Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE



Samankaltaiset tiedostot
NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

115/ /2017 Tela

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

KIRKONKYÄN JOKINIEMEN TIENOON JA YMPÄRÖIVÄN MAASEUDUN YLEISKAAAVA SEKÄ SAJANIEMEN OSAYLEISKAAVAN JA LOPPIJÄRVI-SÄRKIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

Määräysnumero Ulkoasu

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

LUUMÄKI KIVIJÄRVI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14


HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

PIENSAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

LUUMÄKI KAAVASELOSTUS. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Hujajärvi, Kaajärvi. Tilat Päivärinne 1:102 ja Ylätupa 1:139 (Kaajärvi) Kalliotar 2:279 (Hujajärvi)

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1:10 000

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei saa ylittää. Pysäköintipaikkoja tulee varata 1/35 k-m² kohti.

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

PÄIJÄNNE RANTA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA ASIKKALA KAAVAMÄÄRÄYKSET JA MERKINNÄT / /

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

ALUE ON VARATTU PÄÄSÄÄNTÖISESTI KUNNALLISILLE JA HALLINNOLLISILLE PALVELUILLE.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

Yleiskaavamerkinnät ja määräykset

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

ja arviointisuunnitelma

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen Kaavaluonnos

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Transkriptio:

PYHTÄÄ RANNIKON JA SAARISTON OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KYLÄKESKUKSEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja rakennusjärjestyksen mukaisesti. ERILLISPIENTALOJEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa erillispientaloja ja niihin liittyviä talousrakennuksia sekä palveluja ja ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja rakennusjärjestyksen mukaisesti. Luku A-merkinnän edessä osoittaa alueelle sallittujen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). Jos A-alueen erottaa rannasta toisen omistama kiinteistö, rakennusoikeus kohdistuu tausta-alueeseen. MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Alueelle voidaan rakentaa maa-, metsä- ja kalataloutta sekä niihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevia asunto-, tuotanto- ja talousrakennuksia. Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE YRITYSTOIMINNAN ALUE Alueelle voidaan rakentaa ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja sekä asuntoja. VIRKISTYSALUE Alueelle saa sijoittaa ainoastaan yleiseen ulkoilu- ja retkeilykäyttöön liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. UIMARANTA-ALUE Alueelle saa sijoittaa ainoastaan yleiseen uimarantakäyttöön liittyviä rakennuksia ja rakennelmia. LOMA- JA MATKAILUALUE Alue varataan loma-asutuksen, lomailun, matkailun, kurssikeskusten yms. tarpeisiin. ASUNTOVAUNUALUE LOMA-ASUNTOALUE Luku RA-merkinnän edessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). Kullekin vähintään 3 000 m2:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti. Kaksi loma-asuntoa, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 130 kerrosm2. Toisen loma-asunnon enimmäiskoko on 40 kerros-m2 ja sen tulee olla samassa pihapiirissä varsinaisen loma-asunnon kanssa.

Saunan, jonka enimmäiskoko on 25-kerros-m2. Muita talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on rakennuspaikan koosta riippuen - alle 5 000 m2:n rakennuspaikat 160 kerros-m2 - vähintään 5 000 m2:n rakennuspaikat 200 kerros-m2. Kullekin vähintään 2 000 m2:n ja alle 3 000 m2:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti. Yhden loma-asunnon, jonka kerrosala on enintään 90 kerros-m2. Saunan, jonka enimmäiskoko on 25 kerros-m2. Muita talousrakennuksia Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 160 kerros-m2. Kullekin alle 2 000 m2:n suuruiselle rakennuspaikalle saa rakentaa seuraavasti Yhden loma-asunnon, jonka kerrosala on enintään 70 kerros-m2. Saunan, jonka enimmäiskoko on 25 kerros-m2. Muun talousrakennuksen Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 8% rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. Jos RA-alueen taustaosan erottaa rannasta toisen omistama kiinteistö, rakennusoikeus kohdistuu tausta-alueeseen. LOMA-ASUNTOALUE Luku RA-merkinnän edessä osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän Rakennuspaikalle rakentamista koskevat voimassaolevan rantakaavan määräykset. LOMA-ASUNTOALUE Koko RA-2-alue muodostaa yhden rakennuspaikan, jonka sisälle ei saa muodostaa kiinteistörajoja. Luku RA-2-merkinnän edessä osoittaa loma-asuntojen enimmäismäärän. Loma-asunnon enimmäiskoko on 75 kerros-m2. Loma-asuntoa kohden saa rakentaa erillisiä talousrakennuksia 25 kerros-m2. YLEINEN VENEVALKAMA-ALUE YKSITYINEN VENEVALKAMA-ALUE LUONNONSUOJELUALUE Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Erityistä huomiota on kiinnitettävä geologisesti arvokkaiden harjumuodostumien ja -maisemien, kallioalueiden, suoluonnon, rantakosteikkojen sekä luonnontilaisten lehtojen suojeluun. RakL 135 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen ja muokkaaminen, metsänhakkuu sekä muut alueen ja maiseman luonnontilaa muuttavat toimenpiteet kunnes siitä on muodostettu

luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan vahvistamisesta alkaen. Tämän jälkeen alueella on voimassa RakL 124a :n mukainen toimenpidekielto SL-alueen määräykset eivät koske alueita, joille on perustettu luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue. LUONNONSUOJELUALUE. KANSALLISPUISTO MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuunottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden rakennuksia. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MAA- JA METSÄTALOUSALUE Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Peltoaukeat on pyrittävä säilyttämään viljelykäytössä. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuunottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta sekä maa- ja metsätalouden rakennuksia. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA JA/TAI ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuunottamatta maa-ja metsätalouden rakennuksia sekä yleistä virkistystä palvelevia vähäisiä rakennuksia ja rakennelmia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantamaisemien, geologisesti arvokkaiden harjumuodostumien ja -maisemien, kallioalueiden, suoluonnon, rantakosteikkojen sekä luonnontilaisten lehtojen vaalimiseen. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA JA/TAI ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantamaisemien, geologisesti arvokkaiden harjumuodostumien ja -maisemien, kallioalueiden, suoluonnon, rantakosteikkojen sekä luonnontilaisten lehtojen vaalimiseen. VESIALUE VAHVISTETTAVAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA KOKOOJAVÄYLÄ OHJEELLINEN JALANKULKUREITTI OHJEELLINEN LAIVA- JA VENEREITTI VEDENHANKINNALLE TÄRKEÄ POHJAVESIALUE Alue on ympäristökeskuksen luokituksen mukaan I-luokan vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua.

Osa-alueella rakentamista tai muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varstointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laadunmuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE Alue on ympäristökeskuksen luokituksen mukaan II-luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, ettei alueen käyttömahdollisuuksia vesilähteenä vaikeuteta tai heikennetä pohjavesivarojen laatua. Osa-alueella rakentamista tai muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella on kemikaalien ja pohjavesien kannalta haitallisten jätteiden varstointi kielletty. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennusten sisätiloihin tai suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään varastoitavan öljyn enimmäismäärää. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laadunmuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden korkeuteen. MUU POHJAVESIALUE Alue on ympäristökeskuksen luokituksen mukaan III-luokan muu pohjavesialue. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että vältetään pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavat toimenpiteet. Osa-alueella rakentamista tai muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) ja 22 (pohjaveden pilaamiskielto). SAUNAN RAKENNUSALA Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 m2. Luku sa-merkinnän jäljessä osoittaa saunojen lukumäärän jos se on enemmän kuin yksi. YMPÄRISTÖ- TAI LUONNONARVOJA OMAAVA ALUEEN OSA JA KOHDE RakL 135 :n nojalla määrätään, että alueella ovat kiellettyjä sellaiset maankamaraan, vesistöön, ja kasvillisuuteen liittyvät toimenpiteet, jotka vaarantavat alueen suojeluarvot. Alueella on voimassa RakL 124a :n mukainen toimenpidekielto. Numero viittaa ympäristöselvitykseen. MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty ilman lain nojalla saatua lupaa.

