4. Opiskeluhuolto Opiskeluhuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on edistää oppimista ja luoda turvallinen, esteetön ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskeluhuollon vastuulla on oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tuetaan. Vastuu opiskeluhuollosta kuuluu kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. 4.1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja opiskeluhuoltopalvelut Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arvio pohjautuu sekä valtakunnallisiin kouluterveyskyselytietoihin että koulun omiin kyselyihin. Mäntän lukiossa on kartoitettu kyselyin päihde- ja kiusaamistilannetta sekä tuentarpeen että saatavuuden tilannetta opiskelijoiden näkökulmasta. Lukuvuoden lopussa järjestetään arviointikysely, jossa opiskelijat arvioivat lukion toiminnasta mm. opiskeluhuollon ja ohjauksen saatavuutta sekä tasa-arvoisuutta. Opiskeluhuoltotarve koostuu Mäntän lukiossa suurimmaksi osaksi opiskelijan oppimisen ja opintojen edistymisen tukemisesta. Opiskeluhuollon vastuulla on kartoittaa mahdollisia oppimisen ongelmia ja haasteita sekä löytää niihin ratkaisuja. Opiskeluhuollon vastuualueita ovat myös yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen ja tukeminen. Opiskeluhuollon tarvetta päihdeasioissa on lukiossa vähäisessä määrin, mutta sitä seurataan ja toimintatapoja arvioidaan jatkuvasti. Opiskeluympäristön esteettömyyttä, turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä niiden kehittämistarvetta arvioidaan säännöllisesti. Mäntän lukion opiskeluhuoltopalveluista vastaavat lukion rehtori, opetushenkilökunta, opintoohjaaja, koulukuraattori ja terveydenhoitaja sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset. Lisäksi yhteistyössä toimivat tarvittaessa sosiaalitoimi ja nuorisotyö. Mäntän lukiossa toimii monialainen opiskeluhuoltoryhmä, joka vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteutuksesta ja arvioinnista. Opiskeluhuoltoryhmä tarkistaa ja tekee tarvittavat muutokset vuosittain opiskeluhuoltoon liittyviin toimintasuunnitelmiin ja kyselyihin. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa kootaan aina tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä ja sille nimetään vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö kirjaa välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. 4.2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Opiskeluhuollon yhteisöllisessä toteuttamisessa lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Yhteistyössä toimitaan myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Lukiossa toimii moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmä, jota johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat tarvittaessa terveydenhoitaja, kuraattori, opinto-ohjaaja, opettajajäseniä sekä rehtori. Opiskeluhuoltoryhmään voidaan kutsua myös opiskelijajäseniä. Opiskeluhuoltoryhmä - vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteutuksesta ja arvioinnista, - laatii ja tarkistaa kriisisuunnitelman ja toimintasuunnitelman päihde- ja huumetapauksien varalta sekä suunnitelman kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi - vastaa opiskelijahuoltoa koskeviin kyselyihin ja tiedusteluihin, - valitsee tutorit hakemusten perusteella.
4.2.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta, hyvinvointia ja opiskelun esteettömyyttä. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointia koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitos on aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Jokaisen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajille järjestetään kerran lukuvuodessa vanhempainilta, josta lähetetään kotiin kutsu opiskelijan mukana. Vanhempia informoidaan vuosittain lukuvuoden alussa koulun jaksotodistuksenjakokäytännöstä kotiin opiskelijan mukana menevällä tiedotteella. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä käytetään myös sähköistä Wilma-ohjelmaa. Tunnukset ohjelman käyttöön annetaan huoltajille opiskelun alkaessa. Ryhmänohjaajat seuraavat opiskelijoiden opintojen edistymistä. Ryhmänohjaajat ottavat tarvittaessa yhteyttä huoltajiin riittämättömien kurssisuoritusten (alle 3 kurssia/jakso) ja runsaiden poissaolojen sekä mahdollisten muiden ongelmien takia. Täysi-ikäisten opiskelijoiden asiat hoidetaan ensisijaisesti opiskelijan itsensä kanssa, mutta tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltajiin opiskelijan suostumuksella. Tarvittaessa yhteistyöhön otetaan mukaan terveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijoita. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua opiskeluhuollon suunnitelman laadintaan ja arviointiin. 4.2.2. Opiskeluhuollon toimintasuunnitelmat ja arviointitavat Mäntän lukiolla on hyväksytyt toimintaohjeet erilaisissa kriisitilanteissa toimimiseksi. - Mänttä-Vilppulan turvasuunnitelma 2013-2016 - Toimintaohjeita kriisitilanteita varten - Turvallisuussuunnitelma YO - kokeita varten. Koululla on päihdesuunnitelma, joka sisältää ohjeet toimenpiteistä, jos opiskelija tulee päihtyneenä kouluun. Ohjeet sisältävät myös tilanteen jatkoseurannan yhdessä opiskeluterveydenhuollon kanssa. Opiskelijat ja huoltajat saavat tiedon koulun päihdesuunnitelmasta ja sitoutuvat siihen. Toisen vuoden opiskelijoille järjestetään kysely päihteiden käytöstä sekä tupakoinnista. Tuloksia tarkastellaan opiskeluhuoltoryhmässä sekä opiskelijoiden kanssa. Mäntän lukiolla on toimintasuunnitelma kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään kysely koulukiusaamisesta tilanteen kartoittamiseksi. Ryhmänohjaustuokioissa keskustellaan koulun ilmapiiristä sekä kiusaamisen tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. Opiskelijat osallistuvat kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen toimimalla oppilaskunnassa, luottamusopiskelijoina ja tutoreina. Jokaisen kouluvuoden alussa ryhmänohjaajat keskustelevat jokaisen opiskelijan kanssa lukuvuoden tavoitteista ja suunnittelusta. Keskusteluja jatketaan tarvittaessa ryhmänohjaustuokioiden yhteydessä. Opiskelijoilta kysytään lukuvuoden aikana myös suunnitelmien toteutumisesta sekä ohjauksen ja tuen tarpeesta.
