Yrittäjyystarinoita KYMENLAAKSOSTA 2010
Tiedustelut: Reijo Vaurula, reijo.vaurula@kinno.fi Maarit Koverola, maarit.koverola@cursor.fi Toimitus: Reijo Vaurula, YES -keskus, Kouvola Ulkoasu ja taitto: Petteri Mero petteri.mero@me.com Painopaikka: Solver Oy, Kouvola (Anjalankoski) Kustantaja: YES -keskus / Kouvola Innovation Oy, kehityspalvelut, Kouvola YES -keskus / Cursor Oy, Kotka ISBN 978-952-92-7277-8
Yrittäjyystarinoita KYMENLAAKSOSTA 2010
Nuoret teitä tarvitaan täällä! KASVATETAANKO SINUSTA NYT väkisin yrittäjää näiden hyvien yrittäjätarinoiden myötä? Ei, mutta sinusta toivotaan yritteliästä kansalaista, joka tehdessään työkseen mitä tahansa, voisi toimia yrittäjämäisesti eikä vain ajatella, että mä olen täällä vaan töissä. Kuten hyvin tiedät, Kymenlaaksossa on teollisuuden vaikeuksien vuoksi menetetty satoja työpaikkoja viime vuosien aikana. Kehitys ei varmaankaan jatku näin synkkänä, mutta uutta isoa teollisuutta tuskin tänne tulee lisää. Siksi on hyvä herättää kysymys, olisiko yrittäjyys tai yrittäjän palveluksessa työskentely yksi vaihtoehto. Tähän kirjaan valitut yrittäjätarinat valavat toivottavasti sinuun uskoa siihen, että elämässä kannattaa yrittää ja joskus ottaa hallittuja riskejäkin. Lähes kaikki näistä yrittäjistä kertovat yrittämisen yhdeksi tärkeimmistä eduista vapauden, mahdollisuuden tehdä asioita omalla tavalla. Toki yrittäjä tekee pitkää päivää ja lomaedut ovat pienemmät kuin esimerkiksi virkamiehellä. Silti jokainen tähän kirjaan haastateltu yrittäjä näkee valintansa positiivisena. Yrittäjät myös haluavat sellaisia työntekijöitä, joilla on yrittävä elämänasenne valmiina. Kahvi- ja ruokatuntien odottamiseen keskittyvät työntekijät eivät ole yrityksen kannalta hyviä työntekijöitä. Usea yrittäjä korostaa myös omassa haastattelussaan vastaavasti arvostavansa ja myös palkitsevansa hyviä työntekijöitään. Monen yrittäjän oman yritysidean taustalla on keksintö, innovaatio voisiko tämän tai tuon asian tehdä toisella tavalla. Tämä nousee esiin monessa tämänkin kirjan tarinassa. Mieti itse: löytyisikö joku idea, jota voisi lähteä kehittämään edelleen? Suomessa olisi puunjalostuksesta löydettävissä paljon uusia innovaatioita. Ne pitäisi vain löytää! Tiedämme, että toisenlaisiakin esimerkkejä on ja on yrittäjiä, jotka ovat tehneet konkurssejakin. Ymmärrät varmaan, että emme mielellämme halua ottaa negatiivisia esimerkkejä esiin, jos pyrimme maakuntana kohti parempaa tulevaisuutta. LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS tapa ajatella asioita uudella tavalla sitä me kaipaamme Kymenlaaksossa. Teissä nuorissa on valtava potentiaali, te olette monessa asiassa meitä vähän vanhempia edellä ja meitä viisaampia. Toivomme, että voisitte käyttää tätä lahjakkuutta ja potentiaalia kotiseutumme hyväksi sitten kun olette hakeneet koulutuksenne ja ammattitaitonne vaikkapa jostakin muualta. Teitä tarvitaan täällä!
ASIAAN LIITTYVIÄ NETTIPORTAALEJA www.yes-keskus.fi www.nuoriyrittajyys.fi www.tat.fi www.yrittajat.fi www.cursor.fi www.kinno.fi TÄMÄN KIRJAN ON kustanut valtakunnallinen YES -yrittäjyyskasvatusverkosto ja sen aluetoimijat, Kotkan-Haminan ja Kouvolan seudun YES -keskukset. Toivomme, että tällä kirjalla olisi käyttöä kouluissa yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmaa toteutettaessa ja toivomme, että tämä kirja voisi olla omalta osaltaan herättämässä Kymenlaaksoon uutta, yritteliästä elämänasennetta. Maarit Koverola projektipäällikkö Kotkan-Haminan YES -keskus kehittämisyhtiö Cursor Oy Reijo Vaurula projektipäällikkö Kouvolan seudun YES -keskus Kouvola Innovation Oy KUVA: PAULA OJANSUU
Sisällysluettelo Satu Ahlman: Kymenlaaksolaisia yrittäjätarinoita...6 Pirjo Kuusela: Ei pelkästään rahasta mutta kannattavasti...7 Jaana Seikkula-Leino: Miten yrittäjyydestä opitaan oikeasti?...8 Siru Vainio: Keitä ovat tulevaisuuden tekijät?...10 Pentik Oy...12 YRITTÄJYYSTARINAT Gameworn Europe...14 Nuttu lasten kvariaatti...16 Mediatehdas Dakar Oy...18 Tmi Sofia Virtanen...20 Arvolista Oy...22 Menokone Oy...24 Idiootti...26 Nitro Games...28 Lomakylä Santalahti...30 Caminito Oy...32 Kouvolan ompelukonehuolto A. Huttunen...34 Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy...36 Kouvolan Musiikki Oy...38 Huvipaja Oy...40 City-TB...42 Kymen Putkipojat...44 Puu ja Kaato Ky...46 Joona Oy...48 Kotkan Garderobi Oy...50 Vekkuli-päiväkodit...52 Puurin Kanala...54 Kaakon Kuntohoito Oy...56 Erkan Öncü Ky...58 East Ligth Oy...60 Fin kotimaan puhelinpalvelut Oy...62 Erilaisia yritysmuotoja...64