Numero viittaa kaavaselostuksen kohtaan 1.5. MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Numero viittaa kaavaselostuksen kohtaan 1.5. ALUE, JOLTA ON LÖYDETTY MERKKEJÄ MUINAISMUISTOISTA MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA MERIARKKEOLOGINEN KOHDE Kohteeseen kajoaminen on kielletty ilman lain nojalla saatua lupaa. Numero viittaa kaavaselostuksen kohtaan 1.5. KULTTUURI- TAI RAKENNUSHISTORIALLISIA ARVOJA OMAAVA ALUEEN OSA JA KOHDE Rakennuslain 135 :n nojalla määrätään, että alueella ovat kiellettyjä sellaiset toimenpiteet, jotka vaarantavat alueen suojeluarvot. Numero viittaa ympäristöselvitykseen. ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN Alueen merkintä koskee maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita rakennuksineen. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja rakennettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen maisemallista, kulttuurihistoriallista tai luonnonolosuhteista johtuvia arvoja vaaranneta tai heikennetä. RAKENNUSPAIKKAA JA RAKENTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Rakennuksen ja rantaviivan väliin on jätettävä riittävä suojapuusto. Rakennusten vähimmäisetäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta on - sauna 15 m - muut rakennukset kuin venevaja 30 m Rakennusviranomainen voi myöntää etäisyyttä koskevasta määräyksestä poikkeuksen, jos se maasto-olosuhteiden johdosta on perusteltua ja rakennus sopeutuu maastoon ja maisemaan. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan. VESI- JA JÄTEHUOLTOA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Pesuvesiä ei saa päästää puhdistamatta vesistöön. Pesuvesien ja talousvesien maaperäkäsittelyä varten on järjestettävä 2-3 -osainen saostuskaivo ja imeytysojat tai maasuodatin vähintään 20 metrin etäisyydelle keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta. Vähäisille pesuvesimäärille voidaan käyttää imeytyskaivoa tai -kuoppaa. Rakennuslupaviranomainen voi maasto-olosuhteiden perusteella myöntää etäisyydestä poikkeuksen. Jätevesien imeyttäminen maaperään pohjavesialueilla on kielletty, maasuodatinta voidaan yleensä käyttää. Maasuodattimen jälkeen jätevedet tulee johtaa pinta- ja pohjavesien kannalta turvalliseen paikkaan. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä hakijan on esitettävä talousveden hankintaa ja jätevesien käsittelyä koskeva suunnitelma riittävine maaperä- ja korkeusasematietoineen.

RA-alueita koskevat seuraavat määräykset: Vesikäymälän rakentaminen on kielletty alueella jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä. Kompostikäymälä tai tiivispohjainen kuivakäymälä on rakennettava vähintään 20 metrin etäisyydelle keskiveden pinnan mukaisesta rantaviivasta. YLEISET MÄÄRÄYKSET SL-, M-, MT-, MU-, LV-, V- ja VV-alueilta on yleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus sijoitettu saman maanomistajan AT-, A-, AM-, R- ja RA-alueille. SUOSITUKSET RA-alueilla suositeltava käymälä on muu ratkaisu kuin vesikäymälä. Metsänhoidossa noudatetaan Metsäkeskus Tapion antamia luonnonläheistä metsänhoitoa koskevia metsänhoitosuosituksia. RAKENNUSLUVAN SAA MYÖNTÄÄ TÄMÄN YLEISKAAVAN MUKAISELLA RA- ALUEELLA SIINÄ MÄÄRÄTYN LOMARAKENNUKSEN RAKENTAMISEEN ILMAN VAHVISTETTUA RANTAKAAVAA. Mittakaava 1:15 000 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen Tiina Junnilainen dipl.ins. Tekn. yo Osayleiskaava ollut nähtävänä. (RakL 29 ) 7.12.1998-5.1.1999. Osayleiskaava hyväksytty kunnanvaltuustossa 22.3.1999. Osayleiskaava vahvistettu ympäristökeskuksessa 2.8.2000