Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2004 vp Vapaan toimittajan eläketurva Eduskunnan puhemiehelle Eläketurvakeskuksesta on yksittäisen tapauksen yhteydessä ilmennyt, että vapaan toimittajan työstä ei ole kertynyt eläkettä, koska kyseinen toimittaja ei ole ollut työsuhteessa lehtiin, joita hän on vapaana toimittajana palvellut. Aikoinaan toimittajaa on yksityisten tilitoimistojen taholta neuvottu maksamaan lehtimiestulojen verot ilman yrityksen perustamista sivutulojen veroprosentin mukaan. Onko niin, että saman henkilön "laulukeikka" esim. Kangasalan kunnalle on eläkelain alainen, mutta vuosien yhtämittainen vapaan toimittajan työ lehdille ei ole eläkelain alaista? Eläkejärjestelmä tarvitsee selkeyttämistä, jotta samasta paikasta saisi paperin, josta näkee koko kertymän. Eläketurvakeskuksen paperista ei selviä kunnallinen palvelus mm. opettajan työstä kertyneestä eläkkeestä. Tulisi siirtyä järjestelmään, jossa kansalainen saisi tiedon eri työsuhteistaan kertyneestä eläkkeestä ja yrittäjätoiminnastaan kertyneestä eläkkeestä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että kansalainen saa kerralla yhteisesti tiedon hänelle kertyneestä eläketurvasta ja onko niin, että vapaan toimittajan työstä ei kerry eläketurvaa ilman yrityksen perustamista tätä varten? Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2004 Lauri Oinonen /keskt Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 801/2004 vp: Mihin toimiin aiotaan ryhtyä, että kansalainen saa kerralla yhteisesti tiedon hänelle kertyneestä eläketurvasta ja onko niin, että vapaan toimittajan työstä ei kerry eläketurvaa ilman yrityksen perustamista tätä varten? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Suomessa yksityisten alojen ansioeläkejärjestelmän toimeenpano kuuluu työeläkevakuutusyhtiöille, eläkesäätiöille ja eläkekassoille. Järjestelmän yhteiselimenä toimii Eläketurvakeskus. Valtion eläkejärjestelmän toimeenpanosta vastaa Valtiokonttori. Kuntien eläkejärjestelmän toimeenpano kuuluu Kuntien eläkevakuutukselle. Työntekijän työ- ja ansiohistoria rekisteröidään kussakin ansioeläkejärjestelmässä erikseen. Tarkka ansiotietojen ja niiden perusteella karttuneen eläkkeen selvittäminen vaatii toistaiseksi henkilön kääntymistä asianomaisen eläkelaitoksen puoleen. Eläkejärjestelmien välistä yhteistyötä kuitenkin kehitetään jatkuvasti, ja vuoden 2004 alusta voimaan tulleen niin sanotun viimeisen laitoksen periaatteen mukaisesti vakuutettu saa pääsääntöisesti yhden yhteisen eläkepäätöksen kaikista ansioeläkejärjestelmistä. Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakiehdotusta, jonka tarkoituksena on yhdistää työntekijäin eläkelaki (395/1961; TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (134/1962; LEL) ja taiteilijoiden ja eräisiin erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki (662/1985; TaEL) yhdeksi uudeksi työntekijän eläkelaiksi. Tarkoituksena on, että lainmuutos tulisi voimaan vuoden 2007 alusta. Tässä yhteydessä valmistellaan lainmuutosta, jonka mukaan työntekijälle lähetettäisiin määrävälein rekisteriote, josta ilmenee hänen koko ansiohistoriansa ja siitä kertynyt eläke sekä yksityisen että julkisen sektorin työskentelystä. Kehitteillä oleva uusi koko työeläkejärjestelmän yhteinen ansiorekisteri (Arek Oy) muodostaa perustan tällaiselle rekisteriotteelle. Kysymyksessä esitetyn vapaan toimittajan eläketurvan on oikeuskäytännössä katsottu muodostuvan yrittäjän asemassa työskentelystä. Jos vapaan toimittajan tai vastaavan henkilön työskentely poikkeuksellisesti tapahtuisi työsuhteessa, työnantaja olisi velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä normaalisti työeläkelakien mukaisesti. Yrittäjien sosiaalivakuutusjärjestelmän lähtökohtana on, että yrittäjät itse kustantavat maksuillaan oman sosiaalivakuutuksensa. Yrittäjän vakuutusturvan tarve eroaa osittain palkansaajan asemassa olevan tarpeesta, ja yrittäjyyteen kuuluvaa yrittäjäriskiä ei ole tarkoituksenmukaista kattaa sosiaalivakuutuksella. Yrittäjän asemassa olevalle henkilölle karttuu eläkettä edellyttäen, että hän on tehnyt yrittäjien eläkelain (468/1969; YEL) mukaisen vakuutuksen. Asianmukaisesti vakuutetusta yrittäjätoiminnasta karttuu eläkettä riippumatta siitä, harjoitetaanko yrittäjätoimintaa yhtiömuodossa tai itsenäisenä yrittäjänä. Velvollisuus ottaa YEL-vakuutus ei ole sidottu siihen, missä muodossa yrittäjätoiminta tapahtuu. YEL-vakuutuksen voi ot- 2