Kymenlaaksolaisia yrittäjätarinoita ONNITTELUT OIVALLISESTA VALINNAS- TA, sinulla on kymenlaaksolaisia yrittäjätarinoita kertova YES -katalogi kädessäsi! YES -verkostossa tehdään aktiivista yrittäjyyskasvatustyötä joka päivä eri puolilla Suomea. Yksi työmuoto on kouluyritysyhteistyö. Jotta hyvät käytänteet, tarinat ja caset leviäisivät koko kansan tietoisuuteen, julkaisemme YES -katalogisarjaa. Tämä katalogi saa kunnian olla ensimmäinen alueellinen katalogi julkaisusarjassamme. Yrittäjyys kantaa Suomea ja tämän vuoksi koulu-yritysyhteistyön tulisi olla luonnollinen ja säännöllinen osa oppilaitosten arkea. Tässä yhteistyössä niin oppilaat kuin opettajatkin saavat tuoreinta tietoa eri sektoreiden työelämävaatimuksista. Vastaavasti yrittäjä saa yhteistyön kautta tietoa tämän päivän koulusta, nuorten näkökulmasta ja tutustuu samalla ehkäpä tulevaisuuden työntekijäänsä. Yhteiskunnan ja yrittäjien näkökulmasta itseensä luottava, omat taidot tiedostava ja ammattitaidostaan ja osaamisestaan itsevarma yksilö voi hyvin ja pärjää asenteellaan yhteiskunnan myllerryksissä. Toivomme katalogin yrittäjätarinoiden tempaavan Sinut mukaan hedelmällisen ja eteenpäin vievän koulu-yritysyhteistyön TUNTEESEEN ja tuovan ideoita oman alueesi koulu-yritysyhteistyöhön. Ehkäpä alueellinen julkaisusarjamme saa jatkoa Sinun alueesi yrittäjätarinoista jatkossa? Kiitos Kymenlaakso! Satu Ahlman YES -verkoston johtaja Ei pelkästään almentaja se on minun työni Vyritysneuvojana, kiteyttää yritysneuvoja Pirjo Kuusela Kotkan-Haminan kehitysyhtiö Cursor Oy:stä. VALMENNETTAVAT TÄHTÄÄVÄT OMAAN maaliinsa mutta ovat silti joukkuepelaajia, koska yrittäminen yksin ilman verkostoja on rankkaa suossa tarpomista. Minusta katsoen pelaajat ovat kahdessa joukkueessa: joko yritystoimintansa aloittamista suunnittelevia tai jo toimivia yrittäjiä, jotka päivittävät yritystään ja sen toimintoja vastaamaan asiakkaidensa muuttuvia tarpeita asiakas haluaa ostaa vain kun tuote tai palvelu täyttää hänen tarpeensa ylivoimaisesti. Kun etsitään kokonaisvaltaisia ratkaisuja toimivan yrittäjän ongelmiin, ei tyydytä pelkästään tuunaamaan ulkokuorta. Käydään läpi osa osalta kokonaisuus esimerkiksi tuotanto, markkinointi, laskenta ja henkilöstöasiat. Aika ajoittain tehtävä yrityksen huoltotarkastus päivittää yrityksen palvelut ja tuotteet sellaisiksi, että asiakas valitsee juuri sen yrityksen monien kilpailijoiden joukosta. Aloittava yrittäjä opettelee perusasioita yrityksensä toimintojen rakentamisessa 6
rahasta mutta kannattavasti kannattavaksi liiketoiminnaksi. Koska kukaan ei ole mestari luonnostaan, on opiskeltava yritystoiminnan perussäännöt osana yhteiskuntaa. Liiketoimintakokonaisuus käsittää monia tehtäviä: tuotannon, markkinoinnin, talous-ja hallintoasiat, kehittämisen ja asioinnin viranomaisten kanssa. Aluksi ohjaan aloittavan yrittäjän neuvontatilaisuuteen opiskelemaan perusasioita ja lopulta kirjaamaan suunnitelmansa liikeideakuvaukseksi sekä kannattavuusarvioksi rahoitussuunnitelmineen, kiteyttää Pirjo Kuusela. Omat ajatukset selkiytyvät ja asiakirjat auttavat jatkossa idean esittelemistä esimerkiksi rahoittajille. Erittäin tärkeää on tunnistaa yritystoimintaa väijyvät vaarat. Niiden päivänvaloon nostamista kutsutaan riskienhallinnaksi. Yhteisneuvontatilaisuudessa yrittäjäkokelas on kaltaistensa joukossa. Siispä yhteistoimintaverkkoja virittämään! SUOMESSA ON NOIN 270 000 YRITYSTÄ LASKENTATAPOJA ON MONTA, mutta karkeasti arvioiden maassa on noin 270 000 yritystä. Yrittämisen tärkeyden ymmärtää kun muistaa, että ilman kannattavaa yritystoimintaa ja siitä koituvaa verokertymää ei voitaisi rahoittaa päiväkotien, koulujen tai vaikkapa armeijan ylläpitoa. Menestyvä yritystoiminta pitää siis yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Yritystoiminta on eri asia kuin harrastustoiminta. Yrittäjä on sijoittanut itsensä, osaamisensa ja varallisuuttaankin tehtävään, johon sisältyy myös melkoinen menettämisen riski. Yrityksen on tuotettava voittoa, jotta yrittäjällä olisi yksityiselämässään varaa maksaa omat kulunsa ruokalaskuista harrastuksiin. Toiminnan pitää olla kannattavaa, mutta sen pyörittäminen ei saa viedä yrittäjän kaikkea valveillaoloaikaa. Kukaan ihminen ei ole robotti 24/7 puheet sellaisista ovat satuja. Yksi yrittäjän tärkeimmistä ominaisuuksista ovat vuorovaikutustaidot. Pitää löytää ne ihmiset ja tahot, joiden kanssa yhteispeliä pelaamalla syntyy maaleja. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä ja osata yksin. Useinkaan se ei ole edes taloudellisesti kannattavaa. Perusasia on, että osaa arkipäivän käytöstavat ja osaa ottaa muutkin huomioon. Mielenkiintoisia valmennettavia riittää. Erityisen iloinen olen silloin kun tapaan nuoren innokkaan yrittäjänalun, jonka liikeidea poikkeaa kaikkein tavanomaisimmista tai joka on yrityksen tuleva jatkaja. Suomessa kannetaan huolta siitä, että yrittäjämme harmaantuvat kovaa vauhtia eikä jatkajia yrityksiin tahdo löytyä. Nuorten ajatusmallit liikkuvat liukkaasti ja he näkevät businessmahdollisuudet tuoreimpina kuin me keski-ikäiset. Nuoret uskaltavat pistää itsensä peliin, heittäytyä. Eräskin nuori mies rakensi kirjoittamisen lahjastaan yrityksen (tässä kirjassa toisaalla esitellään tämä nuori mies Tuukka Sandström). Hän yhdisti elämänkokemuksensa taksikuskina Helsingissä. Ajoreissuilla kuullut jutut rakentuivat hulvattomaksi pokkariksi Taksipuhetta. Kirjan tekeminen ja muidenkin kirjoittajien teosten kustantaminen veivät miehen. Idea osaamisen ja harrastuksen muuttamisesta yritystoiminnaksi toi hänet asiakkaaksemme ja yhdessä ryhdyimme pohtimaan, kuinka saada ideasta aikaiseksi kannattavaa liiketoimintaa. 7
Miten yrittäjyydestä opitaan oikeasti? PÄÄOSIN IHMISET OPPIVAT asioita koulun ulkopuolella. Mietipä esimerkiksi, mitä asioita osaat ja mitkä tiedoista ja taidoista ovat karttuneet koulun ulkopuolella? Miksi emme hyödynnä tätä paremmin? Yrittäjyyskasvatuksessa tarkoituksena on, että oppimista tapahtuu koulun ulkopuolella. Hmm mielenkiintoista. Mutta ajatelkaa, mikä mahdollisuus. Kerrankin voidaan hyvällä omallatunnolla karata koulusta ja vieläpä kouluaikana. Tutustuin kerran, taisi olla vuonna 1989, Isossa-Britanniassa oppilaitokseen, jossa oli keskeinen tavoite, että opetus tiettyjen periodien aikana toteutetaan poissa koulusta. Kyseessä ei siis ollut mikään luokkaretki, vaan esimerkiksi viikon ajan oltiin poissa koulusta oppimassa. Opittiinpa sitten mitä tahansa, kertolaskuja, maanosia, kirjallisuutta, mentiin ulos koulusta. Jospa olisin saanut kokea tämän omassa koulussani! KUN LUPASIN KIRJOITTAA tämän lyhyen artikkelin yrittäjyyskasvatuksesta, lupasin myös hieman briiffata yrittäjyyskasvatukseen. Mistä on siis kyse? Yrittäjyyskasvatuksessa pyritään siihen, että opitaan yrittäjyydestä sekä kehitytään yritteliäiksi. Yrittäjyyskasvatuksessa puhutaan usein sisäisestä ja ulkoisesta yrittäjyydestä. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa yritteliästä toimintatapaa, joka liittyy lähinnä yksilön ja yhteisön luovaan toimintaan tietynlaisessa ympäristössä. Sisäinen yrittäjyys on myös sitä, kun yhteisössä kehittyy yritteliäs ilmapiiri. Havaitaan olemassa olevat mahdollisuudet, tartutaan niihin ja luotetaan omaan onnistumiseen. Yrittäjyyskasvatuksen alkuvaiheessa eli perusasteella käsitetään yrittäjyyskasvatuksen erityisesti liittyvän sisäisen yrittäjyyden kehittymiseen. Toisaalta painotetaan myös ulkoista yrittäjyyttä. Ulkoinen yrittäjyys liitetään esimerkiksi työ- ja elinkeinoelämän tuntemisen kehittämiseen, yritysyhteistyöhön, yrittäjyydestä kiinnostumiseen ja yrittäjäksi kasvamiseen. Ideaalitilanteessa yrittäjyyskasvatus on sen kaltaista, että siihen liittyvät sekä sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden elementit. YRITTÄMISTÄ ON TEHTY yhdessä ja yksin. Aina on myös yritetty. Mutta miksi yrittämistä halutaan nykyaikana entisestään vahvistaa? Miksi yrittäminen halutaan viedä oppilaitoksiin? Euroopan unioni ja siten myös Suomi painottaa hyvinvoinnin luomisessa yrittäjyysvalmiuksien oppimista. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisältyä koko koulutusjärjestelmään. Yritteliään yhteiskunnan merkitys tulee esille myös entistä laaja-alaisemmin ei pelkästään elinkei noelämän näkökulmasta. Esimerkiksi sosiaalisesta lähtökohdasta jo pelkästään perhesuh teiden muutokset luovat paineita erilaisten vaihtoehtojen etsimiseen. Työorganisaatiot ovat muuttuneet, globaalit tekijät ohjaavat kansainvälistymiseen ja niin edelleen. Yksilöt ovat eri vaihtoehtojen ja epävarmuuden edessä. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN AVULLA ON mahdollista ohjata yksilöitä ja yhteiskuntaa kohtaamaan muutoksia ja hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja selviytymiseen. Yrittäjyyskasvatus on perimmiltään kansalaiskasvatusta, jolloin vaikutetaan taitoihin, käyttäytymiseen ja uskomuksiin. Yritteliäisyyden kehittyminen liittyy henkilökohtaiseen elämään sekä ammatillisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Yrittävät ihmiset toimivat eri puolilla yhteiskuntaa sekä liiketaloudellisella että 8
