 2017 Ruokailu 7% 1% Hallinto 7% 3% Kiinteistö / vuokrat 16% Opetus 51% Oppilashuo lto 11% Kuva 24b. Koulujen kulujen jakautuminen vuonna 2017 (Akaan kaupunki 2018) Koulujen kuluista hieman yli puolet muodostuivat opetuksen kustannuksista. Kiinteistökulujen osuus oli 16 prosenttia. Vuonna 2017 kiinteistökuluja ovat nostaneet koulujen sisäilmaongelmista johtuvat väistötilat. Kolmanneksi suurimman osuuden muodostavat oppilashuolto, ruokailu ja muut kulut, yhteensä 25 % koulujen kuluista. Oppilashuollon osuus oli 11 prosenttia, ruokailun 7 % ja muiden kulujen 7 % Perusopetuksen odotekustannus Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, joita verrataan suhteessa vertailuryhmän vastaaviin kustannuksiin. Tarkastelu perustuu vuoden 2016 kuntien talous- ja toimintatilastoon. Akaan vuosien kustannustietoja ei ole defloitu.

23 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 22 (51) Vertailukunniksi on valikoitu kuntia, joissa väestön ikärakenne on Akaan kaupungin kanssa samankaltainen. Eri kuntien kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toiminnan laadullisia eroja ole voitu huomioida riittämättömien taustatietojen takia. Kuva 25. Perusopetuksen kustannustarkastelua (FCG Konsultointi 2018) Odotekustannustarkastelun perusteella Akaan kaupungin voi todeta järjestävänsä perusopetuksensa verrokkikuntia edullisemmin. Akaan kaupungin oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat myös muiden kuntien keskimääräiseen nettokustannukseen verrattuna edulliset. Ns. säästöpotentiaalia ei tämän tarkastelun perusteella perusopetuksen järjestämiseen muodostu.

24 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 23 (51) Lukiokoulutuksen kustannustarkastelua Akaan lukion opiskelijakohtainen nettokustannus on laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2015, jonka jälkeen se on lähtenyt nousuun. Vuonna 2016 opiskelijakohtainen nettokustannus oli euroa (kuva 26). Kuva 26. Lukion nettokustannukset euroina/opiskelija Jos Akaan lukion kustannuksia verrataan muihin saman kokoisiin tai kohtalaisen lähellä sijaitseviin lukioihin, havaitaan, että osa lukioista on edullisempia ja osa kalliimpia. Orimattilassa on vain 150 opiskelijaa, kun vastaavasti Valkeakosken lukiossa opiskelee yli 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärältään lähimpänä on Hämeenkyrön lukio, jossa opiskelee 157 opiskelijaa. Akaan lukiossa vuonna 2016 oli 167 opiskelijaa. Kuva 27. Lukiokoulutuksen kustannustarkastelua

25 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 24 (51) 5 Koulukohtainen tarkastelu 5.1 Arvo Ylpön koulu Esi- ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina on laskeva 79. Esioppilaiden vähennys vuosina on -15 lasta. Perusopetuksen oppilaiden vähennys vuosina on 103 lasta. Ruokailu 8% Kuljetukset 4% ARVO YLPÖN KOULU Muut kulut 6% Hallinto 3% Kiinteistö / vuokrat 19% Opetus 44% Oppilashuolto 15%

26 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 25 (51) Suurimman kustannuksen muodostaa opetus (44%), mikä on alhainen osuus koulun kokonaiskuluista. Koulun kiinteistökustannukset ovat toiseksi suurin erä ja sekin poikkeaa muiden kulujen vastaavista kuluista ollen lähes viidennes kokonaiskuluista (19 %). Huomio kiinnittyy myös oppilashuollon korkeisiin kustannuksiin (15 %). 5.2 Viialan yhtenäiskoulu Esi- ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina on laskeva 105. Esioppilaiden vähennys vuosina on -31 lasta. Perusopetuksen oppilaiden vähennys vuosina on 86 lasta. Vuosiluokkien 6-9 oppilaiden vähennys vuosina on -117 lasta.

27 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 26 (51) Kuljetukset 3% VIIALAN YHTENÄISKOULU Poistot % Muut kulut 7% Ruokailu 7% Hallinto 3% Kiinteistö / vuokrat 17% Opetus 52% Oppilashuolt o 9% Suurimman kustannuksen muodostaa opetus (52%). Koulun kiinteistökulut ovat 17 prosenttia ja poistot 2 %. Kiinteistökustannuksia nostivat väistötilaratkaisut. Oppilashuollon kustannukset jäävät alle 10 prosentin. 5.3 Kirkonkylän koulu Esi- ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina on nouseva +39. Esioppilaiden kasvu vuosina on +9 lasta. Perusopetuksen oppilaiden kasvu vuosina on +29 lasta.

28 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 27 (51) KIRKONKYLÄN KOULU Hallinto Muut kulut 2% 13% Ruokailu 5% Kuljetukset 13% Opetus 35% Kiinteistö / vuokrat 17% Oppilashuolt o 15% Suurimman kustannukset muodostaa opetus (35%), joka on käytännössä vain kolmannes koulun kuluista. Kiinteistökulut muodostavat 17 prosenttia kustannuksista ja oppilashuolto 15 %. Kirkonkylän koululla muiden kulujen osuus on huomattavan suuri, 13 prosenttia.

