Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 879/2004 vp Opintorahaa koskevan lainsäädännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Opintotukea koskevan lain ( /65) toisen luvun 11 :n ( ) toisen ja kolmannen kohdan mukaan opintotukea maksetaan "muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 126,14 euroa korkeakoulussa ja 84,09 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias; muualla kuin vanhempiensa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 259,01 euroa ja muussa oppilaitoksessa 213,60 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta." Lain 3 luvun (taloudellinen tarveharkinta) 19 :n mukaan "muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden (toisen asteen opiskelijoiden) vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias". Tulot otetaan huomioon seuraavalla tavalla: 17-vuotias yksin asuva saa normaalia opintotukea (84,09 euroa), jos hänen vanhempiensa tai huoltajiensa verotettavat tulot ovat euroa vuodessa. Jos mainitut tulot ovat pienemmät kuin edellä mainitut, hän saa korotettua tukea. Tulojen kasvaessa tuki pienenee, ja jos vanhempien tai huoltajien tulot ovat yli euroa vuodessa, opiskelija ei saa tukea ollenkaan. Luonnolliselta tuntuu se, ettei kotona asuva toisen asteen opiskelija saa opintotukea vanhempien tulojen ollessa liian suuret, mutta käsittämättömältä tuntuu, miksi näin on myös yksin asuvan opiskelijan kohdalla. Yksin asuminen tulee luonnollisesti kalliimmaksi kuin vanhempien tai huoltajien luona asuminen. Tuleehan siinä tapauksessa maksettavaksi vuokra, sähkö, ruoka, opiskeluvälineet, henkilökohtainen vaatetus ja muut päivittäiset tarpeelliset asiat. Opintotuen kohdalla nykyisin noudatettava menettely tekee osan opiskelijoista eriarvoisiksi, sillä nuoren muuttaessa pois kotoa vanhemmat eivät monissa tapauksissa halua maksaa nuoren elinkustannuksia. On myös tavallista, etteivät vanhemmat tai huoltajat "ymmärrä" maksaa lastensa elinkustannuksia, koska niitä ei huomaa samalla tavalla kuin hänen asuessaan kotona. Vanhemmista tai huoltajista voi tuntua siltä, että kulutus on suurempi, koska aikaisemmin nämä tarpeet olivat yksi osa koko perheen elinkustannuksista. Opintotukea koskevia säännöksiä tulisi muuttaa tilanteen muuttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi siten, että jokainen itsenäisesti asuva toisen asteen opiskelija saisi tietyn minimiopintorahan (esimerkiksi nykyisen normaalituen, 84,09 euroa). Kyseistä määrää voitaisiin korottaa, jos vanhempien tulot olisivat pienet ja voitaisiin näin olettaa, etteivät he pysty riittävästi auttamaan opiskelijaa hänen elinkustannuksissaan. Lisäksi tulisi poistaa vanhempien tai huoltajien tulojen vaikutus yksin asuvien vuotiaiden opiskelijoiden opintotukeen, koska siinä vaiheessa vanhempien tai huoltajien elatusvelvollisuus lain mukaan loppuu, eikä lapsilisääkään ole enää mahdollista saada nuoren täytettyä 17 vuotta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvos- Versio 2.0

2 ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen kysymyksessä kuvatuista nykyisten opintotukimääräysten aiheuttamista ongelmista ja kohtuuttomuuksista ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä opintotukilain muuttamiseksi niin, että kaikille 17-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille maksetaan tietty minimiopintoraha ja että vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tai huoltajien tuloja ei oteta huomioon opintotuen määrää arvioitaessa? Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Raimo Vistbacka /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 879/2004 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 879/2004 vp: Onko hallitus tietoinen kysymyksessä kuvatuista nykyisten opintotukimääräysten aiheuttamista ongelmista ja kohtuuttomuuksista ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä opintotukilain muuttamiseksi niin, että kaikille 17-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille maksetaan tietty minimiopintoraha ja että vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tai huoltajien tuloja ei oteta huomioon opintotuen määrää arvioitaessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Täysi-ikäisen itsenäisesti asuvan opintoraha toisella asteella on 213,60 euroa/kk, joka on ateriaedun vuoksi korkeakouluopiskelijan opintorahaa pienempi. Alle 18-vuotiaiden ja vanhempiensa luona asuvien kuukausittainen opintorahan perusmäärä on 21,86 84,09 euroa opiskelijan iästä ja asumismuodosta riippuen. Alle 20-vuotiaan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan vanhempien tulot vaikuttavat opintorahaa myönnettäessä ja alle 18-vuotiailla myös asumislisää myönnettäessä. Vanhempien yhteenlaskettu tuloraja on euroa vuodessa, jonka ylittävät tulot vähentävät tukea siten, että opintorahaa ja asumislisää ei jää maksettavaksi lainkaan, kun tulot ovat euroa tai enemmän. Opintorahan määrää voidaan kuitenkin korottaa, jos vanhemmat ovat pienituloisia. Korotus on täysimääräinen, jos vanhempien tulot ovat enintään euroa vuodessa. Kun tulot ylittävät euroa, korotusta ei myönnetä. Jos opiskelija on alle 18-vuotias ja hän on vanhempansa ja tämän uuden aviopuolison yhteisessä kodissa huollettavana, myös uuden aviopuolison tulot otetaan huomioon. Kysymys liittyy myös vanhempien elatusvelvollisuuteen. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa vanhempien velvoittamisen vastaamaan myös 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden elatuksesta, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 :n mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista. Kysymyksessä ehdotettu malli, jossa kaikille toisen asteen opiskelijoille maksettaisiin tietty minimiopintoraha nykyistä väljemmillä tarveharkintaperusteilla, on ollut esillä opetusministeriössä. Opetusministeriön tavoitteena on yhteensovittaa toisen asteen opiskelijoiden opintorahan ja ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän tasoa ja lieventää vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa. Pelkästään vanhempien tulorajojen korottaminen ansiotason kehityksen perusteella merkitsisi noin 10 miljoonan euron lisäkustannuksia. Jos vanhempien tulojen huomioon ottamisesta luovuttaisiin täysi-ikäisten itsenäisesti asuvien osalta, olisivat kustan- 3

