Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 522/2007 vp Alle 18-vuotiaiden oikeus opintotukeen opiskeltaessa toisella paikkakunnalla Eduskunnan puhemiehelle Varsinkin Pohjois-Suomessa opiskelupaikat näyttävät keskittyvän pitkien välimatkojen päähän, ja usein nuoret joutuvat muuttamaan pois kotoaan peruskoulun päätyttyä opiskelupaikan ollessa toisella paikkakunnalla. Nykyisen lainsäädännön mukaisesti alle 18-vuotiailla ei ole oikeutta opintotukeen. Tämä asettaa toisella paikkakunnalla asuvat nuoret eriarvoiseen asemaan verrattuna heihin, jotka voivat jatkaa opintojaan asumalla vanhempiensa luona. Toisella paikkakunnalla asuvien nuorten tulot muodostuvat lapsilisästä ja vanhempien auttamiskyvystä, mikä myös johtaa epätasa-arvoon nuorten välillä. Kaikilla vanhemmilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia taloudellisen avun antamiseen. Onko tulevaisuudessa enää lainkaan mahdollisuutta tasa-arvoiseen koulutukseen, vai laitetaanko myös erilaiset tukimuodot ajan tasalle sen mukaan, mikä on koulutuksen saatavuuden todellinen tilanne? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus muuttaa opintotukilakia siten, että toisen asteen koulutuksessa olevat 17-vuotiaat, joiden ei ole mahdollista asua vanhempiensa luona opiskelupaikan vuoksi, ovat oikeutettuja asianmukaiseen ja riittävään opintotukeen? Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2007 Merja Kyllönen /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 522/2007 vp: Aikooko hallitus muuttaa opintotukilakia siten, että toisen asteen koulutuksessa olevat 17-vuotiaat, joiden ei ole mahdollista asua vanhempiensa luona opiskelupaikan vuoksi, ovat oikeutettuja asianmukaiseen ja riittävään opintotukeen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) mukaan opintorahaa voi saada lapsilisän maksamisen päätyttyä. Asumislisää ja valtiontakausta opintolainalle muihin kuin lukio-opintoihin voidaan myöntää jo itsenäisesti asuvalle alle 17-vuotiaalle. Tukea myönnetään taloudellisen tarveharkinnan perusteella. Opiskelijan omat tulot otetaan aina huomioon. Lisäksi vanhempien tulot otetaan huomioon toisella asteella alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden tukea (opintoraha ja asumislisä) vähentävänä tekijänä ja kaikilla koulutusasteilla korotettaessa vanhempien pienituloisuuden perusteella vanhemman luona asuvan tai itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan opintorahaa. Asumislisän määrä on 80 prosenttia enintään 252 euron kuukausivuokrasta, ja opintolainan valtiontakauksen määrä alle 18-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla 160 euroa kuukaudessa. Hallitusohjelman mukaisesti opintoraha nousee kaikilla koulutusasteilla lukien. Korotukset toteutuvat mahdollisimman tasapuolisesti eri-ikäisille, eri tavalla asuville ja eri koulutusasteilla opiskeleville. Perheettömällä itsenäisesti asuvalla 17-vuotiaalla toisella asteella opiskelevalla opintoraha nousee 84,09 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Opintorahan ja asumislisän voi saada täysimääräisenä opiskelijan vanhempien yhteenlaskettujen veronalaisten tulojen ollessa enintään euroa vuodessa. Jokaista tulorajan ylittävää 1 010:tä euroa kohden tuki pienenee viisi prosenttia. Tukea ei saa lainkaan, kun vanhempien yhteenlasketut veronalaiset tulot ovat vähintään euroa vuodessa. Myös asumislisää myönnettäessä vanhempien tulot otetaan huomioon, kun opiskelija on alle 18-vuotias. Vanhemman luona asuvan tai itsenäisesti asuvan alle 18-vuotiaan opiskelijan opintorahaa voidaan lisäksi korottaa vanhempien pienituloisuuden perusteella. Itsenäisesti asuvalla 17-vuotiaalla korotuksen enimmäismäärä nousee 84,09 eurosta 100 euroon kuukaudessa lukien. Opintorahan korotus pienenee vanhempien yhteenlaskettujen veronalaisten tulojen jokaista euroa ylittävää täyttä 2 070:tä euroa kohden 10 %. Kun tulot ylittävät euroa, korotusta ei myönnetä. Vanhempien tulorajoja korotettiin viimeksi lukien 30 prosentilla. Vanhempien tulorajojen korotusten perusteella nousee arviolta noin opiskelijan opintoraha. Näistä on toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoita. Kokonaan uusia tuen piiriin tulijoita on arviolta noin Myös opiskelijan omat tulorajat nousevat hallitusohjelman edellyttämällä tavalla 30 prosentilla vuoden 2008 alusta lukien. Tuellista kuukautta kohden tuloraja on tällöin 660 euroa ja tuetonta kuukautta kohden euroa. Opiskelija voi nyt tyypillisessä tilanteessa nostaessaan tukea ja opiskellessaan päätoimisesti yhdeksänä kuukau- 2

