11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh. 046 877 3888 Pirkko Nylund, puh. 050 368 4738 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen keskustelee ja merkitsee tiedoksi esittelyn maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukemisesta varhaiskasvatuksessa Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asia käsiteltiin pykälän 35 jälkeen. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Liite Pienten kielireppuun Eväspussi - Varhaiskasvatuksen Pienten kielireppu -seurantalomake Kielikasvatuksen tavoitteena varhaiskasvatuksessa on toiminnallinen kaksikielisyys, joka tarkoittaa sitä, että lapsi pystyy aktiivisesti puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä. Toinen kieli opitaan äidinkielen rinnalla. Siksi myös oman äidinkielen tukeminen on tärkeää. Kielen oppiminen on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, äidinkielen taito sekä suomenkielisessä ympäristössä vietetty aika. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa seurataan erikielisten lasten osuutta päivähoidossa olevista lapsista. Syyskuussa 2014 muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia lapsia oli 16,4 prosenttia Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista. Osuus vaihtelee palvelualueittain seuraavasti: Leppävaara 18,6 % Tapiola 8,4 % Matinkylä-Olari 25,1 %
11.11.2014 Sivu 2 / 2 Espoonlahti 13,6 % Espoon keskus 17,3 % Puhuttuja kieliä on yli 75 (kieli muu on 82 lapsella eli näitä kieliä ei ole viety väestötietojärjestelmän kieliluetteloon eikä kieltä siten voi määritellä tarkemmin) ja yleisimmät kielet olivat venäjä, viro, somali, englanti, albania, arabia, kiina, kurdi, vietnam ja bengali. Erikielisten lasten osuus varhaiskasvatusyksiköissä vaihtelee huomattavasti. Joissakin yksiköissä erikielisiä lapsia ei juuri ole ja toisissa osuus saattaa nousta yli 50%:iin lapsista. Taulukko 1. Varhaiskasvatuksen toimipaikat vieraskielisten lasten osuuden mukaan Toimipaikat vieraskielisten lasten osuuden mukaan Hoitopaikkojen lukumäärä Osuus kaikista hoitopaikoista Vieraskielisiä 0 % 82 24,0 % 1-9 % 78 22,9 % 10-19 % 79 23,2 % 20-29 % 47 13,8 % 30-39 % 29 8,5 % 40-49 % 11 3,2 % 50 % - 15 4,4 % 341 100,0 % Taulukko 2. Vieraskielisten lasten määrä Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa syyskuussa 2014 (väestötietoihin ilmoitetun muun äidinkielen kuin suomi, ruotsi tai saame mukaan) Kunnallinen päiväkotihoito RPPH PPH Kunnallinen kerho Ostopalvelu Yksityinen, esiopetus Yhteensä v 2012-2014 syntyneet v 2009-2011 syntyneet v - 2008 syntyneet Leppävaara 409 40 1 2 101 11 564 107 346 111 Tapiola 131 1 0 1 22 8 163 26 102 35 Matinkylä-Olari 302 19 1 1 58 11 392 91 222 79 Espoonlahti 261 1 8 2 53 0 325 48 206 71 Espoon keskus 464 28 19 1 31 8 551 108 342 101 Espoo 1567 89 29 7 265 38 1995 380 1218 397 Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa todetaan, että osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee lisäksi järjestelmällistä ohjausta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Lapsen kielen ja kulttuurin tukemisesta sovitaan vanhempien kanssa tehtävässä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.