4.3. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. Tapauskohtaisesti kootaan monialainen asiantuntijaryhmä opiskelijan suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö huolehtii opiskeluhuoltokertomuksen laatimisesta ja toimittamisesta opiskeluhuollon rekisteriin. 4.3.1. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja osallistutaan edistetään ja tuetaan lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkistetaan säännöllisesti sekä seurataan heidän opintojensa etenemistä. Opinto-ohjaukseen osallistuvat lukiossa ryhmänohjaajat, rehtori, opinto-ohjaaja, aineenopettajat, koulusihteeri sekä terveydenhoitaja ja kuraattori. Tehtävien kuvaukset on määritelty Open aakkosissa, joka tarkistetaan vuosittain.
4.3.2. Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 : ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee ja kehittää opiskelijoiden erityisen tuen tarpeen kartoitusta. Kaikille lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään luki-seulontatesti. Tarvittaessa opiskelija ohjataan jatkotesteihin. Jos tukitoimia tarvitaan, niiden suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi. Erityisjärjestelyistä päättää lukion rehtori monialaisen asiantuntijaryhmän ehdotuksesta. Seuraavia vaihtoehtoja voidaan käyttää sekä ainoana erityisratkaisuna että toisiinsa liitettyinä toimenpiteinä: - Työjärjestyksen keventäminen. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja neuvottelevat kontaktiopetuksen määrän vähentämisestä. Päätöksen tekee tarvittaessa rehtori. - Itsenäinen opiskelu. Opiskelija voi poikkeuksellisesti opiskella useampia itsenäisiä suorituksia tai osasuorituksia. Opiskelijalle voidaan antaa itsenäisten suoritusten lisäksi erilaisia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa. - Opiskelija voidaan vapauttaa koulunkäynnistä määräajaksi. Määräaikainen vapauttaminen vaatii konsultoinnin opinto-ohjaajan ja terveydenhoitajan ja/tai muun terveyspalvelun ammattilaisen kanssa. Vapauttamisesta päättää rehtori. - Opiskelija voi tarvittaessa itse pyytää tai opettaja voi ehdottaa opiskelijalle tukiopetusta. 4.3.3.Opiskeluterveydenhuolto Mäntänvuoren Terveys Oy huolehtii opiskeluterveydenhuollosta. Tavoitteena on edistää jokaisen opiskelijan tervettä kasvua ja kehitystä, siten luoda perustaa terveelle aikuisuudelle. Tiedot opiskelijasta siirretään tarvittaessa terveydenhoitajalta toiselle huoltajan luvalla mahdollisimman tarkasti yläkoulusta lukioon siirryttäessä. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia: 1. edistämällä ja valvomalla opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.
2. edistämällä ja turvaamalla opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä. Esimerkiksi osallistumalla oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun opiskeluhuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa, opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaamiseen. 3. järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen. Opiskeluterveydenhuolto toimii myös terveystiedon opetuksen tukena. Ajankohtaisia terveysasioita otetaan keskusteluun terveystiedon tunneilla. Määräaikaiset koko ikäluokkaa koskevat tarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat opiskeluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen opiskelijan tapaamisen. Terveystarkastuksilla ja seulontatutkimuksilla arvioidaan monipuolisesti opiskelijan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Terveydenhoitaja tekee opiskelijan terveystarkastuksen lukion 2. vuoden loppuun mennessä. Lisäksi tarvittaessa tehdään kohdennettuja terveystarkastuksia riskiryhmille. Opiskeluterveydenhuollon tarkastuksiin kuuluu myös koululääkärin tarkastus 2. vuoden opiskeluvuoden loppuun mennessä. Terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa opiskelijaa hakeutumaan asianmukaisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin. Kouluterveydenhoitajan työssä keskeistä on terveyskasvatus, -neuvonta, keskustelu, kuuntelu, terveysongelmien ehkäisy, sairausvastaanotot, perheiden tukeminen ja hoitoonohjaus. Fyysisissä vaikeuksissa opiskelija kääntyy terveydenhoitajan puoleen, joka ohjaa hänet tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Koululääkäri ohjaa opiskelijan tarvittaessa erikoissairaanhoidon piiriin. Fysioterapiaan voi ohjata joko terveydenhoitaja tai lääkäri. Psyykkisissä vaikeuksissa opiskelijan suostumuksella hänet ohjataan terveydenhoitajalle, joka tarvittaessa varaa opiskelijalle ajan koululääkärille tai erityispalveluiden nuorisotiimiin. Koululääkäri voi edelleen ohjata opiskelijan erikoissairaanhoitoon nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Täysi-ikäinen opiskelija ohjataan mielenterveystoimistoon. Sosiaalitoimi voidaan pyytää tarvittaessa tueksi. Sosiaalisissa vaikeuksissa opinto-ohjaaja, kuraattori tai terveydenhoitaja ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen, koululääkäriin tai erityispalveluiden psykologiin. Opiskelijan ollessa täysi-ikäinen koulu pyrkii ensisijaisesti hoitamaan asiat suoraan hänen kanssaan. Hammashuollosta vastaa opiskelijan kotikunta. Akuuteissa tilanteissa opiskelija on oikeutettu käyttämään Mäntänvuoren Terveys Oy:n palveluita. Opiskelijat varaavat itse ajan hammastarkastuksiin. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Jos opiskelija joutuu käymään hammashuollossa kouluajalla tulee käynnistä pyytää todistus hammashuollosta.