4 Ministerin vastaus nukset vastaavasti noin 20 miljoonaa euroa. Jos tarveharkinnan lieventämisen lisäksi korotettaisiin alle 18-vuotiaille ja vanhempiensa luona asuville maksettavan opintorahan perusmääriä nykytasosta, olisivat lisäkustannukset vieläkin suuremmat. Toistaiseksi ei ole ollut valtiontaloudellisia edellytyksiä tehdä opintotukimenoja lisääviä muutoksia. Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2004 Kulttuuriministeri Tanja Karpela 4

5 Ministerns svar KK 879/2004 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 879/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Är regeringen medveten om de problem och de oskälighet som de gällande bestämmelserna om studiestöd vållar enligt beskrivningen i spörsmålet och vilka åtgärder avser regeringen vidta för att ändra lagen om studiestöd så, att alla 17 år fyllda studerande på andra stadiet får en viss minimistudiepenning och att föräldrarnas eller vårdnadshavarnas inkomster inte beaktas vid prövningen av studiestödsbeloppet i fråga om studerande i åldern år på andra stadiet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Studiepenningen för en myndig och självständigt boende studerande på andra stadiet är 213,60 euro/mån, vilket på grund av måltidsförmånen är mindre än studiepenningen för högskolestuderande. Det månatliga basbeloppet på studiepenningen för studerande som inte fyllt 18 år och som bor hos föräldrarna är 21,86 84,09 euro, beroende på den studerandes ålder och boendeform. Om den studerande inte har fyllt 20 år, inverkar föräldrarnas inkomster då det gäller andra studerande än högskolestuderande när studiepenning beviljas, och om den studerande inte har fyllt 18 år, även när bostadstillägg beviljas. Föräldrarnas sammanlagda inkomstgräns är euro per år, och med överstigande inkomster sjunker stödet så, att studiepenning och bostadstillägg inte alls betalas om inkomsterna är euro eller mera. Studiepenningen kan dock höjas om föräldrarna har små inkomster. Höjning sker till fullt belopp om föräldrarnas inkomster är högst euro per år. Om inkomsterna överstiger euro betalas ingen höjning. Om den studerande inte har fyllt 18 år och försörjs av sin förälder och dennas nya äkta make i deras gemensamma hem, beaktas även den nya äkta makens inkomster. Spörsmålet gäller även till föräldrarnas underhållsskyldighet. Den gällande lagstiftningen gör det möjligt att ålägga föräldrarna ansvar för underhållet även av studerande som har fyllt 18 år, om det anses skäligt. Enligt 3 i lagen om underhåll för barn (704/1975) upphör barns rätt att erhålla underhåll av föräldrarna när barnet fyller 18 år. Föräldrarna svarar för kostnaderna för barnets utbildning även efter det barnet fyllt 18 år, om detta prövas skäligt. Härvid beaktas särskilt barnets anlag, utbildningstiden och kostnaderna för utbildningen samt barnets möjligheter att efter avslutad utbildning självt svara för kostnaderna för denna. Den i spörsmålet föreslagna modellen enligt vilken alla studerande på andra stadiet skall få en viss minimistudiepenning på mildare behovsprövningsgrunder, har varit uppe vid undervisningsministeriet. Ministeriets mål är att samordna dels nivån på studiepenningen för andra stadiets studerande, dels barnbidraget för det första barnet samt mildra behovsprövningen utifrån föräldrarnas inkomster. Enbart en höjning av föräldrarnas inkomstgräns på basis av inkomstnivåutvecklingen innebär tilläggskostnader på cirka 10 miljoner euro. Avstår man från att beakta föräldrarnas inkomster i fråga om myndiga studerande som bor självständigt, blir kostnaderna cirka 20 5

6 Ministerns svar miljoner euro. Om man utöver en mildare behovsprövning höjer basbeloppet på studiepenningen för de studerande under 18 år som bor hos föräldrarna, blir tilläggskostnaderna ännu större. Hittills har det inte funnits statsekonomiska förutsättningar för ändringar som ökar studiestödsutgifterna. Helsingfors den 9 december 2004 Kulturminister Tanja Karpela 6