ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

MULTISILTA 6525-1, PERKKOONKATU 1, TEOLLISUUS- TONTTI ASUMISEEN. Asemakaava nro 8629 Diaarinumero: TRE:6642/10.02.01/2016 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Kaavaehdotus 1.12.2016, tark. 6.2.2017

2 MULTISILTA 6525-1 PERKKOONKATU 1. TEOLLISUUSTONTTI ASUMISEEN. ASEMAKAAVA NRO 8629 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 1. päivänä joulukuuta 2016 päivättyä ja 6.2.2017 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8629. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ

3 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee kantakaupungin eteläosassa noin 8 km päässä Tampereen keskustassa sijaitsevassa Multisillan kaupunginosassa, osoitteessa Perkkoonkatu 1. Kaava-muutos koskee korttelin 6525 tonttia 1, joka sijaitsee Lempääläntien ja Perkkoonkadun risteyksen tuntumassa vastapäätä varsinaista 1970-luvulla rakentunutta Multisillan lähiötä ja lähellä Lempäälän rajaa. Multisillan metsäiselle ympäristölle antavat luonnetta mäkiset maastonmuodot ja toisaalta sitä raamittavat monet liikenne- ja yhdyskuntatekniset järjestelmät kuten korkeajännitevoimalinjat sekä Tampere-Helsinki -päärata lännessä ja Tampere-Helsinki-moottoritie (VT 3) idässä. Multisillan pohjoisosa kuuluu Pirkkalan lentokentän lentomelualueeseen. Multisillan kaupunginosa edustaa aikakaudelleen tyypillistä 1970- luvun lähiörakentamista ja sen rakennuskanta koostuu arkkitehtuuriltaan niukkalinjaisista 3-5 -kerroksisista lamellikerrostaloista, jotka on sijoitettu keuhkokaavion mukaisesti kiertyen yhtenäisen lähimetsän ympärille. Alkuperäinen korttelirakenne on hyvin säilynyt ja alueen kaupunkirakenteella on arvoa. Perkkoonpuiston eteläpuolelle sijoittuvalla kaava-alueella nk. Kenkä-Matin tontilla on yksikerroksinen vuonna 1972 valmistunut varasto- ja liikerakennus, jossa rakennusoikeutta on käytetty 1220 k-m2. Rakennus on tarkoitus purkaa. Maapohja on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakija on T2H Rakennus Oy. Hakijan tavoitteena on tontin tehostaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja kahden kerrostalon rakentaminen, mikä nostaa tehokkuutta nykyisestä e=0,5:stä tonttitehokkuudeksi e=1. Se tarkoittaa noin 150 uuden asunnon rakentamista Multisiltaan. Suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset ympäristöön sopeutuvalle, Multisillan yleissuunnitelman mukaiselle täydennysrakentamiselle, joka sopeutuu kaupunkimaisemaan ja kunnioittaa lähiöiden alkuperäistä ideaa. Tavoitteena on saada Multisillan alueelle uusia korkeatasoisia, mutta kohtuuhintaisia omistusasuntoja, jotka mahdollistavat muuttamisen myös alueen sisällä mahdollisesti isommista asunnoista pienempiin ja esteettömämpiin asuntoihin. Uudisrakentamisen tavoitteena on vahvistaa Multisillan kaupunginosan ominaispiirteitä ja vetovoimaa, mitä vahvistetaan kytkemällä taide mukaan suunnitteluun alusta asti. Multisillan täydennysrakentamisen teemaksi on paikan ominaispiirteistä - hyvistä joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksistä sekä virkistys- ja luontoreiteistä - johdettu suunnittelua ohjaavaksi visioksi

4 Liikkumalla kunnossa kaiken ikää asumisen uusi liikkumista ja terveellisiä elintapoja edistävä kohtuuhintaisen asumisen konsepti, joka hyödyntää olemassa olevia resursseja. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitus- ja valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen kuulutettiin nähtäville 1.12. - 22.12.2016 sekä lähetettiin tiedoksi osallisille. Osallisille järjestettiin yleisötilaisuus 7.12.2016 palvelupiste Frenckellissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 5 viranomaislausuntoa ja yksi mielipide. Kaupungin ympäristönsuojelu kiinnitti huomiota Lempääläntieltä kantautuvaan meluun ja pyysi meluselvitystä tarkennettavan moottoritieltä kantautuvan kaukomelun suhteen. Julkisivuihin kohdistuva suurin äänenpainetaso on 61-63 db ja esitettiin tavoitteeksi, että asunnot olisi tuuletettavissa myös hiljaisemmalta puolelta. Myös julkisivujen parvekelasituksen ääneneristävyys tuli tarkistaa ja varmistaa, että ohjearvot alittuvat myös yöaikana. Lausunnon johdosta meluselvitystä tarkennettiin. Luontoarvoista todettiin, että asemakaavassa oli säästetty ansiokkaasti alueen luontaista ympäristöä ja sen arvoja. Tontin itä- ja länsipuolen puustoisena säilyttäminen on haasteellista ja vaatii suojaustoimenpiteitä sekä tukeutumista tontin ulkopuoliseen puustoon. Maakuntamuseo on edellyttänyt Multisillan yleissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa arkeologisen inventoinnin tekemistä koko alueelle ja joka kattaa myös kaava-alueen. Pyynnöstä lausuntoa tarkennettiin ja päädyttiin siihen, että koska kaava-alue on ollut voimakkaan maankäytön kohteena, sen osalta ei tarvitse laatia arkeologista selvitystä. Tontin kaavallisten lähtökohtien valmistelua Hulevesiasiantuntija Pekka Heinonen kommentoi, että hulevesiselvitys täytyy laatia asemakaavavaiheessa ja tarkentaa rakennuslupavaiheessa. Hulevesiselvitys on laadittu ja se on asemakaavan liitteenä.

5 Sähkölaitokselta ilmoitettiin, että kiinteistö on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Fingrid Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan sisällöstä, koska asemakaavaluonnoksen osoittama rakentaminen sijoittuu Fingridin voimajohtoalueen ulkopuolelle. Kaupungin kiinteistötoimella ei ole huomauttamista asemakaavan asemakaavalliseen puoleen ja maankäyttösopimus tulee tehtäväksi ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä. Tampereen polkupyöräilijät ry lausui mielipiteessään, että Multisillan täydennysrakentamisen tulisi kytkeä tehokkaan joukkoliikenteen normien mukaiseen vyöhykkeeseen, jolloin pysäköintinormia voisi keventää muu alue -normin vaatimasta normista1ap/ 90 k- m2, siten voitaisiin toteuttaa kestävämpää elämäntapaa. Tampereen polkupyöräilijöiltä oli pyydetty mielipide ja he ilmoittautuivat samalla osalliseksi asemakaavan laadintaan. Lausunnot ja kommentit kokonaisuudessaan on liitetty kaavan asiakirjoihin. Asemakaavan rakenne ja keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksella tontin käyttötarkoitus muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja vanha Kenkä-Matin varasto- ja liikerakennus korvataan kahdella uudella asuinkerrostalolla. Tontin rakennusoikeus kaksinkertaistuu 3200 k-m2:sta 6400 k-m2:iin ja tonttitehokuusluvuksi tulee e=1,0, mikä mahdollistaa kahden uuden kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon toteuttamisen. Multisillan kaupunkikuva muuttuu, kun Lempääläntien varteen rakennetaan maamerkiksi kaksi kahdeksankerroksista kerrostaloa hyvien joukkoliikenne ja pyöräily-yhteyksien varrelle. Lempääläntien historiallisen tielinjan varsi säilyy kuitenkin edelleen vehreänä, sillä rakennukset sijaitsevat katutilasta selvästi ylempänä ja puuston ympäröimänä. Rakentaminen on pyritty keskittämään mahdollisimman suppealle alueelle monien reunaehtojen määräämänä. Tontin muoto ja sijainti sekä kaupunkikuva ja luontoarvot että sähkölinjan etäisyysvaatimukset, hulevesien järjestäminen, pelastustiet ja toisaalta pysäköintinormin toteuttamisedellytykset ovat määritelleet rakennusten sijoittelua tontilla erityisen tarkasti. Kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi ja pienten asuntojen kehittämiseksi on ratkaisuja kaavaan haettu rakennussuunnittelutasolla. Asemakaavaan on merkitty rakennusoikeutta 5000 k-m2 asumiselle ja 1400 k-m2 asumista palveleville erilaisille yhteistiloille. Yhteistilojen määrä on merkittävän suuri ja toteutuessaan on omiaan kehittämään kerrostaloasumisen sisältöä.

