Pintavesien laatu. Mitä pintavesien laadulla ja vedenlaatuongelmilla tarkoitetaan?
|
|
- Juha Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pintavesien laatu Mitä pintavesien laadulla ja vedenlaatuongelmilla tarkoitetaan? Veden laatua on vaikea määritellä yksiselitteisesti, ja siihen liittyvät ongelmatkin ovat hyvin moninaisia. Vesiekosysteemeissä eliöstön ja kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden väliset vuorovaikutukset ovat monimutkaisia, ja erityisesti sisämaassa ja rannikoilla vesiympäristöt ovat voimakkaasti sidoksissa ympäröivään valuma-alueeseen ja sen ominaisuuksiin. Vesiympäristöihin kohdistuu myös hyvin erilaisia käyttöpaineita. Tavallisimmat vedenlaatuongelmat ja niiden aiheuttajat ovat: Rehevöityminen: Ravinteiden runsas saatavuus Happikato: Runsas orgaanisesti tai biokemiallisesti hajoavan aineen pitoisuus Hygieeniset ongelmat: Patogeeniset eliöt kuten virukset, bakteerit tai alkueläimet Happamoituminen: Happamoittavien aineiden kuten SO x ja NO x päästöt ja laskeumat Toksiset aineet: Raskasmetallit, orgaaniset halogeeniyhdisteet, levämyrkyt jne. Kiintoaine ja sameus: Epäorgaaniset ja orgaaniset partikkelit Suolaantuminen: Suolojen kuten kloridien ja sulfaattien rikastuminen Lämpötilamuutokset: Lämpöpäästöt, muuttuneet sekoittumisolot tai ilmastonmuutos. Vesiä käytetään monin erin tavoin. Eri käyttömuotojen välillä on suuria eroja sen suhteen, mitä vaatimuksia vedenlaadulle on kuin myös sen suhteen, miten käyttö itse vaikuttaa vedenlaatuun. Toiset käyttömuodot ovat herkempiä vedenlaadulle kun toiset, ja toisaalta joillakin käyttömuodoilla voi olla paljon vaikutuksia vedenlaatuun, kun taas toisten vaikutukset ovat paljon vähäisemmät. Vesien käyttöön ja vedenlaatuun voikin liittyä suuria ristiriitoja, ja vedenlaadun hoitamisella pyritään ratkomaan eri käyttömuotojen vastakkainasettelua. Suomessa vesien tilaa heikentävät laaja-alaisimmin rehevöitymistä aiheuttavat korkeat fosfori- ja typpikuormat, jotka ovat peräisin hajakuormituksesta, pistelähteistä ja ilmaperäisestä laskeumasta. Hajakuormituksessa, joka edustaa fosforin osalta yli kolmea neljäsosaa ja typen osalta reilua puolta ihmisen aiheuttamasta kuormituksesta, suuri merkitys on maatalouden päästöillä. Paikallisesti pinta- ja pohjavesien tilaa voivat edelleen heikentää myös esimerkiksi orgaanisen aineksen, metallien ja muiden epäorgaanisten aineiden päästöt. Ojitukset ja maan muokkaukset aiheuttavat myös mm. kiintoaineen huuhtoutumista vesiin. Yleisesti ottaen Suomen pintavesien laatu on monin paikoin parantunut vuosikymmenten kuluessa. Ravinnekuormitus erityisesti yhdyskunnista ja teollisuudesta on pienentynyt selvästi 1980-luvun lopulta lähtien. Myös esimerkiksi massa- ja paperiteollisuuden aiheuttama orgaanisen aineen kuormitus vesiin on vähentynyt. Metallien ja muiden haitallisten aineiden kuormitusvähennysten seurauksena teollisuuden haitalliset vaikutukset purkuvesistöissä ovat yleisesti pienentyneet, tosin esimerkiksi uusien kaivosten alapuolella kuormitus on kasvanut. Pintavesien laadun luokittelu Pintavesien laatua tutkitaan useiden eri kemiallisten ja biologisten analyysien avulla. Tämän vuoksi vedenlaadun havainnointi on yleensä tuntuvasti työläämpää ja kalliimpaa toimintaa kuin veden määrään liittyvä havainnointi. 1