voittoa tuottamattomilla sektoreilla. Yrittäjyyskasvatuksessa on kyse myös siitä, että kasvatus- ja koulutustyön tavoitteina ovat uusien yritysten perustaminen, yritysten toiminnan tehostaminen sekä liikeideoiden kehittäminen. Nämä tavoitteet ovat yksilöja ryhmäkohtaisia. Lisäksi yritysten perustamiseen (ja toiminnan tehostamiseen) liittyvät tavoitteet ovat sidoksissa sekä koko yhteiskuntaan että erilaisten yhteisöjen sisäiseen toimintaan. KUTEN MAINITSIN, yrittäjyyskasvatuksessa puhutaan myös yrittäjistä on kai aika luonnollista. Käytännössä yrittäjät ovat kuitenkin oiva esimerkki siitä, miten omalla yritteliäisyydellä on mahdollistunut yrittäjäksi kehittyminen. Yrittäjäesimerkeistä kuuleminen viitoittaa polkua siihen, miten muutkin voisivat kehittää omaa yritteliäisyyttään ja yrittäjyyttään. Tämän vuoksi tähän kirjaan kootut yrittäjätarinat ovat loistava väline ajatusten herättämiseen. Mukana on myös monenlaisia yrittäjän tarinoita ja paljon! Ja hyvä näin! Yrittäjyydestä tulisi saada monipuolinen kuva. Suomessa yrittäjyydestä puhutaan aika vakavasti ja yksioikoisesti, kravatit kaulassa ja hillitysti. Niin, ja onko yrittäjyys sitten jotenkin omistettu miehille? Se on niin hienoa sitä oikeaa bisnes-juttua! Ja missä keskustelu liikkuu? Itk-ala, nokiat jne. Onko yrittäjyys muuten jotenkin insinööriasioihin liittyvä asia tuskin? No, ehkä joku tämänkin sortin yrittäjyydestä innostuu, ja hyvä niin. Mutta kun ajatellaan, että yrittäjyyskasvatuksessa pitäisi innostaa nuoria yrittäjyyteen, niin kai pointti on siinä, että huomioidaan yrittäjyyden laaja-alaisuus. Tarkastelepa, miten tässä kirjassa tulee esille, kuinka ennakkoluulottomasti on lähdetty kehittämään jotakin yritysideaa? Siinä on juuri se juttu, mikä liittyy yrittäjyyteen. Kehitä idea ja lähde viemään sitä määrätietoisesti eteenpäin! Ja ole rohkea ja erilainen muin muut! MITEN SITTEN OPETTAJA kasvattaa yrittäjyyteen? Hyvä kysymys. Aloitetaanko oppitunti näin: Tänään me sitten opimme yrittäjyydestä ja minä kerron teille, miten tämä asia opitaan? Hah, hah! Ehkä olisi aiheellista laittaa lapset ja nuoret itse pohtimaan, miten sitä yrittäjyyttä voisi tehdä. Ja mitä opettaja voi sitten siinä tehdä? Tukea esimerkiksi sitä, että oppijat näkevät mitä villeimpiä esimerkkejä yrittäjyydestä. (Huom! tätäkin kirjaa voi hyödyntää, jos haluaa laittaa jotakin ideointia alkuun ) LISÄKSI TÄMÄN KALTAISTA prosessia voidaan tukea esimerkiksi aivoriihillä ja ajatuskartoilla, joissa vapaasti ja luovasti heitellään ideoita laidasta toiseen. Tämän jälkeen eri vaihtoehdot punnitaan ja valittujen ratkaisujen perusteella laaditaan toi minnan toteuttamiseen järkevä suunnitelma. Näin on mahdollista yrittäjyyskasvatuksessa vahvistaa oppilaiden systemaattista ja strategista ajattelua, joka on myös yrittäjyyskasvatuksen keskeinen lähtökohta. Liike ideoiden kehittäminen perustuu myös tämän kaltaiseen ajattelumalliin. Näitä ideoita voi myös testata oppilaitos-yritys-yhteistyössä. Mitä oikeat yrittäjät ajattelevat oppilaiden ideoista? Näin voidaan vahvistaa oppilaiden valmiuksia lähteä kehittämään omaa yritystoimintaansa jossakin vaiheessa elämäänsä. Tätä juttua kirjoittaessani en ole vielä nähnyt niitä kaikkia yrittäjyystarinoita ja ideoita, jotka tähän kirjaan tulevat. No, itse taidankin tämän jutun päätteeksi lähteä nettiin surffailemaan Suomen hulluinta yritysideaa. Saadessanne kirjan käteenne, hakekaa se siitä! Jaana Seikkula-Leino Kirjoittaja on yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopistosta KUVA: PAULA OJANSUU 9
Keitä ovat tulevaisuuden tekijät? Pitäisikö yrittäjyys saada huimaan kasvuun Kymenlaaksossa? Syytä olisi, sillä ilman uusia yrityksiä, toimivien yritysten kasvua tai ihmettä ei alueellamme ole hääppöisiä tulevaisuudennäkymiä. Kuten kaikki tiedämme, väki ikääntyy jopa nopeammin kuin muualla Suomessa - perinteiset teollisuuden alat eivät työllistäkään kuten ennen ja nuoria valmistuu suoraan kortistoon. Alueemme imago ja yrittäjyysilmapiiri eivät tunnu houkuttelevan. NYT VIIMEISTÄÄN ON aika kääntyä tulevaisuutemme tärkeimmän, mutta liian usein taka-alalle jäävän ryhmän, nuorten puoleen. On osoitettava aitoa kiinnostusta sekä tukea heidän työllistymiseensä. Kymenlaaksoa on kehitettävä yrittäjämyönteisemmäksi, jotta suurempi osa nuoria jäisi tai palaisi opiskelujensa jälkeen kotipaikkakunnalleen yrittämään ja työtä tekemään. MYÖS HYVIN USEIN nuoren yrittäjäuraa jarruttaa jopa tietämättään koti ja koulu! Yritteliäisyyteen johtava ja kannustava kasvatus ei olekaan itsestäänselvyys. Eivät nuoret luonnostaan pelkää yrittämistä ja työntekoa, vaan luottavat vanhemmilta ja viisaammilta saamaansa informaatioon ja tekevät tulevaisuudensuunnitelmansa sen mukaan. Jos koululla ei ole tarjota ajantasaista tietoa yrittämisestä, sitä on hankittava! Ikävä kyllä hyvin usein päädytään toistelemaan vanhentuneita kliseitä yrittäjyydestä, sen sijaan että käytettäisiin esimerkkeinä toimivia menestyviä yrityksiä ja nuoria yrittäjiä. Tehokas jarruttaja on myös yhteiskuntamme, jonka visioissa ihmiset ovat samasta muotista valettuja koneita samankokoisine palkkapusseineen ja eläkkeineen. Olemmehan kaikki oppineet; luovuus ei elätä ja raha ratkaisee? Raha on tietenkin yksi yrittäjyyden elementti, mutta rinnalle nousee koko ajan uusia vahvoja arvoja. Niistä syntyy innovatiivisia yrityksiä ja konsepteja! YRITTÄJYYS EI OLE vaikeaa, kun idea, asenne ja motivaatio ovat kohdallaan. Yrityksen perustaminen on helppoa tukea ja tietoa löytyy yllin kyllin kun osaa etsiä ja pyytää! Nykyään yrittäjät kannustavat toisiaan; on tärkeää verkostoitua erilaisten ja eri ikäisten yrittäjien kanssa. Kaikkien ei tarvitse itse perustaa yritystä, sen voi periä tai ostaa asiakkaineen päivineen. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, voi palkata työntekijöitä, asiantuntijoita tai käyttää alihankintayrityksiä. Tilojen ja laitteiden omistukselle löytyy useita vaihtoehtoja. Monet ovat luoneet yrityksen harrastuksensa pohjalta. Nuoret tiedostavat yrittäjyyden riskit, mutta ovat rohkeita kokeilemaan. Epäonnistumista ei enää koeta suureksi häpeäksi, vaan se saattaa jopa edesauttaa onnistumista. YRITTÄJÄN VAPAUS JA luovuus omassa työssään korvaa hieman pidemmät päivät kuin palkansaajilla. Oma hyvinvointi, terve itsekeskeisyys ja itsetuntemus ovat nousevia trendejä. Varmasti moni nuori miettii jo näiden saavuttamiseksi yrittäjyyttä vaihtoehtona! Yrittäjyys kantaa Suomea on slogan, joka myös Kymenlaaksossa tulisi viimeistään nyt ottaa tosissaan. Yrittäjyyden pitää olla varteenotettava vaihtoehto, kun ohjaamme nuoria tulevaisuuden tekijöitä heidän työelämä-suunnitelmissaan! 10
KIRJOITTAJA: Siru Vainio on yrittäjä, Kouvolan Yrittäjien puheenjohtaja ja Kymen Yrittäjien nuorten yrittäjien yhteyshenkilö. Siru Vainio valmistui vaatetus-/sisustus alan artesaaniksi 1996 ja heti tuolloin perusti ystävänsä kanssa vaatetusalan yrityksen. Muutaman vuoden jälkeen heidän tiensä erkanivat ja Siru halusi ruveta yrittämään yksin, Siru Design onkin toiminut siitä lähtien. Siru on yrittämisen ohella kouluttautunut paljon. Hän valmistui sisustussuunnittelijaksi 2004, jonka jälkeen sisustuksen ja vaatetuksen lisäopintoja on ollut tasaisesti vuoteen 2009 saakka. Siru Design tarjoaa yksilöllistä suunnittelua ja valmistusta sisustukseen ja vaatetukseen. Sisustustekstiilit ja vaatteet valmistamme ateljeetyönä omassa ompelimossa Kouvolassa. Toimin yhteistyöverkostossa muiden alan ammattilaisten kanssa ja teemme puolin ja toisin alihankintatöitä toisillemme. Siru pitää hyvien ja luotettavien kumppanien löytymistä yhtenä tärkeimmistä tekijöistä yritystoiminnalleen. Toinen tärkeä asia on palvelun ja tuotteen tiukka laadunvalvonta, eli ammattiylpeys. Kaikkein tärkeimpänä kuitenkin tulevat asiakkaat, joiden ansiosta olen saanut yrittää jo näin pitkään. Tällä hetkellä Siru Design suunnittelee uudistuksia toimintaansa, niin kuin yrittämiseen usein kuuluukin. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. SIRU DESIGN Yhtiömuoto toiminimi Toimiala sisustussuunnittelu Toimipaikka Kouvola Perustamisvuosi 1998 Liikevaihto 50 000 www.sirudesign.fi 11
