AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA

STLTK 10.6.2015 32, liite 3 AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 21.5.2015 AS/HO 1.6.2015 KT

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄ HOITOTYÖ... 4 2.1 Lähijohtaminen... 6 2.2 Henkilöstömitoitus... 6 3 TOIMINTAMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ... 7 4 JOHTOPÄÄTÖKSET... 7

3 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien tulee varautua kasvavaan ikäihmisten joukkoon järjestäessään palveluitaan. Tutkimusten mukaan ikäihmiset haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämän vuoksi kuntoutus ja kuntouttavan työotteen käyttäminen hoitotyössä on noussut ajankohtaiseksi. Kuntoutumista edistävä hoitotyö tukee ja parantaa ikäihmisen toimintakykyä ja näin osaltaan mahdollistaa ikäihmisen kotona asumisen itsenäisesti tai tukitoimien avulla mahdollisimman pitkään. (STM 2008.) Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan pitkäaikaishoivan rakenneuudistuksen tavoitteena ovat ikäihmisten toiveiden mukaiset kodinomaiset yksiköt. Akuuttihoidon jälkeen käynnistyvä kuntoutus ja kuntouttava hoito ovat tuloksellisia, ja niihin panostaminen estää pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista. Kaikkiin palveluihin on sisällytettävä ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon. (STM 2008.) Kuntouttava työote on kuntoutujaa kunnioittava ja asiakaslähtöinen tapa tehdä hoitotyötä ja se on tavoitteellista toimintaa. Tavoitteiden asettaminen lähtee potilaan toimintakyvyn muutoksista ja jäljellä olevista voimavaroista sekä niiden hyödyntämisestä. Tavoitteet sovitaan yhdessä potilaan, hänen läheisensä ja moniammatillisen tiimin kanssa ja ne kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Jotta tavoitteet toteutuvat, on kaikkien osapuolten sitouduttava niihin. (Väänänen-Sainio ym. 2002.) Juuan kunnan tulee muuttaa ikäihmisten palvelurakennetta avohoitopainotteiseen suuntaan rajoittamalla tehostetun palveluasumisen paikka tarpeen lisääntymistä. Tällä tarkoitetaan kotihoidon tavoitettavuuden parantamista ympärivuorokautiseksi, omaishoidon tukemista vuorohoitopaikkoja lisäämällä ja tarjoamalla ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa omaishoitajille. 1.1.2015 voimaan tulleen vanhuspalvelulain perusteella (30.12.2014/1351) kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 2012). Nämä tekijät toimivat perusteluna sille, että Juuan kunnan vuodeosaston pitkäaikaispaikat on lakkautettu. Sotaveteraaneille voidaan edelleen tarjota Valtionkonttorin kustantamaa laitoshoitoa. Laitospaikkoja on jäljellä enää kaksi ja tällä hetkellä vuodeosasto on 14-paikkainen.

4 2 KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄ HOITOTYÖ Akuutti- ja arviointiyksikön arvoina toimivat voimavaralähtöisyys sekä itsemääräämisoikeus. Uudessa terveydenhuoltolaissa (2010) painotetaan terveyden edistämisen tärkeyttä ja voimavaralähtöistä lähestymistapaa potilasohjauksessa. Voimavaralähtöisyydellä tarkoitetaan potilaan omien voimavarojen tunnistamista ja käyttöön ottamista ohjauksen näkökulmasta. Tarkoituksena on potilaan voimavarojen ja vahvuuksien esille nostaminen sen sijaan, että häntä kehotettaisiin kiinnittämään huomiota heikkouksiinsa. (Routasalo ym. 2009.) Yksilöllisyyttä korostetaan sillä, että ikäihmisen kanssa tehdään yhdessä hoitosuunnitelma, joka perustuu hänen yksilöllisiin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin voimavaroihinsa ja niiden tukemiseen. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan, että potilas saa päättää omista tavoitteistaan ja tavoista, joilla niihin pyritään. Kuntouttavalla työotteella tarkoitetaan akuutti- ja arviointiyksikköön tulevan potilaan tukemista ja aktivoimista itsenäiseen toimintaan hoitotyön keinoin, jotta hän osastojakson päätyttyä selviytyy omassa asuin- ja elinympäristössään. Toiminta näkyy päivittäisissä hoitotilanteissa siten, että ikäihminen tekee itse kaiken sen minkä pystyy, hoitotyöntekijä motivoi ja ohjaajaa sekä auttaa tarvittaessa. Kuntouttavassa työotteessa kiinnitetään paljon huomiota fyysiseen toimintakykyyn, koska sillä on suuri vaikutus potilaan itsenäiseen selviytymiseen. Tämä tarkoittaa toimintakykyä ylläpitävää runsasta päivittäistä jalkeilla oloa ja osallistumista ohjattuun toimintaan. (Väänänen-Sainio ym. 2002.) Hoitaja toimii akuutti- ja arviointiyksikössä moniammatillisessa tiimissä tukien ikääntyneen henkilön toimintakykyä opettamalla, ohjaamalla ja kannustamalla. Hoitajan tehtävään sisältyy myös hoidon koordinointi sekä omaisten ohjaus ja tuki. Hoitajan toiminnan lähtökohtana on yhteinen kuntoutumista edistävä toimintafilosofia. Keskeistä on tunnistaa ne ikääntyneet henkilöt, joiden toimintakykyä voidaan parantaa. (Vähäkangas 2010.) Kuntoutumista edistävän hoitajan toimintaa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä voidaan kuvata laitoshoitoon ja palveluasumiseen (assisted living) kehitetyllä Res-Care -mallilla (kts. Kuvio 1). Mallin keskiössä ovat hoitajan ja asiakkaan vuorovaikutus ja siihen liittyvät tekijät. Vuorovaikutuksen kontekstina on se ympäristö, jossa toimintaa tapahtuu. Yleiset toimintalinjaukset ohjaavat toimintaa ja vuorovaikutusta henkilöiden välillä. Hoidon tuloksellisuuteen vaikuttavat asiakkaan motivaatio, usko omiin kykyihin toimia kuntoutumista

