Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014 Nina Klinge-Nygård, suomenkielinen koordinoija Johdanto Uppsalan kunta on vuoden 2010 tammikuun 1. päivästä lähtien suomen kielen hallintoalue. Samanaikaisesti tuli voimaan laki (2009:724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä ja sen mukaan ruotsinsuomalaiset ovat kansallinen vähemmistö. Lain mukaan kunta on velvollinen tarjoamaan mm lasten- ja vanhustenhuoltoa suomen kielellä. Samoin suomenkielisten on voitava saada suomenkielistä palvelua asioidessaan kunnan kanssa. Ruotsinsuomalaista kulttuuria ja suomen kieltä on muutenkin tuotava esiin ja lasten kulttuurisen identiteetin ja oman kielen kehitystä on erityisesti edistettävä. Kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain (2009:724) viidennessä pykälässä sanotaan, että Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja mikäli mahdollista neuvoteltava vähemmistön edustajien kanssa näissä kysymyksissä. Yhteistyötä vähemmistöjen eli tässä tapauksessa ruotsinsuomalaisten kanssa korostetaan myös Tukholman läänin Lääninhallituksen kunnille ja maakäräjille antamassa informaatiossa (Länsstyrelsen i Stockholms län, 2010). Tukholman läänin Lääninhallituksella on yhdessä Saamekäräjien kanssa vastuu kuntien ja maakäräjien tekemän vähemmistötyön seurannasta eikä vähiten siitä, että hallintoviranomaisia informoidaan ja neuvotaan. Keitä ruotsinsuomalaiset ovat? Viisi kansallista vähemmistöä ovat kansanryhmiä, jotka eroavat enemmistöväestöstä ja jotka vanhastaan ovat asuneet Ruotsin alueella. Ruotsinsuomalaisia, jotka ovat yksi viidestä kansallisesta vähemmistöstä, on ollut Ruotsissa suunnilleen yhtä kauan kuin Ruotsin valtio on ollut olemassa, siis Kustaa Vaasan ajoista saakka (Länsstyrelsen i Stockholms län, 2010). Tukholmassa suomea on puhuttu ainakin 1400-luvulta saakka ja jo ennen sitä, mutta historiallisia todisteita on 1400-luvulta lähtien (Korkiasaari & Tarkiainen, 2000, 31-32). Toisen maailmansodan jälkeen alkoi suuri muuttoliike Suomesta Ruotsiin. Puhutaan push-andpull-vaikutuksesta: Suomi oli pahasti sodan runtelema kun taas Ruotsissa hyvinvointi oli aivan toista luokkaa ja maa tarvitsi työvoimaa. Maastamuuton syyt olivat taloudellisia ja joskus niihin oli myös poliittisia ja muita yhteiskunnallisia syitä kuten asuntopula (Allardt, 1996, 17-35; Korkiasaari & Tarkiainen, 2000, 135-154). 1960-luvulla Suomi koki rakenteenmuutoksen kun peltoja paketoitiin ja maatalous väheni. Työttömyys oli melko korkea ja väki hakeutui kaupunkeihin. Monille oli yhdentekevää lähtivätkö he Ruotsiin vai Helsinkiin. Tähän maastamuuttoon pohjautuu suureksi osaksi nykypäivän ruotsinsuomalainen väestö (Allardt, 1996, 17-35; Weckström, 2011, 8-10). Teollisuus ei erityisesti leimaa Uppsalaa niin kuin monia muita paikkakuntia, jotka ovat houkutelleet suomalaisia maahanmuuttajia. Uppsala on yliopistonsa ansiosta houkutellut opiskelijoita ja akateemikkoja Suomesta aina 1500-luvulta lähtien (Korkiasaari & Tarkiainen, 2000, 109-113). Nykyisin Uppsalassa asuu tilastollisen keskustoimiston (SCB 2012-12-31) mukaan noin 15 033 ensimmäisen polven (Suomessa syntynyttä), toisen polven (ainakin toinen vanhemmista syntynyt Suomessa) tai kolmannen polven (ainakin yksi isovanhempi isän tai äidin puolelta syntynyt Suomessa) ruotsinsuomalaista. Uppsalan kunnan tilastossa (Uppsala kommun, 1

