Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Samankaltaiset tiedostot
Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

Mihin ELYt ja muut viranomaiset tarvitsevat VELMU-tietoa? Esko Gustafsson, VARELY

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Tilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE

Hailuodon kiinteän yhteyden rakennustöiden aiheuttaman samentumisen arviointi 3D vesistömallilla

Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

RUOPPAUKSET SALON SEUDULLA Tervetuloa!

UUS 2007 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA

Suomen Itämeren alueen strategia

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Vieraslajit hallintaan

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Pappilansaarten salmien kunnostaminen imuruoppaamalla

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Ympäristölautakunta Ysp/

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (14) Kaupunginhallitus Ryj/

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI

Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

1. Havainnot Mustajoella

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI

PILAANTUNEIDEN MAA-AINESTEN PAIKALLINEN HYÖDYNTÄMINEN KESTÄVÄN KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TAVOITTELUSSA

Lataa Meren aarteet. Lataa

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila

- Potentiaalia innovaatioiksi

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

Kaivannaisjätesuunnitelma

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Suojellaan yhdessä meriämme!

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 5. Maa Näkemys YVA-ohjelmasta Näkemys jatkotoimista Lisätietoja ja rajat ylittäviä vaikutuksia

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

Turvetuotannon vesistökuormitus

Finnoonsatama; ruoppaus, täyttö ja läjitys, ympäristövaikutusten arviointiselostus TIIVISTELMÄ

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (6) Ympäristölautakunta Ystp/

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Sulfidisavien tutkiminen

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KOMISSIO SUOSITTELEE Helsingin sopimuksen sopimuspuolten hallituksille, että ne

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Perspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie Levänen

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Mitä viemärivedestä poistuu puhdistamolla?

Ympäristöä kuormittavat teolliset nanomateriaalit. Markus Sillanpää, SYKE, SOTERKOn tutkimuspäivä

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Humallahtea ruopattiin noin. Merenpohjasedimentin kuivatus geotuubissa

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Merenpohjan kaivostoimintaa koskeva Euroopan komission sidosryhmäkuuleminen

Itämeri pähkinänkuoressa

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Puolanlaiturin parantaminen, sen ja Kantasataman Välilaiturin edustan vesialueiden ruoppausten laajentaminen sekä töidenaloittamislupa, Kotka.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 53/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 277 Annettu julkipanon jälkeen

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Perspective Technologies Agency c/o LegalCom.org, Oleg Gusev (saantitodistus) Niementie Levänen 1. ASIAN VIREILLETULO JA HANKKEESTA VASTAAVA

Kuva: Seppo Tuominen

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Haitta-aineet vesiensuojelussa ja ravinteiden kierrätyksessä. Ari Kangas Ympäristöministeriö Viestintä- ja verkostoitumisseminaari RaKihankkeille

Tilastokatsaus YVA-menettelyihin

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 43/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 361 Annettu julkipanon jälkeen

Ovatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Ohjeita veneilijöille

Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Transkriptio:

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja toteutettuna toimintaan voi liittyä myös ympäristöriskejä.

Kaupunkien kasvu ja pula maa-alasta ovat lisänneet rannoille ja veden päälle rakentamista, satamien ja laivaväylien rakentaminen, erilaiset kaapeli- ja kaasuputki hankkeet, uusiutuvan energian (esim. merituulivoima) tuotantoon liittyvä rakentaminen, Nord Stream AG merenpohjan luonnonvarojen hyödyntäminen, esim. merenpohjan kiviaines Suomen luonnolle ominaiset geologiset olosuhteet, kuten jääkauden peruja oleva yhä jatkuva maankohoaminen edellyttää merenpohjaan kohdistuvia toimia mm. laivaväylien syventämistä

Merenpohjan ainesta leviää veteen. hienoaines samentaa vettä ja se saattaa kulkeutua virtausten mukana kauas. hienoaineksella on kyky sitoa itseensä haitallisia aineita kuten raskasmetalleja. merenpohjalle jo aiemmin kerrostuneet ja hautautuneet haitalliset ainekset voivat lähteä uudelleen liikkeelle ja kulkeutua kauaskin. pilaantuneiden maa-ainesten läjittämisellä merenpohjalle on myös samanlaiset ympäristölle haittaa aiheuttavat vaikutukset.

(Sukhacheva et al. 2016) Nevan lahden suurten rakennustöiden yhteydessä (vuosina 2006 2008) kulkeutui hienoainesta ja niihin sitoutuneita haitallisia aineita Suomenlahdelle jopa kymmenien kilometrien päähän.

Depth (cm) Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Merenpohjan pilaantuneisiin sedimentteihin voi liittyä suuriakin ympäristöriskejä, kun ne uudelleen liikkeelle lähtiessään kuormittavat merta ja saastuttavat meren eliöstöä. merenpohjan sedimenttien sisältämistä haitallisista aineista on suhteellisen hyvä yleiskäsitys, mutta tietämys on puutteellista pilaantuneiden pohjasedimenttien haitallisten aineiden tarkemmista pitoisuuksista, tarkemmasta alueellisesta sijainnista ja laajuudesta. ruoppausten aiheuttamasta sedimenttien haitallisten aineiden mahdollisesta kulkeutumisesta tiedetään myös vielä liian vähän.

Veden samenemista ja merenpohjan hienoaineksen leviämistä voi aiheutua myös merenpohjan luonnonvarojen kuten merihiekan noston yhteydessä. Merihiekan nosto muokkaa merenpohjan elinympäristöjä ja aiheuttaa merenpohjan menetystä. Muutokset säilyvät paikoin pitkiäkin aikoja. (Kuva: GTK)

Liikkeelle lähtevä hienoaines voi takaisin merenpohjalle laskeutuessaan liettää pohjaa, ja peittää alleen mm. kalojen lisääntymisalueita. merenpohjan liettyminen voi siis paikoin olla vahingollista Itämeren merelliselle elinympäristölle ja herkille luontotyypeille, kuten riuttojen levä- ja sinisimpukkayhteisöille. Kuva: Deltares

Suojaisissa merenlahdissa, missä vesi vaihtuu heikosti, voi pienialaisellakin ruoppauksella olla merkittävät ympäristövaikutukset.

Näihin tiedon puutteisiin on otettu kantaa mm. Suomen Itämeren alueen strategiassa, ja näitä seikkoja olisikin tutkittava tarkemmin. Merenpohjaan liittyvien toimintojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan ajoitukseen ja mahdollisiin riskitekijöihin meriympäristölle. Toimimalla vähintään uuden ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisesti voidaan osaltaan edesauttaa ympäristön elinkelpoisuuden säilymistä. Oman haasteensa tuo myös ilmastonmuutos, joka tulee muokkaamaan ympäristöolosuhteita tavalla, jonka vaikutuksista meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa.