Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 347/2013 vp Opintotuen takaisinperinnän kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijoiden valmistumiseen tavoiteajassa on viime aikoina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Vuonna 2009 voimaan tulleen uuden yliopistolain myötä käyttöönotettu opintoaikojen rajaus on lisännyt painetta opiskella kokopäivätoimisesti. Opiskelijan taloudellinen toimeentulo ei ole kuitenkaan mainittavasti parantunut aiemmasta. Opiskelijat tekevät yleisesti töitä opintojen ohessa parantaakseen taloudellista toimeentuloaan ja saadakseen tärkeää työkokemusta. Työvoimatutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia vuotiaista nuorista opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2008, ja lähes kolmannes heistä teki samaan aikaan ansiotyötä. Monelle nuorelle opintojen ohella hankittu työkokemus on hyödyksi valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta. Työnteosta aiheutuva opintotuen tulorajojen ylitys johtaa siihen, että Kansaneläkelaitos perii tukea takaisin. Yhä useampi opiskelija joutuu maksamaan Kelalle takaisin opintotukea tienannuttaan yli sallittujen tulorajojen. Keväällä 2013 Kela lähetti noin opiskelijalle vaatimuksen opintotuen takaisinperinnästä heidän tulonsa ylitettyä vuositulorajan vuonna Lisäystä edellisen vuoden perintätapauksiin on 16 prosenttia. Mikäli opiskelija ei palauta liikaa maksettuja tukia, peritään ne takaisin 15 prosentin korotuksella. Monella opiskelijalla on ongelmia takaisinmaksun kanssa. Ulosottoviraston kautta tehty perintä myös jättää merkinnän luottotietoihin. Se saattaa koitua myöhemmin ongelmaksi esimerkiksi asuntoa vuokrattaessa. Takaisinperintäjärjestelmää on opiskelijan toimeentulon turvaamisen kannalta tarpeen kohtuullistaa. Pienten tulojen vuoksi suurta takaisinperittävää summaa on lainankin avulla vaikea saada kokoon lyhyessä ajassa. Järjestelmän uudistamisen yhteydessä voisi tutkia pidemmälle ajalle jaettua, esimerkiksi verotukseen kytkettyä takaisinperinnän mallia ja perintäkoron alentamista nykyisestä 15 prosentista. Lisäksi opiskelijan pitäisi saada opintotuesta aiemmin maksamansa verot takaisin, mikäli opintotukea peritään takaisin. Olisi myös harkinnanarvoista, että opiskelijan tuloseuranta muutettaisiin nykyisen vuoden sijasta kuuden kuukauden jaksoihin, jolloin opiskelijan olisi helpompi ennakoida tulojaan. Samalla voitaisiin myös selvittää, olisiko paikallaan siirtää takaisinperintä opintojen jälkeiseen aikaan, jolloin tulotasokin on lähes aina huomattavasti korkeampi. Näin voitaisiin ehkäistä takaisinperinnästä johtuvista toimeentulovaikeuksista seuraavaa opintoaikojen venymistä Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta opintotuen takaisinperintämääriä saadaan vähennettyä nykyisestä ja Versio 2.0

2 onko tavoitteena muuttaa takaisinperintäjärjestelmää opiskelijoiden kannalta nykyistä kohtuullisempaan ja toimivampaan suuntaan? Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2013 Annika Saarikko /kesk Tuomo Puumala /kesk Mikko Savola /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 347/2013 vp Annika Saarikko /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Annika Saarikon /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 347/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta opintotuen takaisinperintämääriä saadaan vähennettyä nykyisestä ja onko tavoitteena muuttaa takaisinperintäjärjestelmää opiskelijoiden kannalta nykyistä kohtuullisempaan ja toimivampaan suuntaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) 5 :n mukaan opintotuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on muun muassa taloudellisen tuen tarve. Opiskelijan omiin tuloihin perustuva taloudellisen tuen tarve määritellään niin sanotun vuositulomallin perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tuloja ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan opiskelijan tulee itse seurata kalenterivuoden aikaisia tulojaan. Jos kalenterivuoden tulot ylittävät opintotukilain 17 :ssä määritellyt tulorajat, opiskelija voi korottaa vuositulorajaansa esimerkiksi maksamalla vapaaehtoisesti takaisin jo saamaansa opintorahaa ja asumislisää. Vapaaehtoinen takaisinmaksu tulee suorittaa tukivuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Opintotuen vapaaehtoisen takaisinmaksun määräaika pitenee kahdella kuukaudella toukokuun loppuun asti vuodesta 2014 lukien. Tällöin opiskelijalla on käytettävissään esitäytetyn veroilmoituksen tiedot kalenterivuoden aikaisista veronalaisista tuloistaan ja opiskelija voi paremmin arvioida tulisiko hänen palauttaa liikaa maksettu tuki takaisin vapaaehtoisesti määräaikaan mennessä. Kansaneläkelaitoksessa selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia hyödyntää esitäytettyjen veroilmoitusten tietoja niin, että niiden perusteella opiskelijalle myös ilmoitettaisiin mahdollisesta vuositulorajan ylittymisestä hyvissä ajoin ennen vapaaehtoisen palautuksen määräajan päättymistä. Vapaaehtoisen palautuksen määräajan pidentymisen arvioidaan vähentävän perintätapausten määrää ja muuttavan vuosittain muutaman tuhannen opiskelijan käyttäytymistä. Jos opiskelijan omat tulot ovat ylittäneet tukikuukausien lukumäärään perustuvan vuositulorajan eikä opiskelija ole vapaaehtoisesti palauttanut opintotukea, liikaa maksettu opintoraha ja asumislisä peritään takaisin verotuksen valmistuttua suoritettavan vuositulovalvonnan yhteydessä. Takaisinperintä tapahtuu keskimäärin noin kahden vuoden kuluttua tuen liikamaksusta. Jos opiskelija maksaa takaisin opintorahaa sellaiselta vuodelta, jolta verotus on jo toimitettu, verottaja ottaa takaisinmaksun huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. Opintotukilain 27 :n mukaisesti takaisinperittävää opintotuen määrää korotetaan 15 prosentilla. Kyseessä on takaisinperittävän opintorahan ja asumislisän määrään kohdistuva kertaluonteinen korotus eikä takaisinperittävälle summalle kerry missään tilanteessa muuta korkoa. Lakia säädettäessä tarkoituksena oli korotuksen avulla ohjata opiskelijaa palauttamaan liikaa nostamansa tuki ajoissa ja estää opintotuen käyttö korottomana lainana valtiolta. Liikaa nostetun tuen palauttaminen vapaaehtoisesti määräajassa on opiskelijalle selvästi edullisempi vaihtoehto kuin takaisinperintä. Takaisinperittävän opintotuen korotuksen taso on vertailukelpoisiin 3

4 Ministerin vastaus vuosikorkoihin eli korkolain 8 prosentin tai vakuudettoman lainan korkotasoon nähden edelleen perusteltu. Opintotuen tulovalvonnan suorittaminen puolivuosittain lisäisi tulovalvonnan vaatimaa työmäärää merkittävästi sekä opiskelijoilla että Kansaneläkelaitoksessa. Tällaisessa mallissa tulovalvontaa ei voitaisi tehdä pelkästään verotustietojen avulla, vaan opintotuen saajien tulisi tehdä lisäksi Kansaneläkelaitokselle erillinen selvitys tuloistaan kesken lukuvuoden. Takaisinperinnän lykkääminen valmistumisen jälkeiseen aikaan tarkoittaisi mahdollisuutta lainata opintotukea enimmillään lähes 10 vuoden ajaksi. Tämä lisäisi valtion opintotukimenoja, koska tulovalvontaa ei tehtäisi lainkaan vuosittain. Jälkikäteen tapahtuvat takaisinperinnät kasvaisivat ja yksittäisen perittävät summat olisivat merkittävästi nykyistä suurempia, mikä vaikeuttaisi vastavalmistuneen taloudellista tilannetta. Opintotuen takaisinperintään liittyvänä epäkohtana voidaan pitää Kansaneläkelaitoksen uutta menettelyä ulosmitata osamaksusuunnitelman tehneeltä henkilöltä takaisinperittävä etuus veronpalautuksesta. Menettelyä sovelletaan lähes kaikissa Kansaneläkelaitoksen maksamissa etuuksissa. Veronpalautuksen ulosmittaus merkitsee opiskelijalle merkittävää lisäsanktioita ulosottomaksun ja mahdollisen ulosottorekisterimerkinnän muodossa. Opiskelija voi välttyä merkinnältä, jos hän maksaa koko perintäsaatavan Kelalle ennen veronpalautusten maksamista. Nuorten ihmisten toimeentulo ei ole useinkaan vakiintunut, jonka vuoksi menettely voi vaikeuttaa toimeentuloa. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää edellytyksiä jättää opintotuen tulovalvonnan perusteella syntyneet saatavat veronpalautusten ulosoton ulkopuolelle. Takaisinperinnät ovat kasvaneet, koska opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt. Pääasiallisena syynä tähän on opintotuen ostovoiman heikkeneminen siksi, ettei tuen tasoa tai opiskelijan omia tulorajoja ei ole korotettu vuoden 2008 jälkeen. Hallitusohjelman mukaisesti opintoraha sidotaan indeksiin ja järjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Opintorahan indeksitarkistukset tulevat jatkossa parantamaan opintotuen riittävyyttä. Lisäksi opintolainan valtiontakauksen määriä korotetaan ja lainan käyttökelpoisuutta parannetaan sekä otetaan käyttöön opintolainahyvitys, johon olisi oikeus määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaneella opintolainasaajalla. Riittävä opintotuki mahdollistaa opintoihin keskittymisen ilman opintoja pitkittävää työssäkäyntiä ehkäisten osaltaan tehokkaasti takaisinperintöjä. Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2013 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 4

5 Ministerns svar KK 347/2013 vp Annika Saarikko /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 347/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Saarikko /cent m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att minska studiestödsbeloppen som återkrävs och är målet att ändra systemet med återkrav så att det är skäligare och mer fungerande ur studerandenas synpunkt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 5 i lagen om studiestöd (65/1994) är ett allmänt villkor för att studiestöd ska beviljas bland annat behov av ekonomiskt stöd. Behovet av ekonomiskt stöd bygger på den studerandes egna inkomster och bestäms enligt den så kallade årsinkomstmodellen. Detta innebär att den studerandes inkomster inte granskas när stödet beviljas, utan den studerande ska själv uppfölja sina inkomster under kalenderåret. Om inkomsterna för kalenderåret överskrider inkomstgränserna i 17 i lagen om studiestöd kan den studerande höja sin årsinkomstgräns till exempel genom att frivilligt betala tillbaka studiepenning och bostadstillägg som redan utbetalats. Frivillig återbetalning ska ske före utgången av mars månad kalenderåret efter stödåret. Tidsfristen för frivillig återbetalning av studiestödet förlängs med två månader till utgången av maj från och med år Då har den studerande tillgång till den förhandsifyllda skattedeklarationens uppgifter om inkomsterna under kalenderåret och kan bättre bedöma om han eller hon frivilligt ska återbetala överbetalt stöd inom den utsatta tiden. Vid Folkpensionsanstalten utreder man som bäst möjligheterna att utnyttja de förhandsifyllda skattedeklarationernas uppgifter så att man på basis av dem även skulle meddela den studerande om ett eventuellt överskridande av årsinkomstgränsen i god tid innan tidsfristen för frivillig återbetalning går ut. Förlängningen av tidsfristen för frivillig återbetalning uppskattas minska antalet återkrav och ändra några tusen studerandes beteende varje år. Om den studerandes egna inkomster överskridit årsinkomstgränsen som bygger på antalet stödmånader och den studerande inte frivilligt återbetalat studiestödet återkrävs överbetalda studiepenningar och bostadstillägg i samband med årsinkomstkontrollen som görs när beskattningen färdigställts. Återkravet sker i genomsnitt ca två år efter överbetalningen av stödet. Om den studerande betalar tillbaka studiepenning för ett år som beskattningen redan gjorts för beaktar skattemyndigheterna återbetalningen i beskattningen för återbetalningsåret som avdrag i förvärvsinkomsterna. Enligt 27 i lagen om studiestöd höjs beloppet på studiestöd som återkrävs med 15 procent. Det handlar om en höjning av beloppet på återkrävda studiepenningar och bostadstillägg av engångskaraktär och ingen ränta uppbärs i något fall på summan som återkrävs. När lagen stiftades var avsikten att med hjälp av höjningen styra den studerande att återbetala överbetalt stöd i tid och att förhindra att studiestödet används som ett räntefritt lån av staten. Frivillig återbetalning av överbetalt stöd inom utsatt tid är ett klart fördelaktigare alternativ för den studerande än återkrav. I förhållande till jämförbara årsräntor, dvs. räntelagens 8 procent eller räntenivån på ett lån utan garanti, är ni- 5

6 Ministerns svar vån på höjningen av det återkrävda studiestödet fortfarande motiverad. Om inkomstkontrollen för studiestödet genomfördes med ett halvt års intervaller skulle detta innebära en avsevärd ökning i arbetsmängden som krävs för kontrollen för både de studerande och Folkpensionsanstalten. I en sådan modell skulle inkomstkontrollen inte kunna göras endast på basis av beskattningsuppgifter, utan studiestödstagarna skulle därtill vara tvungna att utarbeta en separat redovisning för sina inkomster till Folkpensionsanstalten mitt under läsåret. Att skjuta upp återkravet till tiden efter utexamineringen skulle innebära en möjlighet att låna studiestödet i upp till närmare 10 år. Detta skulle öka statens studiestödskostnader eftersom man inte alls skulle genomföra årliga inkomstkontroller. Återkraven som sker i efterhand skulle öka till antalet och de enskilda summorna som återkrävs skulle vara avsevärt mycket högre än för närvarande, vilket skulle försvåra de nyutexaminerades ekonomiska ställning. Folkpensionsanstaltens nya förfarande att utmäta den återkrävda förmånen från skatteåterbäringen för en person som gjort en avbetalningsplan kan anses vara ett missförhållande i fråga om återkrav av studiestödet. Förfarandet används i fråga om nästan alla förmåner som betalas av Folkpensionsanstalten.För den studerande innebär utmätningen av skatteåterbäringen en avsevärd extra sanktion i form av en utmätningsavgift och en eventuell anteckning i utmätningsregistret. Den studerande kan undvika en registeranteckning genom att betala hela summan som återkrävs till Fpa innan skatteåterbäringen betalas. En ung människas utkomst är inte alltid etablerad och på grund av detta kan förfarandet försvåra utkomsten. Undervisnings- och kulturministeriet utreder möjligheterna att avstå från att utmäta skatteåterbäringen i fråga om summor som uppstått på basis av inkomstkontrollen av studiestödet. Antalet återkrav har ökat eftersom studerandena jobbar allt mera. Den huvudsakliga orsaken till detta är att studiestödets köpkraft minskat eftersom varken stödnivån eller studerandenas inkomstgränser höjts sedan I enlighet med regeringsprogrammet binds studiepenningen till index och systemet förnyas så att det stödjer studier på heltid och snabbare utexaminering. Indexjusteringar av studiepenningen ska framöver göra att studiestödet räcker bättre till. Därtill ska summorna för studielånets statsgaranti höjas och lånets användbarhet förbättras. Därtill införs studielånskompensation som en studielånstagare som avlagt högskoleexamen inom utsatt tid är berättigad till. Ett tillräckligt studiestöd gör det möjligt för de studerande att koncentrera sig på studierna utan arbete som förlänger studietiderna och bidrar därmed effektivt till att förhindra återkrav av studiestöd. Helsingfors den 13 maj 2013 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 6