Pentik Oy:n tarina alkoi 1960-luvulla kun Anu Pentikäinen jäi työttömäksi kotitalousteknikon ja askarteluohjaajan työstään. Pentikäiset muuttivat perheenpään, Topi Pentikäisen opettajapestin perässä Posiolle. Siellä alkoi Pentikin tarina, Pentikäisten lastenhuoneesta. Ensimmäinen tehdas valmistui Posiolle vuonna 1974. Kuusankoskelta kotoisin oleva Anu Pentik USKOO PIENEEN YRITTÄJYYTEEN ALOIN VALMISTAA KYNTTILÄNJALKOJA lastenhuoneessa missä oli myös ensimmäinen polttouuni. Oulussa vuonna 1972 messuilla oli ensimmäinen messuosastomme ja sain siellä muutaman hyvän ohjeen, joiden varassa on menty eteenpäin. Minulle sanottiin, että luokaa yhdessä hyvä nimi tuotteelle, nykyisin puhutaan brändistä ja älkää myykö kaikille, valitkaa asiakkaanne. Topi tuli sitten minulle töihin ja vaikka silloin varoiteltiin, että yrittäjäpariskunnalle tulee helposti ero. Me olemme edelleen onnellisesti yhdessä. 12
PENTIK OY Yhtiömuoto: osakeyhtiö Toimiala: keramiikan tuotanto ja myynti Perustamisvuosi: 1974 (ensimmäinen tehdas valmistui Posiolle) Toimipaikat: tehtaat: Posio, Puola, Unkari, Aasia myymälöitä: 89 (Suomessa 80, Ruotsissa viisi, Norjassa neljä) Työntekijöitä: yli 300 Liikevaihto: 37,1 M (2009) www.pentik.com PENTIKILLÄ OLI ALUSTA alkaen halua laajentaa toimintaansa ja hakea hyvät suunnittelijat ja muotoilijat heille töihin, ulkomaita myöten. Henkinen kasvu oli välttämätöntä, Anu Pentik tähdentää. Pentik Oy työllistää tänä päivänä yli 300 ihmistä, myymälöitä on Suomessa 80, Ruotsissa on viisi ja Norjassa neljä myymälää. Emme aio kasvattaa enää myymälöiden määrää Suomessa, mutta laajennamme niiden kokoa. Kuusankosken laajennettu myymälä on Anu Pentikin mielestä nyt sopivan kokoinen, jotta siellä voidaan ottaa myyntiin uudet sisustusideat, joita hänellä on paljon. Lamasta huolimatta Pentik Oy:n liikevaihto on kasvanut 11 prosenttia. Vuoden 2008 32 miljoonasta liikevaihdo arvioidaan kasvavan kuusi miljoonaa eli 38 miljoonaan euroon. Minulla on yhä vielä 67-vuotiaanakin ilo ja innostus tähän työhön ja haluan suunnitella uutta, nimenomaan sisustukseen. Pentik ei ole pelkkä kipon tekijä, Anu Pentik tähdentää. PENTIK OY VALMISTUTTAA osan tuotteistaan Aasiassa, Puolassa ja Unkarissa, mutta keramiikka ja kynttilät tehdään edelleen Suomessa. Yhtiön tuotantolaitoksilla Posiolla on töissä yli 100 henkilöä. Posiolla on tuotantolaitosten yhteydessä myös Pentikin historiasta kertova tasokas museo ja näyttely. Pentik Oy valmistaa vuosittain yli miljoona keramiikkaesinettä. Anu Pentik on halunnut palata omille juurilleen Kuusankoskelle ja pitää vuosittain vaihtuvia näyttelyjä Pentik-paviljongissa Kuusankoskella. ANU PENTIK PERÄÄNKUULUTTAA KÄDENTAITOJA ANU PENTIK USKOO edelleen yrittäjyyteen Suomessa vaikka moni yritys viekin tuotantoaan halvempiin maihin Aasiaan: Aika pian Aasian halpatuotannon maat nostavat hintojaan ja logistiikka tulee aina vain kalliimmaksi. Euroopan hintataso ei olekaan kohta enää niin korkea kun palkat eivät enää nouse niin kuin ennen. Täällä voitaisiin pian taas alkaa tehdä lasia ja perustaa kutomoita. Ongelma vain on siinä, ettei Euroopassa kohta enää osata tehdä käsillä mitään. Silti uskon, että tulevaisuudessa mennään takaisin kohti pienyrittäjyyttä, enää ei tarvitse ottaa sellaisia riskejä kuin me otimme aloittaessamme oman yrittäjyytemme. 13
Lukiolainen perusti oman yrityksen: GWE ON EUROOPAN ENSIMMÄINEN KÄYTETTYJÄ PELIPAITOJA MYYVÄ YRITYS Yrityksen perustamiseen ei ikä ole välttämättä este. Tämän on osoittanut Elimäen lukion opiskelija, Matti Lindholm. Hän perusti yrityksen ollessaan vuonna 2009 lukion toisella luokalla. Matin yrityksen nimi on Gameworn Europe ja tuotteena käytetyt jääkiekkopelipaidat. YRITYSIDEANSA MATTI SAI menestyksestä Yritys Hyvä -kirjoituskilpailussa vuonna 2008 ollessaan yhdeksännellä luokalle. Paitsi 500 euron palkinnon, Matti sai uskon oman liikeideaansa. Päätin yhdistää huvin ja hyödyn, ei siinä sen kummempaa, Matti kertoo. Gameworn Europe perustettiin vuoden 2009 huhtikuussa, varsinainen myyntitoiminta alkoi saman vuoden marraskuussa, silloin avattiin myös nettisivut osoitteessa www.gwe.fi. YRITYKSEN TUOTEVALIKOIMIIN KUULUU toistaiseksi TPS:n, KalPan, Suomen A- maajoukkueen ja KooKoon pelipai- toja. Suunnitelmissa on laajentaa valikoimaa isojen liigajoukkueiden paitoihin, kuten Jokereiden ja Kärppien paitoihin. Isoilla joukkueilla on paljon faneja ja siksi myös potentiaalisia asiakkaita, Matti laskeskelee. Matin oma ensimmäinen paitaostos oli vuonna 2007 hankittu venäläisen Avangard OMSK -joukkueen Evgeni Chemerilovin käytetty pelipaita. Olin siihen asti ostanut vain fanipaitoja. Tuosta Chemerilovin paidasta alkoi myös käytettyjen paitojen ostaminen ja nyt homma on vähän lähtenyt lapasesta, Matti naurahtaa. 14