3 Ministerin vastaus KK 522/2007 vp Merja Kyllönen /vas tena ansaita vuoden aikana euroa. Tulorajojen korotusten jälkeen kyseinen vuosituloraja nousee eurolla euroon. Nykyisin opiskelija ei ole oikeutettu tukeen lainkaan, jos vuositulo ylittää euroa. Tämä raja nousee eurolla euroon. Ensimmäisen kerran uusia tulorajoja käytetään tuloseurannassa vuonna 2010 tehtäessä vuotta 2008 koskevaa tulovalvontaa. 17-vuotiaan itsenäisesti asuvan opiskelijan taloudelliset edellytykset opiskella paranevat siis olennaisesti. Vanhempien tuloihin perustuvan tarveharkinnan lieventymisen myötä opintoraha nousee nyt tuen piirissä olevilla keskimäärin 34 euroa ja asumislisä 67 euroa kuukaudessa. Uudet tuen piirin tulijat saavat opintorahaa keskimäärin 46 euroa ja asumislisää 86 euroa kuukaudessa. Lisäksi opiskelijalla voi olla vuoden 2008 alusta lukien opintotuen lisäksi muita tuloja nykyistä enemmän ja opintorahan perusmäärä nousee 17-vuotiailla itsenäisesti asuvilla ensi vuonna syyslukukauden alusta lukien tarveharkinnasta riippuen euroa kuukaudessa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille linjataan opintotuen osalta, että opintotuen mitoitusta tulee tarkistaa säännöllisesti elinkustannusten kehityksen perusteella tuen riittävyyden takaamiseksi. Tarkoitus on, että nuorten opintotukea selkeytetään ja tasoa parannetaan koulutukseen kannustamiseksi. Tavoitteena on, että opintoraha olisi vähintään lapsilisän tasolla. Itsenäisesti asuvien opiskelijoiden toimeentulon kannalta pidetään tärkeänä erityisesti puolison tulojen huomioon ottamisesta luopumista asumislisää myönnettäessä. Hallituksella on myös tarkoitus selvittää mahdollisuudet korottaa asumislisän vuokrarajaa sekä luopua vanhempien tulojen perusteella tapahtuvasta tarveharkinnasta silloin, kun opiskelija asuu muualla kuin vanhempiensa luona ja on täyttänyt 18 vuotta. Parhaillaan valmistelussa olevassa opetusministeriön seuraavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa otetaan tarkemmin kantaa siihen, millä aikataululla kehittämisehdotuksia pyritään toteuttamaan. Kehittämisehdotuksia voidaan toteuttaa vain, jos niiden tarpeellisuudesta on riittävän suuri yksimielisyys ja valtiontaloudelliset edellytykset antavat siihen mahdollisuuden. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 522/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst: Avser regeringen ändra lagen om studiestöd så att de 17-åringar som deltar i utbildning på andra stadiet och som inte har möjlighet att bo med sina föräldrar på grund av studieorten, har rätt till ett ändamålsenligt och tillräckligt studiestöd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om studiestöd (65/1994) kan studiepenning fås när barnbidrag inte längre betalas ut. Också en studerande under 17 år som bor på egen hand kan beviljas bostadstillägg och statsborgen för studielån för andra studier än gymnasiestudier. Stödet beviljas på basis av ekonomisk behovsprövning. Den studerandes egna inkomster beaktas alltid. Därtill beaktas föräldrarnas inkomster som en faktor som sänker stödet (studiepenning och bostadstillägg) för studerande under 20 år på andra stadiet. Detsamma gäller samtliga utbildningsstadier då studiepenningen höjs på grund av att föräldrarna har låga inkomster och den studerande bor hos dem eller den studerande är under 18 år och bor på egen hand. Bostadstilllägget är 80 procent av en månadshyra på högst 252 euro och beloppet av statsborgen för studielån för en studerande under 18 år på andra stadiet är 160 euro i månaden. I enlighet med regeringsprogrammet stiger studiepenningen på alla utbildningsstadier från Höjningarna riktas så jämnt som möjligt till studerande i olika åldrar, i olika boendeformer och på olika