Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014 159: Perusturva- ja terveyslautakunta 25.2-2014 13 Pirjo Eskelinen jätti itsensä kymmenen muun valtuutetun 11.11.2013 päivätyn seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen: Kuopion kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttamisesta diabetesosaajiksi Perustelut diabetesosaajien tarpeellisuudesta lääkärien vastaanotolla: Avopuolen sairaanhoitaja, joka on tehnyt oman työnsä ohella diabetestyötä, jää eläkkeelle ensi vuonna. Hän vie tietonsa, taitonsa ja osaamisensa diabeteksesta mukanaan, jos hiljaista tietoa ei hyödynnetä esim. talon sisäisellä koulutuksella osaksi toisien sairaanhoitajien osaamista. Lääkärien vastaanoton sairaanhoitajien tieto-taito ja osaaminen diabeteksesta vahvistuu. Mm. he osaavat koordinoida diabeteksen hoitoa, koulutusta ja laatuseurantaa terveyskeskuksessa. He tunnistavat ja ymmärtävät diabetekseen sairastumiseen vaikuttavia ja sairauden aiheuttamia fysiologisia muutoksia ihmisessä, sekä mistä ennaltaehkäisevä toiminta koostuu. Hallitsevat ja toteuttavat diabetespotilaan lääkehoidon turvallisesti osana diabetespotilaan kokonaishoitoa. Ammatillisella täydennyskoulutuksella varmistetaan, että kaikki terveydenhuollon toimijat hallitsevat diabeteksen nykyaikaisen hoidon ja huomioivat lisäsairauksien vaaran. 1. Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä oma hoitoa. 2. Suomessa on noin 40.000 tyypin 1 diabeetikkoa - Insuliinihoitoisten määrä lisääntyy koko ajan. 3. Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 250.000, lisäksi arvellaan olevan ainakin 200.000 tietämättään diabetesta sairastavaa. Tyypin II diabetes on ehkäistävissä. 4. Tyypin 2 diabetesta edeltää usein ns. metabolinen oireyhtymä, jonka taustalla on sekä perimä että elämäntavat mm. ylipaino ja liikunnan puute. Metaboliseen oireyhtymään kuuluu sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden lisäksi keskivartalolihavuus, poikkeavat veren rasva-arvot ja kohonnut verenpaine sekä häiriöt veren hyytymisessä - eli lisääntynyt vaara sairastua valtimotauteihin; sepelvaltimotauti, aivohalvaus, jalkojen verenkiertohäiriöt. 5. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ovat osa perusterveydenhuollon pysyvää tehtävää. 6. Yhteiskunnan varojen säästäminen (kustannustehokas hoito) kun perusterveydenhuolto hoitaa tehokkaasti osan diabetesta sairastavia potilaitaan.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 2 (2) Diabetes vaikuttaa siihen sairastuneiden ja heidän läheistensä elämänlaatuun ja aiheuttaa suuria kustannuksia terveydenhuollolle. Vuonna 2010 diabeteksen hoitokulut olivat arviolta 287 miljardia euroa eli noin 12 % kaikista maailman terveydenhuollon menoista. Kulujen on arvioitu nousevan 372 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. 7. On ymmärrettävä kansansairauksien hyvä ennaltaehkäisy ja pitkäaikaissairauden aiheuttamat monet ongelmat kuten mm. lisäsairaudet ja että ne nostavat hoidon kustannuksia sekä saada tietoa ja ohjausta diabeteksesta ja sen ehkäisystä, korkeassa sairastumisriskissä olevien henkilöiden tunnistamisen hyödyistä; siitä, miten diabetesta voidaan hoitaa tehokkaasti sekä siitä, mistä ja miten ohjausta ja hoitoa on mahdollista saada ja vaikuttaa yksilönä ja yhteisöllisesti terveydenhuollon palvelujen tarjoajiin ja päättäjiin diabeteksen hoidon ja palveluiden parantamiseksi. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ovat osa perusterveydenhuollon pysyvää tehtävää. 8. Diabetesta sairastavan vastuulla on toteuttaa sovittua hoitoa ja hoitosuunnitelmaa, omaksua, toteuttaa ja seurata terveellisiä elintapoja osana omahoitoa. Omahoidon mahdollistamiseksi jokaiselle diabeetikolle taataan yksilöllinen ja jatkuva hoidonohjaus. 