2 Pintavesien laadun luokittelu on Suomessa perustunut perinteisesti veden käyttökelpoisuuteen ihmisen näkökulmasta, eli luokittelu on tehty esim. vedenhankintaa, kalastusta ja virkistyskäyttöä silmällä pitäen. Tässä ns. yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa käytetyt muuttujat ja niiden kuvaamat laatutekijät ovat: veden happipitoisuus: rehevyys ja orgaanisen aineksen kuormitus väri: humuksen määrä näkösyvyys, sameus: rehevyys, kiintoaineksen määrä ravinnepitoisuus, klorofylli-a:n määrä, levähaitat: rehevyystaso hygienian indikaattoribakteerit: ulosteperäinen saastuminen haitalliset aineet: riski vesistön käytölle ja vesiluonnolle. Pintavesien luokittelussa on siis tähän asti painottunut ihmisnäkökulma, mutta nykyään keskitytään Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) joka on EU:n keskeisin direktiivi pintavesien hoidon suhteen mukaiseen arviointiin, jonka perusteena on vesien ekologinen tila. Tällöin pintavesiä tarkastellaan ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella, eli tarkasteltavaa vesimuodostumaa verrataan vastaavanlaiseen vesityyppiin, jossa ihmisen vaikutus on vähäinen. Uudessa luokittelussa esimerkiksi luontaisesti rehevä järvi on ekologisesti hyvässä tilassa, jos ihmisen toiminta ei ole sitä juurikaan muuttanut, vaikka se esim. virkistystoiminnan kannalta ei olisi ihmiselle optimaalinen. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset laatutekijät eli planktonlevät, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalasto (taulukko 1). Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös veden laatutekijät (kokonaisravinteet, ph, näkösyvyys) ja hydromorfologiset tekijät (mm. vaellusesteet). Taulukko 1. VPD:ssä luokittelussa käytössä olevat laatutekijät Laatutekijä Joet Järvet Rannikkovedet Kasviplankton x x Vesikasvit x x Piilevät x x Pohjaeläimet x x x Kalat x x Fys.-kem. tekijät (vedenlaatu) x x x Hydrologis-morfologiset tekijät x x x Tuoreimman luokituskierroksen tulosten mukaan Suomen joista 65 %, järvistä 85 % ja rannikkovesistä 25 % on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä (kuvat 1 ja 2). Hyvää heikommassa tilassa (eli VPD:n tavoitetasoa huonommassa tilassa) on 35 % jokipituudesta, 15 % järvipinta-alasta ja 75 % rannikkovesien kokonaispinta-alasta. Ekologisen tilan lisäksi arvioidaan myös vesien kemiallista tilaa. Arvioinnissa vesissä olevien vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan lainsäädännössä asetettuihin ympäristön laatunormeihin. Laatunormit on asetettu yhteensä 53 aineelle/aineryhmälle. Esimerkkejä haitallisista aineista ovat mm. elohopea, kadmium, lyijy, organohalogeeniyhdisteet ja orgaaniset tinayhdisteet. 2
3 Kuva 1. Suomen pintavesien ekologinen tila, aineisto pääasiassa vuosilta (Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset (2014), Kuva 2. Ekologisen tilan luokkien osuudet pintavesistä 3
4 Rehevöityminen on kinkkinen vedenlaatuongelma Rehevöitymisellä tarkoitetaan pintavesien haitallisen korkeaksi koettua biologista tuotantoa, joka ilmenee esimerkiksi veden samentumisena, leväkukintoina, liiallisena suurvesikasvien määränä, kalakuolemina ja rantojen sekä esimerkiksi kalaverkkojen limoittumisena. Rehevöityminen on yksi yleisimmistä vedenlaatuongelmista sisävesissä ja Itämeren merkittävin ympäristöongelma. Rehevöityminen johtuu korkeista ravinnemääristä, mutta prosessi on monimutkainen eikä sen hoito ole yksinkertaista. Ongelmavyyhdin hahmottamisessa auttaa vesiekosysteemin toiminnan perusteiden ymmärtäminen. Auringon säteilyn vuodenaikaisella vaihtelulla on tärkeä merkitys vesiekosysteemeille Suomen leveysasteilla. Vuodenaikaisdynamiikan ymmärtämiseksi on hyvä myös muistaa