Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2011 vp Opiskelijoiden tuloraja opintotukilaissa Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijoilla on tällä hetkelläopintotuki, jossa on sekä tuloraja että vastikkeellisuus. Vastikkeellisuus merkitsee sitä, että Kelan opintorahaa ja asumistukea enintään yhteensä 499,60 euroa vastaan on suoritettava viisi opintopistettä. Opintolainaa tähän ei ole laskettu, koska lainaa ei voi eikä saisi laskea etuudeksi. Tuloraja puolestaan on jokaista tukikuukautta kohti 660 euroa. Opintotuen tarkoitus on tukea täysipäiväistä opiskelua eikä olla palkinto suoritetuista pisteistä. Käytännössä se nykyään kuitenkin on sitä. Opintotuki on siis vastikkeellista ikään kuin opiskelijan palkka opintopisteistä. Nykyään yhä useampi opiskelija joutuu tekemään työtä selvitäkseen elinkustannuksista opiskeluaikanaan. Opiskelija kuitenkin menettää koko kuukauden opintotukensa, jos ansiot ylittävät tuon säädetyn 660 euroa kuukaudessa. Vuositasolla tuloja voi tasata, mutta ylitys saa olla yhteensä vain 200 euroa. Opiskelijaa siis rangaistaan siitä, että hän on ahkera, suorittaa opintonsa säädetyssä ajassa ja käy työssä eikä ota opintolainaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi opiskelijoille on asetettu tuloraja, jonka ylittäminen voi aiheuttaa tuen takaisinperinnän, vaikka opiskelija on suorittanut riittävästi opintopisteitä säilyttääkseen opintotukensa? Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2011 Maria Tolppanen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 276/2011 vp: Miksi opiskelijoille on asetettu tuloraja, jonka ylittäminen aiheuttaa tuen takaisinperinnän, vaikka opiskelija on suorittanut riittävästi opintopisteitä säilyttääkseen opintotukensa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen yhtenä myöntämisperusteena on taloudellisen tuen tarve, jota harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat tulot. Tarveharkinta perustuu tukikuukausien määriin suhteutettuihin vuositulorajoihin, jotka lasketaan nk. tuettomien ja tuellisten tukikuukausien tulorajojen perusteella. Opiskelija voi ansaita vapaan tulonsa milloin vain kalenterivuoden aikana. Opiskelijan omia tulorajoja korotettiin viimeksi 30 prosentilla lukien. Jokaista tuellista kuukautta kohden opiskelija voi tällä hetkellä ansaita 660 euroa kuukaudessa ja jokaista tuetonta kuukautta kohden euroa kuukaudessa. Jos opiskelija käyttää tukea esimerkiksi yhdeksänä kuukautena vuoden aikana, hänellä voi olla tuloja vuoden aikana euroa eli keskimäärin 987,50 euroa kuukaudessa ja hän voi silti saada täysimääräisen tuen. Itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan opintotuki on ilman opintolainaa enintään 499,60 euroa kuukaudessa, josta opintorahaa on 298 euroa ja asumislisää 201,60 euroa. Opintotuki ja sen lisäksi ansaitut tulot voivat tällöin olla keskimäärin euroa kuukaudessa. Opintotuen ja työtulojen yhteensovituksessa on pyritty mahdollisimman joustavaan yksilölliset tilanteet huomioon ottavaan järjestelmään. Tukea voi hakea vain tietyille kuukausille tai tuen maksun voi peruuttaa tai tukea voi palauttaa, jos työtulot ylittävät tukeen oikeuttavan vuositulorajan. Verotuksen valmistuttua Kansaneläkelaitos tekee tuloseurannan, jonka seurauksena opiskelija voi joutua maksamaan liikaa maksetun opintorahan tai asumislisän takaisin. Opintotukea ei kuitenkaan peritä takaisin ennen opintojen aloittamista tai tutkinnon suorittamisen jälkeen saatujen tulojen perusteella. Näin ollen takaisinperintäehdotuksen saaneista noin 80 prosenttia joutuu todellisuudessa maksamaan tukea takaisin. Opintolainaa ei peritä koskaan tulojen vuoksi takaisin. Takaisinperinnät ovat kasvaneet, mikä kertoo opiskelijoiden lisääntyneestä työssäkäynnistä. Tulorajoilla on myös valtiontaloudellista merkitystä. Ilman opiskelijan omiin tuloihin perustuvaa tarveharkintaa valtion opintotukimenot kasvaisivat huomattavasti, koska tällöin tukea myönnettäisiin kaikille opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa oleville ja siis samoilla perusteilla täysin tulottomalle opiskelijalle kuin suuryrityksen toimitusjohtajallekin. Oikeudenmukaisen tulonjaon näkökulmasta tarveharkinnasta luopumisen sijaan olisi perustellumpaa korottaa tuen tarpeessa olevien tukea. Jos tuloihin perustuvasta tarveharkinnasta luovuttaisiin, valtion opintotukimenot kasvaisivat arviolta 630 miljoonaa euroa. Vastaavalla summalla voisi korottaa esimerkiksi itsenäisesti asuvien opintorahoja 200 eurolla kuukaudessa, vanhempiensa luona asuvien opintorahoja keskimäärin 100 eurolla kuukaudessa ja asumislisiä keskimäärin 140 eurolla kuukaudessa. Itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijalla olisi tällä kaa- 2

3 Ministerin vastaus KK 276/2011 vp Maria Tolppanen /ps vamaisella tavalla laskien käytössään opintotukea noin 840 euroa kuukaudessa ilman opintolainaa. Nykyistä parempitasoinen opintotuki mahdollistaisi päätoimisen opintoihin keskittymisen, eikä opiskelijan tarvitsisi käydä opintojen ohella yhtä paljon työssä kuin nykyisin. Tarveharkinnan ohella tukea myönnettäessä edellytetään, että opiskelija opiskelee päätoimisesti ja opinnot edistyvät. Opintojen edistymistä seurataan vuosittain ja tuen maksaminen saatetaan keskeyttää, jos opintosuorituksia ei ole kertynyt riittävästi. Tukea voidaan periä myös takaisin, jos osoittautuu, ettei opiskelijan ole ollut tarkoituskaan opiskella. Opintojen edistymisen seuranta uudistui lukien. Säännölliseen opiskeluun kannustamiseksi opintojen edistymisen seurannan tukikuukausikohtainen suoritusvaatimus nostettiin 4,8 opintopisteestä 5 opintopisteeseen ja samalla seurantaa kohdistetaan aiempaa kattavammin lukuvuosittaisiin suorituksiin. Lisäksi korkeakouluopintojen seurantakäytäntöjä yhdenmukaistettiin. Hallitus pitää perusteltuna, että opintotuen tarvetta arvioidaan edelleen opiskelijan omien tulojen perusteella. Ensisijainen vastuu tulojen seurannasta on opiskelijalla itsellään. Tuloseurannan helpottamiseksi on opiskelijoiden käyttöön laadittu mm. laskentaohjelmia, jotka löytyvät Kelan nettisivuilta. Omien tulojen seuranta helpottuu hieman vuoden 2013 alusta lukien, jos eduskunta hyväksyy hallituksen äskettäin antaman esityksen opintotukilain muuttamisesta. Siinä ehdotetaan opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräaikaa pidennettäväksi siten, että opiskelijalla olisi ennen määräajan päättymistä käytettävissään Verohallinnon toimittaman esitäytetyn veroilmoituksen tiedot kalenterivuoden veronalaisista tuloistaan. Määräajan pidentäminen auttaisi opiskelijaa omien tulojen seurannassa. Verohallinto lähettää viimeiset esitäytetyt veroilmoitukset vasta huhtikuun lopussa, joten vapaaehtoisen palautuksen määräaikaa ehdotetaan pidennettäväksi kahdella kuukaudella toukokuun loppuun asti. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita palauttamaan liikaa maksettu tuki vapaaehtoisesti, jolloin opiskelija välttyy takaisinperittävään määrään lisättävältä korotukselta ja tukikuukaudet palautuvat uudelleen käytettäviksi. Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 276/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Tolppanen /saf: Varför har man för studerandena ställt en inkomstgräns som när den överskrids leder till att stödet återkrävs trots att den studerande avlagt tillräckligt med studiepoäng för att behålla sitt studiestöd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt studiestödslagen (65/1994) är behovet av ekonomiskt stöd ett villkor för beviljande av studiestöd. Vid behovsprövningen beaktas sökandens egna inkomster. Behovsprövningen bygger på antalet stödmånader i förhållande till de inkomstgränser som beräknas på basis av inkomstgränserna för stödmånaderna och de stödfria månaderna. Den studerande kan förvärva det s.k. fribeloppet när som helst under kalenderåret. Inkomstgränserna för den studerandes egna inkomster höjdes senast med 30 procent från den 1 januari För närvarande får en studerande varje stödmånad själv förtjäna 660 euro per månad, och varje stödfri månad euro per månad. Om en studerande till exempel lyfter studiestöd under nio månader av året, får han eller hon ha euro i inkomst per år, dvs. i snitt 987,50 euro per månad, och trots det alltjämt erhålla stöd till fullt belopp. Studiestödet utan studielån för en självständigt boende högskolestuderande är 499,60 euro per månad, varav 298 euro utgörs av studiepenningen och 201,60 euro bostadstillägget. Sålunda kan studiestödet och den studerandes egna inkomster i snitt uppgå till sammanlagt euro per månad. I sammanjämkningen av studiestödet och förvärvsinkomsterna har man eftersträvat ett så flexibelt system som möjligt, som beaktar individuella situationer. Således kan man ansöka om stöd bara för vissa månader, eller utbetalningen av stödet kan inställas eller stödet återbetalas om förvärvsinkomsterna överskrider årsinkomstgränsen som berättigar till stöd. När beskattningen blivit klar genomför Folkpensionsanstalten en inkomstuppföljning, till följd av vilken den studerande kan bli tvungen att återbetala studiepenningen eller bostadstillägget till den del dessa betalats ut till för stort belopp. Studiestödet får dock inte återkrävas på basis av inkomster som förtjänats innan studierna inletts eller efter att examen avlagts. Därmed får ca 80 procent av dem som får ett återkravsförslag i praktiken återbetala stödet. Studielån återkrävs aldrig pga. inkomster. Antalet återkrav har ökat, vilket vittnar om att de studerande allt oftare förvärvsarbetar. Inkomstgränserna är också av nationalekonomisk betydelse. Om det inte fanns behovsprövning på basis av den studerandes egna inkomster, skulle statens studiestödskostnader vara avsevärt mycket högre än för närvarande, eftersom stöd i så fall skulle beviljas till alla som är i en sådan utbildning som berättigar till studiestöd, och alltså på samma grunder såväl till studerande helt utan inkomster som till verkställande direktörer för stora företag. Med utgångspunkt i en rättvis inkomstfördelning vore det mer motiverat att höja stödet för dem är i behov av det än att slopa behovsprövningen. Om den inkomstbaserade behovsprövningen slopades, skulle statens utgifter för studiestödet växa med uppskattningsvis 630 miljoner euro. 4

5 Ministerns svar KK 276/2011 vp Maria Tolppanen /ps För motsvarande belopp kunde man till exempel höja studiepenningen för självständigt boende studerande med 200 euro per månad, studiepenningen för dem som bor hos sina föräldrar med i snitt 100 euro per månad och bostadstillägget med i snitt 140 euro per månad. Enligt denna schablonmässiga beräkning skulle en självständigt boende högskolestuderande ha cirka 840 euro per månad i studiestöd till sitt förfogande utan studielån. Detta förbättrade studiestöd jämfört med den nuvarande nivån skulle göra det möjligt för studerande att koncentrera sig på studier på heltid, och att inte heller behöva arbeta lika mycket som nu vid sidan om studierna. För att beviljas studiestöd krävs utöver behovsprövningen att den studerande bedriver studier på heltid och har framgång i studierna. Studieframgången följs årligen upp, och utbetalningen av studiestödet kan avbrytas om den studerande inte har ett tillräckligt antal studieprestationer. Stödet kan också återkrävas om det visar sig att den studerande inte har haft för avsikt att studera. Uppföljningen av studieframgången förnyades från och med den 1 augusti I syfte att uppmuntra de studerande att bedriva systematiska studier höjdes prestationskravet från 4,8 studiepoäng till 5 studiepoäng per stödmånad, och samtidigt inriktades uppföljningen på ett mer heltäckande sätt till prestationerna per läsår. Därtill förenhetligades uppföljningspraxis i fråga om högskolestudier. Regeringen anser det motiverat att behovet av studiestöd fortfarande bedöms på basis av den studerandes egna inkomster. I första hand ansvarar den studerande själv för uppföljningen av sina inkomster. För att göra det lättare för de studerande att själva följa med sina inkomster, har bl.a. utarbetats beräkningsprogram för de egna inkomsterna. Programmen finns på FPA:s webbsidor. Därtill blir det lite lättare för de studerande att beräkna sina inkomster från och med ingången av 2013, om den proposition regeringen nyss förelagt riksdagen med förslag till ändring av lagen om studiestöd godkänns av riksdagen. I propositionen föreslås att tidsfristen för frivillig återbetalning av studiestödet förlängs, så att den studerande har tillgång till uppgifterna om sin skattepliktiga inkomst under kalenderåret i Skattestyrelsens förhandsifyllda skattedeklaration innan tidsfristen löper ut. Den föreslagna förlängningen av tidsfristen gör det lättare för den studerande att följa med sina egna inkomster. Eftersom Skattestyrelsen skickar de sista förhandsifyllda skattedeklarationerna först i slutet av april, förlängs tidsfristen för frivillig återbetalning enligt förslaget med två månader till slutet av maj. Målet är att uppmuntra de studerande att frivilligt betala tillbaka det stöd som har betalats ut till för stort belopp, varvid den studerande undgår höjningen som påförs återkrävda belopp och stödmånaderna återinförs så att de kan användas på nytt. Helsingfors den 30 november 2011 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 5