29 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 28 (51) 5.4 Nahkialan koulu Esi- ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina on laskeva 11. Esioppilaiden vähennys vuosina on -12 lasta. Perusopetuksen oppilaiden vähennys vuosina on 4 lasta. Kuljetukset 3% Ruokailu 7% NAHKIALAN KOULU Muut kulut 6% Hallinto 4% Kiinteistö / vuokrat 18% Opetus 48% Oppilashuolto 14%

30 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 29 (51) Suurimman kustannuksen muodostaa opetus (48 %). Kiinteistökulut muodostavat 18 prosenttia ja oppilashuolto 14 % kokonaiskuluista. 5.5 Pappilan koulu Esi- ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina on laskeva 33. Esioppilaiden vähennys vuosina on -11 lasta. Perusopetuksen oppilaiden vähennys vuosina on 34 lasta. PAPPILAN KOULU Muut kulut Ruokailu 6% 8% Kuljetukset 0,4 % Hallinto 4% Kiinteistö / vuokrat 16% Opetus 50% Oppilashuol to 16%

31 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 30 (51) Suurimman kustannuksen muodostaa opetus (50 %). Kiinteistökulut muodostavat 16 prosenttia ja oppilashuolto 16 % kuluista. 5.6 Rasin koulu Esi- ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina on laskeva 22. Esioppilaiden vähennys vuosina on -8 lasta. Perusopetuksen oppilaiden vähennys vuosina on 18 lasta. RASIN KOULU Muut kulut Hallinto Ruokailu 8% 3% 9% Kuljetukset 1% Kiinteistö / vuokrat 12% Opetus 52% Oppilashuolt o 15%

32 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 31 (51) Suurimman kustannuksen muodostaa opetus (52 %). Kiinteistökulut muodostavat 12 prosenttia ja ruokailu 9 %. Oppilashuollon osuus on 15 prosenttia. 5.7 Sontulan koulu Esi- ja perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina on laskeva 9. Esioppilaiden vähennys vuosina on -3 lasta. Perusopetuksen oppilaiden vähennys vuosina on 5 lasta. Kuljetukset 13% SONTULAN KOULU Muut kulut Ruokailu 6% 6% Hallinto 3% Kiinteistö / vuokrat 14% Opetus 45% Oppilashuolto 15%

33 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 32 (51) Suurimman kustannuksen muodostaa opetus (45 %). Oppilashuollon osuus on 15 prosenttia ja kuljetusten osuus 13 %. Kiinteistökulut ovat 14 prosenttia. 5.8 Toijalan yhteiskoulu Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina on laskeva. Vuosiluokkien 6-9 oppilaiden vähennys vuosina on 137 lasta. TOIJALAN YHTEISKOULU Muut kulut Hallinto 10% 3% Ruokailu 5% Kuljetukset 4% Kiinteistö / vuokrat 11% Oppilashuolto 6% Opetus 62% Toijalan yhteiskoulun opetuksen osuus on 62 prosenttia. Kiinteistökulujen osuus on 11 prosenttia. Oppilashuollon osuus on vain 6 prosenttia.

34 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 33 (51) 5.9 Akaan lukio Akaan lukion opiskelijamäärä on tasaisesti laskenut. Parhaimmillaan Akaan lukiota edeltävissä oppilaitoksissa opiskeli yhteensä yli 300 nuorta. Vuonna 2016 Akaan lukion aloitti vajaat 70 nuorta ja lukion koko opiskelijamäärä jäi ensimmäistä kertaa alle 170 opiskelijan. Kuva 28 Akaan lukion opiskelijamäärät vuosina ( Mikäli ikäluokasta hakeutuisi lukioon puolet, pysyisi lukion opiskelijamäärä lähes nykyisellään koko 2020-luvun. Viimeisen viiden vuoden aikana syntyneiden pienet ikäluokat vaikuttavat laskevasti potentiaalisten lukiolaisten määrään 2030-luvun alkuvuosina. Koko 2010-luvun perusopetuksen suorittaneiden määrä on jäänyt alle kahdensadan ja yli sadan lukion aloittavan määrä ei ole viime vuosina toteutunut. Jos lukion suosio ei kasva, kuvan 29 ennuste voi olla liian positiivinen, vaikkakin perusopetuksen yläluokille siirtyy nyt suuria ikäluokkia.

35 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 34 (51) Kuva 29. Laskennallinen lukion aloittavien määrä Opetuksen kustannukset sisältävät lukion hallinnon kulut. Muut kulut sisältävät kaikki ulkoiset kulut sekä vuokrat. Kuva 30. Lukion kustannusten jakautuminen (Akaan kaupunki 2018) Kulujen jakautuminen euroina: Henkilöstökulut ,00 Palvelujen ostot ,00 Aineet, tavarat ja tarvikkeet ,00 Muut, sis vuokrat , ,00

36 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 35 (51) 6 Kiinteistöt Keskustan koulu, Kirkonkylän koulu ja Rasin koulu eivät tällä hetkellä ole opetuskäytössä ja näiden koulujen toiminta on siirretty väliaikaisiin tiloihin. Hirvialhon rakennus siirretään keväällä pois opetuskäytöstä. Kiinteistöihin kohdistuvassa tarkastelussa nämä alkuperäiset kiinteistöt ovat mukana. Tarkastelu ei siis kohdistu väliaikaisiin tilaratkaisuihin. Tämä siksi, että väliaikaisia ratkaisuja ei ole tarkoitettu pysyviksi ratkaisuiksi ja palveluverkon muutosten näkökulmasta muutokset alkuperäiseen palveluverkkoon ovat olennaisia. Luvun 6 osalta kiinteistöjen taloustiedot pohjautuvat vuoden 2016 tilinpäätökseen. Tämä siksi, että kyseisenä toimintavuonna koulujen oppilaat opiskelijat niissä kouluissa, joiden oppilaita he olivat. 6.1 Koulujen koot Akaan koulukiinteistöt ovat vanhoja. Kouluja on peruskorjattu vuosien varrella usein ja kaikkiin kouluihin on kohdistunut peruskorjaustasoisia korjaustoimenpiteitä 2000-luvulla. Sontulan koulu on peruskorjattu Muiden koulujen peruskorjaukset ovat ajoittuneet tälle vuosikymmenelle (kuva 31). Selvitystä laadittaessa tietoa Sontulan ja Toijalan yhteiskoulun rakentamisvuosista ei ollut käytettävissä. Rakentamisvuosi Peruskorjaukset koko brm² Arvo Ylpön koulu /96/01/02/03/05/07/11/ Viialan yhtenäiskoulu /13/15/ Kirkonkylän koulu / Nahkialan koulu /01/05/06/09/11/12/ Pappilan koulu 1927/ /01/09/11/ Rasin koulu /11/ Sontulan koulu Toijalan yhteiskoulu ja lukio 98/00/03/06/ Yhteensä Kuva 31 Koulujen koko, rakentamisvuodet ja peruskorjausvuodet (Akaan kaupunki 2018) Koulujen yhteenlaskettu bruttoala on brm². Suurimmat rakennukset ovat Viialan yhtenäiskoulu (8 207) ja Toijalan yhteiskoulu ja lukio (6 722). Viialan yhtenäiskoulun muodostavat entiset Hirvialhon ja Keskustan koulut, jotka toimivat omilla tonteilla sijainneissa koulurakennuksissa. Koulujen käytössä on yhteensä brm², joka tekee 11,33 brm²/oppilas (kuva 32). Tarkasteltaessa koulujen kokonaisalaa suhteutettuna oppilasmääriin, huomataan, että neljässä koulussa oppilasta kohden on yli 10 bruttoneliötä. Nyt käytöstä poistetussa Kirkonkylän koulussa oppilasta kohden oli eniten tilaa, peräti 17,08

37 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 36 (51) brm²/oppilas. Myös molemmissa kouluissa, joissa annetaan aineenopetusta, voi tulkita olevan hieman tiivistämisen varaa. Koulu Oppilaita Koulun käytössä oleva kokonaisala Neliöt/oppilas Vuokra Vuokra /m²/kk Arvo Ylpön Koulu ,0 9, ,50 8,38 Hirvialhon Koulu ,0 14, ,00 12,20 Keskustan Koulu ,0 9, ,00 10,00 Kirkonkylän Koulu ,0 17, ,00 14,62 Nahkialan Koulu ,0 7, ,00 8,21 Pappilan Koulu ,0 9, ,00 12,92 Rasin Koulu ,0 8, ,00 9,30 Sontulan Koulu ,0 10, ,00 14,74 Toijalan Yhteiskoulu ,0 14, ,00 12,04 Yhteensä ,0 11, , ,21 Kuva 32. Koulujen tilatehokkuus ja kustannustarkastelua (Akaan kaupunki 2018) Koulujen neliömäärät oppilasta kohden vaihtelevat jonkin verran. Nahkialan koulussa bruttoneliöitä on alle 8 ja Kirkonkylän koulussa yli 17 oppilasta kohden. Opetusryhmäkoot vaikuttavat koulujen tilojen käyttöön. Akaan kaupungissa laskennalliset perusopetuksen yleisopetuksen laskennallinen opetusryhmän koko vaihtelee 17,7 ja 27,1 välillä (kuva 33). Laskennallinen opetusryhmän koko on laskettu jakamalla koulun perusopetuksen oppilasmäärä ilmoitetulla opetusryhmien määrällä. Koulun nimi Oppilasmäärä POR Oppilaita laskennallista opetusryhmää kohden Arvo Ylpön Koulu ,0 Hirvialhon Koulu ,9 Keskustan Koulu ,3 Kirkonkylän Koulu ,7 Nahkialan Koulu ,8 Pappilan Koulu ,0 Rasin Koulu ,2 Sontulan Koulu ,3 Toijalan Yhteiskoulu ,1 - pienryhmissä 6 1 6,0 - tiedot ilman pienryhmiä ,7 YHTEENSÄ ,8 Kuva 33. Laskennalliset opetusryhmäkoot Kun tarkastellaan laskennallisia opetusryhmiä vertaamalla opettajien määrää suhteessa oppilasmäärään, saadaan huomattavasti pienemmät laskennalliset opetusryhmäkoot (kuva 34). Näin tarkasteltuna laskennallinen opetusryhmäkoko pienenee ja vaihtelu on 13,6-20,2. Todellisuudessa ryhmäkoot ovat jotakin näiden kahden laskennallisen ryhmäkoon välistä. Arvioitaessa tilojen määrää ja laatua opetusryhmäkoolla on merkitystä. Tilatarve on erilainen 15,7 oppilaan ryhmälle kuin 23 oppilaan ryhmälle.

38 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 37 (51) Koulun nimi Oppilasmäärä, perusopetus + esiopetus Opettajia Kuva 34. Opettajien ja oppilaiden suhteutettu määrä Opettajia oppilaita kohden Arvo Ylpön Koulu ,6 Hirvialhon Koulu ,6 Keskustan Koulu ,5 Kirkonkylän Koulu ,3 Nahkialan Koulu ,8 Pappilan Koulu ,9 Rasin Koulu ,2 Sontulan Koulu ,3 Toijalan Yhteiskoulu ,6 Yhteensä ,7 Rehtorit ovat arvioineet koulurakennusten opetuksen järjestämisen ajanmukaisuutta asteikolla 1=hyväkuntoinen, uutta vastaava 4=huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut. Rehtoreiden arviot ovat keskimäärin tyydyttävän ja välttävän välissä, mutta keskimäärin lähempänä välttävää kuin tyydyttävää ajanmukaisuutta (kuva 35). Yhteenvetona voi todeta, että lähes kaikki koulut edellyttävät teknisen korjaamisen lisäksi myös toiminnallisuudesta lähteviä muutostöitä. Kiinteistö Pedagoginen ajanmukaisuus Arvo Ylpön Päärakennus 3 Arvo Ylpön vanha kivikoulu 3 Arvo Ylpön Kätevä 3 Arvo Ylpön vanha puukoulu 3 Keskustan koulu (ei käytössä) 3 Hirvialhon koulu (keväällä pois käytöstä) 4 Kirkonkylän koulu (ei käytössä) 3 Nahkialan koulu 3 Nahkialan ent.asuntola-koulu, alakerta 3 Nahkialan ent.asuntola-koulu, yläkerta 1 Pappilan kivikoulu 3 Pappilan puukoulu 3 Pappilan Eskari 4 Rasin koulu (ei käytössä) 4 Sontulan koulu 2 Toijalan yhteiskoulu ja lukio 2 Keskiarvo 2,9 Kuva 35. Arvio koulutilojen pedagogisesta ajanmukaisuudesta (Akaan kaupunki 2018)