9. Diabetes on kasvava kansanterveysongelma. 10. Diabeteksen lisääntyminen on maailmanlaajuinen haaste. YK:n päätöslauselman kannanotossa 61/225 todetaan: "Diabetes on pitkäaikainen, elämänlaatua heikentävä ja kallis sairaus, ja siihen liittyy /johon voi liittyä vakavia komplikaatioita. Diabeteksen lisääntyminen aiheuttaa vakavia riskejä perheille, jäsenmaille ja koko maailmalle, ja se luo suuria haasteita kansainvälisesti sovituille kehitystavoitteille, mukaan lukien YK:n vuosituhannen huippukokouksessaan virallisesti asettamat kahdeksan kehitystavoitetta." Lähteet: Diabetesliitto, Diabetes tietoiskupäivä 22.1.2013, valtuustoaloite perustuu vuoropuheluun sairaanhoitajien kanssa. Terveysjohtaja Jari Saarinen ja ylihoitaa Päivi Tikkanen ovat laatineet seuraavan selvityksen valtuustoaloitteeseen: Vastaanottopalveluissa omahoitaja on avainasemassa tunnettujen riskitekijöiden varhaisessa havaitsemisessa ja itsehoitoon motivoinnissa sekä hoitajan tuella omahoidon aloittamisessa. Kaikki omahoitajat hallitsevat keskeisimmät kansanterveyssairaudet ja sen ohella meillä on kliinisesti erikoistuneita vastuuhoitajia kuten mm. valtimotauti-/diabetes/-sydänhoitajia. Muita hoitajien vastuualueita ovat ensiapu, mielenterveys, haavahoito, hygienia ja opiskelijaohjaus. Kliinisesti erikoistuneet hoitajat ovat kouluttautuneet ja ylläpitävät jatkuvasti vastuualueen osaamistaan. Kliinisesti erikoistunut hoitaja kouluttaa muuta henkilökuntaa ja muut omahoitajat voivat konsultoida häntä tarvitessaan enemmän tietoa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 3 (3) Kliinisesti erikoistuneita diabeteshoitajia Kuopion kaupungilla on yksi Harjulan diabetespoliklinikalla ja kaksi vastaanottopalveluissa. Vastaanotolla diabeteshoitaja tekee diabetestyötä omahoitajantyön ohella pääsääntöisesti tiistai iltapäivisin klo 14-16. Diabetespotilaiden insuliinihoito tulisi aloittaa hoitokäytännön mukaan omalääkärin vastaanotolla, jonka vuoksi kaikki sairaanhoitajat ohjaavat insuliinihoitojen aloituksia, eikä potilaita ohjata edelleen Harjulan diabetespoliklinikalle. Vastaanoton diabeteshoitaja joko toteuttaa insuliinihoidon aloituksen jos potilaan omahoitaja on lähi-/perushoitaja tai tukee sairaanhoitajaa jos hoitaja on kokematon tai ei ole vielä saanut asianmukaista koulutusta. Lisäksi diabeteshoitaja järjestää kolme kertaa vuodessa olevan diabetestietopäivän, joita on toteutettu vuodesta 2007, jatkuvasti nuoremmalle kuulijakunnalle. Uudessa tiimityön mallissa, tavoitteenamme on lisätä omahoitajien omien potilasvastaanottojen toteutumista, joka mahdollistaa enemmän hoitoa ja ohjausta vaativien potilaiden, esim. diabetespotilaiden, keskittämisen yhdelle tiimille. Keskittäminen edistää tiimin oppimista ja jatkuvuutta potilaiden ohjauksessa. Hoitajavastaanotoilla potilaita tuetaan itse- ja omahoitoon hyödyntämällä olemassa olevia mittareita ja sähköisiä välineitä kuten painonhallinnan VerkkoPuntaria. Yhteenvetona voidaan sanoa, että diabetes-osaamista on kaikilla omahoitajilla ja varsinaisia kliinisesti erikoistuneita diabeteshoitajia on kaksi. Lisäksi vuoden 2014 alussa vastaanoton omahoitajaksi on siirtynyt sydänhoitajan koulutuksen suorittanut sairaanhoitaja, joka edistää myös diabeteksen ja siihen liittyvien liitännäissairauksien hoitoa. Koska kyseessä on voimakkaasti lisääntyvä potilasryhmä, lähitulevaisuudessa tarvitaan käyttöön lisää potilaan omahoitoa tukevia sähköisiä järjestelmiä. Valmistelija Jari Saarinen puh. 044 718 6301 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa valtuuston tietoon yllä olevan selvityksen avopalvelujen hoitajien diabetesosaamisesta. Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 4 (4) Kaupunginhallitus Kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 5 (5)