KIRJALLINEN KYSYMYS 1229/2002 vp Minimiäitiyspäivärahan korotuksen kostautuminen kotihoidon tuen lisäosaan Eduskunnan puhemiehelle Kansalaisten yhteydenotoista on ilmennyt, että minimiäitiyspäivärahan korotus yhdellä eurolla kostautuu kotihoidontuen lisäosaan niin, että käteen jää nyt rahaa vähemmän kuin ennen minimiäitiyspäivärahan korotusta. Osittainen hoitoraha on kalenterikuukaudessa 63,07 euroa. Tukeen on oikeutettu ainoastaan toinen lapsen vanhemmista tai yksi lapsen muu huoltaja. Hoitolisä määräytyy perheen tulojen perusteella, eli vain kaikkein huonotuloisimmilla on mahdollista saada sitä. Kotihoidontukilain 10 a :ssä sanotaan: "Päätettäessä lasten päivähoidosta määrättävästä maksusta otetaan perheen tuloina huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot." Näin ollen äitiyspäivärahan korotus vaikuttaa hoitolisään ja merkitsee siis kaikkein köyhimmille lapsiperheille tukien leikkausta. Vaikuttaa siltä, että hallitus ei ole ottanut tätä lainkaan huomioon laskelmissaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Oliko hallituksen tarkoitus, että minimiäitiyspäivärahan korotus vähentää kotihoidon tuen lisäosan saajien tulotasoa? Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2003 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1229/2002 vp: Oliko hallituksen tarkoitus, että minimiäitiyspäivärahan korotus vähentää kotihoidon tuen lisäosan saajien tulotasoa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (LKYTL) säädetään siitä taloudellisesta tuesta, jota suoritetaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Lastenhoidon tukena maksetaan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea sekä osittaista hoitorahaa. Taloudellinen tuki on vaihtoehto kunnan järjestämälle päivähoidolle. Kotihoidon tuki on taloudellista tukea perheelle, jolla on alle kolmivuotias lapsi. Vanhempainrahakauden aikana perheessä katsotaan aina olevan alle kolmivuotias lapsi. Kotihoidon tuen hoitorahaa voidaan maksaa kaikista alle kouluikäisistä lapsista. Jos lapsi on yli kolmivuotias, edellytetään lisäksi, että perheeseen kuuluu alle kolmivuotias, samalla tavalla hoidettu lapsi. Tällä tarkoitetaan sitä, että alle kolmivuotiaan osalta ei ole valittu kunnan järjestämää päivähoitoa. Hoitorahaa maksetaan perheen kustakin tukeen oikeuttavasta lapsesta. Hoitorahan määrä on yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 252,28 euroa ja kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta 84,09 euroa sekä kustakin muusta lapsesta 50,46 euroa kalenterikuukaudessa. Kotihoidon lisäosaa maksetaan yhdestä kotihoidon tuen hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta. Hoitolisä on tulosidonnainen, ja sen maksaminen edellyttää, että perheen tulot eivät ylitä laissa määrättyjä rajoja. Kotihoidon tuen hoitolisän täysi määrä on LKYTL:n 5 :n mukaan 168,19 euroa kalenterikuukaudessa. Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen kuukausitulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyvää tulorajaa. Tulorajan ylittävä tulo vähentää täyttä määrää perheen koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella. Tulorajaa määrättäessä otetaan huomioon perheen lapsista kaksi nuorinta valintaoikeuden piirissä olevaa. Tuloina huomioidaan palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteistaloudessa elävän henkilön sekä enintään kahden tulorajoja määrättäessä huomioidun lapsen veronalaiset ansio- ja pääomatulot lukuun ottamatta eräitä etuoikeutettuja tuloja. Tulokäsite on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :ssä. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa on erikseen säädetty perheen oikeudesta saada lastenhoidon tukea samalta ajalta kuin perheellä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa taikka isyysrahaa välittömästi vanhempainrahakauden päätyttyä pidettävältä isyysrahakaudelta. LKYTL:n 4 :n 5 momentin mukaan kotihoidon tuen hoitorahana maksetaan perheen hoitorahaan oikeuttavista lapsista kulloinkin maksettavien kotihoidon tuen hoitorahojen yhteismäärän ja vanhempainpäivärahan erotus. LKYTL:n 6 :n 2 momentin mukaan otetaan hoitolisää maksettaessa vanhempainpäivärahasta huomioon tulona vain se osa, joka ylittää niiden hoitorahojen yhteismäärän, johon perhe ku- 2
Ministerin vastaus KK 1229/2002 vp Päivi Räsänen /kd nakin aikana on oikeutettu. Esimerkiksi jos äiti hoitaa lapsia kotona ja hänen vanhempainrahansa määrä on vähimmäispäiväraha eli 11,45 euroa, on päivärahan määrä kuukaudessa 286,25 euroa. Jos perheellä on vastasyntyneen lisäksi 2-, 3- ja 5-vuotiaat lapset, hoitorahojen määrä on 353,40 euroa kuukaudessa. Vanhempainpäivärahasta huomioidaan tulona vain se osa, joka ylittää hoitorahojen laskennallisen määrän, eli tässä esimerkissä hoitolisässä huomioidaan tulona 0 euroa, koska vanhempainrahat eivät ylitä hoitorahojen yhteismäärää. Kotihoidon tuen lisäosa on pienituloisille perheille tarkoitettu tulosidonnainen etuus. Hoitolisän määrään vaikuttavat perheen kokonaiskuukausitulot siten, että tulorajan ylittävä tulo vähentää täyttä määrää perheen koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella. Vähimmäispäivärahojen korottamisella on pyritty korjaamaan lapsiperheiden taloudellista asemaa. Kysymyksessä esiin tuotu tilanne voi kuitenkin johtua päivärahan ja puolison työtulojen yhteismäärästä sekä perhekoosta. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastuualueensa osalta ottanut esiin lähivuosien avainkysymyksien linjauksissa lapsiperheiden aseman. Lapsiperheille suunnattuja palveluja ja etuuksia tullaan osana laajempaa kokonaisuutta kehittämään edelleen ja tässä yhteydessä lapsiperheiden elämäntilanteisiin liittyvien erilaisten etuuksien painotuksiin ja tasoihin tullaan myös kiinnittämään huomiota. Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1229/2002 rd: Var det regeringens avsikt att förhöjningen av minimibeloppet av moderskapspenningen sänker inkomstnivån för personer som beviljats tilläggsdelen till stödet för hemvård av barn? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn (LSHPB) föreskrivs om ekonomiskt stöd för ordnande av vård av barn. Stöd för vård av barn betalas i form av stöd för hemvård, stöd för privat vård samt partiell vårdpenning. Det ekonomiska stödet utgör ett alternativ till kommunal dagvård. Stödet för hemvård är ett ekonomiskt stöd som betalas till familjer som har ett barn under tre år. Under den tid föräldrapenning betalas anses alltid familjen ha ett barn som är under tre år. Vårdpenningen enligt stödet för hemvård av barn kan betalas för varje barn under skolålder. Om barnet är över tre år förutsätts dessutom att i familjen finns ett barn under tre år som sköts på samma sätt. Härmed avses att föräldrarna inte valt en kommunal dagvårdsplats för det barn som är under tre år. Vårdpenning betalas för varje stödberättigande barn i familjen. Beloppet av vårdpenningen är 252,28 euro för ett barn under tre år och 84,09 euro för varje följande barn under tre år samt 50,46 euro per kalendermånad för varje annat barn. Tilläggsdelen till stödet för hemvård av barn betalas för ett barn i familjen som berättigar till vårdpenning enligt stödet för hemvård av barn. Vårdtillägget är inkomstbundet och en förutsättning för betalning av stödet är att familjens inkomster inte överskrider de gränser som fastställs i lagen. Det fulla beloppet av vårdtillägget till stödet för hemvård av barn är enligt 5 LSHPB 168,19 euro per kalendermånad. Vårdtillägget betalas till fullt belopp då familjens månadsinkomster inte överskrider den inkomstgräns som bestäms enligt familjens storlek. De inkomster som överskrider inkomstgränsen minskar vårdtilläggets fulla belopp med en procentandel som bestäms enligt familjens storlek. Då inkomstgränsen bestäms beaktas i familjens storlek de två yngsta av de barn som omfattas av rätten att välja dagvårdsform. Som inkomst beaktas klientens samt en med honom eller henne i gemensamt hushåll i äktenskap eller i äktenskapsliknande förhållanden levande persons eller högst två barns som beaktats vid fastställandet av inkomstgränserna skattepliktiga förvärvs- och kapitalinkomster, med undantag för vissa prioriterade inkomster. Inkomstbegreppet har fastställts i 10 a lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården. I lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn föreskrivs särskilt om familjens rätt att få stöd för barnavård för samma tid som den för vilken familjen har rätt till moderskaps-, särskild moderskaps-, föräldra- eller partiell föräldrapenning eller faderskapspenning för faderskapspenningsperioden omedelbart efter föräldrapenningsperioden enligt sjukförsäkringslagen. Enligt 4 5 mom. LSHPB betalas i vårdpenning enligt stödet för hemvård skillnaden mellan det 4
Ministerns svar KK 1229/2002 vp Päivi Räsänen /kd sammanlagda beloppet av de vårdpenningar som skall betalas och föräldrapenningen. Enligt 6 2 mom. LSHPB beaktas såsom inkomst när vårdtillägget betalas av föräldrapenningen endast den del som överstiger det sammanlagda beloppet av de vårdpenningar som familjen vid ifrågavarande tidpunkt har rätt till. Om modern exempelvis sköter barnen hemma och beloppet av hennes föräldrapenning motsvarar minimibeloppet av dagpenningen, d.v.s. 11,45 euro, är dagpenningens belopp per månad 286,25 euro. Om i familjen förutom ett nyfött barn finns barn i åldrarna två, tre och fem år är vårdpenningarnas sammanlagda belopp 353,40 euro per månad. Av föräldrapenningen beaktas såsom inkomst endast den del som överstiger det kalkylerade beloppet av vårdpenningarna. I exemplet ovan beaktas alltså som inkomst 0 euro, eftersom föräldrapenningarna inte överstiger det sammanlagda beloppet av vårdpenningarna. Tilläggsdelen till stödet för hemvård av barn är en inkomstbunden förmån som är avsedd för familjer med låga inkomster. Familjens sammanlagda inkomster per månad inverkar på beloppet av vårdtillägget på så sätt att de inkomster som överskrider inkomstgränsen minskar vårdtilläggets fulla belopp med en procentandel som bestäms enligt familjens storlek. Genom att höja minimibeloppet av dagpenningen har man velat förbättra barnfamiljernas ekonomiska ställning. Den situation som beskrivs i spörsmålet kan dock bero på det sammanlagda beloppet av dagpenningen och makens arbetsinkomster samt på familjens storlek. I de riktlinjer som gäller nyckelfrågor inför framtiden har social- och hälsovårdsministeriet inom ramen för sitt eget ansvarsområde lyft fram barnfamiljernas ställning. Tjänster och förmåner som är riktade till barnfamiljer kommer att vidareutvecklas som en del av en större helhet och i samband med detta kommer man även att i frågor som gäller barnfamiljernas livssituation behandla prioriteringar med avseende på olika förmåner samt nivån på förmånerna. Helsingfors den 7 mars 2003 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5