39 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 38 (51) 6.2 Koulujen kustannukset Vuonna 2016 koulujen toimintakulut olivat yhteensä Poistojen osuus oli 1,2 milj. ja toimintakulujen 1,6 milj.. Kuvaan 36 on koottu Akaan kaupungin koulujen toimintakulut ilman poistoja, poistot ja toimintakulut yhteensä. Toimintakulut ilman poistoja TP 2016 Poistot TP 2016 Toimintakulut yhteensä TP2016 /a /m2/a /a /m2a /a /m2/a Arvo Ylpön koulu ,67 /m³/a ,24 /m³/a ,92 /m³/a Viialan yhtenäiskoulu ,32 /m³/a ,51 /m³/a ,83 /m³/a Kirkonkylän koulu ,12 /m³/a ,13 /m³/a ,25 /m³/a Nahkialan koulu ,63 /m³/a ,18 /m³/a ,81 /m³/a Pappilan koulu ,32 /m³/a ,08 /m³/a ,39 /m³/a Rasin koulu ,88 /m³/a ,54 /m³/a ,42 /m³/a Sontulan koulu ,02 /m³/a ,81 /m³/a ,83 /m³/a Toijalan yhteiskoulu ja luk ,98 /m³/a ,21 /m³/a ,19 /m³/a Yhteensä ,65 /m³/a Kuva 36. Toimintakulut ja poistot kouluittain, TP 2016 (Akaan kaupunki 2018) 6.3 Koulujen tekninen kunto Akaan kaupungin tekninen toimi on arvioinut kiinteistöt asteikolla 1= hyväkuntoinen, uutta vastaava, ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa, 2= tyydyttävässä kunnossa, korjaustarve vuoden kuluessa, 3= välttävässä kunnossa, korjaustarve 1..4 vuoden kuluessa ja 4= huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, korjaustarve 0..1 vuoden kuluessa. Kiinteistö Yleinen Pinnat Rakenteet Keittiö Keittiön laitteet LVSA Ilmanvaihto Katto Pihaalue Ka Arvo Ylpön Päärakennus ,2 Arvo Ylpön vanha kivikoulu ei ole ei ole ,4 Arvo Ylpön Kätevä ei ole ei ole ,0 Arvo Ylpön vanha puukoulu ei ole ei ole ,1 Keskustan koulu (ei käytössä) ,2 Hirvialhon koulu (keväällä pois käytöstä) ,3 Kirkonkylän koulu (ei käytössä) ,9 Nahkialan koulu ,1 Nahkialan ent.asuntola-koulu, alakerta ei ole ei ole ,6 Nahkialan ent.asuntola-koulu, yläkerta ei ole ei ole ,3 Pappilan kivikoulu ,4 Pappilan puukoulu ei ole ei ole ,9 Pappilan Eskari ei ole ei ole ,9 Rasin koulu (ei käytössä) ,7 Sontulan koulu ,1 Toijalan yhteiskoulu ja lukio ,1 Keskiarvo 3,2 2,9 3,1 2,8 2,9 3,1 3,1 3,3 3,0 3,1 Kuva 37. Yhteenveto koulurakennusten kunnosta (Akaan kaupunki 2018)

40 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 39 (51) Viisi koulurakennusta on tyydyttävässä kunnossa ja näiden koulujen korjaustarve on 4-10 vuoden kuluessa. Kuusi koulurakennusta on välttävässä kunnossa ja korjaustarvetta tulee 1-4 vuoden kuluessa. Neljä koulurakennusta on huonokuntoisia ja teknisesti vanhentuneita ja edellyttävät korjausta jopa vuoden kuluessa. Nahkiala ja Pappila ovat saaneet rahoituksen liikennejärjestelyiden parantamiseen. Osassa kouluja on suoritettu erilaisia sisäilmaan ja kiinteistön kuntoon liittyviä tutkimuksia. Käytettävissä olevia kuntoraportteja on käytetty koulukohtaista arvioita laadittaessa. Arvo Ylpön koulu Hirvialhon koulu Koulu toimii useassa rakennuksessa. Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu välttäväksi (3). Rakennukset edellyttävät korjaustoimia 1-4 vuoden kuluessa. Pinnat ja ilmanvaihdon parantaminen tulevat eteen mahdollisesti seuraavien 18 kuukauden aikana Osa ikkunoista vaihdettu ja osa 50-luvun ikkunoita. Rakennusten suojelutilanne selvitettävä kaupungin museosta/museovirastosta, mikäli eivät ole kaavassa suojeltu sr-1 tai sr-2 merkinnöillä. Saatujen arvioiden perusteella näyttäisi siltä, että missään näissä rakennuksista ei ole välitöntä terveydelle vaarallista kosteusvauriota, mutta rakennukset ovat rakentamisajankohdalleen tyypillisiä rakennuksia, joiden korjaustarve tässä vaiheessa on merkittävä. Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu välttäväksi (3). Rakennus edellyttää korjaustoimia välittömästi. Rakennuksen ikä ja rakenne ja tehdyt tutkimukset viittaavat kaikki siihen, että ongelmien poistamiseen vaadittavat korjaustoimenpiteet ovat vähintään kustannuksiltaan 80 %: uutta vastaavan tasoisen tilan rakentamiskustannuksista. Rakennuksen pedagoginen oppimisympäristö on todennäköisesti mahdollista päivittää, mutta tämänkaltaiset toimet johtavat ilmanvaihto- ja taloteknisten järjestelmien 100 %:seen muuttamiseen. Mikäli rakennus olisi tekniseltä kunnoltaan moitteeton, voisi tämän kaltainen toiminnallis-pedagoginen muutostyö olla perusteltua. Keskustan koulu Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu tyydyttäväksi (2). Koulu on suurimmalta osalta tyydyttävässä kunnossa mutta rakenteiltaan rakennus on huonokuntoinen. Koulun rakenteet edellyttävät välittömiä ja mittavia korjaustoimia. Koulurakennus on sekä laajennettu että peruskorjattu eri aikoina. Näiden toimenpiteiden yhteydessä ei ole riittävästi huolehdittu rakennusterveydestä. Se näkyy siinä, että koulussa on paljon sisärakenteita, joissa on vanhoja eristeitä ja ilmavuotoja. Eristeissä on mikrobiperäistä hajua, joka vuotaa koulun sisäilmaan. Kuntotutkimuksen perusteella ei voida suoraan osoittaa kosteusvaurioita. Rakenteiden korjaaminen niin, että mikrobiperäisistä hajuhaitoista ei aiheutuisi varmuudella terveyshaittoja johtaa massiiviseen korjaustyöhön.

