Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen Iktyonomi (amk) Sivu 1 6.5.2012 WWW.EKKALATALOUSKESKUS.FI / WWW.URPALANJOKI.FI
Rehevöityminen ja sen merkit: - Rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon kasvua - Vesistöissä se ilmenee mm: Veden samentumisena Näkösyvyyden pienenemisenä Vesikasvillisuuden lisääntymisenä Plankton- ja rihmalevien määrän kasvuna ph arvo kasvaa, eli emäksiseen suuntaan Syvänteiden happipitoisuus pienenee Ääritapauksissa talvella happikatoa ja myrkyllisiä aineita vapautuu (rikkivety, ammonium, metaani) ja johtaa kalakuolemiin Kalalajisto ja vesilinnusto alkaa muuttumaan rehevöitymisen myötä, verkot ja katiskat limoittuvat, kalat maistuvat mudalle ja uimarit saavat ihottumia ja järvisyyhyä Sivu 2 6.5.2012
Ravintopyramidi - Vesien rehevyystaso määritellään kasviplanktonin nettotuotannon avulla Mitä suurempi perustuotanto, sitä rehevämpi vesistö (kasviplankton) rehevöityminen alkaa näkymään ravintoverkossa ja lajisto muuttuu ja tasapaino järkkyy Lisäksi myös pohjaeläimistöllä on vaikutusta ravintoketjussa, mikäli pohjaeläimistö romahtaa pohjan hapettomuuden vuoksi jää perustuotannon ylijäämä käyttämättä ja ravinteita kertyy pohja sedimenttiin Pohjaeläimet Sivu 3 6.5.2012
Sivu 4 6.5.2012 Presentation name and author
Mitä vesistöissä tapahtuu juuri nyt: -Käynnissä on ns. kevättäyskierto - Jäiden lähdön jälkeen veden lämpötila on pinnasta pohjaan noin 4 asteista - Täyskierto kestää keskimäärin 25 päivää - Kevättäyskierron aikana vesimassa lämpenee noin 10 asteeseen - Kevättäyskierron aikana vesistöjen fosfori sitoutuu kasveihin ns. eloperäiseksi fosforiksi, koko vesimassa hapettuu talven jäljiltä Sivu 5 6.5.2012
Järvityyppien luokittelua: Sivu 6 6.5.2012
Rehevöityminen - Kalat Lohikalavaltainen kalasto muuttuu rehevöitymisen myötä aluksi ahvenkalavaltaiseksi ja edelleen särkikalavaltaiseksi Ahvenen taantuessa kiiski ja kuha saattavat hetkellisesti hyötyä Vastaavasti särkikaloista mm. mutu, seipi ja säyne ovat särkeä herkempiä rehevöitymisen vaikutuksille Sivu 7 6.5.2012 Presentation name and author
Rehevöityminen - Kalat Rehevöityminen vaikuttaa kalojen lisääntymiseen muuttamalla lisääntymis- ja poikasalueiden luonnetta ja vaikuttamalla mädin kehitykseen ja kuolevuuteen Hapen määrä on keskeinen tekijä Varsinkin pohjalle kutevien kalalajien kannalta (esim. muikku ja siika) Särki ja ahven kutevat rantavyöhykkeelle, joten hapen vaje ei yleensä vaikuta näihin Lämpötilaa ja happamuutta on myös kalojen menestymisen kannalta tärkeä seurata Sivu 8 6.5.2012
Happi ja lämpötila - Kalat Sivu 9 6.5.2012
Lämpötila - Kalat Sivu 10 6.5.2012
ph - Kalat Sivu 11 6.5.2012
Sivu 12 6.5.2012 Presentation name and author
Haju- ja makuhaitat rehevöityneiden vesien kaloissa: Erityisesti sinilevät ja sädesienet em. haittojen aiheuttajina Mutamainen ja maamainen haju tai maku Haju tarttuu kiduskalvojen ja ruuansulatuskanavan seinämän kautta Mitä suurempi kasviplanktontuotanto sitä suuremmat makuvirheet Haitat suurimpia kesällä lämpimän veden aikana ja erityisesti rasvaisissa kaloissa, tyypillisesti mm. lahnassa ylirehevillä alueilla joka kesäinen ilmiö Sivu 13 6.5.2012
Pyydysten likaantuminen rehevöityneissä vesissä: Limoittuminen johtuu pääosin pintakasvustolevien (perifytonin) lisääntymisestä ja bakteeritoiminnan vilkastumisesta Bakteeritoiminnan elintoimintojen tuloksena erittyvä lima kerää itseensä helposti erilaisia kiintoainehiukkasia vedestä Aiheuttaa mm. liettymistä ja samentumista Pyydysten likaantuminen haittaa kalastusta Aiheuttaa lisätyötä pyydysten puhdistamisessa Kuluttaa pyydyksiä ja käyttöikä vähenee Kalastusteho heikkenee nopeasti Sivu 14 6.5.2012
Kalaston rakenteen selvittäminen koeverkkokalastuksin: Sivu 15 6.5.2012 Presentation name and author
Immalanjärven koenuottaus 20.4.2012 suoritti Markku Turtiainen: Sivu 16 6.5.2012
Hyviä oppaita kalavesien hoitoon ja kunnostukseen: www.ahven.net www.rktl.fi www.oph.fi/verkkokauppa Sivu 17 6.5.2012
Vesistöjen kunnostus ja kalakantojen hoito kannattaa aina! Kiitos! Sivu 18 6.5.2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Manu Vihtonen Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori