Varhaiskasvatuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille Suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma
Suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisvastuu on Vantaalla kolmella tulosalueella. Perusopetukseen valmistavaa opetusta 6-vuotiaille järjestää varhaiskasvatuksen tulosalue, oppivelvollisuusikäisille (7 16 -vuotiaiden) perusopetuksen tulosalue ja oppivelvollisuusiän ylittäneille (17 24 -vuotiaiden) nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue. Tämä kuntakohtainen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma otetaan varhaiskasvatuksessa käyttöön 1.9.2012 alkaen. Asiakirja sisältää opetushallituksen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 ja Vantaan varhaiskasvatuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman, joka on erotettu asiakirjassa sinisellä. Kuusivuotiaiden perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan lähipalveluperiaatteella esiopetusryhmissä, esiopetuksen työpäivinä, viisi tuntia päivässä. Kuusivuotiaiden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma on hyväksytty opetuslautakunnassa 14.3.2011 16. Oppivelvollisuusikäisten valmistavaa opetusta annetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti perusopetuksen ryhmissä tai valmistavan opetuksen ryhmissä vantaalaisissa peruskouluissa. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden opetus järjestetään Vantaan aikuisopistossa. Valmistavan opetuksen tavoitteena on osaltaan vahvistaa maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan 1.9.2011 voimaan tulleen kotoutumisen edistämistä koskevan lain mukaisesti. Osallisuuteen sisältyy keskeisesti kuulumisen ja mukanaolon tunne. Osallisuus tukee oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010). Lapsen osallisuutta tuetaan hänen ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Osallisuuteen kuuluu yhdessä toimimista. Osallisuus lähtee aina turvallisesta ryhmästä, jossa jokaisella on lupa ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään. Lapsen oma paikka yhteisön jäsenenä luo tunteen kuuluvuudesta ja lisää lapsen ihmisarvoa ja itsetuntoa. 3
Sisältö 1. Valmistavan opetuksen lähtökohdat... 5 2. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma... 6 2.1 Opetuksen järjestäminen 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa... 6 2.1.1 Oppilaaksiotto... 7 2.1.2 Opetusjärjestelyt 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa... 7 2.1.3 Siirtymävaihe... 7 3. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt... 7 3.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa... 7 3.2 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt... 7 3.2.1 Suomi tai ruotsi toisena kielenä... 7 3.2.2 Lapsen oma äidinkieli... 8 3.3 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt... 8 3.3.1 Oppimisympäristö 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa... 9 4. Oman opinto-ohjelman laatiminen... 10 5. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki... 11 5.1 Kodin ja koulun yhteistyö... 11 5.1.1 Kasvatuskumppanuus 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa... 11 5.2 Oppilashuolto... 11 5.2.1 Kasvun ja oppimisen tuki 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa... 12 5.3 Oppilaanohjaus... 13 5.4 Muut yhteistyöverkostot... 13 6. Arviointi ja todistukset... 14 6.1 Arviointi 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa... 14 4
1. Valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1 000 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Integroinnilla edistetään kotoutumista, suomen tai ruotsin kielen kehittymistä ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. 5
2. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määritellyt yleiset ja perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevat valtakunnalliset tavoitteet sekä soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa tulee olla: opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen ohjaustoiminta opiskelun tukena ja erilaiset oppimisympäristöt oppimisen tukena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus yhteistyö perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilaan arviointi ja todistukset 2.1 Opetuksen järjestäminen 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa 2.1.1 Oppilaaksiotto Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätös tehdään pääsääntöisesti kalenterivuodeksi. Kuusivuotiaan lapsen sijoittumisesta valmistavaan opetukseen vastaa päiväkodin johtaja yhteistyössä varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattorin kanssa. 