41 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 40 (51) Kirkonkylän koulu Lisäksi nykyinen tilarakenne on erittäin huonosti muutetavissa aivoimeksi pedagogiseksi oppimisympäristöksi. Koulun korjaaminen on taloudellisesti kannattamatonta. Laskevan oppilasennusteen valossa olisi järkevää keskittää kolmen koulun oppilaat uuteen rakennettavaan rakennukseen. Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu välttäväksi (3). Kuten kuntotutkimuksessa todetaan, rakennuksessa on laajoja kosteus- ja mikrobivaurioita ja näiden korjaaminen turvalliseksi ja terveelliseksi rakennukseksi vastaa lähelle uudisrakentamisen kustannustasoa. Silloinkaan ei oppimisympäristön muutoksiin voida mennä riittävässä määrin. Esitetyn materiaalin valossa ei rakennuksen peruskorjaamista voi perustella taloudellisesti eikä pedagogisesti. Nahkialan koulu Pappilan koulu Rasin koulu Sontulan koulu Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu välttäväksi (3). Rakennus edellyttää korjaustoimia 1-10 vuoden kuluessa, mm. ikkunat, katto sekä julkisivun pinnat edellyttävät toimia, samoin ilmanvaihdon tasapainotus ja patteriverkoston tasapainotus. Viemärit osittain vanhoja valurautaviemäreitä. Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu välttäväksi (3). Päärakennus on hyvässä kunnossa. Eskaritilojen katto vaatii täydellisen korjauksen. Eskaritilojen ilmanvaihdon kanavien sekä laitteiston uusimisen. Puukoulun tilat ja rakenteet eivät vastaa nykyaikaisen koulun tiloja. Puukoulun katto vuotaa ja ilmanvaihdon puutteellisuus on korjattava. Saattoliikennejärjestelyt kaipaavat perusparannustöitä. Koulun läheisyydessä ei ole urheilukenttää. Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu huonoksi (4). Puukoulua on laajennettu Laajennusosassa ei ongelmia. Alkuperäisen, yli 100 v. vanhan osan ala- ja yläpohja ongelmallinen. Rakennus edellyttää korjaustoimia välittömästi. Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu tyydyttäväksi (2). Tilat on peruskorjattu Rakennuksessa pieniä korjauksia ja puutteita, jotka edellyttävät toimenpiteitä 4-10 vuoden kuluessa. Piha-alue kaipaa kohennusta. Lähiliikuntapaikka suunnitteilla. Toijalan yhtenäiskoulu Koulun pedagoginen ajanmukaisuus arvioitu tyydyttäväksi (2). Tilat on peruskorjattu Ilmanvaihdon säätö vastaamaan lapsimääriä Viemärin tuuletuksen kanssa ongelmia. Osa koulusta (3 luokkaa) toimii viereisessä Monarissa. Tekonurmi-jalkapallokenttä vieressä. Toimenpiteet ajoittuvat 4-10 vuoden päähän.

42 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 41 (51) 7 Vaihtoehtojen tarkastelua Tehtävänä oli tarkastella Akaan kaupungin esi- ja perusopetuksen sekä lukion palveluverkkoja. Selvityksen tulee sisältää ehdotus palveluverkosta vuoden aikajänteellä. Akaan kaupungin esi- ja perusopetuksen palvelutarve laskee huomattavasti seitsemän-viidentoista vuoden kuluessa. Vuoteen 2025 mennessä esiopetuksen palvelutarve vähenee noin 67 oppilaspaikalla ja perusopetuksen palvelutarve 142 oppilaspaikalla, yhteensä siis 209 oppilaspaikkaa. Lukuvuoteen mennessä vuosiluokkien e-5 palvelutarve vähenee 209 oppilaspaikalla, mikä tarkoittaa 20 oppilaan opetusryhmätarpeen laskennallista 10,45 opetusryhmän vähennystä. Lukuvuoteen vuosiluokkien 6-9 palvelutarve hieman kasvaa (18 oppilaspaikkaa), mikä tarkoittaa 20 oppilaan opetusryhmätarpeen laskennallista 0,9 opetusryhmän kasvua. Lukuvuoteen vuosiluokkien 6-9 palvelutarve vähenee 254 oppilaspaikalla, mikä tarkoittaa 20 oppilaan opetusryhmätarpeen laskennallista 12,7 opetusryhmän vähennystä luvun loppupuolella pienet ikäluokat supistavat myös lukiokoulutuksen palvelutarvetta. Kuudensien luokkien palauttaminen alakouluihin Mikäli kuudennen vuosiluokan oppilaat palautetaan tällä hetkellä esiopetuksesta viidenteen vuosiluokkaan toimiville alakouluille, muuttuvat koulujen ennusteet merkittävästi (kuva 38). Seuraavat taulukot alkavat ennustevuodesta ja erotus kuvaa vuosien 2018 ja 2024 välistä erotusta. Koulut yhteensä Erotus eskari yht e-6 yht yht yht e-9 yht Kuva 38. Akaan kaupungin vuosiluokkakohtainen oppilasmäärän kehittyminen jaolla 1-6, 7-9

43 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 42 (51) Eskareiden määriin siirrolla ei ole vaikutuksia. Alakoululaisten kokonaismäärä, kun tarkastellaan perusopetusta vuosiluokkalaisten 1-6 kokonaisuutena, olisi syksyllä alkavan lukukauden alussa oppilasta ja tarkastelujakson loppuessa, lv , oppilasta. Vuosiluokkien 7-9 kokonaisoppilasmäärä olisi syksyllä 620. Yläkoululaisten määrä nousee hiukan ja on parisen kymmentä oppilasta tulevaa lukuvuotta korkeampi. Lukuvuoden jälkeen yläkoululaisten määrä kääntyy laskuun ja lukuvuoden päättää vain 454 yläkoululaista. Kuva 39. Akaan kaupungin oppilasmäärien kehitys esiopetuksen, vuosiluokkien 1-6 ja 7-9 jaksotuksen mukaisena Kuvassa 40 on kuvattu lukuvuosien ja välinen muutos koulun esi- ja perusopetuksen oppilasmäärässä. Viimeinen sarake kuvaa perusopetuksen oppilasmäärää lukuvuoden päättyessä. Koulukohtaiset kuvat osoittavat myös lukuvuoden perusopetuksen oppilasmäärän.