6 Tontin rakennusalojen kaikille sivuille on merkitty parvekkeiden lasitusmääräys estämään liikenteestä aiheutuvaa melua. Kaavassa julkisivuille ei edellytetä erityistä melulta vaadittavaa äänitasoeroa kuvaavaa kaavamääräystä, mutta kaavassa on määrätty julkisivuille leveät ääntä eristävät parvekelinjat ja kaikille julkisivuille lasitusmääräys. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma (me- 6). Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Kenkä-Matin tontti 6525-1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Multisillan kaupunginosan korttelia 6525 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Multisillan kaupunginosaan asuinkerrostalojen korttelialue.

7 Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, projektiarkkitehti Tiina Leppänen. Diaarinumero: TRE: 6642/10.02.01/2016, pvm. 19.9.2016. Vireille tulo: 1.12.2016 1.3. Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee kantakaupungin eteläosassa noin 8 km päässä Tampereen keskustasta sijaitsevassa Multisillan kaupunginosassa, osoitteessa Perkkoonkatu 1. Perkkoonpuiston eteläpuolelle sijoittuva nk. Kenkä-Matin tontti sijaitsee aivan Lempääläntien ja Perkkoonkadun risteyksen tuntumassa ja vastapäätä varsinaista 1970-luvulla rakentunutta Multisillan lähiötä. Kaava-alue laskee loivasti kohti lounasta kohti Lempääläntien ja Perkkoonkadun risteystä ja korkeuseroa on enimmillään noin 5-6 metriä. Tontti on kuitenkin pari kolme metriä tiealuetta korkeammalla. Tontin itäreunalla on parin metrin korkuinen kallioleikkaus ja näyttäviä korkeita siirtolohkareita. Tontin maaperä on paikkatietoaineiston mukaan hiekkavaltaista moreenia. Ympäristö on hyvin vehreää ja tontin jokaisella sivulla kasvaa puita, jotka tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan ekologisien yhteyksienkin takia. 1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos, Multisilta 6525-1 Perkkoonkatu 1, teollisuustontin muuttaminen asumiseen. Tarkoituksena on laatia kaavamuutos, joka mahdollistaa varastoja liikerakennuksen purkamisen, rakennusoikeuden lisäämisen ja kahden asuinkerrostalon rakentamisen. Asemakaavan numero on 8629. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selostuksen liiteasiakirjat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.12.2016 Asemakaavakartta 6.2.2016 Havainnekuva 6.2.2016 Asemakaavan selostus 6.2.2016 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016, Multisillan asemakaava-alueiden nro 8647 ja 8629 eliöstö- ja biotooppiselvitys, Tampereen kaupunki, Kari Korte 26.1.2017 Asemakaavan seurantalomake Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskasen havainnepiirroksia tontin käyttötarkoituksen muuttamisesta asuinkerrostaloille 6.2.2016

8 Asemakaavan muutoksesta Rambollin laatima meluselvitys 30.11.2016, jota on tarkennettu 28.1.2017. Taratestin laatima hulevesiselvitys asemakaavan muutosta varten 1.2.2017. Palautekooste Kuvia tontilta 6525-1, Perkkoonkatu 1. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee kantakaupungin eteläosassa noin 8 km päässä Tampereen keskustassa sijaitsevassa Multisillan kaupunginosassa, osoitteessa Perkkoonkatu 1, 33850 Alue sijaitsee aivan Lempääläntien ja Perkkoonkadun risteyksen tuntumassa ja vastapäätä varsinaista 1970-luvulla rakentunutta Multisillan lähiötä.

9 Perkkoonkadun eteläpuolella on 1990-luvulla rakennettu asuinkortteli. Varasto- ja teollisuusvyöhykkeen tuntumaan ja Perkkonpuiston jatkeeksi sijoittuvalla nk. Kenkä-Matin tontilla 6525-1 on pinta-alaa on 6400 m² ja rakennusoikeutta on 3200 k-m2, josta on käytetty noin 1220 k-m2. Tontin tehokkuusluku e=0,5. Kenkä-Matin yksikerroksinen varasto- ja liiketiloina toiminut pienteollisuus- ja varastorakennus on tarkoitus purkaa. Tonttia voi luonnehtia perinteiseksi teollisuus- ja varastoalueen tontiksi asfalttipihoineen, mutta se rajoittuu pohjoisesta metsäiseen Perkkoonpuistoon, mikä antaa alueelle merkittävän, vehreän luonteen. Metsän säilyttäminen luontoarvoineen mahdollistaa käyttötarkoituksen muuttamisen asumiskäyttöön. Kuva Kenkä-Matin tontista 11.2.2017 2.1.2 Luonnonympäristö Sijainti maisemarakenteessa Multisillan vehreälle, puistomaiselle ympäristölle antavat luonnetta metsät ja mäkiset maastonmuodot, mutta toisaalta sitä raamittavat monet liikenne- ja yhdyskuntatekniset järjestelmät kuten korkeajännitevoimalinjat pohjois- ja itäpuolella sekä Tampere-Helsinki - päärata lännessä ja Tampere-Helsinki-moottoritie (VT 3) idässä. Multisillan pohjoisosa kuuluu Pirkkalan lentokentän lentomelualueeseen. Voimakkaat liikennealueet heikentävät alueen virkistysalueiden verkoston yhtenäisyyttä ja eliöstön ekologisia yhteyksiä varsinkin itä-länsi -suunnassa, joten nykyisen Perkkoonpuiston merkitys alueen metsäisenä viheralueena maisemarakenteessa on maisema, virkistyksen ja eliöstön kannalta perustelua.

10 Vesisuhteet ja maaperä Kaava-alueella ei ole vesistöksi luokiteltuja kohteita. Selvitysalueen itäreunalle muodostuu vedenjakaja, jonka länsipuolelta suurin osa vesistä valuu länteen Multisillanpolun viertä laskevan ojan kautta Sääksjärvestä Peltolammiin ja alueen eteläisestä osasta suoraan Sääksjärveen. Vedenjakajan itäpuoliset vedet valuisivat luontaisesti Sääksjärveen, mutta valumasuuntia muuttaa todennäköisesti asutuksen ja tiestön salaojitus ja vesien kululle muodostamat esteet. Tampereen kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti suunnittelussa on huomioitava hulevesien luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hulevesien hallinnan hajauttaminen niiden syntypaikoille. Multisillan alueen huleveden päätyvät Arranmaanojaan ja Peltolammiin. Tampereen kaupungin valuma-alueselvityksen mukaan tällä alueella Peltolammin vesistön ravinnekuoritusta ei tule lisätä. Tampereen pienvesiohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luonnontilaisuuden säilyttäminen mm. suunnittelualueen läheisyydessä olevalle Peltolammi-Pärrinkoski luonnonsuojelualueelle. Multisillan EHYT -yleissuunnitelmaa varten on laadittu alueellinen hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll 7.9.2016), jossa on esitetty hulevesien hallinnan keskeisiksi periaatteiksi ehkäistä hulevesien syntyä minimoimalla läpäisemättömien pintojen määrää, toteuttaa viivyttäviä ja käsitteleviä ratkaisuja sekä mahdollisuuksien mukaan johtaa kiinteistön alueella hulevesiä maanpinnalla luonnonmukaisissa järjestelmissä. Suunnittelualueen mäkiset maastonmuodot laskevat kohti liikenneväyliä ja ympäristö on osittain luonnontilaista metsämaata ja kalliota kallioleikkauksineen ja siirtolohkareineen. Tontin maaperä on paikkatietoaineiston mukaan pääosin hiekkavaltaista moreenia. Tontilla on yksikerroksinen varastorakennus ja asfaltoitu pysäköintialue ja suunniteltu uudisrakentaminen sijoittuu pääosin näille alueille. Kohteen suunnitelmat eivät tontille laaditun hulevesiselvityksen mitoitustarkastelun perusteella aiheuta merkittävää muutosta alueelta muodostuvien ja ympäristöön purkavien hulevesien määrään, mutta alueen suunnitelmien ja pinnantasausten vahvistuessa tulee tehdä hulevesien tarkempi viivästyssuunnitelma. Kaavassa on annettu hulevesien hallintaa koskeva mitoitusmääräys hule-43(1). Myös hulevesien laatuun tulee kiinnittää huomiota. Hulevedet voidaan purkaa esitetyn viivästyksen jälkeen suunnitellusti ympäristön avo-ojiin ja painanteisiin aiheuttamatta lisäkuormitusta ympäristöön. Kasvillisuus ja eläimistö Multisillan eliöstö- ja biotooppiselvitys tehtiin laajalta alueelta aina Kitinniitynkadun asuinalueelta Perkkoonkadulle saakka rajautuen