Tarkkaa myytyjen paitojen määrää Matti Lindholm ei paljasta liikesalaisuuteensa vedoten mutta jotakin voi päätellä yrittäjän kotitoimistossa olevasta kymmenien pelipaitojen rekistä. Alku on ollut lupaavaa. Oskar Osalan paita on Matin kokoelman arvokkain. Toista tonnia sen arvo on, Matti arvelee. ISOJA LAAJENNUSSUUNNITELMIA EI Elimäen lukion toista luokkaa käyvällä Matilla ole yrityksensä suhteen. Hän epäilee, että tienaisi aikaan elantonsa paitoja myymällä. Nollatulosta yrittäjä pitää hyvänä tavoitteena muutaman vuoden kuluessa. Ensimmäiselle vuodelle on budjetoitu pientä tappiota. Erikoisin paita, mitä häneltä on jo kyselty, on Kiuruveden Jänteen käytetty paita. Vielä ei ole tehty tilausta. Myös Vancouverin olympialaisten paitoja on kyselty, sellaisen hankkiminen voikin olla haastava toimeksianto, sillä paitojen hinnat muodostuvat aika korkeiksi, olympiapronssi on paitojen hintaa ilman muuta nostava tekijä. Vanhemmiltaan yrittäjägeenin perinyttä Mattia saattaa kiinnostaa yrittäjyys ammattina. Se tähtäimessä hän suunnittelee opiskelu-uraansakin: Journalistiikaa tai kauppatieteitä, lopullinen valinta on vielä tekemättä. GAMEWORN EUROPE Yhtiömuoto toiminimi Perustamisvuosi 2009 Toimiala nettimyynti Toimipaikka Kouvola (Elimäki) Työntekijöitä yksi (osa-aikainen Liikevaihto < 50 000 www.gwe.fi 15
Käytetystä lastenvaatteesta brändi Nuttu Tanja Palmu mietti muutama vuosi sitten, palatako hoitovapaaalta sairaanhoitajan kiireiseen vuorotyöhön. Tanjalla oli vakituinen työpaikka Tampereella. Paluu juurille Kotkaan alkoikin kiehtoa entistä enemmän ja haaveet omasta yrityksestä alkoivat toteutua. Näin syntyi Nuttu lasten kvariaatti. OLEN AINA HAAVEILLUT yrittäjyydestä, koska yrittäjä saa tehdä mitä haluaa, hänellä on työssään vapaus ja itsenäisyys. Sairaanhoitajan työssä koin olevani oravanpyörässä, jonka vauhtiin en voi itse vaikuttaa, Tanja Palmu perustelee omaa valintaansa. Tanja Palmulla ei ole omasta perhepiiristä kokemusta yrittäjyydestä, mutta sedän ja enon yritysten kautta hänellä oli tuntuma, mistä yrittäjyydessä on kyse. Mietin omaa yritysideaani jonkin aikaa, jotenkin halusin sen liittyvän lapsiin, kierrätykseen ja ekologisuuteen. Idea jalostui kun siirsin muutossa lasten vaatteita laatikoihin. Toivoin jon- kun tulevan hakemaan ne pois jaloista. Tanja Palmu oli keskustellut ystäväpiirissään, kuka olisi valmis ostamaan käytettyjä lasten vaatteita. Aika moni oli valmis. En kuitenkaan halunnut perustaa mitään kirpputoria, vaan halusin tältä liikkeeltä tasoa ja olenkin ollut myytäväksi otetun tavaran kanssa tarkka. Aiemmin kierrätysvaatteita ostivat ihmiset, joilla ei ollut varaa uusiin. Nykyisin on toisin, Nutun asiakkaina on paljon kierrätyshenkisiä ja trenditietoisia ihmisiä, jotka ajattelevat ekologisesti. Käytännössä Tanja Palmu ostaa vaatteita asiakkailta ja osa jättää liikkeeseen myyntitiliin vaatteita myytäväksi. Osan vaatteista Nuttu saa myös lahjoituksina. 16
Aika paljon joutuu tavarasta laittamaan pois, läheskään kaikki ei kelpaa myyntiin. Osa meille tulleista vaatteista menee hyväntekeväisyystyöhön Venäjälle kahden venäläläisen rouvan kautta kirkon ja lastensairaalan hyväksi. Parhaiten Nutun valikoimista menevät coretex-kengät ja -vaatteet sekä toppapuvut. Myös äitiysvaatteet ovat kysyttyjä sekä ihan pienten vauvojen 50 60 cm -kokoiset vaatteet kuten kestovaipat ja Manduca-kantoreput. Parhaat viikonpäivät myynnin kannalta ovat alkuviikon päivät sekä lauantai. Vuodenajoista parasta myyntiaikaa ovat syksy ja talvi. Jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana Nutun toimintakonsepti on muokkaantunut hieman alkuperäisestä. Nyt valikoimiin on tullut myös uusia vaatteita, ruotsalainen lastenvaatemerkki, jossa ekologisuus on myyntivalttina. ALOITTAVA YRITTÄJÄ TARVITSEE ASIANTUNTIJOIDEN APUA AIVAN OMIN VOIMIN ei Tanja yritystään laittanut pystyyn. Alkuvaiheessa asiantuntija-apu on tärkeää. Sitä Tanja Palmu sai Kotkan alueen yritysneuvonnasta, Cursor Oy:ltä. Kävin myös Cursorin järjestämiä yrittäjäkursseja, ne olivat minulle todella tärkeitä, koska minulla ei ole myyntialan koulutusta, Tanja perustelee. Yrityksen nimikään ei ole yhdentekevä, sen keksiminen ei ole välttämättä helppoa. Tanja Palmua auttoi mainostoimisto. Mainostoimisto loi koko tuotebrändin, yleisilmeen nimeä myöten ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen. Nutun asiakkaina on monenikäisiä, vauvasta vaariin. Liikkeessä käy paljon lapsiperheitä, äitejä lastenvaunuineen sekä isovanhempia ostamassa vaatteita lasten lapsilleen. Lisätuotteiksi Tanja on ottanut ekologiset pesupähkinät. NUORILLE, MAHDOLLISESTI OMAA yritysideaansa miettiville Tanjalla on hyviä ohjeita: Kannattaa olla rohkea ja määrätietoinen ja uskoa omaan unelmaansa. Minun ei tarvinnut tehdä tähän yritysideaan suuria investointeja. Asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja ottaa vastaan asiantuntija-apu esimerkiksi yritysneuvonnasta, Tanja ohjeistaa. Yrittämisessä Tanja Palmun on yllättänyt se, että varsinaisen myyntityön lisäksi on yrittäjällä paljon myös paperitöitä. Yrittäjällä on oltava hyvä kirjanpitäjä, joka pitää paperit järjestyksessä ja hyvä mainostoimisto helpottaa myyntityötä. Ikävintä Tanja Palmun työssä on se, että hän yksin kiinni yrityksessään kuusi päivää viikossa. Kesällä olen käyttänyt tuuraajaa, että voin pitää vähän lomaa, mnyös oma siskoni on silloin tällöin ollut tässä apuna. Tanja Palmu näkee yrityksensä tulevaisuuden valoisana. Palkkaan yhden työntekijän lisää, aloitan nettikaupan ja tähän liikkeeseen tulee myyntiin luomu- ja lähiruokaa ja mahdollisesti tämän Nutun voisi ketjuttaa ja tehdä tästä isomman brändin, Tanja Palmu unelmoi. NUTTU LASTEN KVARIAATTI Yritysmuoto toiminimi Toimiala lasten vaatteiden myynti (käytetyt ja uudet) Perustamivuosi 2009 Työntekijöitä yksi Toimipaikka Kotka, keskusta Liikevaihto n. 50000 e Slogan Tee ekoteko ja anna hyvän kiertää. www.nuttu.fi 17
Positiivisuus pitää olla aina mukana Pasi Riiali suuntautui jo lukioaikana nykyiseen ammattiinsa mutta ei silloin ajatellut asiaa niin pitkälle. MINUA KIINNOSTIVAT LUKIOAIKANA videoiden teko, sytyin aiheelle kouluni, Langinkosken lukion mediakurssilla, jossa yhdistettiin musaa, kuvista ja äidinkieltä, Pasi kertoo. Paitsi koulun mediakurssi, Pasia innostivat yrittäjyyteen hänen vanhempansa. Vanhemmat olivat yrittäjähenkisiä, vaikkeivät varsinaisesti toimineetkaan yrittäjinä. Äitini on tehnyt elämäntyönsä kirjanpitoalalla ja hän on tehnyt kirjanpitoa yritykselleni vielä eläkkeelle jäätyään. - Vanhempien merkitys kannustajina on ollut yrittäjän urallani tärkeää, Mediatehdas Dakar Oy:n toimitusjohtaja Pasi Riiali korostaa. Pasi Riialin yrittäjyys alkoi sattumalta, harrastuksen kautta. Pasi harrasti laskettelua, maastopyöräilyä ja hiihtoa. Kuvasin kavereiden suorituksia kilpailuissa ja myin sitten näitä taltiointeja osanottajille. Opiskelupaikan valinnassa painoi vaakakupissa aika paljon osittain yritystoiminnaksi muodostunut harrastus. Hain oikikseen, mutta media-alakin kiinnosti. Kävin oikiksen pääsykokeissa ja kun en päässyt sisään, pyrin medianomikouluun. Silloin alan koulutusta sai Torniossa ja Tampereella. Nykyisin koulutusta saa varmaan kymmenellä paikkakunnalla. Minä pääsin Tornioon. SE, ETTÄ PASI pyrki oikeustieteelliseen, heijastui myöhemmin työelämässä siihen, että Pasi saa yleensä paneutua työpaikalla erilaisiin sopimuksiin, joita media-alalla eri tuotannoissa kyllä riittää. Sopimusten teko näyttelee tärkeää osaa ja jos on tavoitteena formaatti, joka myydään maailmalle, on sopimusten tekoon paneuduttava. Tuotteen arvo voi myöhemmin nousta yllättävästi. Myös armeija-ajan Pasi hyödynsi opintojaan ajatellen. Hän pääsi pioneerikoulun tutkimusosastolle tallentamaan dokumentteja pioneerien toiminnasta ja sai hyvää työkokemusta myöhempää ammattiaan varten. Pasi muistelee lämmöllä opiskeluvuosiaan Torniossa: Ensimmäisenä vuotena meillä oli perusopintoja, toisena vuonna teimme juttuja omalle radio- ja TV-kanavalle sekä lehteen. Kolmantena ja neljäntenä vuonna meillä oli kuuden viikon jaksoja, joissa opiskeltiin jotakin tiettyä osa-aluetta kuten leikkaamista, käsikirjoittamista, ohjaamista jne. Työharjoittelunsa Pasi suoritti monen pojan unelmatyöpaikassa, legendaarisen F1-selostaja Matti Kyllösen yrityksessä CreaVideossa. Pasi pääsi kiertämään maailmaa F1-kisoja kuvausryhmän mukana. Maailma tuli kierrettyä kahdessa vuodessa, se oli mielenkiintoista, joskin kiireistä aikaa. 18