Exam III 10 Mar 2014 Solutions

Samankaltaiset tiedostot
Q Q 3. [mm 2 ] 1 1 = L

Tampere University of Technology

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.

Numeerinen integrointi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

f[x i ] = f i, f[x i,..., x j ] = f[x i+1,..., x j ] f[x i,..., x j 1 ] x j x i T n+1 (x) = 2xT n (x) T n 1 (x), T 0 (x) = 1, T 1 (x) = x.

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Rakenteiden mekaniikan menetelmiä metallirakentajille OSA 1 Elementtimenetelmän alkeet

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

10 knm mm 1000 (a) Kuva 1. Tasokehä ja sen elementtiverkko.

Ratkaisuehdotukset LH 10 / vko 48

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

Teknillinen tiedekunta, matematiikan jaos Numeeriset menetelmät

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Esimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt

Numeeriset menetelmät

3.2.2 Tikhonovin regularisaatio

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 47/2017

Harjoitus 7. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Teknillinen korkeakoulu Mat Epälineaarisen elementtimenetelmän perusteet (Mikkola/Ärölä) 11. harjoituksen ratkaisut

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 5 / vko 48

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Numeeriset menetelmät

Nelisolmuinen levyelementti

TENTEISSÄ SALLITTU KIRJALLISUUS (päivitetty ) Jos ei tenttiä mainittu, ei myöskään lisämateriaalia.

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Matematiikka B2 - TUDI

Sauvaelementti hum

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

PALKIN KIMMOVIIVA M EI. Kaarevuudelle saatiin aiemmin. Matematiikassa esitetään kaarevuudelle v. 1 v

Ratkaisuja, Tehtävät

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33

dx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.

2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Teknillinen korkeakoulu Mat Epälineaarisen elementtimenetelmän perusteet (Mikkola/Ärölä) 12. harjoituksen ratkaisut

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Suhteellinen puristuskapasiteetti arvioida likimääräisesti kaavalla 1 + Kyseisissä lausekkeissa esiintyvillä suureilla on seuraavat merkitykset:

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

Harjoitus 4. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.

Osoita, että kaikki paraabelit ovat yhdenmuotoisia etsimällä skaalauskuvaus, joka vie paraabelin y = ax 2 paraabelille y = bx 2. VASTAUS: , b = 2 2

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Kanta ja Kannan-vaihto

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Iteratiiviset ratkaisumenetelmät

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella

Useita oskillaattoreita yleinen tarkastelu

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

KJR-C1001: Statiikka L5 Luento : Palkin normaali- ja leikkausvoima sekä taivutusmomentti

Matematiikan tukikurssi

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

Differentiaalimuodot

Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä.

(1.1) Ae j = a k,j e k.

Todista suoraan integraalin määritelmään perustuen tasointegraalin ominaisuus. λ f = λ f,

2.7.4 Numeerinen esimerkki

Matriisilaskenta Luento 16: Matriisin ominaisarvot ja ominaisvektorit

= vakio = λ. V (x) V (0) = V (l) = 0.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

Määritetään vääntökuormitetun sauvan kiertymä kimmoisella kuormitusalueella Tutkitaan staattisesti määräämättömiä vääntösauvoja

Milloin A diagonalisoituva?

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Transkriptio:

TTY/ Department o Mechanical Engineering and Industrial Systems TE III / EDE_ / S EDE- Finite Ement Method Exam III Mar Solutions. Compute the dection at right end o the y,v / F structure using the potential energy Π U + WP minimum princip. Choose kinematically admissib trial unction rom the compte set EI k x x p( x) α + α + α. Given values: E GPa, I -5 m, k N/mm, F N and m. Essential boundary cond. ɶ v x, xx vɶ, x vɶ x α vɶ α vɶ α Beam strain energy U p EI v x dx EI dx EI ɶ, xx α α Strain energy o the spring 8 U k vɶ k α 8 Work potential o the external orce WP F vɶ Fα Princip o the minimum potential energy du dwp 6 EI k α + α F dα dα 8 EI F k + α 8 α 8F ( 6 k + EI ) Π U + U + WP min p Numerical values E E+ Pa I.E-5 m m k N/m F N α.99 m 9.9 mm

TTY/ Department o Mechanical Engineering and Industrial Systems TE III / EDE_ / S EDE- Finite Ement Method Exam III Mar Solutions E A V e E A g m/s ρ kg/m E 7.E+ Pa Ae x Ae x E A EA k. Määritä ementtimenetelmällä kuvan sauvarakenteen solmusiirtymät sekä oikeanpuolisimman sauvan normaalivoimat. Rakenne siirtyy vain vaakasuunnassa a sitä kuormittaa tilavuuskuormitus x ρg(omapaino vaikuttaa oikeal). Sauvoen kimmomoduuli E 7 GPa, pinta-ala: A mm tiheys ρ kg/m, g m/s a pituus m. Al V x e Ementti Jäykkyysmatriisi Ekv. Solmukuormitusvektori A. m k e 5-5 V N m -5 5 N Ementti Jäykkyysmatriisi Ekv. Solmukuormitusvektori A. m k e 7-7 V N m -7 7 N Ementti Jäykkyysmatriisi Ekv. Solmukuormitusvektori A. m k e 5-5 V N m -5 5 N Globaali äykkyysmatriisi Käänteismatriisi Globaali kuormitusvektori K 5-7.79E-7.86E-7 F N -7 5.86E-7.79E-7 N Siirtymä Q Q 8.57E-6 m 8.57E-6 m Ementin solmuvoimat k q V e e e e q e 8.57E-6 m e N m - N Tukireaktio (oikea)

TTY/ Department o Mechanical Engineering and Industrial Systems TE III / EDE_ / S EDE- Finite Ement Method Exam III Mar Solutions Ementin solmuvoimat q e m e - N Tukireaktio (vasen) 8.57E-6 m N E Massa Paino kg N Reaktiot yht. kg N -8 N kg N Yht 8 kg 8 N

TTY/ Department o Mechanical Engineering and Industrial Systems TE III / EDE_ / S EDE- Finite Ement Method Exam III Mar Solutions. Määritä kuvan palkkirakenteen taivutusmomenttikuvio käyttäen apuna ementtimenetelmää. b) aske siirtymän likiarvo ulkoisen voiman kohdalla. Käytä yhden ementin laskentamallia a kahden solmuvapausasteen palkkiementtiä. Ementin äykkyysmatriisi k a sen ekvivanttinen solmukuormitusvektori p k EI 6 6 6 6 6 6 6 6 p F F F F Globaali äykkyysmatriisi, globaali kuormitusvektori a globaali siirtymävektori EI F F K K F F EI Q K F F 6EI Ementin solmuvoimavektori F 6 6 F 6 6 p EI F F kq 6 6 6EI F 8 7 6 6 F 8 Alla ovan kuvion taivutusmomentti kohdassa / on saatu ementin puolikkaan vapaakappakuvan avulla F/8 / F F/8 M t

TTY/ Department o Mechanical Engineering and Industrial Systems TE III / EDE_ / S EDE- Finite Ement Method Exam III Mar Solutions M / + F F + M t M F t 8 8 6..8 Taivutusmomenttikuvio Mt F Mt /F.6.. -......5.6.7.8.9 x/ b) siirtymän likiarvo ulkoisen voiman kohdalla saadaan kaavakokoelman avulla v( ξ ) q + q + q + q q q N q q q ( ξ + ξ ) + ( + ξ ξ ) + + eli ( ξ ) ( ξ ξ ξ ) ( ξ ξ ξ ) F F F v( / ) q ( ξ + ξ + ξ ) 6EI 8 6EI 8EI

TTY/ Department o Mechanical Engineering and Industrial Systems TE III / EDE_ / S EDE- Finite Ement Method Exam III Mar Solutions Kuvasta päätellään (tai käytetään kaavaa): a x + y b + ( ξ ) ( η ). aske kuvan nelisolmuisen ementin, onka paksuus t mm, hitausmomentti J numeerisesti Gauss in integroinnilla käyttäen. näytteenottoa. Mitta a mm a b mm a materiaalin tiheys ρ kg/m. Vihe: ρ ( + ) J x y dv V ( ξ, η ) ( ξ, η ) + ( ξ, η ) + ( ξ, η ) + ( ξ, η ) x N x N x N x N x u, ξ x, ξ y, ξ u, x u, x u x y u J u, η, η, η, y, y oten Jacobin matriisi a sen determinantti a / ab J J 6 mm J t ρ ( x + y ) da tρ J ( x + y ) dξ dη b A a mm ρ. kg/mm b mm t mm Piste ξ η x [mm ] y [mm ] J Wi W J -.5775 -.5775 67.8 9.6 6 69.6.5775 -.5775 99.59 9.6 6 668.97.5775.5775 99.59 95655.8 6 76589.777 -.5775.5775 67.8 95655.8 6 6697.79 Yht 576. TARKASTUS (laatu: kg mm )

TTY/ Department o Mechanical Engineering and Industrial Systems TE III / EDE_ / S EDE- Finite Ement Method Exam III Mar Solutions Mallin globaali äykkyysmatriisi on 5. Määritä tehtävän rakenteen ominaistaauus a hahmotte ominaismuoto, ossa solmun derivaatta v,x on piirretty oikeassa suhteessa. Käytä kahden solmuvapausasteen palkkiementtiä a konsistenttia massamatriisia. Suure Arvo Yksikkö ρ 785 kg/m E GPa I -5 m A. m m K EI a globaali massamatriisi ρ A m M 5 ratkaistaan ominaiskulmataauus a ominaisvektori (vektorin pituus on vapaa) det ( K λm) det λ λ λ ω K λm x x α α R käytetään tehtävän numeroarvoa m 57 kg EI m m EI EI 5 EI m m ω 87.7957.56 Ominaismuoto (taulukkolaskentaohelmalla kun ominaisvektorin pituus on.). Taipuma v [m] -. -. -. -....6.8...6.8 -.5 x [m]