Tiivistelmä toimintaohjelmasta neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle

Tiivistelmä toimintaohjelmasta neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle LIITE 2

Toimintaohjelman tausta Kuntien väliset erot lasten ja nuorten ehkäisevien palveluiden voimavaroissa ja sisällöissä lisääntyivät 1990-luvun laman jälkeen. Vastauksena tälle Valtioneuvosto antoi heinäkuussa 2009 asetuksen (380/2009) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Tämä kansanterveyslakiin perustunut asetus annettiin uudelleen 6.4.2011 uuden terveydenhuoltolain nojalla. Asetuksella (338/2011) halutaan varmistaa, että lapset, nuoret ja perheet saavat yhtenäiset ja alueellisesti tasa-arvoiset palvelut riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat. Asetuksen myötä suosituksiin perustuneet määräaikaiset terveystarkastukset muuttuivat lakisääteisiksi, ja niiden järjestäminen terveysneuvonnan ohella tuli olla suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä sekä yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavaa. Kuntia sitovan asetuksen tarkoituksena on vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä sekä vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Asetus (338/2011) edellyttää, että kunnassa laaditaan terveys-, sosiaali- ja opetustoimen yhteistyössä yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Yhteisellä valmisteluprosessilla tavoitellaan kunnan eri hallinnonalojen palvelujen parempaa yhteen sovittamista; sitä, että palvelut täydentäisivät paremmin toisiaan ja muodostaisivat kattavan ja mielekkään kokonaisuuden asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna. Toimintaohjelman tarkoituksena on tukea eri hallinnonaloja toimimaan yhdessä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Toimintaohjelman tulee olla osa kunnassa valtuustokausittain laadittavaa laajempaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja sen toteutumisesta raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. Toimintaohjelman hyväksyy kunnan kansanterveystyöstä vastaava viranomainen. Toimintaohjelman sisältö Toimintaohjelmasta annetun ohjeistuksen mukaan sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää toiminnan yhteensovittamiseen erilaisissa siirtymävaiheissa: lapsen ja perheen siirtyessä äitiysneuvolasta lastenneuvolan palveluiden piiriin, lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon ja edelleen opiskeluterveydenhuoltoon. Toimintaohjelmassa tulee näkyä asetuksessa säädettyjen palveluiden järjestäminen, toimijoiden välinen yhteistyö, työnjako, menettelytavat sekä vastuuhenkilöt. Myös yksilön ja perheen osallisuuden ja kehitysympäristöjen huomioon ottamisen tavat on kuvattava. Espoon toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, kouluja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle on luettavissa kokonaisuudessaan internetistä osoitteesta: www.espoo.fi > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Perhe ja sosiaalipalvelut > Lapsiperheiden palvelut (julkaistaan elokuussa 2013). Seuraavassa kuvataan tiivistetysti toimintaohjelman sisältöjä. Toimintaohjelman lähtökohdat ja terveydenhuollon toimintaa ohjaavia lait ja suositukset esitellään toimintaohjelman alussa. Tämän jälkeen tarkastellaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa ja siitä nousevia haasteita. Tätä tarkastelua on tehty pääsääntöisesti Lasten ja Toimintaohjelma kuvaa asetuksen (338/2011) mukaisten palvelujen järjestämisen eri ikäryhmät kattavana kokonaisuutena kuvaa yhteiset toimintatavat sekä työn- ja vastuunjaon kuvaa eri hallinnonalojen välisiä moniammatillisia toimintamalleja nostaa esiin palveluissa olevia haasteita ja tukee tätä kautta palveluiden suunnittelua ja kehittämistä ohjaa palveluiden seurantaa ja arviointia tukee palveluiden monialaista johtamista

Toimintaohjelman sisällys Saatesanat ohjelman lukijalle 1 Toimintaohjelman lähtökohdat 2 Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat periaatteet 3 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Espoossa 3.1 Nykytila 3.2 Haasteet lapsiperhepalveluille 4 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun ehkäisevän terveydenhuollon johtaminen ja resurssit 5 Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tehtävät ja toteutus 5.1 Neuvolatoiminta 5.2 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 5.3 Suun terveydenhuolto 5.4 Lapsiperheiden perhetyö 5.5 Palveluista tiedottaminen 6 Terveydenhuollon toiminnan dokumentointi ja tietosuoja moniammatillisessa toiminnassa 7 Toiminnan seuranta ja arviointi 8 Tiedottaminen Lähteet Liitteet nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun yhteydessä moniammatillisessa yhteistyössä. Hyvinvoinnin tilan tarkastelusta siirrytään neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toiminnan kuvauksiin. Toimintojen esittely käynnistyy johtamisen ja resurssien kuvauksella ja jatkuu kunkin toiminnon osalta toimintojen lakisääteisten sisältöjen avaamisella. Kunkin toiminnon osalta käsitellään määräaikaiset terveystarkastukset, niiden ajankohdat ja sisällöt. Määräaikaisten terveystarkastusten osalta kuvataan myös laajojen terveystarkastusten toteutus sekä kutsumiskäytännöt terveystarkastuksiin. Laajoilla terveystarkastuksilla tarkoitetaan tarkastuksia, jotka tehdään terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä, ja johon osallistuu lapsen lisäksi vanhemmat tai ainakin toinen heistä. Toimintaohjelmassa kuvataan myös tarkastuksista poisjäävien tavoittamiseksi tehtävät toimenpiteet. Asetus (338/2011) edellyttää, että määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Tämän lisäksi on seurattava tarkastuksista poisjääneiden määriä ja selvitettävä poisjäännin syitä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään löytämään niitä perheitä, joilla on mahdollisesti keskimääräistä enemmän tuen tarvetta. Määräaikaisten terveystarkastusten ohella toimintaohjelmassa kuvataan myös muita neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon yleisiä, kaikille suunnattuja, palveluja sekä yksilöllisiä ja tarpeenmukaisia palveluja. Kunkin toiminnon osalta kuvataan myös asiakkaiden toimijuuden vahvistamisen tapoja sekä asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä. Moniammatillinen yhteistyö palveluissa on esillä pääpiirteissään. Yhteistyötahoista perhetyö on haluttu kuvata muita laajemmin, koska se nähdään Espoossa erittäin merkittävänä ehkäisevän työn ja varhaisen tuen muotona. Toimintaohjelmassa käsitellään lisäksi terveydenhuollon toiminnan lakisääteistä dokumentointia ja tietosuojaa moniammatillisessa yhteistyössä. Nämä ovat keskeisiä asiakkaan hoidon suunnittelun, toteutuksen ja jatkuvuuden näkökulmasta.

Toimintaohjelman valvonta Asetuksen (338/2011) toteutumista kunnissa seurataan ja valvotaan Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatiman valvontaohjelman avulla. Valvontaohjelmassa on määritelty valvonnan kohteet sekä kriteerit, joiden perusteella epäasianmukaisesti järjestettyyn toimintaan puututaan. Nämä ovat luettavissa myös Espoon neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelmasta. Ohjauksen ja valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että ehkäisevät terveyspalvelut järjestetään kunnissa lainmukaisina. Näillä toimin huolehditaan siitä, että toiminta on suunnitelmallista ja moniammatillisesti toteutettua, ehkäisevät palvelut järjestetään väestön tarpeiden ja asetuksen vaatimusten mukaisesti, ja että palveluissa toimii riittävä ja osaava henkilöstö. Valvonnan avulla palveluntuottajia myös ohjataan kehittämään toimintaansa ja toiminnan omavalvontaa. Ehkäisevä työ kaupungin strategisena painopisteenä Ehkäisevä työ näkyy vahvasti Espoon uudessa, valmisteilla olevassa strategiassa, jossa todetaan, että kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. Ehkäisevillä palveluilla on tässä merkittävä rooli. Niiden riittämätön järjestäminen näkyy kunnassa nopeasti kalliimpien korjaavien palvelujen tarpeen kasvuna. Ehkäisevät palvelut tavoittavat valtaosan espoolaisista. Vuonna 2012 lastenneuvolan asiakkaina kävi 23 800 lasta, kouluterveydenhuollossa 27 000 lasta ja nuorta ja opiskeluterveydenhuollossa 8 700 nuorta. Näiden lisäksi äitiysneuvolassa tavattiin 6 800 odottavaa äitiä. Ehkäisevissä palveluissa käyvien lasten ja nuorten osuus on 20 % koko Espoon väestöstä. Kun huomioidaan lastensa kanssa vastaanotolla käyvien vanhempien osuus, ehkäisevien palveluiden tavoittavuus moninkertaistuu. Neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovatkin ainoita palveluja, jotka tavoittavat näin suuren osan kuntalaisista. Kuva 1. Ehkäisevien palveluiden tehtävät ja monialainen yhteistyö erityispalveluiden kanssa Yllä olevassa kuvassa (kuva 1) on esitetty ehkäisevien palveluiden kokonaisuus, johon sisältyy kaikille suunnatut, universaalit palvelut sekä kohdennettu varhainen tuki asiakkaille, joilla tähän on tarvetta.