11 lännessä Lempääläntiehen ja idässä voimalinjaan. Selvitys koskee asemakaavoja 8629 ja 8647. Selvitysalueen metsät ovat tavanomaista talousmetsää, jossa kasvaa monipuolisesti eri puulajeja: mäntyä, kuusta, haapaa, raitaa ja jopa metsälehmuksia. Selvitysaleen pohjoisosan metsäkuviolla kasvaa vanhaa metsää, jonka keski-ikä on 60-80 vuotta, ja Lempääläntien ja koulun välillä kuusimäntymetsän iäksi on arviotu jopa 80-100 vuotta. Alueelta on paikannettu huomion arvoiset ja kookkaat puut. Selvitysalueelta ei ole nostettavissa esille luonnonolosuhteiltaan arvokkaita osakokonaisuuksia. Metsäkasvillisuus on tyypillistä Tampereen seudun metsien kasvillisuutta, jossa rakennettujen kohteiden liepeillä esiintyy myös kulttuuri- ja/tai puolikulttuurilajistoa. Suunnitellun rakentamisen ja luonnonympäristön säilymisen yhteensovittamista Avainbiotoopeiksi luokiteltuja kohteita selvitysalueelta havaittiin kaksi: soistuva korpi selvitysalueen koillisnurkassa, Multisillan entisen koulun lähellä sekä louhikko selvitysalueen kaakkoiskulmassa, johon suunnittelualuekin liittyy. Korpi ja louhikko kuuluvat luokkaan ei-luonnontilainen metsäluonnon arvokas elinympäristö.

12 Perkkoonpuiston metsät monipuolisine puustoarvoineen ja potentiaalisine liito-oravan elinympäristöineen ovat selvitysalueen merkittävin luonnonarvo. Selvitysalueelta ei ole liito-oravan lisäksi tehty tutkimuksia muista nisäkäslajeista ja on oletettavaa, että alueella liikkuu vain pieniä nisäkäslajeja, kuten jäniksiä ja oravia. Selvitysalueelta löytyi kesällä 2016 oravan risupesä ja kolopuu, vaikka varsinaisia havaintoja liito-oravasta ei saatukaan. Alueella on kuitenkin paljon biotoopiltaan liito-oravalle otollista elinympäristöä suoja- ja ravintopuustoineen, ja oravan risupesiä on todennäköisesti enemmänkin alueella. Alue on myös merkittävässä asemassa liito-oravaverkoston eteläisen Tampereen itä-länsisuuntaisen sekä ekologisen yhteyden kannalta. Selvitysalue on kuulunut vuoden 2002 kantakaupungin lepakkoselvitykseen, jolloin lepakoista ei saatu havaintoja selvitysalueelta eikä sen lähettyviltä. Erillistä lepakkoselvitystä ole tehty. Alueen metsät ovat talousmetsää, jossa laho- tai vioittunutta puuta ei juurikaan ole eikä metsät näin ollen tarjoa lepakoille piilopaikkoja. Kaava-alueen kaakkoiskulmassa sijaitseva louhikko on hajonnut ehjiksi, isoiksi siirtolohkareiksi, jotka eivät sisällä lepakoille kolonniapaikoiksi sopivan ahtaita rakoja. Kenkä-Matin kiinteistön 1970- luvulle tyypilliset tasakattorakenteet eivät tarjonne lepakoille lämpötilaolosuhteiltaan suotuisia talvihorrospaikkoja. Myöskään arvokasta hyönteislajistoa ei ole havaittu selvitysalueelta. Tampereen hyönteistutkijain seuran taholta kantakaupungin alueet on melko kattavasti inventoitu eikä hyönteistöllisesti arvokkaita kohteita selvitysalueelta ole kaupungin tietokannoissa. Selvitysalueelta ei löytynyt yhtään huomionarvoista, harvinaista lintulajia kesän 2016 selvitysten yhteydessä. Myöskään biotooppien perusteella alue ei pysty tarjoamaan huomion arvoisia linnustollisia arvoja. Selvitysalueelta ei löytynyt myöskään luonnonsuojelullisesti merkittäviä kasvilajeja eikä perinnebiotoopeiksi luokiteltavia kohteita. Eliöstö- ja biotooppiselvityksen mukaan kaava-alueen maankäytön muutos ei heikennä Multisillan Perkkoonpuiston alueen ja sen lähiympäristön luonnonarvoja. Eliöstö- ja biotooppiselvityksen mukaan metsät monipuolisine puustoarvoineen ja potentiaalisine liitooravan elinympäristöineen ovat selvitysalueen merkittävin luonnonarvo. Tontin metsäinen Perkkoonpuistoon liittyvä alue saa kaavassa s-1 merkinnän, jonka mukaan koko tonttia kiertävä puustoinen ja kalliolouhikkoinen alue on luonnonmukaisena säilytettävää tontin osaa, joka tukeutuu ympäröivään metsään ja jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu.

Metsän tuntu antaa luonnetta tontille. Kuvat tontin metsäisestä pohjoisosasta, jossa on voimakkaita luonnonelementtejä, kuten kallioleikkaus ja kookkaita siirtolohkareita. 13

14 2.1.3 Rakennettu ympäristö Tontin itä- ja kaakkoisrajalla oleva louhikko luetan ei-luonnontilaiseksi metsäluonnon arvokkaaksi elinympäristöksi, jossa on kookkaita ja näyttäviä siirtolohkareita. Yhdyskuntarakenne Multisillan lähiö on rakennettu Lempääläntien alueellisen pääväylän varrelle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan, joten keskustan palvelut on hyvin saavutettavissa keskustasta. Suunnittelualueen lähiympäristö on kerrostalotalovaltaista asuinaluetta, jonka rakennuskanta on varsin eri-ikäistä ja vaihtelevaa. Kaava-alue tukeutuu pohjoispuolella olevaan metsäiseen Perkkoonpuiston virkistysalueeseen ennemmin kuin ympäristön asuinkortteleihin. Suunnittelualue sijaitsee Lempääläntien varrella ja se rajautuu itäpuoleltaan voimansiirtoalueseen sekä etelä- ja länsipuoliseen asutukseen. Lempääläntien länsipuolella sijaitsevat lähikauppa, anniskeluravintola ja seurakuntatilat. Multisillan koulu lakkautettiin vuonna 2014 ja päiväkoti toimii väliaikaisissa tiloissa koulun vieressä. Lähin peruskoulu, kirjasto ja neuvola sijaitsevat Peltolammin palvelukeskuksessa. Uusi rakennus päiväkodille, esikoululle ja peruskoulun 1-2 -luokille on tavoitteena ottaa käyttöön vuonna 2019-2020. Kaava-alue laskee loivasti kohti lounasta kohti Lempääläntien ja Perkkoonkadun risteystä ja korkeuseroa on enimmillään noin 5-6 metriä. Tontti on kuitenkin pari kolme metriä tiealuetta korkeammalla. Tontin itäreunalla on parin metrin korkuinen kallioleikkaus ja näyttäviä korkeita siirtolohkareita. Tontin maaperä on paikkatietoaineiston mukaan hiekkavaltaista moreenia. Ympäristö on hyvin vehreää ja vanhoja puita on paljon.