3 Ministerin vastaus KK 801/2004 vp Lauri Oinonen /kesk taa takautuvasti kuluvalle vuodelle ja kolmelle edelliselle vuodelle. Eläketurvakeskus valvoo lähinnä verotietojen perusteella sitä, että yrittäjät vakuuttavat yrittäjätoimintansa asianmukaisesti. Koska valvonta on kuitenkin massaluonteista ja perustuu verottajan rekistereissä oleviin tietoihin, se ei ole täysin aukotonta. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyvän yrittäjyyden politiikkaohjelman eräänä tavoitteena on selvittää, miten voidaan kehittää yrittäjien sosiaaliturvan kannustavuutta. Tavoitteena on erityisesti alentaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Hallitusohjelmaan perustuen sosiaali- ja terveysministeriö asetti saakka kestäväksi toimikaudeksi työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää yrittäjien sosiaaliturvaan liittyviä kehittämistarpeita. Selvityksen tarkoituksena on löytää keinoja, joilla voidaan alentaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Työryhmän jatkotyön pohjalta hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 801/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder ämnar man vidta för att medborgaren skall få samtidig och samfälld information om det pensionsskydd han eller hon har tjänat in och är det så att pension inte intjänas för arbete som fri journalist om inte ett företag grundas för detta? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I Finland ankommer verkställandet av de privata branschernas förvärvspensionssystem på arbetspensionsbolagen, pensionsstiftelserna och pensionskassorna. Pensionsskyddscentralen fungerar som gemensamt organ för systemet. Statskontoret svarar för verkställandet av statens pensionssystem. Kommunernas pensionsförsäkring har till uppgift att verkställa kommunernas pensionssystem. Arbetstagarens arbets- och inkomsthistoria registreras separat i respektive förvärvspensionssystem. En noggrann utredning av uppgifterna om inkomsten och den pension som har tjänats in på grundval av denna kräver tills vidare att personen vänder sig till den behöriga pensionsanstalten. Samarbetet mellan de olika pensionssystemen utvecklas ändå kontinuerligt och i enlighet med principen om sista pensionsanstalt, vilken trädde i kraft vid ingången av år 2004, får den försäkrade som regel ett gemensamt pensionsbeslut från alla förvärvspensionssystem. För närvarande bereder social- och hälsovårdministeriet ett förslag som syftar till att sammanslå lagen om pension för arbetstagare (395/1961; APL), lagen om pension för arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden (134/1962; KAPL) och lagen om pension för konstnärer och särskilda grupper av arbetstagare (662/1985; KoPL) till en ny lag om pension för arbetstagare. Det är meningen att lagändringen skall träda i kraft vid ingången av år I detta sammanhang bereds en lagändring enligt vilken arbetstagaren med bestämda mellanrum skall tillsändas ett registerutdrag, av vilket framgår arbetstagarens hela inkomsthistoria och den pension som därigenom tjänats in på grundval av arbete som utförts såväl inom den privata som inom den offentliga sektorn. Det nya gemensamma inkomstregister för hela arbetspensionssystemet som är under utveckling (Arek Oy) skapar en grund för ett sådant registerutdrag. Det i spörsmålet nämnda pensionsskyddet för fria journalister har i rättspraxis ansetts uppstå på grundval av arbete som utförts i företagarställning. Om en fri journalist eller en motsvarande person i undantagsfall utför ett arbete inom ett anställningsförhållande är arbetsgivaren skyldig att försäkra sin arbetstagare på normalt sätt i enlighet med arbetspensionslagarna. Utgångspunkten för socialförsäkringssystemet är att företagaren själv med sina premier bekostar sin egen socialförsäkring. En företagares behov av försäkringsskydd skiljer sig delvis från en löntagares, och det är inte ändamålsenligt att den företagarrisk som hör samman med företagande täcks av socialförsäkringen. En person i företagarställning tjänar in pension under förutsättning att han eller hon har tecknat en försäkring enligt lagen om pension för företagare (468/1969; FöPL). På grundval av en tillbörligt försäkrad företagarverksamhet intjänas pension oberoende av om företagarverksamheten utövas i bolagsform eller 4

5 Ministerns svar KK 801/2004 vp Lauri Oinonen /kesk som självständig företagare. Skyldigheten att teckna en FöPL-försäkring är inte beroende av i vilken form företagarverksamheten sker. En FöPL-försäkring kan tecknas retroaktivt för det innevarande året och de tre föregående åren. Pensionsskyddscentralen tillser närmast på basis av skatteuppgifterna att företagarna försäkrar sin företagarverksamhet på ett tillbörligt sätt. Eftersom tillsynen ändå är av masskaraktär och grundar sig på de uppgifter som finns i skattemyndighetens register är den inte fullständigt vattentät. Ett av målen i det politikprogram för företagsamhet som ingår i regeringsprogrammet för statsminister Matti Vanhanens regering är att utreda hur den sociala tryggheten för företagare kan utvecklas till att bli mera sporrande. Målet är särskilt att sänka tröskeln för att etablera sig som företagare. Utgående från regeringsprogrammet tillsatte social- och hälsovårdsministeriet för en mandattid som pågår till en arbetsgrupp med uppgift att utreda de utvecklingsbehov som hänför sig till företagarnas sociala trygghet. Målet med utredningen är att hitta metoder med vars hjälp tröskeln för att etablera sig som företagare kan sänkas. På basis av arbetsgruppens fortsatta arbete vidtar regeringen behövliga åtgärder. Helsingfors den 9 november 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5