yksi veden ominaispiirteistä: sen tiheys on suurimmillaan +4 C lämpötilassa. Keväällä jäiden sulamisen jälkeen auringon säteily alkaa lämmittää järven pintakerrosta, jonka lämpötila on talvella ollut lähellä jäätymispistettä. Kun pintaveden lämpötila kohoaa kohti +4 astetta, sen tiheys samalla kasvaa, ja saavutettuaan alusveden lämpötilan pintavesi alkaa sekoittua syvemmälle tuulten vaikutuksesta. Tämän ns. kevättäyskierron seurauksena koko vesipatsas on hetken aikaa tasalämpöinen, vesi hapettuu ja ravinteet sekoittuvat pohjalta koko vesipatsaaseen. Kevään edetessä pintavesi lämpenee edelleen (ja samalla tiheys pienenee), jolloin järveen muodostuu kesäkerrostuneisuus (kuva 3): pinnalla on lämpimämpää ja kevyttä päällysvettä (epilimnion) kylmemmän ja raskaamman alusveden (hypolimnion) päällä. Näiden väliin jää harppauskerros (termokliini), jossa veden lämpötila muuttuu jyrkästi. Syksyllä auringon säteily vähenee ja päällysveden ja alusveden lämpötilaero alkaa taas pienentyä. Kesäkerrostuneisuus päättyy syystäyskiertoon, joka jatkuu usein jäiden tuloon saakka. Talvella järvessä vallitse käänteinen kerrostuneisuus, eli pinnalla on lähes 0-asteista kevyttä vettä ja syvemmällä on hieman lämpimämpää ja raskaampaa vettä. Lämpötilakerrostuneisuudella on Suomen järvissä suuri merkitys, sillä se eristää päällysveden ja alusveden toisistaan, millä on selkeä vaikutus vedenlaatuun. Perustuotanto tapahtuu päällysvedessä, jossa auringonvaloa on riittävästi yhteyttämiseen. Alemmissa kerroksissa perustuotantoa ei ole, mutta hajotus- ja hengitystoiminnot kuluttavat happea ja tuottavat hiilidioksidia. Talvella perustuotanto on olematonta ja hajotusprosessit hallitsevat koko vesimassassa. Päällysvesi: lämmintä, perustuotantoa, O 2, CO 2 Harppauskerros: jyrkkä muutos lämpötilassa Alusvesi: kylmää, hajotustoimintaa, ei perustuotantoa, O 2, CO 2 Kuva 3. Lämpötilakerrostuneisuus järvessä kesällä 4
5 Perustuotantoa rajoittavat talvella alhainen lämpötila ja valon määrä. Keväällä valo lisääntyy, lämpötila kohoaa ja vedessä on talven hajotustoiminnan takia paljon ravinteita, minkä takia perustuotanto kasvaa nopeasti: puhutaan kevätkukinnasta. Hiljalleen kuitenkin pintavedessä käytössä olevat ravinteet on käytetty loppuun, ja kevätkukinta loppuu. Tähän vaikuttaa myös lisääntynyt eläinplanktonin laidunnuspaine. Kesällä ravinteiden vähyys ja eläinplanktonin laidunnus rajoittaa perustuotantoa. Syksyllä vesien sekoittuminen nostaa pintaan lisää ravinteita ja perustuotanto voi vielä hetkellisesti kasvaa, mutta kohti talvea mentäessä valon määrän vähentyminen ja lämpötilan lasku johtaa myös perustuotannon voimakkaaseen vähenemiseen. Pohdittavaa: Miten pintaveden happamuus eli ph kytkeytyy perustuotannon määrään ja minkä vuoksi rehevän järven pintakerros voi päivällä olla emäksinen ja yöllä hapan? Biologisen tuotannon kannalta keskeisiä ravinteita ovat typpi (N) ja fosfori (P). Ne ovat vesiekosysteemissä yleensä minimitekijöitä, eli niiden niukkuus rajoittaa perustuotantoa keväästä syksyyn, kun valoa ja lämpöä on tarpeeksi. Yleistäen voidaan sanoa, että sisävedet (ja esim. Perämeri) ovat yleensä fosforirajoitteisia, kun taas avomerialueet ovat typpirajoitteisia. Typpi ja fosfori poikkeavat toisistaan sekä biologisilta vaikutuksiltaan että vesiensuojelumielessä. Fosforin alkuperä on mineraalinen, eli sitä päätyy luontaisesti vesistöihin kallioperän ja maaperän rapautumisen seurauksena. Fosfori esiintyy luonnossa epäorgaanisessa muodossa fosfaatteina sekä orgaanisessa muodossa eliöihin sitoutuneena. Eliöiden kuollessa hajotustoiminta vapauttaa fosforin taas ympäristöön. Fosforille on tyypillistä sen adsorboituminen sedimenttipartikkeleihin ja sitoutuminen metalleihin, kuten rautaan ja alumiiniin. Tällöin fosfori sedimentoituu järven pohjalle eikä ole perustuottajille enää käytössä. Vähähappisissa olosuhteissa fosfori kuitenkin liukenee takaisin veteen. Tätä ilmiötä kutsutaan sisäiseksi kuormitukseksi. Typen kierto luonnossa on monimutkainen kokonaisuus, jossa erilaisilla bakteereilla on suuri merkitys. Typpi on ilmakehän yleisin kaasu, ja sitä liukenee veteen molekulaarisena typpenä (N 2 ). Vain harvat eliöt pystyvät käyttämään tätä typen muotoa hyväkseen, sillä typpimolekyylissä olevan kolmoissidoksen murtaminen vaatii paljon energiaa. Eräät bakteerit, joista tunnetuimpia ovat syanobakteerit eli sinilevät, pystyvät kuitenkin käyttämään N 2 -typpeä, ja muuttamaan sen ammoniumtypeksi (NH 4 + ) (typensidonta). Myös eliöiden kuollessa niiden soluissa oleva orgaaninen typpi vapautuu mikrobien toimesta ammoniumiksi (mineralisaatio). Tämä muuttuu hapen läsnä ollessa toisten bakteerien toimesta nitriitiksi (NO 2 - ) ja nitraatiksi (NO 3 - ) (nitrifikaatio), jota suurin osa perustuottajista käyttää (ammoniumtypen lisäksi) kasvuunsa. Hapettomissa olosuhteissa bakteerit hajottavat nitraattia ja nitriittiä typpikaasuksi (denitrifikaatio), joka poistuu joko ilmaan tai otetaan uudelleen käyttöön typensidonnan kautta. Kun vesiekosysteemiin tulee ulkopuolelta lisää ravinteita, perustuotanto kasvaa. Tämän seurauksena myös kuollutta orgaanista ainesta vajoaa pohjalle enemmän, mikä kiihdyttää hajotustoimintaa ja kuluttaa happea. Jos järvi on voimakkaasti kerrostunut, saattaa happi kulua pohjalta loppuun ennen seuraavaa täyskiertoa. Vähähappisissa olosuhteissa sedimenteistä alkaa liueta sinne varastoitunutta fosforia, mikä entisestään lisää perustuotantoa ja tätä kautta hajotustoimintaa ja hapenkulutusta. Tällöin joudutaan noidankehään, joka vahvistaa itse itseään, vaikka ulkopuolista kuormitusta vähennettäisiinkin. Yksi rehevöitymiseen liittyvistä vedenlaatuongelmista on sinilevien massaesiintyminen erityisesti loppukesällä ja alkusyksystä. Jos pintavedessä on fosforia ja vesi on lämmintä, saavat sinilevät kilpailuedun muihin kasviplanktonlajeihin nähden. Tällöin ne saattavat muodostaa laajoja esiintymiä veden pinnalle ja rannoille. Osa sinilevistä on myrkyllisiä ja aiheuttavat monenlaista 5
6 haittaa veden käytölle. Sinilevät myös tuovat uutta typpeä systeemiin, mikä lisää rehevöitymistä entisestään. Sekä typen että fosforin kiertoon liittyy siis pintavesissä noidankehä, joka lähtee käyntiin, kun ekosysteemi rehevöityy riittävästi (kuva 4). Tässä fosfori on yleensä vesiensuojelullisesti avainasemassa. Tämä johtuu siitä, että typen kierto kytkeytyy ilmakehään, ja jos ekosysteemistä loppuu typpi, kompensoi järjestelmä tämän puutteen sitomalla ilmakehästä sitä lisää. Vastaavanlaista prosessia ei ole fosforilla, eli vaikka fosforiakin vapautuu pohjasedimenteistä, tämä edellyttää vähähappisia olosuhteita, johon on yleensä myötävaikuttanut ekosysteemiin jo tullut runsas fosforikuormitus. Täten rehevöitymisen vesiensuojelullinen avain on vesiekosysteemiin tulevien fosforivirtojen rajoittaminen. Toisaalta esimerkiksi Itämeren ulapan kasviplanktonin kevätkukinta (jonka voimakkuus vaikuttaa pohjalle vajoavan orgaanisen aineksen määrään) on typpirajoitteinen, eli typen määrän vähentäminen voi pienentää perustuotantoa tältä osin. Vain typpikuorman pienentäminen ei yleensä kuitenkaan ole mielekäs ratkaisu, vaan typpeä on syytä rajoittaa vain fosforin kanssa yhdessä. Jos vedessä fosforia ja vesi lämmintä sinilevät runsastuvat ja sitovat typpeä lisää ravinteita systeemiin Jos happi kuluu loppuun, P alkaa vapautua sedimentistä lisää ravinteita systeemiin Päällysvesi: O 2, CO 2 Harppauskerros: Estää liuenneiden kaasujen ja ravinteiden siirtymisen alus- ja päällysveden välillä Alusvesi: O 2, CO 2 Kuva 4. Veden kerrostuneisuus vaikuttaa rehevöitymisen noidankehän syntyyn Pohdittavaa: Miksi järveen tulevan typpikuormituksen määrän vähentämisellä saatetaan jopa lisätä mahdollisesti myrkyllisten levien esiintymistä? Toimenpiteet: Miten veden laatuun voidaan vaikuttaa? Pintavesien veden laadun parantamiseen käytetään monenlaisia lähestymistapoja (taulukko 2). Niillä pyritään muuttamaan joko vesistön hydrologiaa, virtausoloja, kemiaa, ja/tai biologiaa. Soveltuvuus on tapauskohtaista ja riippuu siitä, minkälainen vedenlaatuongelma on kyseessä, mitkä ovat taloudelliset mahdollisuudet suhteessa tavoitteisiin, ja minkälaiset ovat vesistön luontaiset piirteet. Usein veden laadun pysyvä parantuminen voi edellyttää monien menetelmien käyttöä joko yhdessä tai peräkkäin. 6
7 Taulukko 2. Veden laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä 7
8 8
Pintavesien laatu. Olli Varis
Pintavesien laatu Olli Varis Kuvat: Tiiu Anttinen http://www.aaltojenalla.fi Sisältö Mitä pintavesien laadulla tarkoitetaan Veden laatu ristiriitojen aiheuttajana Rehevöityminen Pintavesien laadun luokittelu
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
Lisätiedot- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotRehevöityneen järven kunnostamisen haasteet
Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta
LisätiedotKatsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotOsa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO
Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotIso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso Myllylammen veden laatu Heinäkuu 2017 Vihdin ja Lohjan rajalla Nummenkylässä sijaitsevan Iso Myllylammen vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPäällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä
Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotSuomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus
Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden
LisätiedotSaarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018
18.12.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Saarlampi, Patakorpi veden laatu heinäkuu 2018 Saarlampi (Patakorpi, Järvenpää kylän lähellä) on noin 5,3 ha kokoinen lampi sisältyen Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotRuuhilammen veden laatu heinäkuu 2018
7.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruuhilammen veden laatu heinäkuu 2018 Ruuhilampi sijaitsee Karkkilan Pyhäjärven eteläpuolella. Ruuhijärven pinta-ala on 6,7 hehtaaria ja se kuuluu Löylymaanojan
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotKarkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018
3.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Kovelonjärvi on pieni järvi, pinta-alaltaan noin eli 15 ha (0,15 km 2 ) ja kuuluu Kissanojan-Häijynojan
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotPitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018
1.11.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Pitkäjärven (Nummi-Pusula) veden laatu elokuu 2018 Nummen Pitkäjärven pohjoisosasta on laadittu vuonna 2015 kesäajan raportti ja samassa yhteydessä Pitkäjärven
LisätiedotMuslammen (Nummi-Pusula) veden laatu 2018 elokuu 2018
25.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Muslammen (Nummi-Pusula) veden laatu 2018 elokuu 2018 Lohjan Pusulassa sijaitsevalta pieneltä Muslammelta otettiin vesinäytteet elokuussa 8.8.2018 Lohjan kaupungin
LisätiedotVeden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla
Veden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla tammi-joulukuu 10ml testiputki PH tabletti väriasteikko Happamuutta mitataan ph-asteikolla. Eläimet ja -kasvit viihtyvät yleensä parhaiten vedessä, jonka ph
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotTypenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla
2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotValkjärven veden laatu heinäkuu 2018
8.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkjärven veden laatu heinäkuu 2018 Valkjärvi on noin 3 ha kokoinen lampi Karkkilan länsipuolella valuma-alueella nimi (23.067). Valuma-alueesta suurin
LisätiedotVesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotHemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018
30.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Hemträsk (Lohja, Teutari) veden laatu syyskuu 2018 Lohjan Teutarissa sijaitsevalta Hemträsk nimisestä pienestä järvestä otettiin vesinäytteet syyskuussa 27.9.2018
LisätiedotVesistöihin päätyvä orgaaninen aines
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotLaiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018
25.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Laiska (Sammatti) veden laatu elokuu 2018 Lohjan Sammatissa sijaitsevalta Laiska nimiseltä pieneltä lammelta otettiin vesinäytteet elokuussa 8.8.2018 Lohjan
LisätiedotKarkkilan Laihalammen veden laatu heinäkuu 2018
6.11.2018 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Karkkilan Laihalammen veden laatu heinäkuu 2018 Karkkilan Laihalammi on hyvin pieni lampi Porin tien kaakkoispuolella lähellä Vuotinainen nimistä järveä
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018
8.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2018 Vihdin Lapoo sijaitsee Vihtijoen alaosan (23,092) vesistöalueen latvoilla. Pintavesityypiltään Lapoo on matala vähähumuksinen
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotIso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018
4.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Iso-Antiaksen veden laatu elokuu 2018 Iso-Antias on noin 17 ha kokoinen järvi Nuuksion kansallispuistossa. Järvi sisältyy Mankinjoen valuma-alueeseen 81.057. Sen
LisätiedotMitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017
8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan
LisätiedotSarkkisen veden laatu elokuu 2018
18.1.2019 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Sarkkisen veden laatu elokuu 2018 Sarkkinen on pieni (noin 4 ha) ja syvä (12,0 m) metsälampi. Sarkkinen sijaitsee Nuuksion kansallispuiston luoteiskulmassa Saarijärven
LisätiedotSekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia
Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia Limnologipäivät 1.-11..13, Helsinki Pauliina Salmi Lammin biologinen asema Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Kalevi Salonen Jyväskylän
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
Lisätiedot