utbildningsstadier. För en 17-årig studerande utan familj som bor på egen hand och studerar på andra stadiet stiger studiepenningen från 84,09 euro till 100 euro i månaden. Studiepenning och bostadstillägg kan fås till fullt belopp om de sammanlagda skattepliktiga inkomsterna för den studerandes föräldrar uppgår till högst euro per år. Stödet sjunker med fem procent för varje belopp av euro som överskrider inkomstgränsen. Inget stöd betalas ut om föräldrarnas sammanlagda skattepliktiga inkomster utgör minst euro per år. Föräldrarnas inkomster beaktas även när bostadstilllägg beviljas, om den studerande är yngre än 18 år. I fråga om studerande som bor hos föräldrarna eller studerande som är yngre än 18 år och bor på egen hand kan studiepenningen höjas också på den grund att föräldrarnas inkomster är låga. För en 17-åring som bor på egen hand stiger den maximala höjningen från 84,09 till 100 euro i månaden från Höjningen av studiepenningen minskas med 10 procent för varje helt belopp av euro som överstiger inkomstgränsen euro, dvs. föräldrarnas sammanlagda skattepliktiga inkomster. När inkomsterna överstiger euro beviljas ingen höjning. Föräldrarnas inkomstgränser höjdes senast med 30 procent. På basis av de förhöjda inkomstgränserna för föräldrarna stiger studiepenningen för uppskattningsvis ca studerande. Av dem studerar på andra stadiet och i högskolor. Antalet helt nya stödtagare uppskattas till ca Även inkomstgränserna för den studerande stiger på det sätt regeringsprogrammet förutsätter, dvs. med 30 procent från början av Inkomstgränsen för en månad med stöd är då 660 4

5 Ministerns svar KK 522/2007 vp Merja Kyllönen /vas euro och för en månad utan stöd euro. I ett typfall kan en studerande som lyfter stöd och studerar på heltid under nio månader nu förtjäna euro under ett år. Efter att inkomstgränserna höjts stiger denna årsinkomstgräns med euro till euro. För närvarande är en studerande inte berättigad till något stöd alls om årsinkomsten överskrider euro. Denna gräns höjs med euro till euro. De nya inkomstgränserna tillämpas första gången vid inkomstkontrollen år 2010 i fråga om inkomstövervakningen för året De ekonomiska förutsättningarna för studier för en 17-åring som bor på egen hand förbättras alltså avsevärt. I och med att den behovsprövning som baserar sig på föräldrarnas inkomster mildras stiger studiepenningen för dem som nu omfattas av stöd med i genomsnitt 34 euro och bostadstillägget med 67 euro i månaden. Nya stödtagare får i genomsnitt 46 euro i studiepenning och 86 euro i bostadstillägg per månad. Dessutom kan en studerande från början av 2008 ha andra inkomster än studiestödet i större utsträckning än för närvarande och studiepenningens grundbelopp för 17-åringar som bor på egen hand stiger för början av höstterminen nästa år med euro i månaden, beroende på behovsprövningen. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren sägs i fråga om studiestödet att dimensioneringen av studiestödet regelbundet bör stämmas av mot levnadskostnaderna i syfte att garantera en tillräcklig nivå på studiestödet. Avsikten är att skapa ökad klarhet i studiestödet för ungdomar och att höja nivån så att studiestödet uppmuntrar till studier. Ambitionen är att studiepenningen skall ligga på minst samma nivå som barnbidraget. Med tanke på utkomsten för studerande som bor på egen hand anses det viktigt att makens inkomster inte längre beaktas när bostadstillägg beviljas. Regeringen har också för avsikt att utreda möjligheterna att höja hyresgränsen för bostadstillägget samt slopa behovsprövning som ansluter sig till föräldrarnas inkomster i de fall då den studerande inte bor med föräldrarna och har fyllt 18 år. I nästa verksamhets- och ekonomiplan för undervisningsministeriet, vilken bereds som bäst, tar man närmare ställning till hur snart utvecklingsförslagen kunde genomföras. Utvecklingsförslagen kan genomföras endast om det råder tillräckligt stor enighet om att de är nödvändiga och om de statsekonomiska förutsättningarna medger det. Helsingfors den den 20 december 2007 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 5