15 Tontin 6525-1 pinta-ala on 6400 m² ja muutettavan kaavan tehokkuusluku e=0,5. Rakennusoikeutta on 3200 k-m2 ja siitä on käytetty noin 1220 k-m2 Kenkä-Matin yksikerroksiseen teollisuus- ja varastorakennukseen, joka on tarkoitus purkaa. Tonttia voi luonnehtia perinteiseksi teollisuus- ja varastoalueen tontiksi asfalttipihoineen, mutta se rajoittuu pohjoisesta metsäiseen Perkkoonpuistoon, mikä antaa alueelle merkittävän, vehreän luonteen ja minkä säilyttäminen mahdollistaa käyttötarkoituksen muuttamisen asumiskäyttöön. Tontin jokaisella sivulla kasvaa puita, jotka tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan ekologisien yhteyksienkin takia. Kaupunkikuva ja alueen rakennuskanta Multisillan Kaupunginosan rakennuskanta koostuu pääosin 1970- luvulla rakennetuista arkkitehtuuriltaan niukkalinjaisista 3-5 -kerroksisista lamellikerrostaloista, jotka on sijoitettu keuhkokaavion mukaisesti kiertyen yhtenäisen lähimetsän ympärille. Kaikista kortteleista on yhteys metsäiselle virkistysalueelle. Alueen liikenne on järjestetty ulkosyöttöisesti ja reunoille on rakennettu muutamia pientalojen rivejä. Lempääläntien länsipuolen lähiön avoin korttelirakenne metsäpuistopihoineen on aikakaudelle tyypillistä, väljää ja vapaasti luonnonmuotojen mukaan sovitettua. Multisillan koulu on lakkautettu vuonna 2014 ja siirretty Peltolammille. Päiväkoti sijaitsee koulun tontilla tilapäisissä tiloissa odottaen uudisrakennusta. Rakennettu kulttuuriympäristö Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960 ja 1970 -lukujen asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvityksen mukaan Multisillan lähiö on aikakaudelleen tyypillinen asuinalue, jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt ja kaupunkirakenteella on arvoa (sininen teema). Vuonna 2014 lakkautettu Multisillan koulu ja jo purettu päiväkoti on luokiteltu edustaviksi alueen osiksi ja arkkitehtonisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi (punainen teema), joissa alkuperäinen korttelirakenne ja rakennuskanta ovat säilyneet. Asemakaavan muutoksen kohteena olevan suunnittelualueen varasto- ja liikerakennus sijaitsee vastapäätä Lempääläntien itäpuolella sijaitsevaa Multisillan lähiötä, eikä se lukeudu kulttuurihistorialliseksi arvotettuihin kohteisiin. 2.1.4 Kiinteät muinaisjäännökset Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan suunnittelualueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. 2.1.5 Liikenne Multisillan lähiö on rakennettu Lempääläntien alueellisen pääväylän varrelle ja on hyvin saavutettavissa keskustasta. Lähin liittymä Tampere-Helsinki vt3 -moottoritieltä on Peltolammin liittymä

16 pohjoisessa ja Sääksjärven liittymä etelässä Lempäälän kunnan puolella. Suunnittelualue sijoittuu Tampereen joukkoliikennevyöhykkeelle. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Lempääläntiellä aivan tontin vieressä samoin kuin kevyen liikenteen pääreitti, joka on kantakaupungin valmisteilla olevassa yleiskaavassa 2040 merkitty pyöräilyn erityiseksi laatukäytäväksi. Joukkoliikenteen palvelutaso on erittäin hyvä, sillä Lempääläntietä kulkevat paikallisliikenteen lisäksi useat Valkeakosken ja Lempäälän suunnan seudulliset linjaautot. Joukkoliikenteen palvelutaso Lempääläntiellä on hyvä vuorovälin ollessa ruuhkatunteina varsin tiheä, keskimäärin 5-10 minuuttia. 2.1.6 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Lempääläntien liikenteestä aiheutuva melu on suunnittelualueen merkittävin ympäristöhäiriötä aiheuttava tekijä. Vaikka VT3 -moottoritie ja Tampere-Helsinki päärata on suojattu Multisillan kohdalla meluaidoin ja meluvallein, niistä kantautuu alueelle kaukomelua. Multisillan pohjoisosa lukeutuu Pirkkalan lentokentän lentomelualueeseen, mutta sen vaikutukset eivät ulotu kaava-alueelle. Tontin käyttötarkoitus muuttuu pienteollisuus-, varasto- ja liiketilojen alueesta asumiseen ja siksi kaava-alue luokitellaan uudeksi asuinalueeksi. Uusilla alueilla ulko-oleskelutilojen päivämelun ohjearvona pidetään 55 db ja yöllä 45 db. Kaava-alueelle on teetetty meluselvitys asemakaavan luonnosvaiheessa ja sitä on tarkistettu ehdotuksen mukaan rakennettavia kohteita vastaavaksi. Melutaso ei tontin rajalla ylitä 65 db, mutta silti on haluttu tehdä tarkempi analyysi melun vaikutuksista suunnitelman eri kerrostasoille. Suunnitelmassa kuvataan Lempääläntieltä laskentojen mukaan julkisivuille kohdistuvaa melutasoa (61-63 db) ja rakennusaloille on annettu parvekkeiden lasitusmääräys. Tontin piha-alueiden ja osoitetun leikkipaikan melutasot jäävät uusilla alueilla käytettyjen ohjearvojen (ulkona päivällä alle 55 db ja yöllä 45 db).

17 Meluselvitys on laadittu melun laskentamallin avulla (Ramboll Finland Oy:ssä). Laskentojen mukaan julkisivuille kohdistuvat melutasot 61-63 db ja parvekkeille on annettu lasitusmääräys. Tontin oleskeluun osoitettujen piha-alueiden ja leikkipaikan melutasot jäävät alle ohjearvojen: uusilla alueilla melun ohjearvot ulkona eivät saa ylittää 55dB päivällä, eikä 45 db yöllä. Kaavassa julkisivuille ei edellytetä erityistä melulta vaadittavaa äänitasoeroa kuvaavaa kaavamääräystä, mutta kaavassa on määrätty julkisivuille leveät ääntä eristävät parvekelinjat ja kaikille julkisivuille lasitusmääräys. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma (me-6). 2.1.7 Tekninen huolto Kohde voidaan kytkeä kaukolämmön piiriin ja nykyiseen teknisen huollon verkostoon. 2.1.8 Virkistys Suunnittelualue liittyy välittömästi Perkkoonpuiston lähivirkistysalueeseen, joka on hoitoluokitukseltaan käyttö- ja suojaviheralue. 2.1.9 Väestö ja palvelut Tampereen kaupungin Talous- ja liiketoimintaryhmän laatimassa raportissa Tampere alueittain 2013 on julkaistu eri kaupunginosista kerättyjä tietoja ja laadittu profiilit alueiden kehityksestä ja nykytilasta sekä niiden välisitä eroista. Tarkasteluja on tehty seuraavista muuttujista: väestökehitys, ikärakenne, väestömuutokset,

18 asuntokunta- ja perherakenne, työllisyys, koulutus, tulot ja työpaikat, asunnot ja rakennukset. Multisillan asukasluku on laskenut 1980-luvun huippuvuosista noin 3700 asukkaasta nykyiseen noin 2400 asukkaaseen. Alueen ikäjakauma noudattelee likimain kaupungin keskiarvoja, joskin alle kouluikäisten lasten osuus on alueella hieman suurempi. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä on 11,3 % kaupungin korkeimpia, kaupungin keskiarvon ollessa 6%. Multisillassa oli vuonna 2011 asuntokuntia 1310, joista perheitä oli 645. Lapsiperheitä oli 274, joista yksihuoltajaperheitä 104. Yksiasuvia oli asuntokunnista liki puolet eli 641. Asuntokuntien keskikoko oli 1,84 ja perheiden keskikoko 2,63. Tarkasteluajankohtana 2010-11 työllisiä oli Multisillassa 1005 ja työttömiä 262. Opiskelijoiksi luokiteltiin 199 ja eläkeläisiksi 514 asukasta. Alueen lähipalvelut rajoittuvat Lempääläntien varren lähikauppaan, anniskeluravintoaan ja seurakunnan tiloihin. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Peltolammin järvi uimarantoineen ja virkistysalueineen. Tällä keskuspuistoverkostoon kuuluvalla viheralueella sijaitsee myös vaatimaton pelikenttä. Multisillan koulut on siirretty Peltolammille ja päiväkoti sijaitsee koulun tontilla tilapäisissä tiloissa odottaen uudisrakennusta. Lempääläntietä kulkevat sekä paikallisliikenteen että Valkeakosken ja Lempäälän suunnan seudulliset linja-autot, joten joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä vuorovälin ollessa ruuhkatunteina varsin tiheä. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Peltolammin järvi uimarantoineen ja virkistysalueineen. Tällä keskuspuistoverkostoon kuuluvalla viheralueella sijaitsee myös vaatimaton pelikenttä. 2.1.10 Maanomistus Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2.2.2 Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita.