Ehkäisevien palveluiden kokonaisuuteen kuuluu myös kohdennettu intensiivisempi tuki, mutta tältä osin ehkäisevät palvelut toimivat aina yhteistyössä muiden palveluiden kanssa. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin ehkäisevien palveluiden tehtäviä. Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon keskeinen tehtävä on kuntalaisten terveyden edistäminen. Lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen seuranta ja mahdollisten kehitysviiveiden havaitseminen on osa tätä. Koska lapsen kasvu ja kehitys ovat ensimmäisten elinvuosien aikana nopeaa, seuranta vaatii riittävää käyntitiheyttä, jotta kasvun häiriöt ja tiettyinä herkkyyskausina saavutettavien taitojen kehitysviiveet voidaan havaita ajoissa. Fyysisen ja neurologisen kehityksen lisäksi terveystarkastukseen sisältyy aina myös psykososiaalisen kehityksen, mielen hyvinvoinnin, ihmissuhteiden ja turvallisuuden selvittäminen. Terveyden edistämiseen sisältyy olennaisena osana myös tutkitun tiedon tarjoaminen asiakkaille terveyttä tukevien valintojen tueksi. Varhain omaksutut terveelliset elämäntavat vaikuttavat myönteisesti sekä lapsen että perheen hyvinvointiin, mutta myös laajemmin kansanterveyteen. Lapsuus ja nuoruus ovat tärkeitä elämänvaiheita aikuisiän terveyden ja siihen vaikuttavien elintapojen muotoutumisen kannalta. Kun tavoitellaan lapsen elintapojen muutosta, on koko perheen huomioiminen terveysneuvonnassa välttämätöntä, koska muutoksen tulee koskea koko perhettä. Ehkäisevät palvelut perustuvat voimavara- ja terveyslähtöisyyteen. Tällöin toiminta lähtee lapsen, nuoren ja perheen omien voimavarojen tukemisesta sekä terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävien yksilöllisten, sosiaalisten tai ympäristötekijöiden vahvistamisesta. Vanhemmille on tärkeää tarjota tietoa siitä, miten he voivat tukea lapsen myönteistä kehitystä ja voimavaroja. Ehkäisevien palvelujen tehtävänä on myös tukea lasten ja nuorten keskeisiä kehitysympäristöjä. Näillä tarkoitetaan yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret kasvavat ja kehittyvät, ja joissa he ovat osallisina ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Keskeisiä kehitysympäristöjä ovat koti, varhaiskasvatuksen ympäristöt, koulu sekä vapaa-ajan ympäristöt, mukaan lukien virtuaaliset ympäristöt. Yhteistyötä kehitysympäristöjen kanssa tehdään sekä preventiivisessä että korjaavassa toiminnassa. Terveystarkastukset ja -neuvonta tulee järjestää siten, että alle kouluikäisellä, oppilaalla, opiskelijalla tai perheellä oleva erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää kokonaisten ikäluokkien tarkistamista säännöllisesti. Esimerkkejä tilanteista, joissa voidaan tarvita erityistä tukea, ovat lapsen sairaus, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt ja oppimisvaikeudet. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää ongelmiin, jotka voivat siirtyä sukupolvelta toiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Lapselle, nuorelle ja perheelle on järjestettävä viiveettä tarpeen mukainen tuki, sillä varhaisessa vaiheessa auttaminen on usein helpompaa ja hoitovaste parempi. Osalle tukea tarvitsevista riittää ohjaus ja neuvonta. Usein erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi tarvitaan kuitenkin moniammatillista ja monialaista yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kesken. Tuki pyritään järjestämään yhä enenevässä määrin lapsen ja nuoren kehitysympäristöissä. Varhainen tuki sitoo yleensä vain vähän voimavaroja ja on siten kustannuksiltaan edullista. Se myös vähentää myöhemmin tarvittavien kalliimpien korjaavien palveluiden tarvetta. Universaaleissa, kaikille suunnatuissa palveluissa on parhaat mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseen ja riskien tai pulmien varhaiseen tunnistamiseen. Laajat terveystarkastukset tarjoavat mahdollisuuden tavata lasten ja nuorten lisäksi kokonaisten ikäluokkien vanhemmat, jolloin vastaanotolla voidaan tarkastella lapsen hyvinvointia koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta. Vanhempiin vaikuttamalla on mahdollista vaikuttaa myönteisesti lapsen hyvinvointia tukeviin olosuhteisiin. Vastaanotolla voidaan havaita myös vanhempien tuen tarpeita ja ohjata heitä tarvittaessa erilaisten palveluiden pariin. Toiminta on siten tehokasta sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Haasteet ehkäiseville palveluille Hyvinvoinnin tilan tarkastelu, jota tehtiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun yhteydessä, nosti esiin monenlaisia huolenaiheita. Moniin näistä voidaan vaikuttaa myös ehkäisevissä palveluissa. Seuraavassa on kuvattu ne keskeiset haasteet, jotka nousivat esiin työstettäessä toimintaohjelmaa neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Nämä liittyivät asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen terveyserojen kaventamiseen moniammatillisen yhteistyön rakentamiseen Kuva 2. Ehkäisevien palveluiden haasteita Kuvaan 2 koottujen teemojen lisäksi toimintaohjelma nosti esiin myös haasteita, jotka olivat luonteeltaan edellä mainittuja teemoja läpileikkaavia. Nämä haasteet liittyivät: tiedolla johtamiseen sähköisten palvelujen kehittämiseen henkilöstön riittävyyteen ja osaamisen kehittämiseen Haasteisiin vastaaminen Edellä mainittuihin haasteisiin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota seuraavien vuosien toiminnan suunnittelussa. Seuraavassa on esitetty toimenpiteitä, joita tullaan toteuttamaan lähivuosien aikana haasteisiin vastaamiseksi.

Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Aktiivisena arjessa ja palveluissa Asiakkaiden aktiivista osallistuvaa roolia palveluissa tullaan vahvistamaan erilaisin toimenpitein. Ennen vastaanottokäyntiä asiakkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus valmistautua käynnille. Asiakkaille tullaan tarjoamaan kaupungin verkkosivuilla aiempaa kattavammin tietoja tarjottavista palveluista, niiden sisällöistä sekä merkityksestä hyvinvoinnin edistämisessä. Asiakasta myös ohjeistetaan täyttämään hänen hyvinvointiinsa liittyviä kyselylomakkeita ennen tiettyjä vastaanottokäyntejä. Näillä keinoin pyritään aktivoimaan asiakkaita pohtimaan omaan hyvinvointiinsa liittyviä asioita jo ennen vastaanottoa. Asiakasta myös kannustetaan pohtimaan etukäteen niitä asioita, joita hän haluaa vastaanotolla käsitellä. Vastaanottokäyntien alussa asiakkaille tullaan kertomaan systemaattisesti, mitä palvelussa kulloinkin tehdään ja mikä käynnin tavoite on. Heiltä tullaan myös kysymään aktiivisesti sitä, mitä he käynniltä odottavat, ja mitä asioita he haluaisivat käynnillä käsitellä. Ensimmäisen kerran, kun asiakas tulee palvelun piiriin, hänelle kerrotaan tämän kyseisen palvelun kokonaisuudesta sekä erilaisista mahdollisuuksista edistää omaa ja perheensä hyvinvointia terveydenhuollon kontaktien välillä. Tulevaisuudessa jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan yksilöllinen, tarpeeseen perustuva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Vastaanotolla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä lähtökohtana ovat asiakkaan ja perheen omat voimavarat. Tarvittaessa huomioidaan myös asiakkaan lähipiiri hyvinvoinnin edistäjänä. Tällä hetkellä laajoissa määräaikaistarkastuksissa tarkastellaan lapsen hyvinvoinnin ohella koko perheen hyvinvointia ja tuetaan huoltajia perheen hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimusten mukaan myönteinen ja luottavainen suhtautuminen tulevaisuuteen sekä hyvät sosiaaliset suhteet selittävät suurelta osin terveyttä ja eliniän pituutta. Tätä näkökulmaa tullaan vahvistamaan tarkastusten sisältöjä pohdittaessa. Merkittävää asiakkaan toimijuuden vahvistamisessa on pysyvä hoitosuhde, joka mahdollistaa luottamuksellisen vuorovaikutuksen. Palvelualueella tuetaan kehitystä, joka edistää asiakkaan mahdollisuutta tavata pääsääntöisesti omaa terveydenhoitajaa sekä kehitystä, joka vahvistaa asiakkaan valinnan vapautta. Tällä hetkellä asiakkailla on mahdollisuus valita haluamansa neuvola ja vaihtaa sitä kerran vuodessa. Vuoden 2014 alusta mahdollisuus neuvolan valintaan vahvistuu, kun neuvolan voi lakisääteisesti valita myös yli kuntarajojen. Asiakkaan aktiivisuutta palveluihin hakeutumisessa ja ongelmien varhaisessa esiin tuomisessa tuetaan tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita, joihin asiakas voi tulla ilman ajanvarausta. Tällaisia ovat avoneuvolat ja kouluterveydenhuollon avovastaanotot. Näitä vahvistetaan tarpeen mukaan. Terveydenhuollon käyntien välissä asiakkaita ohjataan hyödyntämään Espoo.fi-sivustolla olevaa Omahoito-portaalia, josta asiakkaiden on mahdollista saada tietoa terveyttä tukevista elintavoista. Muualla verkossa olevaa terveyttä ja hyvinvointia tukevaa tietoa tullaan linkittämään terveydenhoidon sivuille. Sivuilla jo nyt oleva Useimmin kysytyt kysymykset (FAQ) -osio tullaan päivittämään. Aktiivisena palveluiden kehittämisessä Asiakkaat ovat osallistuneet terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyön palveluiden kehittämiseen, mm. neuvolan keskitetyn ajanvaraus ja neuvonta -yksikön ja neuvolan uuden palvelukonseptin osalta. Yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia ja asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä halutaan vahvistaa tulevaisuudessa. On olennaista, että lapsilla, nuorilla ja perheillä on riittävästi tietoa palveluista, jotta osallisuus kehittämistyöhön mahdollistuisi. Tätä tietoa tullaan tarjoamaan uudistamalla verkkosivuja sekä kertomalla palveluista ja niiden tavoitteista aina systemaattisesti vastaanotolla. Palvelualueella halutaan myös kerätä asiakaspalautetta aiempaa aktiivisemmin ja kattavammin. Tämän vuoksi terveydenhoidon ja lapsiperheiden perhetyön palvelualueen toiminnoissa aloitetaan säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen sähköisen asiakaspalautejärjestelmän kautta. Palautetta tullaan keräämään edelleen myös aiemmin toimivaksi havaituilla tavoilla, kuten osallistumalla valtakunnalliseen neuvoloiden hoidon laatu -kyselyyn.

Terveyserojen kaventaminen Terveyserojen kaventamisessa on olennaista tukea sosioekonomisesti heikoimpiin ryhmiin kuuluvia. Lähivuosina tullaan panostamaan erityisesti erityisryhmistä nousevien tarpeiden tunnistamiseen ja heidän hyvinvointinsa tukemiseen. Jotta toiminta olisi mahdollisimman tehokasta, resursseja tullaan kohdentamaan tähän ryhmään. Toimintatavan tukemiseksi luodaan kriteerit lisäkäynneille eli määritellään tilanteet, joissa asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta lisäkäynteihin. Terveyserojen kaventamisen näkökulmasta on tärkeää tehostaa etsivää työtä ja pyrkiä tavoittamaan myös ne perheet, jotka jättävät tulematta määräaikaistarkastuksiin. Etsivän työn tehostamiseksi tullaan kuvaamaan etsivän työn käytännöt, tuen tarpeen kartoitus sekä kehittämään myös tähän liittyvää raportointia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhempien ongelmat siirtyvät usein heidän lapsilleen. Terveyserojen kaventamiseksi ehkäisevissä palveluissa onkin olennaista edistää lapsen hyvinvoinnin ohella myös vanhempien hyvinvointia. Laajat terveystarkastukset tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden. Vanhempien terveyden ja hyvinvoinnin tarkastelu laajoissa tarkastuksissa edellyttää kuitenkin terveydenhoitajilta uudenlaisia työtapoja, joita tulee kehittää edelleen lähivuosina. Toimintamalleja tulee kehittää esimerkiksi siihen, miten vanhempien mahdolliset ongelmat saadaan tehokkaammin esille tarkastuksissa. Ehkäisevillä palveluilla on mahdollisuus tukea vanhemmuutta ja auttaa vanhempia arjen haasteissa. Vaikeampien ongelmien kohdalla korostuu kuitenkin neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja perhetyön palveluohjauksellinen rooli. Sujuvan palveluohjauksen takaamiseksi tullaan kehittämään yhdessä muiden toimijoiden kanssa sähköistä palvelukarttaa palveluohjauksen apuvälineeksi terveydenhoitajille. Samalla tullaan sopimaan myös yhteistyökäytännöistä lasten ja aikuisten palvelujen välillä. Terveyserojen kaventamisessa korostuu moniammatillinen yhteistyö, esimerkiksi terapiapalveluiden, lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kanssa. On tärkeää pyrkiä vahvistamaan palveluissa näkemystä siitä, että asiakkaat ovat yhteisiä. Tällä helpotetaan muun muassa tiedonsiirtoa, kun asiakkailta voidaan avoimemmin kysyä muiden palveluiden asiakkuuksista ja mahdollisuuksista vaihtaa tietoja muissa palveluissa toimivien ammattilaisten kesken. Moniammatillisen yhteistyön tehostaminen Toimintaohjelmaa työstettäessä suurimpien haasteiden koettiin liittyvän monialaiseen ja -ammatilliseen yhteistyöhön. Selkeitä kehittämisen kohteita nähtiin sekä konsultaatiokäytännöissä että hoitopoluissa. Palveluiden välisiä konsultaatiokäytäntöjä ja tähän liittyvää sähköistä palvelukarttaa kehitetään vuosien 2013 2014 aikana Lapsen oikeus palveluihin (LOP) -hankkeessa ja terveydenhoito on tässä työssä vahvasti mukana. Hoitopolkujen osalta tullaan määrittelemään ja priorisoimaan puuttuvat polut ja työstämään niitä määrätietoisesti yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Sekä konsultaatiokäytäntöjen että hoitopolkujen osalta pyritään toimintaan, jossa palveluja tuotetaan yhä enemmän lasten