2014) ilmoitetaan ulkomaalaistaustaiset henkilöt (syntynyt ulkomailla tai syntynyt Ruotsissa mutta molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) ja 31/12 2013 tämä luku oli Suomen osalta 4 464. Siihen sisältyy myös suomenruotsalaisten ryhmä. Tarvekartoituksen toteutus Vuoden 2014 tarvekartoitus on mukana saman vuoden toimenpide- ja aktiviteettisuunnitelmassa ja se on nähtävä seurantana vuonna 2011 tehdylle tarvekartoitukselle. Nämä kaksi kiertokyselyä (2011 ja 2014) eivät ole identtisiä, joten tuloksia ei voi suoraan verrata toisiinsa. Kunnan kanssa käydyssä neuvottelussa vähemmistön edustajat esittivät, että kunnan tulee syventää ja lisätä esikoulua ja äidinkieltä koskevia kysymyksiä vuoden 2014 kyselyssä ja niin tehtiinkin. Kysely on laadittu yhdessä yhteistyöryhmän vähemmistöedustajien kanssa. Yhteistyöryhmä kokoontuu noin kerran kuussa lukukausien aikana. Sen jäsenistä kymmenen edustaa vähemmistöä ja viisi on kunnan virkailijoita. Tarvekartoitus on täydennystä neuvonpitoryhmässä esiin tuleviin tarpeisiin ja toivomuksiin. Tarvekartoitus aloitettiin vuoden 2014 lokakuussa kyselyn avulla (liite 1). Se oli saatavana sekä kunnan kotisivulla että paperimuotoisena. Kyselyyn sai vastata joko suomeksi tai ruotsiksi ja viiden viikon ajan Upsalan ruotsinsuomalaisilla oli tilaisuus vastata kyselyyn. Tiedotimme kyselystä ilmoittamalla (liite 2) Upsala Nya Tidningissä, Uppsalatidningenissä, Ruotsin Suomalaisessa ja Suomen Uutisviikossa 1. Ruotsinsuomalaisille, yhdistyksille, järjestöille yms. lähetettiin lukuisia sähköpostitiedotteita. Suomenkielistä koordinoijaa haastateltiin myös Ruotsin Radion suomenkielisessä Sisuradio-ohjelmassa ja hän kävi myös useissa yhdistysten ja järjestöjen kokouksissa. Monet vähemmistöjen edustajat ja heidän järjestönsä ja yhdistyksensä olivat mukana ja levittivät tietoa kyselystä. Tuloksen yleistäminen Tulos voidaan yleistää ainoastaan kun kysymys on Uppsalan ruotsinsuomalaisista (yleistettävyys, kts. Bryman 2002, 199). Muiden hallintoalueen paikkakuntien profiili eroaa Uppsalasta. Uppsalassa asuu noin 15 033 ruotsinsuomalaista (SCB 2012-12-31) ja väestö on heterogeeninen. Kyselyyn ovat vastanneet aktiivit ja asiasta kiinnostuneet, mikä näkyy vastauksista ja kommenteista. On muistettava että vähemmistöön kuulumisessa on kyse itseidentifioinnista, jolloin siis yksilö tekee aktiivin valinnan. Yksilön etnisen alkuperän rekisteröinti on Ruotsissa kielletty henkilötietolain 13. pykälän mukaan (PUL 1998:204). Joissain kohdin tekstiä on sitaatteja talousten vastauksista. Jos vastaukset ovat ruotsiksi, heti niiden jälkeen on kirjoitettu vapaamuotoinen suomennos hakasulkeisiin. Valinta Kyselyyn tuli kaiken kaikkiaan 115 vastausta. Niistä 29 oli paperimuodossa ja 87 sähköisiä nettivastauksia. Kohdistimme kyselyn talouksille. 87 taloutta vastasi kyselyyn suomeksi ja 28 taloutta oli valinnut ruotsin vastauskieleksi. 1 Ruotsin Suomalainen ja Suomen Uutisviikko ovat kerran viikossa ilmestyviä ruotsinsuomalaisia lehtiä. 2

Tulokset 1. kysymys: Missä Uppsalan osassa sinä asut/taloutesi asuu? 112 henkilöä on vastannut kysymykseen missä Uppsalan osassa heidän taloutensa asuu. Näistä kolme taloutta on vastannut en tiedä. Runsaat kaksi kolmasosaa talouksista (75 kpl) asuu seuraavissa Uppsalan osissa: Danmarkin seutu Eriksberg Fålhagen Gamla Uppsala Gottsunda Gränby Luthagen Sala backe Sunnersta Svartbäcken Sävja-Bergsbrunna Årsta Nämä kunnanosat sijaitsevat keskeisessä Uppsalassa. Kaiken kaikkiaan oli valittavana 55 aluetta Uppsalassa, kts. Liite 1. 2. kysymys: Talouden ikäjakauma Kyselyyn vastanneiden 115 talouden mukaan niihin kuuluu 300 henkilöä (2,6 henkilöä taloutta kohti). Näistä 300 henkilöstä 18 on alle vuoden ikäisiä, 39 henkilöä on 1-5-vuotiaita, 44 henkilöä on 6-12 vuoden ikäisiä, kymmenen henkilöä 13-19-vuotiaita, 131 henkilöä 20-64-vuotiaita, 43 henkilöä 65-80-vuotiaita ja 15 henkilöä yli 80-vuotiaita. Ikä Henkilöluku Prosentti < 1 vuotta 18 6 1-5 vuotta 39 13 6-12 vuotta 44 15 13-19 vuotta 10 3 20-64 vuotta 131 44 65-80 vuotta 43 14 > 80 vuotta 15 5 300 100 19 prosenttia talouksien henkilöistä on 0-5-vuotiaita ja jos siihen lisätään 6-12-vuotiaat, tulee lasten osuudeksi 34 %. Yli 65-vuotiaita on myös 19 %. Vaikuttaa siltä, että perheet, joissa on lapsia ja pieniä lapsia, ovat vastanneet aktiivisimmin kyselyyn. 32 taloutta koostuu perheistä, joissa on pieniä lapsia (0-5-vuotiaita). 6-12-vuotiaita lapsia on 44 ja he asuvat 19 taloudessa. 3. kysymys: Suomea puhuvien henkilöiden määrä taloudessa Kaikkiaan 201 henkilöä puhuu suomea 110 taloudessa. Niiden henkilöiden määrä taloudessa jotka haluavat käyttää suomea. Kaikkiaan 190 henkilöä 92 taloudessa haluaa käyttää suomea. Kahdeksan taloutta ilmoittaa ettei niissä ole ketään, joka haluaa käyttää suomea. Se että henkilö osaa suomea ei välttämättä merkitse että hän haluaa käyttää kieltä. 4. kysymys: Jos käytät/ käytätte suomea, niin missä yhteyksissä haluat/haluatte tehdä niin? 93 taloutta on vastannut kysymykseen. Suuresta osasta vastauksista ilmenee, että suomea käytetään yksityisissä yhteyksissä: perheen, sukulaisten ja ystävien parissa sekä Suomen matkoilla, samoin suomalaisessa esikoulussa ja suomen kielen oppitunneilla. Monista vastauksista käy ilmi ettei suomea käytetä ellei tiedetä osaako toinen osapuoli suomea. Talouksissa kuunnellaan melko paljon suomenkielistä radiota, katsotaan tv-ohjelmia ja luetaan suomenkielisiä lehtiä. Myös kulttuuriohjelmiin osallistutaan silloin kun niitä on tarjolla. Jotkut vastaavat että he 3