19 Kuva: Ote maakuntakaavasta Maakuntakaavaehdotus 2040 on parhaillaan hyväksymiskäsittelyssä ja vahvistunee kesällä 2017. Sen mukaan alue kuuluu taajamatoimintojen alueelle, jota suunnitellaan asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena, jossa erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheytymiseen sekä kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon. Alueelle on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteys, jolla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysverkoston ja ekologisten yhteyksien kannalta. Kuva: Ote Maakuntakaava 2040:stä, joka on ollut ehdotuksena nähtävillä ja tulossa hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2017.

20 2.2.3 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan 1998 mukaan alue on teollisuus- ja varastoaluetta (T). Kuva: Ote yleiskaavasta 1998 Tampereen kantakaupungin uusi yleiskaavaehdotus 2040 on parhaillaan nähtävillä ja valmistunee vuonna 2017. Sen mukaan suunnittelualue kuuluu kehitettävään kaupunkirakenteelliseen kokonaisuuteen ja yleiskaavalliseen täydennysalueeseen, jolla rakentaminen kytkeytyy saumattomasti liikenneverkkoon ja jäsentää sitä. Alue on merkitty asumisen alueeksi, joka liittyy osaksi pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkkoa sujuvan ja nopean arkipyöräilyn mahdollistamiseksi. Suunnittelualue kuuluu alueeseen, jolla asumista tehostetaan. Kuva: ote uudesta Yleiskaava 2040, kartta Asuminen ja lähiliikkuminen

21 Muut suunnitelmat ja selvitykset Kantakaupungin yleiskaavaluonnos 2040 (2016) ja Multisillan EHYT-yleissuunnitelma tukevat Multisillan alueen asumisen täydentämistä ja linjaavat alueen kaupunkirakenteen täydentämisen kehittämistavoitteita. Näitä tavoitteita tarkennetaan tekeillä olevissa asemakaavanmuutoksissa. Suunnittelualue kuuluu myös Multisillan EHYT-yleissuunnitelman täydennysrakentamisen alueelle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisesti täydentämisen tulee edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Eheyttämisellä luodaan edellytyksiä asukkaiden tarvitsemien palvelujen saavutettavuudelle, toimivalle joukkoliikenteelle, liikkumistarpeen vähentämiselle sekä luonnonalueiden ja -varojen säästämiselle. Näiden tavoitteiden ja EHYT-yleissuunnitelman mitoituksen mukaan aluetta kehitetään Multisillan asuinrakentamisen uutena korttelialueena, jolle laskennallisesti on osoitettu asuinrakentamista 5000 k-m2 sekä liikenteen yhteystarve alueen läpi Perkkoonkadulta Perkkoonpuistoon. EHYT- yleissuunnitelman viimeistelyvaiheen aineistot olivat nähtävillä 8.9.-6.10.2016 ja ne hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 20.12.2016. 2.2.4 Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutosalueella on voimassa 7.4.1971 vahvistettu asemakaava nro 3592. Siinä tontti 6525-1 on pienteollisuusrakennusten korttelialuetta. Kerrosluku on I. Tonttitehokkuus e=0,5. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta, kaava-alue rajattu punaisella

22 2.2.5 Kaupungin strategiat Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia hyväksyttiin valtuustossa 19.8.2013 ja sitä toteutetaan kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmalla, joka on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 3.12.2013, joukkoliikennelautakunnassa 4.12.2013 sekä kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää Tampereen kehittämisen keskeiset viestit ja on perusta kaupungin johtamiselle. Multisillan strateginen painotus liittyy kestävään kaupunkisuunnitteluun: asumisen täydentämiseen joukkoliikenteen laatukäytäville ja joukkoliikenteen ja pyöräilyn kulkutapaosuuden lisäämiseen. 2.2.6 Tonttijako Tonttijako (tunnus 3291) on hyväksytty 23.8.1971. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 3.7.1972. 2.2.7 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 2.2.8 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Aluetta koskevia erillisselvityksiä ja -suunnitelmia Tampereen kaupungin EHYT -yleissuunnitelma 2016 liiteaineistoineen Tampereen keskusta ulkopuolisten 1940-80 -luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen Pysäköinti osana kaupunkikehitystä. Tampereen pysäköintipolitiikka (hyv. yla 31.5.2016. Tampereen kaupungin melulinjaukset 2015 Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvitys 2016 (Ramboll Finland Oy) Tampereen kantakaupungin lepakkoselvitys 2002 (Yrjö Siivonen) Tämän asemakaavan yhteydessä tehdyt selvitykset Selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Multisillan asemakaava-alueiden nro 8647 ja 8629 eliöstöja biotooppiselvitys, Tampereen kaupunki, Kari Korte 26.1.2017 Asemakaavan muutoksesta Rambollin laatima meluselvitys 30.11.2016, jota on tarkennettu 28.1.2017. Taratestin laatima hulevesiselvitys asemakaavan muutosta varten 1.2.2017. Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskasen havainnepiirroksia tontin käyttötarkoituksen muuttamisesta asuinkerrostaloille 6.2.2016.

23 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1.Asemakaavan muutoksen tarve Suunnittelualue kuuluu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella EHYT- hankkeeseen, jossa Multisillan kaupunginosaa täydentävästä rakentamisesta on tehty yleissuunnitelma, joka hyväksyttiin 20.12.2016 yhdyskuntalautakunnassa. 3.2 Asemakaavamuutoksen käynnistäminen ja vireilletulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro 6525-1 omistajan edustaja T2H Rakennus Oy 19.9.2016. Kaavahanke tuli vireille 1.12.2016, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville 1.12.- 22.12.2016 väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. 3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Multisillan asemakaavamuutosta varten käytiin useita neuvotteluja ja maastokäyntejä kaupungin organisaation eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Multisillan aloituskokous pidettiin 21.11.2016, jossa esille nousivat erityisesti pysäköintinormin tiukentaminen, hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä huolimatta, pysäköintipolitiikan muu alue normin 1 ap/ 90 k-m2 mukaisesti sekä liikenteestä aiheutuvan melun huomioon ottaminen asemakaavoitusta laadittaessa. Asemakaavatyössä meluntorjunta on ohjannut rakennusten sijoittelua ja melulta suojautuminen on otettu osaksi asuntojen tilasuunnittelua. Ratkaisuksi on esitetty laajojen parvekevyöhykkeiden liittäminen asuntoihin, jotka luovat uuden kaupunkivallisen ilmeen rakennuksille. Parvekkeesta lisähuone - tyyppinen ratkaisu tukee kohtuuhintaista asumista, lisää asumisviihtyisyyttä sekä monipuolistaa pienten asuntojen asuntotyyppivalikoimaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmisteluaineistoineen lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille ja 7.12.2016 järjestettiin yleisötilaisuus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Valmisteluaineistosta saatiin viisi lausuntoa ja yksi mielipide. Kaupungin ympäristönsuojelu kiinnitti huomiota Lempääläntieltä kantautuvaan meluun ja pyysi meluselvitystä tarkennettavan moottoritieltä kantautuvan kaukomelun suhteen. Julkisivuihin kohdistuva suurin äänenpainetaso on 61-63 db ja esitettiin tavoitteeksi, että asunnot olisi tuuletettavissa myös hiljaisemmalta puolelta. Myös julkisivujen parvekelasituksen ääneneristävyys tuli tarkistaa ja varmistaa, että ohjearvot alittuvat myös yöaikana. Lausunnon johdosta meluselvitystä tarkennettiin ja rakennusalojen kaikille sivuille annettiin parvekkeiden lasitusmääräys.

