Liittyvä Voima Collaborative Intensity

Samankaltaiset tiedostot
Liittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Toimintatutkimus Liittyvä Voima -hankkeessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Turvallisuuskulttuurikysely

palveluinnovaatiot metropolialueella

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala,

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Palko Palveluasumisen laadun kehittämisen oppimisympäristö hoivahenkilöstölle

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

HYMY Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja ymmärryksen laajentaminen kaupunkiseuduilla -hanke

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote


Lääketieteen videoklippien esittely

Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

LARK alkutilannekartoitus

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Digimentoritoimintaa. Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön

Ulkomailla suoritettujen tutkintojen pätevöitymiskoulutusten haasteet ja hyvät käytännöt

Selvitys Paikkatietopoliittista selontekoa varten - yritykset

Oona osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu

suositukset rahoittajille

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Kestävän kehityksen ohjelma

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

LIITE 4 VASTAUSTEN JAKAANTUMINEN KRITEEREITTÄIN VERTAISARVIOINTI VERKKOVIRTA -HANKKEESSA OPINTOJEN AIKAISEN TYÖN OPINNOLLISTAMINEN

Strategia vuosille Tarkistetut tavoitteet Strategiset päämäärät:

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Pedagoginen mentorointi (4 op)

PILOTIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LIITTYVÄ VOIMA -HANKE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Farmaseuttinen johtaja, FaT Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TUKI

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Kehittämässä terveyttä edistäviä palveluita Karkkilan ja Vihdin alueella Projektitutkija Hanna Tuohimaa

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen Saku Rikala

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (ylesharviointi) hanke

Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

MITEN JOHDAN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ? Riitta Karusaari Ammatillisen koulutuksen laatuseminaari OPH

Strategia prosessista käytäntöön!

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

Loviisan joukkoliikenne tehdään yhdessä!

MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Järjestöyhteistyön nykytilanne

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön strategia Potilas ensin Potilaslähtöistä ja turvallista näyttöön perustuvaa hoitotyötä

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

TUTKIMUSLUPAHAKEMUS. Sosiaali- ja terveystoimi 1 (5) 1 TUTKIMUSLUVAN HAKIJA Nimi. Osoite. Tutkimuslaitos, oppilaitos tai muu organisaatio

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Transkriptio:

Liittyvä Voima Collaborative Intensity 2008-2011 Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä 24.09.2009

Liittyvä voima Hankkeen tarkoituksena on tuottaa Metropolia amk:n ja Espoon välille kumppanuusmallirakenne, joka - perustuu win-win periaatteelle - tukee osapuolten osaamisen, asiantuntijuuden ja palvelujen kehittämistä - on pitkäaikainen ja uusiutuva

Liittyvä voima hankkeen toteutuksen design Espoo-Metropolia -pilotti Toimintatutkimus - Kumppanuuden mallintaminen Hankkeen lopputulos - Kumppanuusmalli 1. Periaatetekijät Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 Osaprojekti 3 Tutkimuskysymykset 1. Millainen kumppanuusyhteistyö on toimivaa ja miksi? 2. Mitkä tekijät edistävät ja estävät yhteistyötä? 3. Miten yhteistä asiantuntijuutta ja osaamista tunnistetaan, käytetään ja kehitetään? 4. Millaisia vaikutuksia yhteistoiminnalla on? Reflektio-, levitys- ja juurrutusrakenne Opettajien valtakunnallinen täydennyskoulutus: Sisältäen 8 paikkakuntaa eri puolilla Suomea 2. Rakennetekijät 3. Prosessitekijät Tuloksellisuus Kumppanuusmallin valtakunnallinen levitys, käyttöönotto ja juurruttaminen

Hankkeen osaprojektit: Pilotti Rekrytointi ja urakehitys Asiantuntijuus ja osaamisen kehittäminen Ohjaus, mentorointi ja vertaistuki 1) Potilasturvallisuus, lääkehoito Tk2, 3D Sirpa Immonen Vetovoimaisuuden kasvu: Hakijoiden määrä/työ- tai opiskelupaikka Uusimman tutkimusnäytön ja hyvien käytänteiden käyttöönotto ja juurrutus Asiantuntijuuden tunnustaminen ja vaihto Kumppanuuden hallinta Ohjausmallit Valmentajaopettaja 2) Kotiutuminen 3E, 2E Merja Reijonen Osaavan työvoiman ylläpitämisen ja hankkimisen menetelmät Työ- ja oppimisympäristöt yhdistyvät 3) Toimintakyvyn edistäminen Tk1, 2D Toini Harra Ennakointi: tehtävärakenteet, tehtäväkuvat, ja osaamistarpeet jne.