haluavat käyttää suomea aina kun se on mahdollista. Vähän yli kymmenen taloutta ilmoittaa puhuvansa suomea töissä. Kotona ennen kaikkea. Aina missä on suomea puhuvia. När jag träffar andra landsmän och med släkten i Finland. [Kun tapaan muita maanmiehiä ja suvun kanssa Suomessa.] 5. kysymys: Haluatko käyttää suomea kunnan kanssa asioidessasi? 60 taloutta vastasi haluavansa käyttää suomea yhteyksissään kuntaan ja 49 taloutta vastasi etteivät ne halua. Ellet halua käyttää suomea kunnan kanssa asioidessasi, mikä silloin on syy? Kolme taloutta vastasi sen johtuvan siitä etteivät kunnan virkailijat puhu suomea. Useimmista vastauksista ilmenee etteivät taloudet (50 vastausta) katso tarvitsevansa yhteyttä kuntaan suomen kielellä. Ruotsia osataan hyvin tai tarpeeksi hyvin eikä ole koskaan tuntunut luonnolliselta puhua suomea kunnallisissa yhteyksissä. Monet kirjoittavat myös etteivät he hallitse siihen tarvittavaa sanastoa suomeksi. Suomi on Uppsalassa yksityinen kieli, jota käytetään perheen ja suvun kesken. Kan inte tillräckligt. Svenska är mitt huvudspråk. [En osaa tarpeeksi. Ruotsi on pääkieleni.] Haluan integroitua ja siten "pärjätä" ruotsin kielellä. Vanhuksena voisin kuvitella toivovani suomenkielistä palvelua. Kommentteja kysymyksiin 3-5 19 taloutta on jättänyt kommentteja. Kommenttien sisältö käsittää monia erilaisia asioita, mutta yksiselitteisesti korostetaan yhteiskunnan/kunnan vastuuta tarjota palvelua lapsille ja nuorille, jotta he voisivat oppia kielen. Yksi talous kommentoi, että suomenkielinen esikoulu on valitettavasti aivan liian kaukana kotoa. Myös suomenkielisen esikoulun tarve tuodaan esiin, samoin vanhustenhuolto ja lapsille halutaan enemmän suomea koulussa. Kaksi taloutta kirjoittaa, että ne osaavat huonosti ruotsia. Erittäin tärkeää minulle on, että lapsella on mahdollisuus kasvaa kaksikieliseksi. Siihen tarvitsen tukea. Oman kielitaidon säilyttäminen on hieman helpompaa (olen muuttanut ruotsiin aikuisiällä). Minulla on lapsia ja lapsenlapsia, joiden kanssa käytän suomea. Minusta on tärkeää, että heillä on mahdollisuus käyttää suomea omassa elämässään. On tärkeää, että kunta tarjoaa suomenkielistä palvelua ja kulttuuria kaikenikäisille. 6. kysymys: Käytätkö jo kunnan suomenkielisiä palveluja? 74 taloutta ilmoittaa käyttävänsä suomenkielistä palvelua Upsalan kunnassa ja 34 taloutta ilmoittaa että ne eivät tee sitä. Jos käytät, mitä palveluja? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon Suomenkielistä esikoulua 13 taloutta Äidinkielentukea ruotsinkielisessä esikoulussa 12 taloutta Suomea äidinkielenä peruskoulussa 11 taloutta Suomea äidinkielenä lukiossa 0 talouttal Eri-ikäisille tarkoitettua kulttuuritoimintaa suomeksi 57 taloutta Suomenkielistä kohtauspaikkatoimintaa vanhuksille 18 taloutta Suomenkielistä hoito- ja hoiva-asuntoa 10 taloutta Suomenkielisen koordinoijan palveluja 22 taloutta Muuta 14 taloutta 4