24 Luontoarvoista todettiin, että asemakaavassa oli säästetty ansiokkaasti alueen luontaista ympäristöä ja sen arvoja. Tontin itä- ja länsipuolen puustoisena säilyttäminen on haasteellista ja vaatii suojaustoimenpiteitä sekä tukeutumista tontin ulkopuoliseen puustoon. Tämä turvataan rajoittamalla rakennusala mahdollisimman suppealle alueelle ja metsäiselle tontinosalle merkityllä s-1 -määräyksellä. Maakuntamuseo on edellyttänyt Multisillan yleissuunnitelmasta antamassaan lausunnossa arkeologisen inventoinnin tekemistä koko alueelle ja joka kattaa myös kaava-alueen. Pyynnöstä lausuntoa tarkennettiin ja päädyttiin siihen, että koska kaava-alue on ollut voimakkaan maankäytön kohteena, sen osalta ei tarvitse laatia arkeologista selvitystä. Hulevesiasiantuntija Pekka Heinonen kommentoi, että hulevesiselvitys täytyy laatia asemakaavavaiheessa ja laatia tarkennettu hulevesiselvitys rakennuslupavaiheessa. Hulevesiselvitys asemakaavaa varten on laadittu ja se on asemakaavan liitteenä. Sähkölaitokselta ilmoitettiin, että kiinteistö on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Fingrid Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan sisällöstä, koska asemakaavaluonnoksen osoittama rakentaminen sijoittuu Fingridin voimajohtoalueen ulkopuolelle. Kaupungin kiinteistötoimella ei ole huomauttamista asemakaavan asemakaavalliseen puoleen ja maankäyttösopimus tulee tehtäväksi ennen asemakaavan hyväksymiskäsittelyä. Tampereen polkupyöräilijät ry lausui mielipiteessään, että Multisillan täydennysrakentamisen tulisi kytkeä tehokkaan joukkoliikenteen normien mukaiseen vyöhykkeeseen, jolloin pysäköintinormia voisi keventää muu alue -normin vaatimasta normista1ap/ 90 k- m2, siten voitaisiin toteuttaa kestävämpää elämäntapaa. Tampereen polkupyöräilijöiltä oli pyydetty mielipide ja he ilmoittautuivat samalla osalliseksi asemakaavan laadintaan. Lausunnot ja kommentit kokonaisuudessaan on liitetty kaavan asiakirjoihin. Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos

25 Fingrid Oyj Multisillan Omakotiyhdistys ry ja Palokallion omakotiyhdistys ry Multisillan Lähiöyhdistys ry Etelä-Tampereen alueellinen työryhmä Etelä-Alvari Tampereen polkupyöräilijät ry Yhteisöt ja alueella toimivat yritykset Muut ilmoituksensa mukaan Osallisten luetteloa on täydennetty Tampereen polkupyöräilijät ry:llä suunnittelutyön aikana. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on muuttaa Multisillan korttelin 6525 tontti 1 pienteollisuus- ja varastokäytöstä asumiseen asuinkerrostaloille ja rakennusoikeuden lisäys. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset ympäristöön sopeutuvalle täydennysrakentamiselle, joka samalla edustaa korkeatasoista ja viihtyisää kerrostaloasumista vahvistaen Multisillan kaupunginosan ominaispiirteitä ja vetovoimaa. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella ja edistää Multisillan kaupunginosan kehittämistä elinvoimaisemmaksi paikan erityisyyttä kunnioittaen. Suunnittelussa on otettu huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen on pyritty sovittamaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen Multisillan metsälähiön yhteyteen. Multisiltaan esitetty uusikin täydennysrakentaminen kunnioittaa alueen ekologisia yhteyksiä ja samalla modernismin viheraluekäsitystä säilyttäen tontin hienon metsäpuistopihan kallioisine luonnonelementteineen ja siirtolohkareineen. Täydentämisen tavoitteena on ollut tukea asumisen edellytyksiä tiiviin joukkoliikennereitin varrella sekä liikenteestä koituvan melun haittojen vähentämistä rakennussuunnittelun keinoin. Hankkeessa on tutkittu erityisesti kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia Multisillan alueella sekä pienten asuntojen ja monipuolisien yhteistilojen suhdetta ja luonnetta kerrostaloasumista kehittäen. Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti toimii Multisillan kaupunginosan täydentämisen aloituskorttelina. Lähiöissä ei ole tavoiteltu perinteistä suljettua urbaania kaupunkitilaa ja siten suunnittelualueen rakennukset on sijoitettu ensisijaisesti kaupunkimaisen tiiviiksi pariksi, mutta lähiörakenteeseen ja alueen suurmaisemaan sovittaen. Asumisen laadun varmistamiseksi on kiinnitetty erityistä huomiota asunnon sisä- ja ulkotilan liittymisessä toisiinsa. Isoista asunnonlevyisistä parvekkeista tulee jokaiseen asuntoon lisähuone. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita.

26 3.5 Tavoitteiden tarkentuminen asemakaavaprosessin aikana Pirkanmaan maakuntamuseo on edellyttänyt arkeologisen selvityksen tekemistä Multisillan yleissuunnitemaa varten antamassaan lausunnossa koko Multisillan alueelle, vaikka alueelta ei tunneta ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Pyydettäessä Pirkanmaan maakuntamuseo tarkensi lausuntoaan niin, että arkeologista selvitystä ei tältä alueelta tarvita. Suunnittelualue rajattiin selvityksestä pois, koska alue on ollut voimakkaan maankäytön kohteena eikä suunnittelualueelta tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita.

27 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavaehdotus 8629 ortoilmakuvan ja kantakartan päällä 4.1 Asemakaavan suhde yleiskaavaan 4.1.1 Yleiskaavallinen tarkastelu Yleiskaavallisen tarkastelun on laatinut projektiarkkitehti Tiina Leppänen. Asemakaavan muutosalue on oikeusvaikutteisen Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan 1998 mukaan teollisuus- ja varastoaluetta (T).

28 Tontin 6525-1 käyttötarkoituksen muutos asuinkerrostalojen korttelialueeksi ei ole voimassa olevan yleiskaavan mukaista. Alueella on vireillä kantakaupungin yleiskaava 2040 ja sen tavoitteet on hyväksytty valtuustossa 9.11.2015. Kaavaehdotus on nähtävillä 15.2.-17.3.2017. Yleiskaavallisessa tarkastelussa on tavoitteena määritellä alueen soveltuvuus asumiselle. Tarkastelu on tehty ottamalla huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut säädökset yleiskaavan sisältövaatimuksista. Hanketta on arvioitu suhteessa MRL 39 :n 2 momentin kohtiin 1-9. Alueen pienoismalli ja mallihahmotelma kaavahankkeesta Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Vireillä olevassa yleiskaavaehdotuksessa suunnittelualue sijoittuu kasvun vyöhykkeelle, jolle tavoitteiden mukaan on määrä suunnata

29 täydennysrakentamista. Käyttötarkoituksen muutos varasto- ja liiketilojen korttelista asumiseen on luontevaa täydennysrakentamista. Rakentaminen sijoittuu jo rakennetulle tontille, joten alueen virkistysalueet ja -arvot säilyvät. Alue soveltuu hyvin asumiselle myös erittäin hyvien liikenneyhteyksien vuoksi ja liittyy olemassa olevaan asutukseen: tontin länsipuolelle sijoittuu Multisillan lähiö ja eteläpuolella on uudempia asuinkortteleita. 2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaavalla ei laajenneta yhdyskuntarakennetta, vaan käyttötarkoituksen muutoksella luodaan täydennysrakentamista ja uutta asumista jo rakennetulla alueella. Hanke kytkeytyy olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alueen lähipalvelut rajoittuvat Lempääläntien varren lähikauppaan, anniskeluravintoaan ja seurakunnantiloihin. Lähipalveluihin on yhteys olemassa olevan Lempääläntien alikulun kautta. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Peltolammin järvi uimarantoineen ja virkistysalueineen. Tällä keskuspuistoverkostoon kuuluvalla viheralueella sijaitsee myös vaatimaton pelikenttä. Multisillan koulu on siirretty Peltolammille noin kahden kilometrin päähän ja päiväkoti sijaitsee vanhan koulun tontilla tilapäisissä tiloissa odottaen uudisrakennusta. Täydennysrakentaminen ja uudet asukkaat tukevat palveluiden pysymistä ja tehostamista alueella. 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Hanke sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien välittömään läheisyyteen, jossa linja-autojen vuoroväli on tiheä, ruuhkatunteina 5-10 minuuttia. Lempääläntietä kulkevat sekä paikallisliikenteen että Valkeakosken ja Lempäälän suunnan seudulliset linja-autot, joten joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä vuorovälin ollessa ruuhkatunteina varsin tiheä. Suunnittelualueen vierestä kulkee pyöräilyn seudullinen pääreitti. Energia-, vesi- jätehuollon verkostot ovat jo alueella ja hanke kytkeytyy näihin olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 5) Mahdollisuuden turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Hankkeella mahdollistetaan Multisillan täydennysrakentaminen Lempääläntien varrelle. Käyttötarkoituksen muuttuessa teollisuustontin varasto- ja liiketiloista asumiseen, se ei häiritse olemassa olevaa asumista. 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Merkittävän tuotannollisen toiminnan kehittäminen pienellä tontilla ja asumisen läheisyydessä olisi haastavaa. Uusien asuntojen rakentaminen alueelle luo edellytyksiä asumista tu-

30 keville lähipalveluille Multisillassa sekä Peltolammin ja Lakalaivan alueilla. Julkiset lähipalvelut pysyvät varmimmin alueella väestömäärän kasvun myötä. 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen Alueen muuttaminen asumiseen lisää jonkin verran liikennettä alueen katuverkossa, mutta se ei aiheuta kohtuutonta häiriötä ympäristölle. Hankkeessa on tuettu pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaa. Lempääläntieltä aiheutuva liikenteen melu on huomioitava jatkosuunnittelussa. 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Asemakaavan mahdollistava kahdeksankerroksinen rakentaminen tuo Multisillan alueelle uuden maisemaan sovitetun maamerkin. Tiivis rakentaminen ei vie tilaa Perkkoonpuiston virkistysalueelta ja osa oleskelu- ja yhteistiloista on suunniteltu sijoitettavaksi rakennuksiin. Hankkeella vahvistetaan luonnonelementtien säilyminen alueella ja suojellaan mm. maisemapuista. Olemassa olevalla varasto- ja liikerakennuksella ei ole suojeluarvoja ja se on tarkoitus purkaa. 9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Alueen asukasmäärä kasvaa noin 150 asukkaalla Perkkoonpuiston lähimetsän ja hyvien virkistysreittien äärelle. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Peltolammin järvi uimarantoineen ja virkistysalueineen. Tällä keskuspuistoverkostoon kuuluvalla viheralueella sijaitsee myös vaatimaton pelikenttä. Johtopäätökset Asemakaavoituksen kohteena olevan teollisuustontin käyttötarkoituksen muuttaminen asumiseen tukee kestävää täydennysrakentamista ja lisää taantuvan alueen elinvoimaisuutta ja haluttavuutta asuinpaikkana. Kantakaupungin ehdotusvaiheessa olevan yleiskaavan 2040 yhtenä tavoitteena mainitaan, että täydennysrakentamisella on pyrittävä nostamaan nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua. Asuntoalueita tulisi täydentää laadukkaalla ja alueita monipuolistavalla asuntorakentamisella alueen omaleimaisuus, asukas- ja asuntorakenne huomioiden. Tavoitteiden mukaan suunnittelun kohteena oleva alue tulisi toteuttaa siten, että alueen luontaista vetovoimaa hyödynnetään asuntorakentamisessa. Vehreät viheralueet jätetään virkistyskäyttöön ja uusi asuminen saa elinvoimansa niistä. Ulko- ja sisätilojen

31 välistä suhdetta rakennuksissa tulisi hyödyntää myös rakenteellisesti eli suunnittelemalla väljät parvekkeet, viherhuoneet ja terassit asumisen yhteyteen, mikä tukee osaltaan asumisen ja luonnon kestävämpää suhdetta. Lempääläntieltä aiheutuva liikenteen melu on huomioitava alueen jatkosuunnittelussa ja erityisesti rakennusten sisä- ja ulko-oleskelutilojen osalta. Täydennysrakentamisella pyritään tuomaan alueelle sellaisia asuntoja, joita sieltä puuttuu tai on vähän. Pyrkimys asuntojakauman monipuolistamiseen tuo alueelle sieltä puuttuvia ja haluttuja esteettömiä pieniä asuntoja. Multisillassa on vähemmän pieniä ja suuria kerrostaloasuntoja: yksiötä 14% ja nelikoita 15% ja kaksioita on 43% ja kolmioita 28%. Tällä vastataan asuntokuntien pienemiseen ja useampien mahdollisuuksiin valita itse asuntonsa. 4.2. Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella maankäytön periaatteet muuttuvat teollisuustontin (TP) varasto- ja liiketilakäytöstä asuinkerrostalojen korttelialueksi (AK). 4.2.1. Mitoitus Tontin 6525-1 pinta-ala on 6400 m2 ja tontille muodostuu rakennusoikeutta 5000 k-m2 asuinkerrosalaa ja yhteistiloihin 1400 k-m2 eli yhteensä 6400 k-m2, mikä tarkoittaa tonttitehokkuutta e=1,0 ja noin 150 asukasta (1 asukas/45 k-m2).

32 4.2.2 Palvelut Asemakaavan muutoksella ei synny uutta liike- ja palvelutilaa, mutta sen mahdollistaman asukasmäärän kasvu noin 150 uudella asukkaalla tukee kriittisten lähipalvelujen pysymistä alueella. 4.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Taiteella vahvistetaan alueen uuden täydennysrakentamisen identiteettiä ja asemakaavan yleismääräyksissä on huomioitu taiteen liittäminen rakennussuunnittelun, mikä esitetään rakennuslupakuvissa. Asuinrakennusten liittyminen alueen luonnonelementteihin ja vehreän puiston yhteyteen antaa hyvät mahdollisuudet taiteen ja arkkitehtuurin yhdistämiseen. Lähiöiden suunnittelun perusperiaatteet tilaa, valoa ja vihreää toteutuvat myös Multisillan täydennysrakentamisen ensimmäisessä hankkeessa. 4.4 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat täydellisinä kaavakartassa. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan asuinkerrosalaa kahdelle VIII -kerroksiselle asuinkerrostalojen rakennusalalle yhteensä 5000 k-m2 ja asukkaiden yhteistiloille 1400 k-m2 eli yhteensä 6400 k-m 2. Rakennusalojen sijoitusta ovat määränneet melulta suojautuminen sekä tontin itäpuolen sähkölinjasta johtuvat vähintään 40 metrin etäisyysmääräykset. Rakennusalojen pitkille sivuille on merkitty parvekevyöhykkeille omat rakennusalat erityisesti asumisen viihtyisyyden lisäämiseksi. Leveät asunnon levyiset parvekevyöhykkeet muodostavat kaikkiin asuntoihin lisähuoneen, joka on lisäarvo kohtuuhintaiseen asumiseen ja vastaus alati pienenevien asuntokokojen asuttavuuden lisäämiseksi. Asunnon lisähuoneiksi muodostuvista parvekevyöhykkeistä tulee tunnistettava elementti rakennusten asuntoarkkitehtuuriin ja erityisesti se toimii meluntorjuntavyöhykkeenä liikenteen melua vastaan. Taide liitetään kiinteästi rakennushankkeeseen. Taiteella vahvistetaan alueen uuden täydennysrakentamisen arkkitehtuuria ja identiteettiä ja asemakaavan yleismääräyksissä on huomioitu taiteen liittäminen rakennussuunnittelun alusta asti, mikä esitetään rakennuslupakuvissa. Multisillan alueelle on toivottu kohtuuhintaista ja esteetöntä asumista. Kohtuuhintaisen asumisen kriteereistä johtuen maantasopysäköinnin järjestäminen pysäköintipolitiikan linjausten mukaisesti on määritellyt pysäköinnin sijoittumisen mahdollisuuksia tontilla. Tontin metsäistä aluetta on säästetty rakentamisesta mahdollisuuksien mukaan kaikilla tintin sivuilla ja tontille on kaavassa merkitty rajoitettu sisäänajoalue.

