KIRJALLINEN KYSYMYS 299/2013 vp Opintotuen takaisinperinnän kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Opintotuen tulovalvonnan takaisinperintä on huimassa kasvussa, opintotuen takaisinmaksajien määrä kasvoi viime vuodesta 16 % (ja kahdessa vuodessa 32 %). Kelan tietojen mukaan opintotukea sai vuonna 2011 noin 326 700 opiskelijaa ja noin 33 900 opintotuen saajan vuositulot ylittivät vuositulorajan. Jopa 10 % kaikista opintotuen saajista ansaitsi säädösten mukaan työllään liikaa rahaa ja joutuu maksamaan opintotukeaan takaisin. Useat opiskelijat tekevät osa-aikaisia töitä rahoittaakseen opiskelunsa. Osa-aikaisten töiden tulojen kokonaisseuraaminen on haasteellista. Tämän vuoksi jo aiemmin hyväksytty opintotukilain muutos on muutos oikeaan suuntaan. Tällä muutoksella opintotuen vapaaehtoisen palautuksen määräaika pitenee kahdella kuukaudella vuonna 2014, koska esitäytetyn veroilmoituksen avulla opiskelijan on helpompi laskea vuositulonsa. Kaikissa tilanteissa opiskelijalla ei kuitenkaan ole taloudellisia edellytyksiä maksaa tukea takaisin määräaikaan mennessä ajallaan. Moni opiskelija on ehtinyt rahoittaa opiskelujaan tienaamillaan palkoilla, joten palautukseen ei ole enää jäänyt varoja. Jos opintotukea peritään takaisin tulovalvonnan jälkeen, takaisin perittävän opintotuen määrää korotetaan 15 prosentilla. Edellä todetun perusteella lisärangaistus on kohtuuton. 15 prosentin korotus on kohtuuton ottaen huomioon yleinen korkotaso, taloudelliset suhdanteet, työttömyystilanne ja siten myös opiskelijoiden ansaintamahdollisuudet. Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa työntekoon tulisi kannustaa eikä siitä suinkaan rangaista. Opintotukilain (65/1994) 27 :n 5 momentin mukaan korotusprosenttia voidaan alentaa valtioneuvoston asetuksella. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrää korotetaan 15 prosentilla. Vallitseva korkotaso ja taloustilanne huomioiden on kohtuutonta, että takaisinperinnän korotus on näin korkea. Opintotukilain (65/1994) 27 :n sallimissa rajoissa on asetuksella mahdollisuus alentaa korotuksen määrää takaisinperintätilanteessa. Aikooko hallitus käyttää tätä mahdollisuutta? Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2013 Inkeri Kerola /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 299/2013 vp: Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrää korotetaan 15 prosentilla. Vallitseva korkotaso ja taloustilanne huomioiden on kohtuutonta, että takaisinperinnän korotus on näin korkea. Opintotukilain (65/1994) 27 :n sallimissa rajoissa on asetuksella mahdollisuus alentaa korotuksen määrää takaisinperintätilanteessa. Aikooko hallitus käyttää tätä mahdollisuutta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) 5 :n mukaan opintotuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on muun muassa taloudellisen tuen tarve. Opiskelijan omiin tuloihin perustuva taloudellisen tuen tarve määritellään niin sanotun vuositulomallin perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tuloja ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan opiskelijan tulee itse seurata kalenterivuoden aikaisia tulojaan. Jos kalenterivuoden tulot ylittävät opintotukilain 17 :ssä määritellyt tulorajat, opiskelija voi korottaa vuositulorajaansa esimerkiksi maksamalla vapaaehtoisesti takaisin jo saamaansa opintorahaa ja asumislisää. Vapaaehtoinen takaisinmaksu tulee suorittaa tukivuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Opintotuen vapaaehtoisen takaisinmaksun määräaika pitenee kahdella kuukaudella toukokuun loppuun asti vuodesta 2014 lukien. Tällöin opiskelijalla on ennen määräajan päättymistä käytettävissään esitäytetyn veroilmoituksen tiedot kalenterivuoden aikaisista veronalaisista tuloistaan. Näin opiskelija voi paremmin seurata tulojaan ja palauttaa liikaa maksetun opintorahan ja asumislisän vapaaehtoisesti määräaikaan mennessä. Jos opiskelijan omat tulot ovat ylittäneet tukikuukausien lukumäärään perustuvan vuositulorajan eikä opiskelija ole vapaaehtoisesti palauttanut opintotukea, liikaa maksettu opintoraha ja asumislisä peritään takaisin verotuksen valmistuttua suoritettavan vuositulovalvonnan yhteydessä. Opintotukilain 27 :n mukaisesti takaisinperittävää opintotuen määrää korotetaan tällöin 15 prosentilla. Kyseessä on takaisinperittävän opintorahan ja asumislisän määrään kohdistuva kertaluonteinen korotus eikä takaisinperittävälle summalle kerry missään tilanteessa muuta korkoa. Lakia säädettäessä tarkoituksena oli, että korotuksen avulla pyritään estämään opintotuen käyttö korottomana lainana valtiolta. Lisäksi korotuksen tarkoituksena oli ohjata opiskelijaa seuraamaan opintotukilain tarkoittamalla tavalla oma-aloitteisesti tulojaan sekä turvata se, että liikaa nostetun tuen palauttaminen vapaaehtoisesti määräajassa on opiskelijalle selvästi edullisempi vaihtoehto kuin takaisinperintä. Korkolain (633/1982) 4 :n mukainen vuosittainen viivästyskorko on tällä hetkellä 8 prosenttia. Vakuudettoman luoton todelliset vuosikorot ovat vielä korkeampia. Opintotukilain mukainen korotus on kertaluonteinen eikä takaisinperintään liity muita korko- tai lisäkuluja. Takaisinperintä tapahtuu keskimäärin noin kahden vuoden kuluttua tuen liikamaksusta. Takaisinperittävän opintotuen korotuksen taso on siis vertailukelpoisiin vuosikorkoihin nähden edelleen kohtuullisempi, vuosiko- 2