44 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 43 (51) Oppilasmäärän Oppilasmäärä lv. muutos vuoteen Koulun oppilasmäärä Koulu Arvo Ylpön Koulu Viialan yhtenäiskoulu Kirkonkylän koulu Nahkialan koulu Pappilan koulu Rasin koulu Sontulan koulu Toijalan yhtenäiskoulu Yhteensä Kuva 40. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä lv , esi- ja perusopetuksen oppilasmäärän muutos vuoteen 2024 ja perusopetuksen oppilasmäärä v.2024 Arvo Ylpön Koulu Kuva 41. Arvo Ylpön koulun ennuste e Erotus eskari yht e

45 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 44 (51) Kirkonkylän Koulu Kuva 42. Kirkonkylän koulun ennuste e Erotus eskari yht e-6 yht Nahkialan Koulu Kuva 43. Nahkialan koulun ennuste e Erotus eskari yht e-6 yht

46 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 45 (51) Pappilan Koulu Kuva 44. Pappilan koulun ennuste e Erotus eskari yht e-6 yht Sontulan Koulu Kuva 45. Sontulan koulun ennuste e Erotus eskari yht e-6 yht

47 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 46 (51) Viialan yhtenäiskoulu, sis. Rasi Kuva 46. Viialan yhtenäiskoulu, sis. Rasi ennuste e Erotus eskari yht e yht e Toijalan Yhteiskoulu yht Kuva 47. Toijalan yhteiskoulun ennuste Erotus Erotus

48 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 47 (51) 8 Johtopäätökset 8.1 Kylmäkoski Selvityksen tarkoituksena oli koulukiinteistökannan teoreettinen arviointi. Selvityksessä tarkasteltiin koulukiinteistöjä pedagogisista ja opetussuunnitelmallisista lähtökohdista. Laskevan oppilasennusteen näkökulmasta Akaan kaupungissa palvelutarjonta on ylimitoitettua palvelutarpeisiin nähden. Tulevilla oppilasmäärillä nykyisiin rakennuksiin muodostuu huomattavaa yliväljyyttä ja laskennallisia neliöitä oppilasta kohden. Tämä tulee nostamaan oppilaskohtaisia kustannuksia. Esi- ja perusopetuksen järjestämisestä voidaan selviytyä vähemmillä kouluilla. Akaan kaupungin useat koulurakennukset ovat tulleet käyttöikänsä päähän ja uusien rakennusten suunnittelun yhteydessä on tarpeen tarkastella uuden koulurakennuksen laajuutta ja mahdollisuutta vastata maantieteellisesti laajemman alueen esi- ja perusopetuksen tilatarpeisiin. Mikäli kouluja yhdistellään, lähtökohtana oli, että Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken taajamiin jää perusopetuspalveluja. Ennusteet on laskettu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa esitetyn jaksotuksen mukaisena. Pääsääntöisesti koulujen oppilasennusteet ovat laskevia. Opetussuunnitelmallisen yhtenäisyyden ja tilatehokkuuden kehittämisen näkökulmasta kuudesluokkalaiset olisi tarkoituksenmukaista palauttaa takaisin vuosiluokkien e-5 luokkien kouluihin ja muodostaa e-6 vuosiluokkien alakouluja tai vuosiluokkien e-9 yhtenäiskouluja. Koulujen tilatarpeet on arvioitu hyötyaloina Viialan yhtenäiskoulua lukuun ottamatta. Tulee huomata, että hyötyala ei vastaa rakennettavan rakennuksen kokonaisalaa. Mikäli halutaan arvioida rakennushankkeen kokonaisalaa, tulee hyötyalan muuttaminen bruttoalaksi laskea halutun kertoimen, esim. 1,35-1,5 avulla. Tavoitteena on, että Kylmäkosken taajamassa säilyy perusopetuspalveluja. Kirkonkylän koulun oppilasennuste on nouseva. Mikäli alueelle toteutetaan pysyvä koulurakennus, mitoitetaan se esi- ja perusopetuksen oppilaalle. Kyseiselle oppilasmäärälle nykyisillä mitoituksilla (esim. 10 hym²/oppilas) tilantarpeeksi arvioidaan noin 1 000, enintään hym², riippuen liikunta- ja käsityötilaratkaisuista. 8.2 Viiala Viialan alueella Rasin koulun yhdistäminen Viialan yhtenäiskouluun toisi yhtenäiskoulun ala- ja yläkoulun oppilasmääriin tasapainoa. Yhdistettyjen koulujen esi- ja perusopetuksen oppilasennuste on voimakkaasti laskeva. Jo kuuden vuoden kuluttua oppilasmäärä on laskenut alle 700 ja perusopetuksen oppilasmäärä ilman esioppilaita lähentelee 600 oppilasta. Nykyisillä mitoituksilla (8 hym²/oppilas) 650 oppilaan yhtenäiskoulun tilantarpeeksi arvioidaan hym². Mikäli Viialan ja Rasin alueen syntyvyyden lasku jatkuu nykyisellään, tulee koulu mitoittaa 50 oppilaan ikäluokalle. Käytännössä tämä tarkoittaa 50 x 10 ikäluokkaa = 500 oppilasta. Luku sisältää esioppilaat. Nykyisillä mitoituksilla (8 hym²/oppilas) 500 oppilaan yhtenäiskoulun tilantarpeeksi arvioidaan hym². Bruttoala kertoimella 1,4 muodostaa brm² laajuisen hankkeen. Tämä on yli neliötä koulujen nykyistä laajuutta vähemmän.