11.11.2014 Sivu 3 / 3 Espoon varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattu, että jokaiselle eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaksikielisyyden suunnitelma sisältää suunnitelman oman äidinkielen tukemisesta sekä suomi toisena kielenä opetuksesta. Lapsen oman äidinkielen tukeminen on pääsääntöisesti vanhempien tehtävä. Ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lasten kielikasvatuksen tavoitteet ja toteuttaminen. Varhaiskasvatuksessa kasvattajat toteuttavat tavoitteellista ja suunnitelmallista suomi toisena kielenä -opetusta, jonka lähtökohtana on leikki ja lapsen osallisuus. Kasvattajat arvioivat lapsen kielitaitoa säännöllisesti Pienten Kielirepun avulla. Pienten kielireppu - seurantalomake Eväspussi liitteineen on esityslistan oheismateriaalina. Pienten Kielirepun kautta lapsen kielitaito saadaan näkyväksi. Sen avulla seurataan lapsen kielitaidon kehittymistä sekä suunnitellaan ja toteutetaan suomi toisena kielenä -opetusta ja kielen kehityksen tukemista. Kielirepun avulla varmistetaan, että kielitaidon arviointi ja opetus pohjautuvat asetettuihin tavoitteisiin ja että arviointi toteutetaan yhtenäisin menetelmin kaikkien lasten kanssa. Pienten Kielireppu toimii myös yhteistyövälineenä lapsen siirtymävaiheissa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun. Sitä käytetään arvioinnin välineenä selvitettäessä lapsen tarvetta perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Pienten Kielireppua käytetään kaikkien kaksi- ja monikielisten lasten, myös alle kolmevuotiaiden kanssa: 1) Lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Jos lapsen toinen äidinkieli on suomi ja lapsen suomen kielen taito on kaikilla kielen osa-alueilla (sanasto, rakenteet sekä puheen tuotto ja ymmärrys) syntyperäisen kielenkäyttäjän tasolla, riittää kielirepun Eväspussin käyttäminen. 2) Suomalaisten paluumuuttajaperheiden lapsille (esimerkiksi kun perhe on asunut useita vuosia ulkomailla ja muuttaa takaisin suomeen, lapsen suomen kieli saattaa olla heikko) 3) Kielenvaihtajalapset (kansainvälisesti adoptoidut lapset, jolloin lapsen äidinkieli vaihtuu suomeksi) Suomen kielen opettaminen tapahtuu arjen kaikissa tilanteissa (ruokailut, lepo, ulkoilut) lapselle ominaisin toimintatavoin (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen). Se suuntautuu kaikille kielitaidon osa-alueille: puhuminen, puheen ymmärtäminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Kasvattajat sanoittavat ja havainnollistavat ympäristöä esimerkiksi kuvien avulla. Ohjatuissa leikkitilanteissa harjoitellaan sanastoa, käsitteitä ja
11.11.2014 Sivu 4 / 4 kielen rakenteita. Näiden lisäksi lapsen suomen kieltä tuetaan yksilö-, pienryhmä- tai koko ryhmän tasolla eri tilanteissa. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee 10 suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa (S2 -lto), jotka ohjaavat henkilökuntaa kielikasvatuksen toteuttamisessa, lapsen kaksikielisyyssuunnitelman ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa sekä kielitaidon arvioinnissa. Henkilökunnan kielikasvatuksen osaamista lisätään järjestämällä säännöllisesti monipuolista kielikasvatukseen liittyvää koulutusta. Syksyllä 2014 koulutus suunnattiin esiopetusryhmien lastentarhanopettajille. Heille on järjestetty kolmen koulutuksen kokonaisuus, jossa aiheina on ollut monikielisyys, kielen arviointi sekä maahanmuuttajataustaisen ihmisen kohtaaminen. Espoon monikulttuurisuusohjelmassa on varhaiskasvatukselle asetettu kaksi tavoitetta, joista toinen liittyy suomen kielen opetukseen: Suomen/ruotsin kielten oppimista edistetään varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa osana arjen toimintaa. Tavoitteen toteutumista tullaan mittaamaan niiden vieraskielisten lasten osuudella, joille varhaiskasvatuksessa on yhdessä vanhempien kanssa tehty kaksikielisyyden suunnitelma. Toinen tavoite liittyy lapsen oman äidinkielen osaamiseen: Ylläpidetään ja kehitetään monikielisten lasten ja nuorten kielitaitoa. Mittarina on niiden vieraskielisten lasten ja nuorten osuus, jotka osallistuvat esiopetuksen ja perusopetuksen oman äidinkielen opetukseen, jonka toteuttaa Suomenkielinen opetus. Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää 6 10 vuotiaille maahanmuuttajille vähintään 900 tuntia kestävää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jonka laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää. Espoossa esiopetus on 1.8.2010 alkaen ollut Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön vastuulla Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (15.12.2009 13). Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen. Saman päätöksen mukaan perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmissä on aina OVTES:n mukaan palkattu esiopettaja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrä Espoossa on kasvanut ja kasvaa tulevina vuosina. Samaan aikaan perusopetukseen valmistavan opetuksen tarve lisääntyy eikä nykyinen kapasiteetti enää riitä vastaamaan tarpeeseen. Esimerkiksi lukuvuonna 2014-2015 päiväkotien esiopetukseen osallistuu noin 60 lasta, joilla on perusopetukseen valmistavan opetuksen tarve, mutta he eivät ole mahtuneet koulujen ryhmiin, joissa perusopetukseen valmistavaa opetusta tarjotaan.
11.11.2014 Sivu 5 / 5 Lasten tulisi voida ennen koulun alkua oppia suomen kieli niin, että he voivat saavuttaa perusopetukselle asetetut tavoitteet. Tähän tarvitaan jatkossa uusia ratkaisuja. Voisiko ratkaisuvaihtoehtona olla varhaiskasvatuksessa järjestettävän esiopetuksen osallistuminen valmistavan opetuksen järjestämiseen? Myös lasten oppimispolkujen jatkumojen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että valmistavaa opetusta olisi tarjolla niissä esiopetusyksiköissä, joissa lapset muutoin olisivat esiopetuksessa.
11.11.2014 Sivu 6 / 6