Ministerin vastaus KK 299/2013 vp Inkeri Kerola /kesk roksi muutettuna noin 7,5 prosenttia. Lisäksi opiskelija voi sopia Kansaneläkelaitoksen tai opintotukilautakunnan kanssa maksujärjestelyistä, jolloin takaisinperittävä määrä voidaan maksaa takaisin useassa erässä pitkänkin ajan kuluessa. Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2013 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 299/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Inkeri Kerola /cent: Det studiepennings- och bostadstilläggsbelopp som ska återkrävas på basis av den studerandes egna inkomster höjs med 15 procent. Med hänsyn till den rådande räntenivån och det ekonomiska läget är det oskäligt att återkravet höjs så här mycket. Inom tillåtna gränser enligt 27 i lagen om studiestöd (65/1994) kan en lägre höjning vid återkrav bestämmas genom förordning. Tänker regeringen tillgripa denna möjlighet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett av de allmänna villkoren för att studiestöd ska beviljas är enligt 5 i lagen om studiestöd (65/1994) att den studerande är i behov av ekonomiskt stöd. Behovet av ekonomiskt stöd med utgångspunkt i den studerandes egna inkomster fastställs på basis av den så kallade årsinkomstmodellen. Detta innebär att den studerandes inkomster inte kontrolleras när stödet beviljas, utan den studerande ska själv följa med sina inkomster under kalenderåret. Om inkomsterna under kalenderåret överstiger de inkomstgränser som fastställs i 17 i lagen om studiestöd, kan den studerande höja sin årsinkomstgräns till exempel genom att frivilligt betala tillbaka studiepenning och bostadstillägg som redan har betalats ut. Den frivilliga återbetalningen ska göras före utgången av mars under kalenderåret efter stödåret. Tidsfristen för frivillig återbetalning av studiestöd förlängs med två månader så att den från och med 2014 gäller till utgången av maj. Den studerande har då uppgifterna i den förhandsifyllda skattedeklarationen över sina skattepliktiga inkomster under kalenderåret till sitt förfogande innan tidsfristen löper ut. På så vis har den studerande bättre möjligheter att följa med sina inkomster och inom utsatt tid frivilligt betala tillbaka studiepenning och bostadstillägg som betalats ut till ett för stort belopp. Om den studerandes egna inkomster överskridit årsinkomstgränsen som baserar sig på antalet stödmånader och den studerande inte frivilligt har betalat tillbaka studiestöd, återkrävs den överbetalda delen av studiepenningen och bostadstillägget i samband med den årsinkomstkontroll som görs efter slutförd beskattning. I enlighet med 27 i lagen om studiestöd höjs då det studiestödsbelopp som ska återkrävas med 15 procent. Höjningen av det återkrävda studiepennings- och bostadstilläggsbeloppet är av engångskaraktär och det tas under inga omständigheter ut någon annan ränta på det återkrävda beloppet. När lagen stiftades var avsikten att man med hjälp av höjningen skulle förhindra att studiestödet utnyttjas som ett räntefritt lån av staten. Avsikten med höjningen var dessutom att uppmuntra de studerande att självmant ge akt på sina inkomster på det sätt som avses i lagen om studiestöd, samt att säkerställa att frivillig återbetalning av det stöd som den studerande lyft till ett för stort belopp är ett klart förmånligare alternativ än återkrav. Den årliga dröjsmålsräntan enligt 4 i räntelagen (633/1982) är för närvarande 8 procent. Den effektiva årsräntan på kredit utan säkerhet är högre än så. Höjningen i enlighet med lagen om studiestöd är av engångskaraktär, och 4
Ministerns svar KK 299/2013 vp Inkeri Kerola /kesk återkrav är inte förenat med några andra ränte- eller merkostnader. Återkravet ställs i snitt cirka två år efter en utbetalning till ett för stort belopp. Nivån på höjningen av det återkrävda studiestödet är alltså fortfarande skäligare om man ser till de jämförbara årsräntorna; omvandlad till årsränta motsvarar den cirka 7,5 procent. Dessutom kan den studerande avtala med Folkpensionsanstalten eller studiestödsnämnden om betalningsarrangemangen, vilket medför att det belopp som återkrävs kan betalas tillbaka i flera betalningsposter också under en lång tid. Helsingfors den 26 april 2013 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 5