Jos rastitit jonkin/joitakin edellä olevista vaihtoehdoista, mitä pidät kyseisestä palvelusta/kyseisistä palveluista? Mahdollisia muita kommentteja kysymykseen 6. 56 taloutta on kommentoinut. Monet ovat tyytyväisiä esikouluosastoon, sen toimintaan ja henkilöstöön, mutta joillekin sijoitus Luthagenin laitamille on ongelma. Kommentoijat toivovat suomen kielen tuen voivan jatkua samalla tasolla ja yhtä suuressa määrin peruskoulussa kuin suomenkielisessä esikoulussa. Monet kirjoittavat että suomalaisten lasten äidinkielen opetus peruskoulussa saa aivan liian vähän aikaa viikossa. Monet ovat tyytyväisiä kulttuuritarjontaan mutta haluavat mielellään lisää tapahtumia. Useat ovat iloisia siitä, että kunnassa on suomea puhuva koordinaattori. Monet ovat iloisia Ruotsinsuomalaisen kieli- ja kulttuuriyhdistyksen sekä Ruotsin kirkkoon kuuluvan Suomenkielisen seurakuntaryhmän tarjonnasta. Esikoulu on todella hyvä. Toivon että jotenkin säilyy mahdollisuus laajaan äidinkielen tukeen myös peruskoulussa. Äidinkielentukea toivoisimme olevan pidempi aika viikossa. Opettaja Jarmo on tosi hyvä! Voisiko suomenkielistä esikouluosastoa olla kaupungin eteläpuolellakin? Turhan pitkä on ajomatkamme Luthageniin. Lisää erilaista kulttuuritoimintaa! Suomenkielen aika koulussa on liian pieni 30 min ei riitä lapsille Suomenkielen opetusta tulisi kehittää. Tärkeää on opetella suomen KIELTÄ. Kulttuuritarjonta on hyvä, mutta sitä voisi olla paljon enemmän. Ainakin joka kuukausi. Kirjailijavierailuja ja konsertteja esim. 7. kysymys: Kysymyksiä esikoulusta. Vastaa näihin kysymyksiin vain, jos taloudessa on 0-5- vuotiaita lapsia ja jos teillä jo käyttämienne palvelujen lisäksi on muita tarpeita. Kyllä Ei Toivoisitko kokonaan suomenkielistä 24 taloutta 6 taloutta esikoulutoimintaa? Toivoisitko osittain suomenkielistä 18 taloutta 10 taloutta esikoulutoimintaa? Toivoisitko äidinkielentukea 25 taloutta 4 taloutta ruotsinkielisessä esikoulussa? Onko sinulle kerrottu tai joko tiedät, että elokuusta 2014 Hällbyn esikoulussa Uppsalassa on toiminut kaksi suomenkielistä esikouluosastoa? 20 taloutta 14 taloutta Perustele mielellään vastauksesi 21 taloutta on perustellut vastauksiaan. Niistä ilmenee, että monet taloudet ovat kaksikielisiä ja että ruotsia käytetään paljon kotona. Suomi tarvitsee enemmän tukea jotta lapset oppisivat sitä riittävän hyvin. Yhdelle vanhemmalle tämä on suuri tehtävä. Kommenteista ilmenee myös, että olisi toivottavaa saada suomenkielistä lasten päivähoitoa useammissa kuin yhdessä kunnallisessa esikoulussa. Jotkut kommentoivat että kaikki eivät saa äidinkielentukea esikoulussa. Hällbyn esikoulu on liian kaukana meistä, joten se ei tuntunut järkevältä vaihtoehdolta. Elämme kaksikielisessä perheessä, joten ihanne olisi tietenkin kaksikielinen esikoulu missä suomi ja ruotsi olisi elävänä rinnakkain. Haluan mahd paljon suomenkielisiä toimintoja, sillä on vaikea ylläpitää suomea vain ainoastaan minun voimalla ja tiedolla. Två avdelningar i Hällby är bra men hur gör vi som inte bor i närheten? [Kaksi osastoa Hällbyssä on hyvä asia, mutta miten me jotka emme asu lähellä teemme?] Toivon omille lapsilleni esikoulutoimintaa kokonaan suomeksi. Olen huolestunut siitä, että kunta ei pysty tarjoamaan äidinkielen tukea esikoulussa kaikille halukkaille. Niin kauan kuin suomenkielinen esikoulutoiminta on keskitetty vain yhteen esikouluun näin suuressa kunnassa, pitäisi kunnan pystyä tarjoamaan äidinkielen tukea jokaiselle perheelle, joka sitä pyytää. 5

8. kysymys: Onko kotitaloudessasi 5-vuotias, jolle suunnittelet kuusivuotiaiden toimintaa (esikoululuokkaa)? Valitse teille parhaiten sopiva vaihtoehto. Haluan kuusivuotiaiden toimintaa kokonaan suomeksi 7 taloutta Haluan kuusivuotiaiden toimintaa ruotsiksi ja 10 taloutta äidinkielen opetusta suomeksi Muuta 2 taloutta Kommentteja kysymykseen 8 Kymmenen kommenttia on jätetty. Yhteistä niille on että suomen kieli tarvitsee tukea ja että halutaan jatkuvuutta lasten käytyä suomenkielisen esikoulun. Vastauksista ei selvästi ilmene, mitä muuta -kommentilla tarkoitetaan. Det är väl naturligt att fortsätta sexårs på finska efter finsk förskola. [Onhan luonnollista jatkaa suomenkielisellä kuusivuotiaiden toiminnalla, suomenkielisen esikoulun jälkeen.] Meitä huolestuttaa äidinkielen opetuksen minimaalinen määrä peruskoulussa. 30-40 minuuttia viikossa ei todellakaan riitä kehittämään lapsen suomen kielen taitoja! Lasten olisi tärkeä oppia myös lukemaan ja kirjoittamaan suomeksi, jotta he pystyisivät täysivaltaisesti käyttämään kieltä. Miten ihmeessä Uppsalalla voi olla tällainen linja, kun esimerkiksi Tukholmassa lapset saavat 90 minuuttia viikossa äidinkielen opetusta? 9. kysymys: Kysymyksiä koulusta ja äidinkielestä*. Vastaa näihin kysymyksiin vain, jos kotitaloudessa on 6-18-vuotiaita ja jos teillä jo käyttämienne palvelujen lisäksi on muita tarpeita. Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. *1. heinäkuuta 2015 koululakiin 2010:800 tulee muutos. Vaatimus perustaidoista, jos kyseessä on kansallinen vähemmistökieli suomi, saame, meänkieli, romani chib tai jiddisch, jää pois. Tämä koskee peruskoululaisia. Toivon seuraavia palveluja kouluikäisille: Äidinkielen opetusta (suomi) 40 min (oppitunti) viikossa peruskoulussa Äidinkielen opetusta (suomi) enemmän kuin 40 min viikossa peruskoulussa Mahdollisuutta valita suomi oppilaan valinnaksi (elevens val) Opinto-ohjausta suomeksi peruskoulussa Kaksikielistä opetusta (suomi/ruotsi) peruskoulussa Ruotsinsuomalaisen vapaakoulun Muuta 4 taloutta 18 taloutta 15 taloutta 7 taloutta 16 taloutta 10 taloutta 2 taloutta Kommentteja kysymykseen 9 Kahdeksan kommenttia on jätetty. Niissä suhtaudutaan kriittisesti siihen, että peruskoulua käyvät lapset saavat ainoastaan yhden äidinkielen oppitunnin viikossa. Sen ei katsota riittävän antamaan lapsille hyvää perustaa suomen kielessä. Yksi talous vertaa vanhemman lapsensa suomen kielen taitoja nuorempien kielitaitoon. Vanhemmalla lapsella, joka on käynyt suomalaista koulua, on huomattavasti parempi suomen kieli kuin nuoremmilla lapsilla, jotka ovat vain saaneet äidinkielen opetusta peruskoulussa. Äidinkielenopetus Uppsalassa on tällä hetkellä on katastrooffi! Liian vähän aikaa ja jotkut opettajat ovat ehkä väsyneitä tehtäväänsä. Lapsilla on vähemmän aikaa kuin mitä minulla kuin kävin itse äidinkielentunneilla (Uppsalassa) 70-80-luvulla! lapset eivät saa koulun kautta mahdollisuutta parantaa kirjoituskieltä ja oppia kielioppia. Eivät myöskään saa läksyjä. Tuntuu siltä että taas "förlorar vi en generation"! 6