ja nuorten kehitysympäristöissä sen sijaan, että heidät lähetettäisiin muualle saamaan palveluja. Tavoitteena on, että erityispalvelut jalkautuisivat tukemaan perusterveydenhuollon palveluita, jolloin asiakkaalla olisi mahdollisuus saada vahvempaa tukea tutussa ympäristössä, esimerkiksi koulussa. Tältä osin tullaan pohtimaan myös sitä, miten perusterveydenhuollon palveluista neuvola voisi jalkautua vahvemmin pienempien lasten kehitysympäristöihin, esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Pohdittavana on myös se, voisiko ehkäisevät palvelut jalkautua lasten ja nuorten vapaa-ajan kehitysympäristöihin ja miten tämä tulisi toteuttaa. Moniammatillisen työn koordinoimiseksi ja asiakaslähtöisen toimintatavan vahvistamiseksi tullaan kehittämään työparimallia, jossa perhetyön työntekijä tekee yhdessä terveydenhoitajan, vammaispalveluiden tai lastensuojelun työntekijän kanssa asiakasperheeseen kotikäynnin. Käynnillä laaditaan yhteinen suunnitelma siitä, millaista perhetyön ja muiden palveluiden tukea asiakasperheelle tarjotaan, jotta perhe saisi riittävän tuen mahdollisimman varhain. Moniammatillisen yhteistyön paremman koordinaation vahvistamiseksi, tullaan lisäksi LOP-hankkeessa testaamaan luottohenkilömallia. Tässä perheet, jotka ovat useiden palveluiden piirissä, voivat valita oman luottohenkilön tuttujen työntekijöiden joukosta. Luottohenkilö toimii tiedon kokoajana ja välittäjänä sekä perheen että muun toimijaverkoston suuntaan, jolloin perheen on mahdollista tulla paremmin

kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämä kehittämistyö tulee koskettamaan merkittävästi terveydenhoitoa, sillä on hyvin todennäköistä, että juuri terveydenhoitaja tulee valituksi luottohenkilöksi. Moniammatillisen yhteistyön kehittämistä tukevat useat eri seikat, jotka ovat olleet esillä lapsiperhepalveluita koskevissa monialaisissa keskusteluissa. Yksi merkittävimmistä on Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteisiin sisältyvä palveluita yhteen sovittavan johtamisen rakenteita koskeva ehdotus. Rakenne, joka tukee lapsiperheiden palveluiden koordinoitua johtamista, auttaa myös kehittämään palveluita kokonaisvaltaisemmin. Alle kouluikäisten palveluiden koordinoidumman ja asiakaslähtöisemmän järjestämisen osalta on jo keskusteltu perhekeskusten perustamisesta. Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon tulisivat vähintään äitiys- ja lastenneuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän sosiaalitoimen palvelut, ja joissa tehtäisiin tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Perhekeskusten käynnistäminen ja niiden toiminnan kehittäminen muovaa myös terveydenhoitoa ja edellyttää kehittämistyötä lähivuosina. Merkittävä kouluikäisten palveluiden järjestämistä tehostava muutos tapahtuu, kun koululääkärit siirtyvät valmisteilla olevan ehdotuksen mukaisesti terveyspalveluista (tepa) perhe- ja sosiaalipalveluihin (peso), jossa myös kouluterveydenhuollon toiminnan pääasiallinen järjestämisvastuu on. Tämän muutoksen lisäksi on keskityttävä 13 18-vuotiaiden palveluiden kehittämiseen jo pelkästään tämän ikäisten kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen lisääntymisen pysäyttämiseksi. Keskeistä tässä on oppilas- ja opiskelijahuoltotyön toiminnan kehittäminen yksittäisissä oppilaitoksissa, alueellisesti ja kaupunkitasoisesti sekä toimivien yhteistyö- ja hoitokäytäntöjen luominen oppilas- ja opiskelijahuollon sekä perustason erityispalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa (HUSin erikoissairaanhoidon yksiköt, Espoon oma lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö ja Nupoli). Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen vaikuttaa merkittävästi 1.8.2014 voimaan astuva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, joka tulee muuttamaan opiskeluhuollon toiminnan painopistettä korjaavasta ehkäisevään toimintaan ja yksilöihin kohdistuvasta toiminnasta ympäristön ja yhteisön luomien edellytysten vahvistamiseen. Laissa tullaan säätämään muun muassa oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstön palveluiden saatavuudesta. Terveydenhuollon osalta lakiehdotuksessa todetaan, että terveydenhoitajan työaika on järjestettävä siten, että oppilas tai opiskelija voi päästä vastaanotolle aikaa varaamatta. Opiskelijoille tulee lisäksi taata mahdollisuus saada arkipäivisin välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Sen lisäksi, että lasten ja nuorten varhaisen tuen hoitopolkujen on oltava selkeästi määriteltyjä, on määriteltävä paremmin myös yhteistyötä aikuisten palveluiden kanssa, kuten terveyseroja käsitelleessä kappaleessa todettiin. Tiedolla johtaminen Espoossa neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lapsiperheiden perhetyötä seurataan eri mittarein säännöllisesti. Tietoperustaa ja toiminnan omavalvontaa on kuitenkin tarpeen vahvistaa seuraavina vuosina ja tuoda tieto systemaattisemmin johtamisen rakenteisiin. Effica-asiakastietojärjestelmän tietojen hyödyntämistä tullaan tehostamaan ja tietojen keruuta kehittämään erityisesti tarkastuksista poisjäävien määrien, syiden ja erityisen tuen tarpeen arvioinnin seurannan osalta. Neuvolatoiminnan osalta otetaan käyttöön käyntisyyluokitus (ICPC 2), jolloin pystytään seuraamaan asiakkaiden käyntisyitä aiempaa paremmin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tämä on jo käytössä. Määräaikaisten terveystarkastusten toteutumisen osalta tullaan saamaan vertailukelpoista tietoa ensimmäisen kerran vuoden 2013 lopussa saman vuoden alussa käynnistyneen AvoHILMO (perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitus) tiedonkeruun ansiosta. Vastaanottokäynneillä kertyvän tiedon ohella palvelualueen johtamisessa halutaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin ja systemaattisemmin myös muita tiedonlähteitä. Ensiarvoisen tärkeää on päästä kiinni työntekijöiden sekä lasten, nuorten ja perheiden arjesta nousevaa kokemustietoon ja oppia hyödyntämään tätä palveluissa ja niiden kehittämisessä.

Sähköiset palvelut tukemassa toimintaa Neuvolatoiminnassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tullaan lisäämään seuraavien vuosien aikana sähköistä asiointia niiden palveluiden osalta, jossa ei ole tarvetta face to face -tapaamiseen. Asiakkaan on mahdollista tehdä tulevaisuudessa ajanvaraus määräaikaistarkastuksiin sähköisesti. Internetissä tapahtuva kansalaisen ajanvaraus on jo nyt käytössä kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksissa ja koulutulokkaan tarkastuksissa. Sitä on testattu myös 3-vuotiaiden määräaikaistarkastusten osalta, josta sen on tarkoitus laajentua lähitulevaisuudessa kaikkiin leikkiikäisten määräaikaistarkastuksiin. Sähköisten palvelujen kehittäminen tulee kohdistumaan sekä ammattilaisen ja asiakkaan väliseen että ammattilaisten keskinäiseen sähköiseen viestintään. Ensi syksynä otetaan käyttöön opiskelijan sähköinen terveyskysely. Vastaavantyyppistä toimintaa on tarkoitus laajentaa neuvolaan, jossa asiakas voi täyttää paperisen esitietolomakkeen sijaan sähköisen lomakkeen ennen vastaanottoa. Sähköisten ennakkoon täytettävien lomakkeiden myötä terveydenhoitajan olisi mahdollista perehtyä asiakkaan antamiin tietoihin jo ennen vastaanottoa. Asiakkaan ja ammattilaisen välistä sähköistä viestintää tullaan lisäämään myös verkkoneuvonnan kautta. Tämä kehitystyö aloitetaan neuvolan keskitetyssä ajanvaraus ja neuvonta -yksikössä. Tarkoituksena on, että asiakas voi asioida suojatulla yhteydellä terveydenhoitajan kanssa. Pohdittavana on ollut myös vaihtoehto, jossa asiakkaalla olisi oma terveyskansio, johon hänelle tarkoitettuja ohjeita ja tietoja, mm. laboratoriovastauksia, voisi tallettaa. Tämän käyttöön ottoa on suunniteltu