5 edistävästi ja luottamus siihen, että kuntoutuminen on mahdollista ja että toiminnasta voi seurata hyvä tulos. Hoitajan näkökulmasta keskeistä on hänen oma osaamisensa ja kykynsä motivoida asiakasta harjoittelemaan. Asiakkaan näkökulmasta riittävä tiedon saanti, mahdollisuus vertaistukeen ja kyky hyödyntää sitä. (Resnickin 2009b, viitattu lähteessä Vähäkangas 2010.) Kuntoutumista edistävä toiminta perustuu yhteiseen toimintafilosofiaan ja yhteisiin toimintalinjoihin. Osaamista lisäämällä voidaan tehostaa hoitajan kuntoutumista edistävää toimintaa. Kuntoutumista edistävä toiminta näyttää myös parantavan hoitajien työtyytyväisyyttä. Res-Care-mallin peruslähtökohtana on ihmisen toimintakyky ja siihen liittyvät mahdollisuudet ja rajoitukset, usko kuntoutumisen mahdollisuuteen ja motivaatio. Ammattitaitoinen hoitaja ottaa huomioon nämä tekijät asiakkaan kuntoutumisen tukemisessa. Johtamisen avulla tuetaan kuntoutumista edistävää toimintafilosofiaa ja edistetään yhteisen toimintamallin toteuttamista. (Resnickin 2009, viitattu lähteessä Vähäkangas 2010.) Kuvio 1. Kuntoutumista edistävä toiminta (mukaillen Resnickin 2009 teoksessa Vähäkangas 2010)

6 2.1 Lähijohtaminen Lähijohtajan rooli on keskeinen organisaation strategian käytäntöön juurruttamisessa, hoitajien osaamisen ja osallistumisen tukemisessa sekä korkeatasoisten hoidon tulosten tuottamisessa. Lähijohtajalla on myös tärkeä tehtävä toiminnan tuottavuuden turvaamisessa. Tässä toimintasuunnitelmassa hoitotyön johtaminen nähdään toimintana, joka sijoittuu akuutti- ja arviointiyksikön kontekstiin ja jonka lähtökohtana on kuntoutumista edistävä toimintafilosofia. Hoitohenkilökunnan lähijohtajana toimii osastonhoitaja. Osastonhoitajan työ sisältää käytännön hoitotyön sekä osaamisen johtamista henkilöstön kehittämistä, strategista suunnittelua sekä moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista. (Vähäkangas 2010.) Osastonhoitajan tehtävinä akuutti- ja arviointiyksikössä ovat henkilöstön osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen, työtyytyväisyyden ja jaksamisen tukeminen. Näillä kaikilla on yhteys hoidon laatuun ja hoidon tuloksiin. (Vähäkangas 2010.) 2.2 Henkilöstömitoitus Henkilökunnan määrä tulee olla riittävä suhteutettuna potilasmäärään, jotta hoitohenkilökunnalla on aikaa työskennellä kuntouttavasti. (Isomäki 2009.) Hyvä henkilöstön mitoitus lääketieteellistä hoitoa vaativien asiakkaiden ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 0,8 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden (STM 2008). Henkilöstön mitoittamisessa asiakkaiden fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hoitoisuuden on oltava suunnittelun perustana. Olennaisen tärkeää on ottaa huomioon ikääntyneen ihmisen oikeudet ja toiminnalle asetetut laatu- ja vaikuttavuusvaatimukset eli se, mitä halutaan saada aikaan. Henkilöstön mitoittamisen haasteena on lisäksi turvata saumaton hoito- ja palvelukokonaisuus ja palveluiden jatkuvuus ikäihmisille sekä minimoida henkilöstön vaihtuvuus. (Isomäki 2009; STM 2008.) Henkilöstömitoitus on onnistunut, kun ikääntyneen ihmisen hoito- ja palvelutarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan sekä vaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia palveluja asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. (STM 2008.)