10. kysymys: Vanhuksia koskevia kysymyksiä. Vastaa näihin kysymyksiin vain, jos kotitaloudessa on yli 65-vuotiaita ja jos teillä jo käyttämienne palvelujen lisäksi on muita tarpeita. Onko teille kerrottu tai tiedättekö jo, että sekä hoito- ja hoivakodissa että kotona asuville vanhuksille järjestetään vanhustoimintaa kuten muistorasiatoimintaa? Kyllä Ei 24 taloutta 16 taloutta Toivon seuraavia vanhuspalveluja suomeksi: Avuntarpeen käsittelyä Kotipalvelua Kotisairaanhoitoa Hoito- ja hoivakotia Kohtauspaikkatoimintaa Kulttuuritoimintaa/omaa luovaa toimintaa Muuta 25 taloutta 26 taloutta 25 taloutta 29 taloutta 28 taloutta 28 taloutta 6 taloutta Kommentteja kysymykseen 10 Kaksitoista kommenttia jätettiin. Talouksien mielestä suomenkielinen palvelu on tärkeää ikääntyneille, varsinkin siksi että vanhusten ruotsin kielen taito voi heikentyä sairauden takia. En osaa vielä ottaa kantaa, tällä hetkellä en tarvitse kieliapua, mutta kuka meistä tietää miten käy tulevaisuudessa. Om tosi tärkeää saada hoito- ja hoivakodin, kotipalveluja y.m omalla äidinkielellään kun ikääntyy ja vieraat kielet heikentyy tai jopa unohtuu. 11. kysymys: Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa koskevia kysymyksiä. Toivon seuraavanlaista kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa suomeksi: Kulttuuritarjontaa* lapsille 62 taloutta Kulttuuritarjontaa* nuorille 45 taloutta Kulttuuritarjontaa* aikuisille 70 taloutta Kulttuuritoimintaa/omaa luovaa toimintaa lapsille 51 taloutta Kulttuuritoimintaa/omaa luovaa toimintaa nuorille 36 taloutta Kulttuuritoimintaa/omaa luovaa toimintaa aikuisille 53 taloutta Kohtauspaikkatoimintaa teini-ikäisille 36 taloutta Suomen peruskurssia 44 taloutta Suomen jatkokurssia 39 taloutta Urheilutoimintaa 38 taloutta Ulkoilutoimintaa 40 taloutta Muuta 5 taloutta *Kulttuuritarjonnalla tarkoitetaan ammattimaisesti tehtyä kulttuuria, esim. teatteria, tanssia, konsertteja, elokuvia ja kirjallisuutta. Kommentteja kysymykseen 11 Yksitoista kommenttia jätettiin ja niissä on keskeisenä kieli. Jotkut ehdottavat toimintoja, joita jo on, kuten lukupiiriä, joka kokoontuu kerran kuussa kaupunginkirjastossa (Stadsbiblioteket). Tanssi ja suomen kielen kurssit ovat kysyttyjä. Haluaisin enemmän kulttuuritoimintaa meille jotka emme ole eläkeläisiä tai lapsiperheitä (enää). Meillä "keskiikäisillä" ja muunikäisillä (sinkut ynnä muut) ei ole mitään toimintaa - miksi? Tansseja, askartelua, kirjaseuroja, yhdessäoloa, ruuanlaittoa, käsityöryhmiä jne kaivataan. 7

Tärkeäta on että Suomenkieli ja Suomalaiset juuret säilyvät lapsesta ikääntymiseen sakka. 12. kysymys: Tiedätkö, että kunta tapaa vähemmistöjen edustajia säännöllisesti neuvonpidoissa? Tiedän En tiedä 69 taloutta 37 taloutta Jos tiedät, tuntuuko sinusta että sinua edustetaan? Tuntuu Ei tunnu 44 taloutta 32 taloutta Haluaisitko osallistua neuvonpitoon? Haluaisin En haluaisi En tiedä 25 taloutta 34 taloutta 43 taloutta Kommentteja kysymykseen 12 14 kommenttia on jätetty. Monet suhtautuvat erinäisistä syistä kielteisesti neuvonpitoryhmään. Yksi talous on esimerkiksi sitä mieltä, että liian harvat edustavat liian monia. Toisen talouden mielestä on vaikea saada asiaansa esille yhteistyöryhmän kautta. Sitä tietä on vaikea tavoittaa päättäjiä. Yhden talouden mielestä on hyvä että on vähemmistöjen edustajia, jotka jaksavat osallistua yhteistyöhön kunnan kanssa ja tuovat esiin vähemmistön tarpeita. Neuvonpitoon osallistuminen olisi todennäköisesti turhauttavaa koska en koe että Uppsalan kunta on halukas tai edes kiinnostunut suomalaisvähemmistöstään. Suomalaisvähemmistö ei ole poliittisesti kiinnostava kuten 40 vuotta sitten. On hyvä että on ihmisiä jotka jaksaa ottaa osaa kunnan kanssa ja edustaa meitä vähemmistöjä ja tuoda esiin meidän tarpeemme. 13. kysymys: Muita näkökohtia ja toiveita 15 vastausta jätettiin. Kulttuuria halutaan enemmän ja äidinkielen opetusta on tarpeen lisätä. Parin talouden mielestä kunta ei suhtaudu vakavasti tehtäväänsä hallintoalueena kun taas pari muuta on sitä mieltä, että viime vuosina on tapahtunut paljon positiivista. Jokin talous näkee tiedon puutetta sekä yhteiskunnassa että ruotsinsuomalaisissa itsessään. Ei tiedetä mitä ruotsinsuomalaisuus merkitsee historiallisesti ja mitä se merkitsee tänään. Toisin sanoen näkökohdat jakautuvat mutta enimmäkseen palaute on kriittistä. Jos kunta sanoo, että lapsella on oikeus suomenkielentukeen päiväkodissa, kunnan on myös tarjottava tätä tukea. On avian turhaa levittää hienoja brochyreejä oikeuksista jos niitä ei kuitenkaan täytetä. Äidinkielen opetusta on lisättävä lapsille! On vaikeaa ylläpitää lapsen kielitaitoa omin voimin. 14. kysymys: Haluaisitko, että sinuun otetaan yhteyttä jonkin kysymyksen vuoksi? Jos haluaisit, kirjoita yhteystietosi ja mistä haluat keskustella. 13 taloutta on kirjoittanut jotakin tämän kysymyksen alle ja viisi haluaa yhteydenottoa. Vuoden 2014 tulokset verrattuna vuoden 2011 tuloksiin Kaikkia kysymyksiä ei käsitellä tässä, koska vuoden 2011 ja 2014 kyselyt eivät ole identtisiä. Vuonna 2011 kiertokysely suuntautui yksilöille ja vastauksia tuli 148. Vuonna 2014 kysely suuntautui talouksille ja vastauksia tuli 115. Vain vertauskelpoiset tulokset otetaan esiin. Vuoden 2014 vastauksista ja kommenteista päätellen kyselyyn vastanneet ruotsinsuomalaiset taloudet ovat suureksi osaksi jo aktiivisia ja kiinnostuneita asiasta. Monet arvostelevat kunnan palvelua ruotsinsuomalaisille, mutta monet ovat myös iloisia siitä mitä kunta tekee ja tarjoaa. Näin 8