ensimmäiseksi gestaatiodiabetes-asiakkaille. Sähköistä yhteydenpitoa tullaan kehittämään myös koulujen ja oppilaitosten osalta, erityisesti huoltajien kanssa viestimisessä. Ammattilaisten välisessä viestinnässä tavoitellaan sitä, että asiakastiedot kulkisivat sähköisesti esimerkiksi erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Tästä esimerkkinä on synnyttäneiden tietojen toimittaminen neuvolaan. Henkilöstön riittävyys ja osaamisen kehittäminen Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää riittävien voimavarojen osoittamista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Asetuksen (388/2011) asettamat velvoitteet neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle perustuvat siihen, että henkilöstömitoitukset vastaavat kansallisia suosituksia (STM 2006, STM 2009). Neuvolan osalta nämä suositukset päivittyvät, kun uusi äitiysneuvolaopas suosituksineen valmistuu vuoden 2013 aikana. Henkilöstömitoituksia on tarkistettu Espoossa viime vuosien aikana ja ne vastaavat nyt aiempaa paremmin suosituksia. Mitoituksessa on kuitenkin vielä vajetta suhteessa suositeltuun asiakasmäärään ja väestön tarpeisiin ja mitoitusta tullaan tarkastelemaan edelleen seuraavien vuosien aikana. Rekrytoitaessa henkilöstöä tulee kiinnittää huomiota siihen, että työntekijöiden osaaminen vastaa niitä tarpeita, joita Espoossa on. Henkilöstön osaamista tullaan kehittämään lasten ja nuorten psyykkisen ja psykososiaalisen oireilun, käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöiden osalta. Myös puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen osaamista vahvistetaan. Kasvava vieraskielisten asiakkaiden määrä tuo uusia vaatimuksia osaamiselle. Jotta asiakkaita kyetään palvelemaan mahdollisimman yksilöllisesti, ja jotta kohtaaminen voisi olla mahdollisimman tasa-arvoista, tulee henkilöstöllä olla riittävästi kulttuuritietoutta. Asiakkaiden tarpeista lähtevät palvelut edellyttävät kuuntelevaa ja luovaa tilaa, jolloin dialogisten menetelmien osaamisen vahvistaminen on avainasemassa. Terveydenhoidon toimintaa halutaan kehittää suuntaan, jossa huomioidaan aiempaa paremmin yhteisön näkökulma terveyden edistämisessä. Koska terveyteen vaikuttavat monet arjen valinnat, on tärkeää tehdä yhteistyötä esimerkiksi lähiyhteisön kauppojen tai muiden yritysten kanssa. Yhteisöllinen terveyden edistäminen tuo osaamiseen omat tarpeensa.

Toimintaohjelman valmistelu Espoossa Toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle laadittiin Espoossa ensimmäisen kerran syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Valmisteluun osallistuivat sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi. Ohjelma oli kommentoitavana valmisteluvaiheessa neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä perhetyön kehittämistyöryhmissä sekä perhe- ja sosiaalipalvelujen, terveysasemien, suomenkielisen koulutuksen ja ruotsinkielisin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen johtoryhmissä. Toimintaohjelmaa käsiteltiin myös perhe- ja sosiaalipalvelujen jaostossa joulukuussa 2012. Toimintaohjelman hyväksyi terveyspalvelujen johtaja kesäkuussa 2013. Toimintaohjelman valmistelu on edennyt rinnakkain lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun kanssa. Asiakirjat täydentävät toisiaan ja yhdessä ne tukevat hallinnonrajat ylittävää yhteistyön kehittämistä ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin määrätietoista johtamista. Toimintaohjelman tuomat hyödyt Tuo palvelujen toimintakäytännöt näkyviksi asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Yhdenmukaistaa toimintaa ja lisää kuntalaisten tasa-arvoisuutta yhtenäisten ja laadukkaiden palvelujen saamisessa Nostaa esiin olemassa olevia haasteita ja auttaa kehittämään toimintaa Tukee toiminnan johtamista, seurantaa ja arviointia Tarjoaa perehdytysmateriaalin yksittäiselle työntekijälle