33 Asuinkerrostalojen molemmille sivuille on merkitty pelastustiet ja osalle asukkaiden yhteistiloille on annettu lisäksi erillinen kaksikerroksinen rakennusala, joka sitoo rakennusalat yhteen toimien osaltaan meluesteenä pihatoiminnoille. Rakennuslojen kaikille sivuille on merkitty parvekkeiden lasitusmääräys estämään liikenteestä aiheutuvaa melua. Myös rakennusten koneellisen ilmanvaihdon raittiinilmanotot on sijoitettava mahdollisimman etäälle ajoväylistä ja korkealle maanpinnan tasosta (ilm-1). Rambollin tekemän meluselvityksen mukaan Lempääläntien puolella julkisivuihin kohdistuu äänenpainetaso, joka on suurimmillaan 61-63 db, mikä ei vielä kuitenkaan edellytä erityistä desibelimääräystä melua torjuvaan kaavamääräykseen. Myös moottoritien suunnasta itäpuolelta tontille kulkeutuu kaukomelua, joten parvekelasitusmääräys on annettu kaikille julkisivuille. Leikki- ja oleskelupaikka on merkitty ohjeellisena tontin pohjoispuolelle Perkkoonpuistoon jatkuvalle metsäiselle rinteelle, jossa päivämelutaso alittaa ohjearvot. Asuinkerrostalojen asuintilojen lisäksi kaava sallii huomattavan määrän asukkaille tarkoitettuja yhteistiloja 1400 k-m2. Yleismääräyksellä ohjataan yhteistilojen toteutuminen erityisesti ylimpiin kerroksiin hienojen maisemien ääreen, joista kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus nauttia asunnon sijainnista huolimatta. Yleismääräyksessä todetaan: asukkaiden yhteistiloja on toteutettava niille osoitetun rakennusalan lisäksi sekä rakennusten alimpiin että ylimpiin kerroksiin. Molempien rakennusten ylimpiin kerroksiin on sijoitettava asukkaiden sauna- ja yhteistilat ulko-oleskelutiloineen. Rakennusten ylimmissä kerroksissa tulee lisäksi olla saunatiloista erotettavissa oleva erillinen tila asukkaiden yhteiskäyttöön. Autojen säilytyspaikkojen pysäköintialue on kaavassa merkitty yleismääräyksenä ja määrätty muu alue pysäköintinormin 1 ap/90 k-m2 mukaisesti. Yleismääräyksen mukaan tontin pysäköintiä ei saa sijoittaa muualle kuin asemakaavassa sille osoitetulle paikalle. Yleismääräyksellä määritellään polkupyörien määräksi 1 pp/ 40 k-m2. Polkupyöräpaikkojen yhteyteen tulee sijoittaa pyöränhuoltotila ja vähintään puolet pyöristä tulee sijoittaa katettuihin pyöräsuojiin. Tampereen kaupungin hulevesiohjelmassa ensisijaisesti kannustetaan hulevesien muodostumisen ehkäisemiseen suosimalla läpäiseviä pintoja. Kaavassa on annettu hulevesien hallintaa koskeva mitoitusmääräys hule-43(1) vettäläpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvien hulevesien viivytystä varten. Kaavassa määrätään kiinteistöllä toteutettavaksi hulevesien viivytystilavuutta 1 m3 jokaista 100 päällystetyä m2 kohti. Asuinkerrostalojen katot on suunniteltu niin, että kattovesien poisjohtaminen kohdistusi harkitusti vain kolmeen suuntaan, mitä tukee katoille on annettu harjansuuntamääräys. Myös hulevesien laatuun tulee kiinnittää huomiota. Kaavassa on lisäksi hulevesiä

34 koskeva yleismääräys, jossa pihojen autokatokset suositellaan toteutettavaksi viherkatteisina osana hulevesijärjestelmää. Käyttöpiha ja pysäköintialueet tulee päällystää vettäläpäisevällä pintamateriaalilla. Hulevedet voidaan purkaa esitetyn viivästyksen jälkeen suunnitellusti ympäristön avo-ojiin ja painanteisiin aiheuttamatta lisäkuormitusta ympäristöön. Tontti on myös merkitty kolmelta sivultaan luonnonmukaisena säilytettäväksi alueeksi merkinnällä s-1, jonka mukaan aluetta on hoidettava niin, että maiseman luonne ei oleellisesti muutu. Tontin kerrosala lisääntyy 3 200 k-m 2. 4.5 Kaavan vaikutukset 4.5.1 Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tukee EHYT-yleissuunnitelman mukaisia täydennysrakentamisen tavoitteita alueen kokonaisuus, kaupunkikuva ja ympäristön arvot huomioiden. Kaavamuutoksen mahdollistamalla

35 rakentamisella tehostetaan alueen maankäyttöä ja vastataan tontin omistajan edustajan laatimaan aloitteeseen. Samalla linjataan Lempääläntien varren kehittymisen mahdollisuudet liikenteen meluhaittojen ja virkistysarvojen määritellessä rakentamisen sijoittumisen aiottua kauemmaksi Lempääläntien kaupunkikuvasta. Multisillan vihreä ilme ja vehreys tullevat edelleen säilymään kaupunginosan katukuvassa ja luonteessa uuden rakentamisen sovittuessa virkistysalueiden ja -reittien lomaan. Rakentamisella muutetaan Multisillan kaupunginosan näkyvällä paikalla oleva teollisuus- ja varastoalue asumistoiminnoille eikä se vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Katunäkymä tulee muuttumaan nykyisestä edustavammaksi ja rakentamisella on vaikutuksia myös kaukomaisemassa. Tontille suunnitelluista 8-kerroksisista asuinkerrostaloista tulee tunnistettava paikka, josta näkyy kauas, jopa useille järville. Rakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 4.5.2 Kaavan vaikutukset luonnonympäristöön, kasvi- ja eläinlajeihin Tontin metsäluonto ja lähiympäristö ovat liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä ja sen mahdolliset elinolosuhteet kulkuympäristöineen on haluttu turvata jättämällä puustoinen vyöhyke kaikille tontin sivuille. Ympäristön muutokset keskittyvät pääosin jo rakennetulle alueelle. Kaavan kuormittavia vaikutuksia luonnonympäristöön on pyritty vähentämään supistamalla asumisesta aiheutuvat välittömät toiminnot jo rakennetulle aluille. Rakentamatonta aluetta on osoitettu rakentamiselle noin 500 m2. Asemakaavassa on annettu määräys s-1 luonnontilaisena säilytettävälle tontin osalle, joka liittyy kiinteästi Perkkoonpuistoon. Rakentamisen rajaaminen mahdollisimman suppealle alueelle säästää luontoa virkistyskäyttöön ja lisää myös alueen asumisviihtyisyyttä sekä helpottaa myös rakentamisesta aiheutuvien hulevesien käsittelyä. Tonttia kiertävät kookkaat männyt antavat luonnetta paikalle ja ne pyritään säilyttämään. Yhdelle niistä eli tontilla sijaitsevalle kookkaalle puulle on annettu kaavassa erikseen säilyttämismääräys. 4.5.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen Asemakaavalla ei laajenneta yhdyskuntarakennetta, vaan käyttötarkoituksen muutoksella luodaan täydennysrakentamista ja uutta asumista alueen sisällä jo rakennetulla alueella. Käyttötarkoituksen muutos varasto- ja liiketilojen korttelista asumiseen, hyvien joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksien varrelle, hyödyntää jo olemassa olevia yhdyskuntateknisiä verkostoja ja kaupunkirakennetta sekä liittyy olemassa olevaan asutukseen. 4.5.4 Vaikutukset yritystalouteen

36 Kaavamuutos edistää kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä luoden mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja asumisen täydennysrakentamiselle. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen, mutta osaltaan asukasmäärän kasvu vahvistaa Multisillan kaupunginosan vetovoimaa ja paikallista yritystoimintaa sekä lähipalvelujen pysyvyyttä alueella. Kenkä-Matin tontilta kohti keskustaa 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteuttamisesta on tehty havainnepiirroksia arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskasen ja T2H Rakennus Oy:n toimesta ja

37 niissä on esitetty eräs edustava kohtuuhintaisen asumisen muuntojoustavakonsepti ja mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi haasteellisella suunnittelualueella markkinatilanteen muutokset huomioiden. Asemakaavassa on tutkittu erityisesti kohtuuhintaisten asumisen mahdollisuuksia Multisillan alueella sekä pienten asuntojen ja yhteistilojen suhdetta ja luonnetta kerrostaloasumisen kehittämisessä. Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti toimii Multisillan kaupunginosan täydentämisen aloituskorttelina. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen aloittaa Multisillan kaupunginosan täydennysrakentamisen ja se voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoman.

38