oli myös vuonna 2011, mutta kriittisiä ääniä oli enemmän vuonna 2014. Suomen kieltä käytetään enimmäkseen yksityisesti. Sitä puhutaan kotona ja sukulaisten ja ystävien kanssa. Lotta Weckström (2011, 148-150), joka on haastatellut nuoria ruotsinsuomalaisia, osoittaa vastaavanlaisia tuloksia. Ei ole itsestään selvää, että kunnan virkailijoiden kanssa puhutaan suomea, mutta silti mielellään halutaan että sellainen mahdollisuus on olemassa. Tässä vuoden 2011 ja 2014 vastaukset ovat samankaltaisia. 52 % talouksista haluaa käyttää suomea yhteyksissään kuntaan ja 43 % ei halua. Vuonna 2011 prosentuaalisesti useammat (65%) halusivat käyttää ruotsia ja harvemmat eivät halunneet tehdä sitä. 24 taloutta haluaa kokonaan suomenkielisen esikoulun ja 18 taloutta haluaa osittain suomenkielisen esikoulun. 25 taloutta haluaa äidinkielen tukea suomessa ruotsinkielisessä esikoulussa. Nämä ovat korkeita lukuja ottaen huomioon että valinnassa on 32 perhettä, joissa on pieniä lapsia (0-5 vuotta). Vuonna 2011 kysymys esitettiin toisenmuotoisena, mutta 39 % vastaajista halusi kokonaan tai osittain suomenkielisen esikoulun. 18 taloutta halusi äidinkielelle enemmän aikaa peruskoulussa kuin nykyisin tarjotut 40 minuuttia viikossa. 15 taloutta halusi mahdollisuuden lukea suomea oppilaan valintana ja 16 taloutta näkisi mielellään kaksikielistä opetusta peruskoulussa. Valinta kattaa 44 lasta, joiden ikä vaihtelee kuudesta kahteentoista vuoteen ja kymmenen 13-19-vuotiasta nuorta. Vuonna 2011ilmoitti 42 % vastaajista, että he halusivat vähintään 40 minuuttia äidinkielen opetusta viikossa. Mitä vanhustenhuoltoon tulee 29 taloutta haluaa hoito- ja hoiva-asumista suomen kielellä. 28 taloutta haluaa kohtauspaikkatoimintaa, samoin kulttuuriaktiviteetteja ja omaa luomista. Myös avuntarpeen käsittelyä, kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa haluavat 25-26 taloutta. Valintaa kattaa 58 yli 65-vuotiasta henkilöä. Vuonna 2011 vastasi 58 % vastaajista haluavansa kokonaan tai osaksi suomenkielistä vanhustenhoitoa ja 44 % halusi suomenkielistä kotipalvelua. Monien talouksien mielestä kulttuuri ja laaja kulttuurin tarjonta ovat tärkeitä ja ne haluavat niitä runsaasti. 70 taloutta (61 % talouksista) haluaa kulttuuritarjontaa aikuisille ja 62 taloutta (54%) haluaa kulttuuritarjontaa lapsille. Vuonna 2011 vastasi 78 % että he halusivat kulttuuri- ja vapaaajantoimintaa kaiken ikäisille. Kieli toistuu usein vastauksissa ja kommenteissa, joissa korostetaan miten tärkeää on että yhteiskunta antaa kielelle mahdollisuudet jäädä eloon. Taloudet tietävät mitä laillisia oikeuksia niillä on suomen kieleen. Jääkö kieli eloon ja kuinka nuoret voivat oppia kieltä kun heidän esikoulussa ja koulussa saamansa äidinkielen määrä on rajoitettu? Palautteissa halutaan sekä uutta ajattelutapaa että enemmän resursseja kuin nykyisin, enemmän opetusaikaa. Myös vuoden 2011 kyselyssä ilmaistiin huoli kielestä ja lasten ja nuorten mahdollisuuksista oppia se. Lähteet Allardt, Erik: Samhällsutvecklingen i Finland och Sverige efter 1945 bakgrunden till ut- och invandringen, ss. 17-35 i Finnarnas historia i Sverige 3, red. Jarmo Lainio, Helsingfors/Stockholm, Finska Historiska Samfundet/Nordiska museet, 1996. Bryman, Alan: Samhällsvetenskapliga metoder, Malmö, Liber, 2002. Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari: Suomalaiset Ruotsissa, Turku, Siirtolaisuusinstituutti, 2000. 9