2.1.2 Opetusjärjestelyt 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa Valmistavaa opetusta annetaan lähipalveluperiaatteella esiopetusryhmissä, esiopetuksen työpäivinä, viisi tuntia päivässä. Valmistavaan opetukseen osallistuvat lapset integroituvat päivittäin esiopetuksen toimintaan ja ryhmiin. Lapsen osallistumisella esiopetukseen edistetään suomen kielen oppimista, kotoutumista, esiopetuksen sisältöjen omaksumista ja ystävyyssuhteiden muodostumista. Ryhmien muodostamisessa noudatetaan esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen periaatteita. Valmistavan opetuksen lapsikohtaisista järjestelyistä sovitaan Lapsen valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmassa. Päiväkodin johtaja vastaa lapsen osallistumisesta valmistavaan opetukseen yhdessä valmistavan opetuksen lastentarhanopettajan kanssa. 2.1.3 Siirtymävaihe Valmistavan opetuksen jälkeen lapsi siirtyy perusopetuksen oppilaaksi ikätasoaan vastaavaan ryhmään. Lähikoulu määritellään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siirtyminen perusopetukseen suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, päiväkodin johtajan, rehtoreiden, opettajien, varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattorin sekä perusopetuksen aluekoordinaattorin kesken. Valmistavan opetuksen aikana tehty ja päivitetty oppimissuunnitelma siirtyy huoltajien luvalla lapsen mukana lähikouluun. 6
3. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Yleiset tavoitteet ja yhteistyö perusopetuksen kanssa Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan omassa äidinkielessä oppilaan omassa opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Eri oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, joten valmistavan opetuksen opettajan ja perusopetuksen opettajien yhteistyö on tärkeää. Koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa otetaan huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ja että oppilaan opetusjärjestelyt suunnitellaan ja opetusta eriytetään oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Oppilaan omalla äidinkielellä tuettu opetus edistää eri oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Kuusivuotiaiden valmistavan opetuksen tavoitteet ja sisällöt perustuvat Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2009, Vantaan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaan sekä Oppimis- ja opetussuunnitelmaan varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen 0 8-vuotiaille lapsille (Voops) sekä päivähoitoyksikön varhaiskasvatuksen oppimisja opetussuunnitelmaan. Lisäksi opetuksen suunnittelussa käytetään tukena Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2010. 3.2 Kielenopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.2.1 Suomi tai ruotsi toisena kielenä Suomen tai ruotsin kielen opintojen tavoitteena on kielitaidon tasojen kuvausasteikolla (liite 1) taso A1.3 A2.1, joka kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä - opinnoissa. Opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opinnot ovat pohjana kaikille muille opinnoille. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet siirtyä perusopetukseen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan koulu- ja opiskelutausta ja hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaalle laaditussa omassa opinto-ohjelmassa määritellään taito- ja ikätason mukaiset tavoitteet ja sisällöt. Kuusivuotiaiden perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomen kielen oppimisessa. Opetuksessa käytetään soveltuvin osin Helsingin kaupungin päivähoidon Suomi toisena kielenä (S2) -suunnitelmaa sekä Monikulttuurinen varhaiskasvatus - pääkaupunkiseudun toimintamallia. Suomi toisena kielenä opetuksen tavoitteet ja sisällöt kirjataan Lapsen valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmaan. Valmistavan opetuksen lastentarhanopettaja käyttää Suomen kielen oppimisen seurantalomaketta havainnoinnin, 7
Valmistavan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat opinnot ja kulttuuritausta. Opetuksessa hyödynnetään oppilaan tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta ja yhteiskunnasta, kielistä ja kulttuureista. Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaisuunnittelun ja arvioinnin välineenä. Lapsen suomen kielen taidon osaamista kuvataan kuullun ymmärtämisen ja puhumisen osalta valmistavan opetuksen päättyessä Suomi toisena kielenä oppimisen suunnitelmaan ja -seurantalomakkeeseen. Suomi toisena kielenä opetus ja oppiminen nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen sisältöihin ja toimintaan. Suomen kielen oppiminen on prosessi, joka tapahtuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja suunnitelmallisessa toiminnassa. Kasvattajat käyttävät kaikissa kasvatus-, opetus- ja hoitotilanteissa hyvää suomen kieltä, tarkkoja ilmauksia sekä kuvaavat ja selittävät lapselle sanoja ja käsitteitä. Lapsi omaksuu suomen kieltä toimiessaan yhdessä suomea puhuvien lasten ja aikuisten kanssa ohjatussa toiminnassa ja leikkitilanteissa. Lapselle tulee antaa mahdollisuus oppia ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa aikuisten ja toisten lasten kanssa. 3.2.2 Lapsen oma äidinkieli Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001, liite 3). Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa. Kuusivuotiaan lapsen oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää yhteistyössä perheen kanssa äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hallinta luo edellytyksiä myös suomen kielen oppimiselle. Kasvattajatiimi tukee lapsen oman äidinkielen säilymistä ja kehittymistä tarjoamalla lapselle mahdollisuuksia käyttää päivittäin omaa äidinkieltään sekä opettelemalla joitakin sanoja ja ilmaisuja niistä kielistä, joita ryhmän lapset edustavat. Vastuu 6-vuotiaiden valmistavaan opetukseen osallistuvien lasten oman äidinkielen säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Kasvattajatiimi kannustaa ja tukee perhettä vaalimaan omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oman äidinkielen opetusta järjestetään 6-vuotiaille mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä perusopetuksen kanssa. 3.3 Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt neiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. 8
Omalla äidinkielellä annettu opetus ja tuki edistää oppilaan opiskelua ja kotoutumista. Omakielisen opetuksen ja tuen avulla saatu lisätieto oppilaan osaamisen tasosta auttaa muiden oppiaineiden tavoitteiden asettamisessa. Näin oppilas voi edistyä aineopinnoissaan, vaikka suomen/ruotsin kielen taidot kehittyisivätkin muita taitoja hitaammin. Omakielistä opetusta ja tukea annetaan oppilaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Monipuoliset oppimisympäristöt tarjoavat oppilaalle mielekkäitä ja monipuolisia tilanteita käyttää kieltä eri kommunikaatioympäristöissä. Erilaiset tilanteet kehittävät oppilaan kykyä toimia sekä itsenäisenä yksilönä että yhteisön jäsenenä ja antavat valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Oppimisympäristöt tutustuttavat oppilasta suomalaiseen kulttuuriin ja edistävät hänen kotoutumistaan lähiympäristöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuusivuotiaiden valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää lapsen suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa lapselle sellaiset valmiudet, että hän voi aloittaa omaa ikätasoaan tai valmiuksiaan vastaavassa perusopetuksen ryhmässä. Valmistava opetus nivoutuu kaikkiin esiopetuksen sisältöalueisiin. Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa käytettävät työtavat harjaannuttavat lapsia suomen kielen käyttöön ja kotouttavat suomalaiseen kulttuuriin. Opetuksessa ja kasvatuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kaksikielisen ja kulttuurisen identiteetin kehityksen tukemiseen. 3.3.1 Oppimisympäristö 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa Kasvattajatiimin tehtävänä on luoda turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä oppimis- ja kasvuympäristö, joka tukee ja edistää lasten tasapainoista kehitystä. Lapsi tutustuu suomalaiseen päiväkotiympäristöön ja kulttuuriin. Päiväkoti toimii lapsen keskeisenä kotouttajana suomalaiseen yhteiskuntaan. Integraatio suomalaisten lasten kanssa edistää kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen lisäksi sosiaalisten suhteiden syntymistä. Oppimisympäristöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon opetuksen ja oppimisen eheyttäminen ja eriyttäminen. Opetusta eheytettäessä lapsen perustaitojen vahvistaminen on yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Valmistavassa opetuksessa työskentely tapahtuu erilaisten teemojen, projektien, leikin ja päivittäisten toimintojen avulla monipuolisia työtapoja ja menetelmiä käyttäen. Kuvien käyttö oppimisympäristössä sekä kuvataulujen käyttö päivittäin eri tilanteissa auttavat lasta arjen sujumisessa ja suomen kielen ymmärtämisessä ja oppimisessa. Opetuksen eriyttämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä erilaiset tavat oppia. Opetusta eriyttämällä lapsille voidaan tarjota onnistumisen kokemuksia ja sopivia haasteita. Opetusta eriytetään lasten kehitystason ja tarpeiden mukaisesti. Pienryhmätoimintaa käytetään oppimisen eriyttämiseen. Riippuen lapsen kotoutumisen vaiheesta hän saattaa tarvita eriytettyä ohjausta esim. arkitaidoissa. 9
4. Oman opinto-ohjelman laatiminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole olemassa valtakunnallista tuntijakoa tai oppimäärää, joten jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan: oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat oppiaineet, niiden tuntimäärät sekä opetuksen sisältö oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen ohjauksen järjestäminen ja mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa kotouttamislain mukaista oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavan opetuksen oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Valmistavaan opetukseen osallistuville 6-vuotiaille lapsille tehdään Lapsen valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma lapsen kasvun, oppimisen ja kotoutumisen tueksi tarvittaessa varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattorin kanssa. Suunnitelma sisältää kotoutumissuunnitelman sekä liitteinä Suomi toisena kielenä -oppimissuunnitelman ja seurantalomakkeen. 10
5. Opiskelun ja hyvinvoinnin tuki Kun perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve opiskelun tukeen, tuki annetaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaille annetaan tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, on tarpeen kartoittaa oppilaan erityisen tuen tarve. 5.1 Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen järjestäjä luo edellytykset kodin ja koulun yhteistyölle. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunnioitus ja kohtelu. Tavoitteena on vuoropuhelun aikaansaaminen oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Huoltajille an- netaan tietoa suomalaisesta koulusta ja koulutusjärjestelmästä, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävästä oppilaan omasta opinto-ohjelmasta. Perheille annetaan tietoa perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. 5.1.1 Kasvatuskumppanuus 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa Varhaiskasvatuksessa käytetään huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä käsitettä kasvatuskumppanuus. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan henkilöstön ja huoltajien tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanit pyrkivät toimimaan keskinäisen kuulemisen, kunnioituksen, tasavertaisuuden, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteilla. Päiväkodin ja kodin välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheen kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaasta. Huoltajille kerrotaan suomalaisesta varhaiskasvatuksesta, valmistavan opetuksen sisällöistä ja toteuttamisesta sekä lapselle laadittavasta valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmasta. Huoltajat osallistuvat Lapsen valmistavan opetuksen oppimissuunnitelman laatimiseen ja arviointiin. Tulkkipalveluja käytetään tarvittaessa. 5.2 Oppilashuolto Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Valmistavassa opetuksessa kiinnitetään erityistä huomioita oppilaiden tuen tarpeiden varhaiseen tunnistamiseen ja tukitoimet aloitetaan heti tarpeen ilmetessä. Lisäksi huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheen sekä perheelle mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. Tarvittaessa on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä. Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan valmistavan opetuksen aikana yhteistyössä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. 11
Varhaiskasvatuksen hyvinvointityö ohjaa valmistavan opetuksen oppilashuoltoa ja sitä toteutetaan osana esiopetuksen oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon on oikeus kaikilla valmistavaan opetukseen osallistuvilla kuusivuotiailla lapsilla. Oppilashuoltotyö on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuollon tavoitteena on tukea lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä tarjota terveellinen kasvu- ja oppimisympäristö. Keskeisenä tehtävänä on lapsen kasvun ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja tukitoimien käynnistäminen. Lapsen joustava siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen tulee varmistaa päiväkodin ja koulun oppilashuoltoryhmien kiinteällä yhteistyöllä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä lapsen ja huoltajien kunnioittaminen. Huoltajille annetaan riittävästi tietoa oppilashuoltotyöstä sekä suomalaisen varhaiskasvatus-, koulu-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Huoltajilla tulee olla tieto siitä, milloin heidän lapsensa asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Huoltajilla on oikeus osallistua oppilashuoltoryhmän kokoukseen silloin, kun käsitellään hänen lastaan koskevaa asiaa. Tulkkipalveluja käytetään tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja, alueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja ja valmistavasta opetuksesta / esiopetuksesta vastaava lastentarhanopettaja ja neuvolan terveydenhoitajien edustaja sekä muut asiantuntijatahot. Oppilashuoltoryhmän jäsenet tuovat kukin oman ammatillisen näkökulmansa työryhmään mietittäessä lapsen kasvun ja kehityksen tukemista sekä oppimisedellytysten turvaamista. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida lapselle kohdennetun tuen toteutumista ja riittävyyttä, sekä käynnistää tarvittavat toimenpiteet silloin, kun tukitoimet eivät ole riittäviä. 5.2.1 Kasvun ja oppimisen tuki 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa Valmistava opetus on tukimuoto niille maahanmuuttajataustaisille 6 vuotiaille lapsille, joiden suomen kielen taito on puutteellinen. Kasvun ja oppimisen muita tukimuotoja määriteltäessä tulee huomioida kunkin lapsen oppimistyylit ja kulttuuritausta. Valmistavan opetuksen kasvattajatiimi käyttää työssään monipuolisesti erilaisia pedagogisia menetelmiä ja välineitä. Jos valmistavaan opetukseen otetulla lapsella ilmenee laajemman tuen tarve, hänen opetuksensa järjestäminen arvioidaan ja määritellään uudelleen. 12
5.3 Oppilaanohjaus Opetussuunnitelmassa määritellään, miten oppilaanohjaus valmistavassa opetuksessa toteutetaan. Ohjausta toteutetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen ohjaustoiminnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on kehittää oppilaan oppimisvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksia. Oppilaan opiskelua valmistavassa opetuksessa tuetaan oppilaanohjauksella siten, että opiskelutaidot ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot kehittyvät. Perusopetukseen siirtymistä suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan valmiuksista ja edistymisestä valmistavassa opetuksessa siirtyy seuraavan kouluun. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa ja työelämässä. Perusopetukseen siirryttäessä valmistavan opetuksen lastentarhanopettaja huolehtii siitä, että tarvittavat tiedot lapsesta siirtyvät lapsen tulevalle koululle. Tarvittaessa tiedonsiirto tapahtuu yhteistyössä varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuurikoordinaattorin ja perusopetuksen aluekoordinaattorin kanssa. Valmistavan opetuksen kuusivuotiaat ovat mukana esiopetuksesta kouluun eli EsKo -tiedonsiirtoprosessissa. Huoltajien luvalla kouluun siirtyy Lapsen valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma. 5.4 Muut yhteistyöverkostot Yhteistyötä tehdään perusopetuksen tulosalueen, sosiaali- ja terveydenhuollon, tulkkipalvelujen, kaupungin maahanmuuttajayhteispalvelupisteen, kulttuuripalveluiden, erilaisten kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien kanssa. 13
6. Arviointi ja todistukset Opetussuunnitelmassa määrätään valmistavaan opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä heille annettavasta todistuksesta. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa, kannustavaa ja monipuolista. Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin kehitetään. Arvioinnin avulla valmistavan opetuksen oppilaalle annetaan kuva myös perusopetuksen vaatimuksista. Oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvausasteikolla. (liite 1). Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi perustuu jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön. 6.1 Arviointi 6-vuotiaiden valmistavassa opetuksessa Arvioinnin tulee olla kannustavaa, rohkaisevaa ja lasta ohjaavaa. Valmistavan opetuksen lastentarhanopettaja havainnoi ja arvioi lapsen toimintaa ja oppimista aktiivisessa vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Arviointi on sanallista ja tilannesidonnaista sekä lapselle kohdistettua. Huoltajille annetaan tietoa lapsen oppimisesta ja kehittymisestä yhdessä käydyissä keskusteluissa. Lapsen valmistavan opetuksen oppimissuunnitelman toteutumista arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa vähintään kerran vuodessa valmistavan opetuksen päättyessä. Valmistavan opetuksen aikana kasvattajatiimi arvioi säännöllisesti myös valmistavan opetuksen opetussuunnitelman toteutumista. 14
Julkaisija Vantaan kaupunki 2012 Toimitus Ulla Packalén Kannen kuva Tiina Kujala Taitto Heidi Hölttä Paino Vantaan kaupunki
Vantaan kaupunki Sivistystoimi 2012 Asematie 6 A 1300 Vantaa