49 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 48 (51) Viiala + Rasi e yhteensä e-6 yht yhteensä eskari Perusopetus Kuva 48. Rasin koulun ja Viialan yhtenäiskoulun yhdistetty oppilasennuste 8.3 Toijala Toijalassa sijaitsee useita vuosiluokkien e-5 alakouluja kohtalaisen lähekkäin toisiaan. Seuraavassa tarkastellaan Toijalan alueen eri koulujen yhdistelmävaihtoehtoja vuosiluokkien 1-6 kouluina ja näiden vaihtoehtojen oppilasennusteita. AY+NA Erotus eskari yht e AY+PA Erotus eskari yht e

50 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 49 (51) AY+NA+ PA Kuva x. Toijalan alueen alakoulujen yhdistettyjä oppilasmääräennusteita Erotus eskari yht e AY+SA Erotus eskari yht e Arvo Ylpön koulun yhdistäminen Nahkialan tai Pappilan koulun kanssa muodostaisi ennusteen loppuvaiheessa noin 450 esi- ja perusopetuksen oppilaan koulun. Nykyisillä mitoituksilla (8 hym²/oppilas) 450 oppilaan alakoulun tilantarpeeksi arvioidaan noin hym². Arvo Ylpön koulun yhdistäminen Nahkialan ja Pappilan kanssa tarkoittaisi noin 650 oppilaan esi- ja perusopetuksen koulua. Tämän kokoisen koulun laajuudeksi voisi arvioida hym², mitoituksena käytetään 8 hym²/oppilas. Mikäli Arvo Ylpön koulun yhdistettäisiin Sontulan koulun kanssa, koulu kannattaisi mitoittaa 3-sarjaiseksi, noin 320 oppilaan kouluksi. Nykyisillä mitoituksilla 320 oppilaan esi- ja perusopetuksen koulun tilatarpeeksi arvioidaan noin hym². Toijalan alueelle on mahdollista muodostaa myös yhtenäiskoulu. Mikäli tähän ratkaisuun päädytään, tulee huomata kaksi asiaa: Arvo Ylpön koulun oppilasmäärän lasku ennakoi koulun muuttumista 1-sarjaiseksi 2020-luvun loppupuolella ja Toijalan koulun oppilasennuste kääntyy vuoden 2025 jälkeen voimakkaaseen laskuun (vertaa luvun 5.8 ennusteeseen). Vuonna 2030 vuosiluokkien 7-9 oppilaita ennustetaan olevan vain 311 eli noin 20 nykyistä vähemmän. 1-sarjainen alakoulu ison yläkoulun osana ei pedagogisesti ja toiminnallisesti ole parhain vaihtoehto. Lisäksi koulun mitoituksen perustana tulisi yläkoulun osalta käyttää 2030 ennustetta, jotta koulua ei lähtökohtaisesti mitoiteta ylisuureksi.

51 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 50 (51) A.Ylppö+ Toijala Oppilasmäärän väheneminen on yli 200 oppilasta ja tämän seurauksena Toijalan yhteiskouluun olisi mahdollista sijoittaa vastaava määrä vuosiluokkien 1-6 oppilaita tai eskari-6 oppilaita ja siten muodostaa todellinen yhtenäiskoulu 2020-luvun loppuvuosina e yhteensä e-6 yht yhteensä eskari perusopetus Kuva x. Arvo Ylpön koulun ja Toijalan koulun yhdistetty oppilasennuste Nykyisillä mitoituksilla (8 hym²/oppilas) 650 oppilaan yhtenäiskoulun tilantarpeeksi arvioidaan hym². Toijalan yhteiskoulun oppilasennuste vuosiluokkien 7-9 osalta on ensin nouseva, mutta vuosikymmenen lopussa laskeva. Koulussa olisi 94 nykyistä vähemmän oppilaita. Toijalan Yhteiskoulu yht

52 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 51 (51) 8.4 Yhteenveto Kylmäkoskelle rakennetaan vuosiluokkien e-6 tilatehokas oppilaan koulu. Keskustan koulurakennus puretaan ja koulun tilalle rakennetaan uusi yhtenäiskoulu. Hirvialhon koulurakennus puretaan. Koulun toiminta siirretään rakennettavaan Viialan yhtenäiskouluun. Rasin koulu lakkautetaan ja koulun toiminta siirretään Viialan yhtenäiskoulun valmistuttua uuteen kouluun. Rasin koulun rakennuksista luovutaan. Toijalan alueen vuosiluokkien e-6 oppilasmäärät tasataan kahteen kouluun: Perustettavaan Toijalan yhtenäiskouluun ja Arvo Ylpön kouluun. Toijalan yhtenäiskoulu sijoitetaan nykyisen Toijalan yhteiskoulun yhteyteen. Arvo Ylpön koulun toiminta jatkaa. Koulun rakennukset korjataan sekä toiminnallisesti että teknisesti vastaamaan nykyaikaisia tarpeita. Myös rakennusten välisiä yhteyksiä parannetaan. Pappilan koulu lakkautetaan 2020-luvun puolessa välin ja koulun toiminta siirretään Arvo Ylpön kouluun. Mikäli Toijalan alueen oppilasmäärän lasku on ennustettua pienempää, voidaan harkita Pappilan kouluun jäävän joksikin aikaa ns. pienten lasten koulu, vuosiluokat e-2. Nahkialan koulu lakkautetaan 2020-luvun lopulla ja koulun toiminta siirretään perustettavaan Toijalan yhtenäiskouluun. Sontulan koulun toiminta jatkaa, kunnes koulu muuttuu 2-opettajaiseksi kouluksi, rakennuksessa ilmenee korjaustarvetta tai Sontulan oppilaat mahtuvat Toijalan yhtenäiskouluun. Lähtökohtana on, että Toijalan lukion toiminta jatkunee nykyisellään. Toijalan lukion opiskelijaennusteita tarkastellaan uudelleen 2025 ja 2030 ja sopeutetaan lukion toiminta ja tilat 2030-luvulla laskeviin opiskelijaennusteisiin.

53 Liite 1. 1 (4) Rahoitus- ja investointimallit 1 Toimitilojen hallintamallivaihtoehdot Tässä kappaleessa on kuvattu yleisellä tasolla vaihtoehtoisten toteutusmallien (kiinteistöosakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, tasemalli, vuokramalli ja elinkaarimalli) ominaisuuksia omistajuuden, käytön ja hallinnan, kustannusten, verotuksen sekä riskien näkökulmasta. 1.1 Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistöosakeyhtiö on yhteisö, jonka toimintaa ohjaa osakeyhtiölaki. Osakeyhtiön osakkaat omistavat kyseisen osakeyhtiön osakkeita, jotka eivät suoraan oikeuta tietyn tilan hallintaan. Omistajan taloudellinen vastuu rajoittuu sijoitettuun osakepääomaan, ellei muuta sovita. Osakeyhtiö omistaa kiinteistön, jota se vuokraa edelleen vuokrasopimukseen perustuen vuokralaiselle. Kiinteistöosakeyhtiö perii vuokratuista tiloista markkinaehtoista vuokraa, myös tilanteessa jossa vuokralainen on sen osakas. Kuva 1. Kiinteistöyhtiö Kiinteistöyhtiössä tiloihin liittyvän riskin kantaa osakeyhtiö, joka lähtökohtaisesti tavoittelee liiketoiminnallaan voittoa. Jos vuokrat eivät kata kustannuksia tai tilat ovat tyhjillään, osakeyhtiön liiketoiminta on tappiollista. Tappiollinen liiketoiminta voi johtaa osakepääoman menettämiseen ja sen myötä luottakelvottomuuteen tai jopa konkurssiin. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

54 FCG KONSULTOINTI OY Liite 1. 2 (4) [Tarkenne] [Pvm] [Tarkenne] 1.2 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on yhteisö, jonka toiminnasta säädetään joko osakeyhtiölaissa tai asunto-osakeyhtiölaissa. Osakkaat omistavat kyseisen osakeyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat tietyn tilan hallintaan. Keskinäisessä kiinteistöyhtiössä omistaja kantaa taloudellisen vastuun. Omistaja maksaa yhtiölle käyttö- ja pääomavastiketta, joilla katetaan käyttö- ja ylläpitokustannukset sekä lainojen lyhennykset ja korot. Vastikkeen määräksi asetetaan summa, joka kattaa em. erät. Osakeyhtiö ei tavoittele voittoa. Osakeyhtiö omistaa kiinteistön, mutta tiloja hallitsee ja siten vuokraa osakas. Perityn vuokran määrä on osakkaan ja vuokralaisen keskinäiseen sopimukseen perustuva, jolloin osakeyhtiölle ei aiheudu seuraamuksia mahdollisesta alihinnoittelusta. Kuva 2. Keskinäinen kiinteistöyhtiö Keskinäisessä kiinteistöyhtiössä tilojen vuokrausriskin kantaa osakas eli omistaja. Perityn vuokran määrällä tai tyhjillä tiloilla ei ole tässä mallissa vaikutusta osakeyhtiön talouteen, mikäli omistaja kykenee maksamaan vastikkeen. Jos omistaja ajautuu maksukyvyttömäksi eikä kykene maksamaan vastikkeitaan, keskinäinen kiinteistöyhtiö voi ajautua maksukyvyttömäksi, menettää osakepääomansa ja sen myötä luottokelpoisuutensa tai ajautua myös konkurssiin. 1.3 Tasemalli Tasemallissa omistaja (kunta) omistaa kiinteistön suoraan. Kiinteistön hankintameno, siihen liittyvä rahoitus sekä käyttö- ja ylläpitokustannukset kirjataan omistajan taseeseen ja tuloslaskelmaan. Omistaja käyttää tiloja itse tai se voi vuokrata tilat ulkopuoliselle. Akaa kouluverkko raportti liite.docx

55 FCG KONSULTOINTI OY Liite 1. 3 (4) [Tarkenne] [Pvm] [Tarkenne] Kuva 3. Tasemalli Tiloihin liittyä riski on kokonaisuudessaan omistajalla. 1.4 Vuokramalli Vuokramallissa tilojen omistaja vuokraa tilat käyttäjälle ja perii niistä vuokraa, joka perustuu tehtyyn vuokrasopimukseen. Kuva 4. Vuokramalli Tiloihin liittyä riski on omistajalla, jos muuta ei sovita. Vuokrattujen tilojen käyttöasteeseen liittyvä riski on vuokralaisella, ellei muuta ole sovittu. Vuokramalleihin kuuluu myös kiinteistöleasing, jossa sovitaan menettelystä, jolla vuokraaja on oikeutettu kohteen lunastamaan tai sopimaan jatkosta. Mallissa vuokralainen vastaa yleensä myös ylläpidosta. Malli voidaan rakentaa myös olemassa olevaan kohteeseen ns. sale and lease back menettelyllä. 1.5 Elinkaarimalli Elinkaarimallilla tarkoitetaan hankintatapaa, jossa toteuttaja kantaa rakennuksesta perinteistä takuuaikaa pidemmän ja laajemman vastuun. Suunnit- Akaa kouluverkko raportti liite.docx

56 FCG KONSULTOINTI OY Liite 1. 4 (4) [Tarkenne] [Pvm] [Tarkenne] telun ja rakentamisen lisäksi toteuttaja vastaa rakennuksen ylläpidosta erikseen sovittavan ajan. Elinkaarimallin voidaan liittää myös vastuuta rahoituksesta sekä erilaisista rakennuksen käyttöön liittyvistä palveluista. Kuva 5. Elinkaarimalli Elinkaarimallissa käyttäjä maksaa kuukausittain sopimuksen mukaista palvelumaksua projektiyhtiölle ja saa sitä vastaan tilat käyttöönsä sisältäen sovitut palvelut. Elinkaarimallissa investoinnin hankintameno ja sen rahoitus voivat olla joko projektiyhtiön tai käyttäjän vastuulla. Akaa kouluverkko raportti liite.docx

57

58