Lagen (2009:724) om nationella minoriteter och minoritetsspråk, katso. http://www.notisum.se/rnp/sls/lag/20090724.htm. Länsstyrelsen i Stockholms län: Nationella minoriteter. Rättigheter och möjligheter, Stockholm, 2010. Esite löytyy myös nettiosoitteesta: http://minoritet.prod3.imcms.net/1443?file_id=1. PUL 1998: 204, katso https://lagen.nu/1998:204. SCB 2012-12-31, katso https://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=19101 Uppsala kommun, Kommunledningskontoret: Uppsala 2013. Statistik för Uppsala kommun, Uppsala, 2014. Weckström, Lotta: Suomalaisuus on kuin vahakangas. Ruotsinsuomalaiset kertovat suomalaisuudestaan, Turku, Siirtolaisuusinstituutti, 2011. www.minoritet.se, nettisivusto josta löytyy tietoa kansallisista vähemmistöistä. 10

Liite 1 Kiertokysely SUOMI/FINSKA TARVEKARTOITUS 2014 Uppsalan kunta on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010 lähtien. Tuolloin astui voimaan laki (2009: 724) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, ja se määrittää ruotsinsuomalaiset kansalliseksi vähemmistöksi. Lain mukaan kunta on velvollinen tarjoamaan muun muassa lasten- ja vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain suomeksi. Samoin suomenkielisten tulee saada palvelua suomeksi asioidessaan kunnan kanssa. Ruotsinsuomalaista kulttuuria ja kieltä tulee tehdä näkyväksi myös muulla tavoin, ja lasten kulttuurisen identiteetin ja oman kielen kehitystä tulee tukea erityisesti. Siksi kunnan on tärkeää tietää juuri sinun mielipiteesi näistä asioista. Kunta selvittää parhaillaan ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeita ja toiveita voidakseen kehittää ja rakentaa erilaisia palveluja. Kyselyyn vastaaminen on luonnollisesti vapaaehtoista. Vastauksesi on arvokas tulevan työn kannalta. Yksi lomake kotitaloutta kohti riittää. Levitä mielellään tietoa tästä kyselystä sukulaisille, ystäville, naapureille, työtovereille ja kaikille Uppsalan kunnassa asuville, joilla on ruotsinsuomalainen tausta. Kyselyn voi myös täyttää ja lähettää netissä, osoitteessa http://www.uppsala.se/sv/uppsalase/suomeksi/-behovskartlaggning-2014/ Kiitos osallistumisesta! KYSELY 1. Missä osassa Uppsalaa asut/kotitaloutesi sijaitsee? Almungen seutu Berthåga Björklingen alue Boländerna Bälingen seutu Börje Dalby Danmarkin seutu Eriksberg Flogsta-Ekeby Funbon seutu Fyrislund Fålhagen Gamla Uppsala Gamla Uppsalan seutu Gottsunda Gränby Håga Kantakaupunki Jumkilsin seutu Järlåsan seutu Knutbyn seutu Kungsängen Kvarnbo Kvarngärdet Kåbo Librobäck Luthagen Löten Norby Nyby Nåntuna-Vilan Rasbon seutu Rickomberga Sala backe Sairaala-Polacksbacken Skyttorpin seutu Stenhagen Storvretan seutu Sunnersta Svartbäcken Sävja-Bergsbrunna 11

Södra Hagundan seutu Tuna backar Ulleråker Ultuna Vaksalan seutu Valsätra Vattholman seutu Vreta Vårdsätra Vängen seutu Årsta En tiedä 2. Kotitalouden ikäjakauma 0 vuotta henkilömäärä: 1 5 vuotta henkilömäärä: 6 12 vuotta henkilömäärä: 13 19 vuotta henkilömäärä: 20 64 vuotta henkilömäärä: 65 80 vuotta henkilömäärä: yli 80 vuotta henkilömäärä: 3. a) Suomea osaavien henkilöiden määrä kotitaloudessa: kpl b) Moniko kotitaloudessasi haluaisi käyttää suomea: kpl 4. Jos käytät/käytätte suomea, missä yhteyksissä mieluiten? 5. Haluatko käyttää suomea kunnan kanssa asioidessasi? Haluan En halua Ellet halua käyttää suomea kunnan kanssa asioidessasi, mikä silloin on syy? Kommentteja kysymyksiin 3 5: 12

6. Käytätkö jo kunnan suomenkielisiä palveluja? Käytän En käytä Jos käytät, mitä palveluja? Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. Suomenkielistä esikoulua Äidinkielentukea ruotsinkielisessä esikoulussa Suomea äidinkielenä peruskoulussa Suomea äidinkielenä lukiossa Eri-ikäisille tarkoitettua kulttuuritoimintaa suomeksi Suomenkielistä kohtauspaikkatoimintaa vanhuksille Suomenkielistä hoito- ja hoiva-asuntoa Suomenkielisen koordinoijan palveluja Muuta Jos rastitit jonkin/joitakin edellä olevista vaihtoehdoista, mitä pidät kyseisestä palvelusta/kyseisistä palveluista? Mahdollisia muita kommentteja kysymykseen 6: 7. Kysymyksiä esikoulusta. Vastaa näihin kysymyksiin vain, jos kotitaloudessa on 0 5-vuotiaita ja jos teillä jo käyttämienne palvelujen lisäksi on muita tarpeita. a) Toivoisitko kokonaan suomenkielistä esikoulutoimintaa? Kyllä Ei b) Toivoisitko osittain suomenkielistä esikoulutoimintaa? Kyllä Ei c) Toivoisitko äidinkielentukea ruotsinkielisessä esikoulussa? Kyllä Ei d) Onko sinulle kerrottu tai joko tiedät, että elokuusta 2014 Hällbyn esikoulussa Uppsalassa on toiminut kaksi suomenkielistä esikouluosastoa? Kyllä Ei Perustele mielellään vastauksesi: 13