1 Turvallinen lääkehoito Tavoitteet: minimoida lääketurvallisuuteen liittyviä riskejä siten, että oikea potilas saa oikeat lääkkeet, oikealla annostuksella, oikeaan antoaikaan ja oikeaa antoreittiä kartoittaa lääkehoitoympäristön nykytila ja tunnistaa lääkehoidon kriittiset työvaiheet sisältäen logistiikan ja järjestelmäosaamisen kehittää kliinisten taitojen oppimis- ja ohjausprosesseja hoidon laatua parantavaan suuntaan luoda potilasturvallisuutta arvostava organisaatiokulttuuri Työsuunnitelma: Syksy 2009: Nykytilan kartoitus: lääkepoikkeamatiedot pilottiosastoilta kysely sairaanhoitajille lääkehoidon nykykäytäntöjen havainnointi Tarvittavien interventioiden suunnittelu, toteutus vuonna 2010 Työkokoukset 9.9., 28.9. (tietojenkeruun ja analysoinnin suunnittelu)

2 Kotiutuminen Tavoite Kehittää yhdenmukaista ja turvallista työntekijöiden päällekkäistä työtä vähentävää sekä oikea-aikaista potilaan kotona selviytymistä tukevaa kotiutumisprosessia. AVH-kotiuttamisen ja kuntoutuksen toteuttaminen kokonaisvaltaisena potilasta ja perheitä osallistavana, sitouttavana ja tukevana prosessina Palveluohjausmallin soveltamista kotiuttamisprosessiin Omaisten systemaattinen integroiminen ja perhekeskeinen lähestymistapa Syksy 2009: osaprojektiryhmän työskentelypäivät 1.9 klo.13.00-16.00, 11.11 klo 10.00-15.30 ja 9.12 klo 10.00-15.30 Omaisten kanssa tehtävän työprosessin lähtötilannekuvaus Kotiutuneiden potilaiden haastattelu ja kotiutuvien potilaiden haastattelu AVH- hoitajamalliin ja sen sovellutuksiin tutustuminen Huolikeskustelumallien kartoittaminen Palveluohjausmalleihin tutustuminen Osake- työnä tehtyyn potilaiden vastaanottovaiheen kartoitukseen tutustuminen PALKO- projektiin tutustuminen Optometrian luento osastokokouksessa,

3 Toimintakyvyn edistäminen Päämääränä on hyvä hoito ja innovatiivisten toimintatapojen käyttöönotto potilaan toimintakyvyn edistämiseksi Miten? - tarkastellaan ja kehitetään osastojen tehtäviä, toimintatapoja, sääntöjä, rooleja, arvoja, asenteita sekä toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä - hyvien käytäntöjen ja näyttöön perustuvan käytännön käyttöönotto - edistetään toimintakykymittareiden käyttöä ja niistä saatujen tulosten hyödyntämistä systemaattisesti Työsuunnitelma: - syksy 2009 osaprojektikokoukset: 24.9, 30.10 ja 10.12.2009 - alkukartoitukset ja yhteinen käsitys toimintakyvystä (ICF-luokittelu) - indikaattorit: Potilaan toimintakyvyn muutos, potilaan tyytyväisyys hoitojaksoon ja sen aikana tehtyihin päätöksiin, hoitojakson pituus, osaston vetovoimaisuus

Tutkimusluvat: Tutkimuslupa haettu koko hankkeelle (toimintatutkimus) Toimijoiden haastattelut (focus group-haastattelut) Kyselyt henkilökunnalle ja sidosryhmille Tutkimuspäiväkirjat Muu aineisto (mm. muistiot, ohjelmat, suunnitelmat, tiedotteet) Osaprojektien tutkimuslupa/luvat Yhteinen kaikille piloteille

Projektin eteneminen: aloitus v. 2008 syksy, lopetus syksy v. 2011 23.3.2009 Kick-off tapahtuma Espoossa, lähtölaukaus projektille 7.4. 2009 hankkeen esittely Vapan johtoryhmässä 5.5.2009 hankkeen 1. työpaja: verkostoituminen ja osaprojektien teemojen hahmottelu 28.5.2009 osaprojektien esittely Espoon sairaalan johtoryhmässä 10.6.2009 hankkeen ohjausryhmä: tutkimussuunnitelma ja alustava suunnitelma osaprojekteista kesä-heinäkuu 2009 osastotunnit: hankkeen ja osaprojektien esittelyä sairaalan osastoille => osastojen päätös osallistumisestaan projektiin ja toive siitä, mihin osaprojektiin osallistuvat 17.8.2009 hankkeen 2. työpaja: osaprojektien suunnitelmien töstäminen syyskuu 2009: osaprojektien kokoontumisia ja työsuunnitelmien tekoa 24.9.2009: hankkeen tilanteen ja syksyn toimintasuunnitelman läpikäynti yhdessä sairaalan johtoryhmän kanssa 5.11.2009: hankkeen ohjausryhmä: osahankkeiden projektisuunnitelmat, hankkeen arviointisuunnitelma 16.11.2009: hankkeen 3. työpaja

Yhteistyö sairaalan johtoryhmän kanssa: Säännölliset tapaamiset 1 1,5 kk:n välein Johtoryhmän jäsenten osallistuminen hankkeen työseminaareihin