7 3 TOIMINTAMALLI KÄYTÄNNÖSSÄ Akuutti- ja arviointiyksikössä hoidetaan äkillisesti sairastuneita perusterveydenhuollon hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevia, keskussairaalasta jatkohoitoon ja kuntoutukseen tulevia, sekä moniammatillista arviointia ja kuntoutusta tarvitsevia geriatrisia potilaista, sekä saattohoitoa tarvitsevia potilaita. Toiminnan tavoitteena on parantaa potilaan toimintakykyä siten, että hän pystyy olemaan kotona mahdollisimman pitkään ilman, että häntä tarvitsee sijoittaa jatkohoitoon hoivakotiin. Lisäksi tavoitteena on saattohoitopotilaiden mahdollisimman laadukas loppuelämä. Akuutti- ja arviointiyksikön henkilökuntaan ja moniammatilliseen verkostoon kuuluvat vastuulääkäri, vastuuhoitaja, kotiuttava sairaanhoitaja, muistihoitaja, fysioterapeutti ja muuta hoitohenkilökuntaa. Akuutti- ja arviointiyksikössä on yhteensä 14 potilaspaikkaa, joista 2 voidaan osoittaa saattohoitoa tarvitseville ja 1-2 paikkaa eristystä tarvitseville potilaille. Henkilökunta laskettuna 0,8 hoitajamitoituksella tekee 11 hoitajaa. Potilaan tullessa akuutti- ja arviointijaksolle tehdään hänelle alkukartoitus. Hoitosuunnitelma tehdään moniammatillisessa työryhmässä yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa. Suunnitelma arvioidaan säännöllisin väliajoin ja sitä muokataan tarvittaessa. Arviointijakson on suunniteltu kestävän 5-14 vuorokautta, kunkin potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Varsinainen arviointijakson sisältö tulee muokkautumaan valmiiseen muotoonsa vasta toimintamallin käyttöönoton jälkeen. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Toiminnan kehittämiseksi voidaan esittää seuraavat johtopäätökset: toiminnalla tuetaan potilaiden kotona asumista ja toteutetaan Juuan kunnan ikäpoliittista strategiaa

8 akuutti- ja arviointiyksikön toiminnan aloittaminen ei aiheuta lisäkustannuksia, koska muutos toteutetaan olemassa olevilla resursseilla toimintaa tehostamalla ja uudelleen organisoimalla. vuodeosaston pitkäaikaispaikkoja on vähennetty lakiin perustuen toimintaa kehitetään perustamalla 14 -paikkainen akuutti- ja arviointiyksikkö. muutoksella tulee olemaan vaikutusta henkilöstöön ja sen sijoittumiseen, kun henkilöstön määrä muutoksen yhteydessä vähenee 17:stä 11:een. Henkilöstöä tullaan siirtämään kunnanvaltuuston hyväksymän Juuan kunnan vanhustenhuollon ja terveyskeskuksen toimintojen kehittämistä koskevan selvityksen mukaisesti kotihoitoon ja palveluasumiseen.

9 LÄHTEET Isomäki K. 2009. Kuntouttavan työotteen kehittämisprosessi Oulun seudun kuntoutussairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Vanhustyön koulutusohjelma Geronomi. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Juuan kunnan ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma 2010 2015. http://www.juuka.fi/fi/document.cfm?doc=show&doc_id=65. Luettu 30.1.2015 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 2012. http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980?search%5btype %5D=pika &search%5bpika%5d=ik%c3%a4%c3%a4n%2a#l3p14a. Luettu 5.2.2015. STM. 2008. Ikäihmisten palveluiden laatusuositus. http://www.stm.fi/c/docment_library/get_file?folderid=28707&name=dlfe3672.pdf&title=ik aihmisten_palvelujen_laatusuositus_fi.pdf Luettu 30.1.2015 Routasalo P, Airaksinen M, Mäntyranta T & Pitkälä K. 2010. Potilaan omahoidon tukeminen. Duodecim, 125, 2351 2359. Terveydenhuoltolaki. 2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326. Luettu 30.1.2015 Vähäkangas T. 2010. Kuntoutumista edistävä hoitajan toiminta ja sen johtaminen pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tampere: Juvenes Print. Väänänen-Sainio R, Lotvonen S & Heikkinen-Vainio M. 2002. Ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen. Alueellisen vanhustyön ITTE -projektin loppuraportti. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, alueellinen vanhustyö. Oulu.