8. Onko kotitaloudessasi 5-vuotias, jolle suunnittelet kuusivuotiaiden toimintaa (esikoululuokkaa)? Valitse teille parhaiten sopiva vaihtoehto. Haluan kuusivuotiaiden toimintaa kokonaan suomeksi. Haluan kuusivuotiaiden toimintaa ruotsiksi ja äidinkielen opetusta suomeksi. Muuta Kommentteja kysymyksiin 7 8: 9. Kysymyksiä koulusta ja äidinkielestä*. Vastaa näihin kysymyksiin vain, jos kotitaloudessa on 6 18-vuotiaita ja jos teillä jo käyttämienne palvelujen lisäksi on muita tarpeita. Voit rastittaa useamman vaihtoehdon. * 1. heinäkuuta 2015 koululakiin 2010:800 tulee muutos. Vaatimus äidinkielen perustaidoista, jos kyseessä on kansallinen vähemmistökieli suomi, saame, meänkieli, romani chib tai jiddisch, jää pois. Tämä koskee peruskoululaisia. Toivon seuraavia palveluja kouluikäisille: Äidinkielen opetusta (suomi) 40 min (oppitunti) viikossa peruskoulussa Äidinkielen opetusta (suomi) enemmän kuin 40 min viikossa peruskoulussa Mahdollisuutta valita suomi oppilaan valinnaksi (eget val) Opinto-ohjausta suomeksi peruskoulussa Kaksikielistä opetusta (suomi/ruotsi) peruskoulussa Ruotsinsuomalaisen vapaakoulun Muuta Kommentteja kysymyksiin 9: 10. Vanhuksia koskevia kysymyksiä. Vastaa näihin kysymyksiin vain, jos kotitaloudessa on yli 65- vuotiaita ja jos teillä jo käyttämienne palvelujen lisäksi on muita tarpeita. Onko teille kerrottu tai tiedättekö jo, että sekä hoito- ja hoivakodissa että kotona asuville vanhuksille järjestetään vanhustoimintaa kuten muistorasiatoimintaa? Kyllä Ei Toivon seuraavia vanhuspalveluja suomeksi: Avuntarpeen käsittelyä Kotipalvelua Kotisairaanhoitoa Hoito- ja hoivakotia Kohtauspaikkatoimintaa Kulttuuritoimintaa/omaa luovaa toimintaa Muuta Kommentteja kysymykseen 10: 14

11. Kysymyksiä kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminnasta Toivon seuraavanlaista kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaa suomeksi: Kulttuuritarjontaa* lapsille Kulttuuritarjontaa* nuorille Kulttuuritarjontaa* aikuisille Kulttuuritoimintaa/omaa luovaa toimintaa lapsille Kulttuuritoimintaa/omaa luovaa toimintaa nuorille Kulttuuritoimintaa/omaa luovaa toimintaa aikuisille Kohtauspaikkatoimintaa teini-ikäisille Suomen peruskurssia Suomen jatkokurssia Urheilutoimintaa Ulkoilutoimintaa Muuta, *Kulttuuritarjonnalla tarkoitetaan ammattimaisesti tehtyä kulttuuria, esim. teatteria, tanssia, konsertteja, elokuvia ja kirjallisuutta. Kommentteja kysymykseen 11: 12. Tiedätkö, että kunta tapaa vähemmistön edustajia säännöllisesti neuvonpidoissa? Tiedän. En tiedä Jos tiedät, tuntuuko sinusta, että juuri sinua edustetaan? Tuntuu. Ei tunnu Haluaisitko osallistua neuvonpitoon? Haluaisin En haluaisi En tiedä Kommentteja kysymykseen 12: 13. Muita näkökohtia ja toiveita. 14. Haluaisitko, että sinuun otetaan yhteyttä jonkin kysymyksen vuoksi? Jos haluaisit, kirjoita yhteystietosi ja mistä haluat keskustella: 15

Henkilötietojasi käytetään vain tässä asiakirjassa kuvattuihin tarkoituksiin. Sinulla on henkilötietolain 26. :n mukaan oikeus pyytää yksi rekisteriote vuosittain. Lähetä pyyntösi kirjallisesti ja allekirjoitettuna. Henkilötiedoista vastaa Uppsalan kunnanhallitus. Postiosoite: Stadshuset, Vaksalagatan 15, 753 20 Uppsala Organisaationumero: 212000-3005 Puhelin: 018-727 00 00 (vaihde) Sähköposti: kommunstyrelsen@uppsala.se Voit ottaa yhteyttä myös kunnan suomenkieliseen koordinoijaan Nina Klinge-Nygårdiin ja esittää hänelle kysymyksiä tai mielipiteitä. Hänen kanssaan voit puhua yhtä hyvin suomea kuin ruotsia. Puhelin: 727 18 32, sähköposti: nina.klinge-nygard@uppsala.se. Lisätietoa Uppsalasta suomenkielisenä hallintoaluekuntana saat sivustolta www.uppsala.se/sv/uppsalase/suomeksi/. Samalla sivustolla julkaistaan tämän kyselyn tulokset tammikuussa 2015. Tästä tarvekartoituksesta on vastuussa Uppsalan kunta, Kunnanjohtotoimisto, kommunledningskontoret@uppsala.se Täytä ja toimita kysely viimeistään 10. marraskuuta 2014 osoitteeseen Uppsala kommun, Kommuninformation, Stadshuset, Vaksalagatan 15, 753 20 Uppsala. Kiitos osallistumisesta! 16