KIRJALLINEN KYSYMYS 1266/2010 vp Kestävän metsätalouden rahoituslain toimivuuden parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä pääsi 20.4.2010 yhteisymmärrykseen uusiutuvan energian velvoitepaketin sisällöstä. Velvoitepakettiin sisältyi tavoite metsähakkeen käytön nostamisesta 13,5 milj. kuutiometriin. Samoin verovelvoitepakettiin sisältyi esitys nykyistä Kemera-tukea täydentävästä, kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitetusta pienpuun energiatuesta, jonka kokonaiskustannuksiksi arvioitiin n. 20 milj. euroa ja vuoden 2020 tilanteessa n. 36 milj. euroa. Pienpuun energiatuen valmistelusta ja yhteensovittamisesta Kemeralainsäädännön kanssa vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tuen notifioinnista muiden uusiutuvan energian velvoitepakettiin kuuluvien tukimekanismien notifioinnin yhteydessä. Tukimekanismi on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian. Jotta tukimekanismi toimii parhaalla mahdollisella tavalla, katson, että sen tulee olla metsänomistajalähtöinen, oikeudenmukainen, selkeä ja hallinnollisesti kevyt. Samoin sen tulee olla kestävää metsänhoitoa edistävää, mikä tarkoittaa sitä, että painon tulee olla erityisesti taimikoiden varhaishoidossa ja energiapuun markkinoilletulon edistämisessä, jotta se olisi yhdenmukainen hallituksen asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden kanssa. Jotta nämä tavoitteet tulisivat täytetyiksi, katson, että kestävän metsätalouden rahoituslaki ja tähän liittyvä pienpuun energiatuki vaativat seuraavat korjaukset: ympäristötuen perusteet on täsmennettävä ja toteutusselvityksen tukea on voitava myöntää myös yhteismetsien toimihenkilölle, jotta lain mukainen vaatimus toteutusselvityksen laatijan asiantuntemuksesta tuettavan toimenpiteen laadusta ja laajuudesta tulee täytetyksi. Reheviä kohteita koskevaa tukea nuoren metsän hoitoon on voitava myöntää useamman kerran samalle kohteelle kiertoajan kuluessa, mikäli taimikon perkaus ja harvennus on ensimmäisellä kerralla tehty vaatimuksen mukaisesti, mutta metsän suotuisa kehitys uhkaa vaarantua ylitiheyden vuoksi. Laista poistetaan energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat säädökset (luku 3), ja näistä säädetään omalla lailla. Näin kestävän metsätalouden rahoituslailla tuetaan metsänhoidollisia tavoitteita ja tuki kannustaa hoitamaan taimikot kuntoon ajoissa, jolloin vältetään nuorten metsien ränsistyminen. Laissa tulee huomioida sähköisen asioinnin kehittyminen (27 a Päätöksen allekirjoittaminen). Tähän liittyen myös valtioneuvoston asetusta kestävän metsätalouden rahoituksesta tulisi päivittää seuraavalla tavalla: Lämpösumman määrittämisessä käytetty tieto on päivitettävä vastaamaan uusinta saatavilla olevaa tietoa. Tukialueiden määrittämisessä käytetty kuntajako on päivitettävä ottaen huomioon kuntaliitokset. Asetuksessa määritettyihin tukisummiin on tehtävä tarpeelliset indeksikorotukset. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy kestävän metsätalouden rahoituslain toimivuuden parantamiseksi ja nuorten metsien hoidon toteutumiseksi, jotta uusiutuvan puuraaka-aineen kasvattaminen sekä bioenergian eri käyttömuotojen raakaaineen saanti turvataan? Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2011 Lauri Oinonen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 1266/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1266/2010 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy kestävän metsätalouden rahoituslain toimivuuden parantamiseksi ja nuorten metsien hoidon toteutumiseksi, jotta uusiutuvan puuraaka-aineen kasvattaminen sekä bioenergian eri käyttömuotojen raakaaineen saanti turvataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (544/2007) ja laki kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta (100/2011) ovat tarkoitus saattaa voimaan valtioneuvoston asetuksella samanaikaisesti pienpuun energiatuesta annetun lain (101/2011) kanssa. Pienpuun energiatuki voidaan saattaa voimaan sen jälkeen, kun Euroopan yhteisön komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvän tukijärjestelmän. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa komissiolle tehtävää ilmoitusta pienpuun energiatuesta. Komission hyväksymismenettelyn yhteydessä saattaa nousta esiin kysymyksiä, jotka vaativat lisäselvityksiä. Joka tapauksessa tarkoituksena on saattaa kestävän metsätalouden rahoituslaki muutoksineen ja pienpuun energiatukea koskeva laki voimaan niin pian kuin mahdollista komission hyväksynnän jälkeen. Yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden ja energiapuun korjuun ja haketuksen tukemiseen sovelletaan voimassaolevaa kestävän metsätalouden rahoituksesta annettua lakia (1094/1996) siihen asti kunnes lait (544/2007, 100/2011 ja 101/2011) on saatettu voimaan. Sekä kestävän metsätalouden rahoituslaissa että pienpuun energiatuesta annetussa laissa on yksityiskohtaisesti säädetty valtuudesta antaa valtioneuvoston tai maa- ja metsätalousministeriön asetus. Rahoitettavien toimenpiteiden yksityiskohtaisista rahoitusehdoista, tuen määräytymisen perusteista ja eri toimenpiteisiin myönnettävän tuen tasosta tullaan tarkemmin säätämään valtioneuvoston asetuksella. Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla tuki voidaan eriyttää alueittain metsätaloudellisten olosuhteiden ja hallinnollisten rajojen perusteella, jolloin luonnollisesti otetaan huomioon kuntien rajoissa tapahtuneet muutokset. Kestävän metsätalouden rahoituslaissa säädetään nuoren metsän hoidosta, että tukea voidaan myöntää taimikon perkaamiseen ja harvennukseen, verhopuuston poistoon ja harvennukseen sekä nuoren kasvatusmetsän harvennukseen. Lisäksi säädetään, että tukea nuoren metsän hoitoon voidaan myöntää vain kerran samalle kohteelle puuston kiertoajan kuluessa. Valtioneuvoston asetuksella ei voida poiketa laissa säädetystä. Tarkoituksena on, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin, että tuki myönnetään samansuuruisena hehtaaria kohden niin taimikonhoitokohteelle kuin nuoren kasvatusmetsän harvennukselle. Koska työkustannukset ovat taimikonhoidossa alhaisemmat kuin nuoren kasvatusmetsän harvennuksessa, tulee valtion tukemien töiden painopiste siirtymään taimikonhoitoon. Rahoitusehtojen yksinkertaistaminen edistää hallinnon kehittämistä entistä oikeudenmukaisemmaksi. Mitä tulee yhteismetsän tekemiin toteutusselvityksiin, säädetään kestävän metsätalouden ra- 3
Ministerin vastaus hoituslaissa, että tukea voidaan myöntää ainoastaan niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat muuna kuin omana työnä tehdyn toteutusselvityksen laatimisesta. Omaksi työksi katsotaan maanomistajan omalla tilallaan tekemästä työstä itse laatimansa toteutusselvitys. Siten ei ole estettä myöntää tukea yhteismetsän toimihenkilön laatimasta toteutusselvityksestä. Hallitus katsoo, että Kansallinen metsäohjelma 2015 toteuttamiseksi on tärkeää varata riittävästi määrärahaa kestävän metsätalouden rahoituslain ja pienpuun energiatuen nojalla rahoitettavien toimenpiteiden toteutukseen sitten, kun em. lait on saatettu voimaan. Pienpuun energiatukeen on varattu vuoden 2011 valtion talousarvion momentille 30.60.47 13,5 miljoonaa euroa. Vastaavasti talousarvion momentille 30.60.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) on varattu voimassaolevan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun ja uuden kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin toimenpiteisiin yhteensä 76,03 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö tulee seuraamaan pienpuun energiatuesta annettavan lain vaikutuksia puun energiakäyttöön ja raakapuun markkinoihin ja antamaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle selvityksen seurannan tuloksista vuoden 2012 loppuun mennessä kuten eduskunta on lausumassaan edellyttänyt. Kaikki tukijärjestelmät ovat määräaikaisia, joten niiden toimivuuden arviointia on tehtävä joka tapauksessa määrävälein. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2011 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 4
Ministerns svar KK 1266/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1266/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vad tänker regeringen göra för att förbättra verkningsfullheten hos lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk och implementera skötseln av unga skogar i syfte att producera mera förnybar träråvara och trygga tillgången på råvara för olika former av bioenergi? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk (544/2007) och lagen om ändring av lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk (100/2011) avses sättas i kraft genom ett statsrådsbeslut, tillika med lagen om energistöd för klenträd (101/2011). Energistödet för klenträd kan sättas i kraft efter att Europeiska kommissionen har godkänt det stödsystem som ingår i lagen. Jord- och skogsbruksministeriet bereder tillsammans med arbets- och näringsministeriet som bäst en anmälan om energistöd för klenträd som ska lämnas till kommissionen. Under kommissionens godkännandeförfarande kan det komma fram frågor som kräver ytterligare utredningar. Det är i varje fall meningen att lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk jämte ändringar och lagen om energistöd för klenträd ska sättas i kraft så fort som möjligt efter kommissionens godkännande. På skogsvårds- och skogsförbättringsåtgärder i privatskogar och stödjandet av skörd och flisning av energivirke tillämpas den gällande lagen om finansiering av hållbart skogsbruk (1094/1996) tills dess att lagarna (544/2007, 100/2011 och 101/2011) har satts i kraft. Både i lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk och i lagen om energistöd för klenträd ingår detaljerade bestämmelser om bemyndigandet att utfärda statsrådets eller jord- och skogsbruksministeriets förordningar. Detaljerade finansieringsvillkor för de åtgärder som finansieras, grunderna för fastställande av stöd och nivån på stöd som beviljas för olika åtgärder kommer att fastställas närmare genom en statsrådsförordning. Enligt lagen om ett hållbart skogsbruk kan stödet differentieras för olika områden enligt skogsbrukets förhållanden och administrativa gränser, varvid man givetvis beaktar de förändringar som sker i fråga om kommunernas gränser. I lagen om ett hållbart skogsbruk bestäms om skötseln av ungskog att stöd kan beviljas för röjning och gallring av plantbestånd, avlägsnande och gallring av långskärm samt gallring av gallringsskogar. Dessutom bestäms att stöd för vård av ungskog kan beviljas endast en gång för samma objekt under trädbeståndets omloppstid. Genom statsrådets förordning kan inte beviljas undantag från det som bestäms i lagen. Avsikten är att genom statsrådets förordning bestämma att ett lika stort stöd beviljas per hektar för ytor med plantskötsel som för ytor med unga gallringsskogar. Eftersom arbetskostnaderna för plantskötsel är lägre än för gallring av unga skogar, kommer tyngdpunkten för de arbeten som stöds av staten att ligga vid plantskötseln. En förenkling av finansieringsvillkoren främjar utvecklingen av en rättvisare administration. Beträffande verkställighets utredningar av samfälld skog bestäms i lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk att stöd kan beviljas endast för kostnader som uppkommer för utarbetan- 5
Ministerns svar de av verkställighetsutredningar som inte utförts som eget arbete. Som eget arbete betraktas verkställighetsutredningar som markägaren själv gjort på sin egen gård. Det finns således inget hinder för att bevilja stöd för en verkställighetsutredning som utarbetats för en samfälld skog av en tjänsteman. Regeringen anser att det med tanke på genomförandet av det Nationella skogsprogrammet 2015 är viktigt att reservera tillräckliga anslag för genomförande av åtgärder som finansieras med stöd av lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk och lagen om energistöd för klenträd, då de sagda lagarna har satts i kraft. För energistöd för klenträd har i 2011 års statsbudget anvisats 13,5 miljoner euro under moment 30.60.47. På motsvarande sätt har i statsbudgeten under moment 30.60.44 (stöd för tryggande av virkesproduktionens uthållighet) reserverats sammanlagt 76,03 miljoner euro för åtgärder enligt den gällande lagen om finansiering av hållbart skogsbruk och den nya lagen om finansiering av ett hållbart skogsbruk. Jord- och skogsbruksministeriet kommer att följa med hur lagen om energistöd för klenvirke inverkar på användningen av trä för energiproduktion och marknaderna för råvirke, och före slutet av 2012 avge en utredning om resultaten av uppföljningen till jord- och skogsbruksutskottet, så som riksdagen förutsätter i sitt uttalande. Alla stödsystem är tidsbundna, så en bedömning av deras verkningsfullhet bör i varje fall göra med fastställda mellanrum. Helsingfors den 3 mars 2011 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 6