Maija Louekarin Hetkiä-printti kiteyttää hyvin sen mistä urbaaneissa systeemeissä, eli kaupunkijärjestelmissä on kyse. Kaupungit ovat monen eri tekijän tulos ja hyvin toimivassa systeemissä on miltei mahdotonta vetää rajoja eri tekijöiden välille tai erottaa yksittäisiä osia kokonaiskuvasta. Vasta tarkemman tarkastelun avulla alkavat yksittäiset kaupunkijärjestelmän osat hahmottua kokonaisuudesta. Louekarin työstä käy myös ilmi kaupunkien jatkuva muutos ja kaupunkijärjestelmien aikasidonnaisuus. Jokainen hetki kaupungissa on ainutlaatuinen ja jokainen hetki vaikuttaa siihen minkälainen kaupunki on tulevaisuudessa.
Jaoimme kaupunkijärjestelmän neljään osaan, jotka ovat inrastruktuuri, luonto, ihmiset ja rakennettu ympäristö. Infrastruktuurilla tarkoitamme tässä yhteydessä kaupunkien kannalta oleellista tekniikkaa, tieverkkoja ja liikennettä. Luonto kuvaa kaikkea rakentamatonta ympäristöä - luonnontilaa, eli se on se pohja, jolle kaupunkia ryhdytään rakentamaan. Ihmiset kattavat kaikki kaupunkitilassa toimivat henkilöt ja rakennetulla ympäristöllä tarkoitamme kaupunkien rakennuksia ja rakennettuja ulkoalueita. Ryhmittelimme luennoilla kuullut alustukset näiden osa-alueiden alle. Osa alustuksista sopi useamman otsikon alle ja osan alustuksista, jotka käsittelivät laajasti koko kaupunkijärjestelmää, laitoimme Urban systems -otsikon alle.
Valitsimme yhdeksi tarkastelukohteeksi T3-alueen asukkaat ja muut alueella toimivat ihmiset, sekä heidän vaikutusmahdollisuutensa alueen kehittämistyössä. Loimme jokaiselle alueelle omat vaikuttajaprofiilit ja pohdimme kuinka saisimme heidät kaikki osallisiksi hankkeeseen.
Toiseksi tarkastelun kohteeksi valitsimme rakennetun ympäristön suunnittelun ja sen kuinka alueiden vahvuuksia voitaisiin paremmin ottaa huomioon suunnittelutyössä. Pohdimme yksittäisten alueiden roolia ja niiden merkitystä koko T3-alueella. Yhtenä tärkeänä tekijänä oli alueiden hereilläoloajat. Alueet eroavat toisistaan paitsi palvelutarjontansa niin myös vuorokausirytminsä kautta.
Maankäytön suunnittelun tulisi tukea alueiden rooleja ja vahvistaa niiden identiteettiä. Tapiolan suunnittelussa tulisi välttää alueen ylikehittämistä ja muistaa alueen vanha mittakaava. Puutarhakaupungin imago tulee säilyttää ja nostaa koko T3-alueen vahvuudeksi esimerkiksi toimivien viheryhteyksien kautta. Tapiolan ja koko T3-alueen viheralueita ja muita ulkoilumahdollisuuksia tulisi kehittää vastaamaan entistä paremmin nykyisten käyttäjien toiveita ja tarpeita. Otaniemessä uudisrakentamisen sijaan voitaisiin keskittyä jo olemassa olevien tilojen käytön tehostamiseen ja vanhojen tillojen muuttamiseen uutta käyttötarkoitusta varten. Keilaniemessä huomiota voitaisiin kiinnittää ympärivuorokautisen hereilläoloajan mahdollistamaan tilojen monikäyttöisyyteen. Jokaisella palveluntarjoajalla ei tarvitse olla omaa toimitilaa, vaan esimerkiksi samassa ravintolatilassa voisi päiväsaikaan palvella lounasruokala ja ilta-aikaan ja viikonloppuisin ravintola tai baari. Alueiden vaihettumisvyöhykkeille ehdotamme kesannointia ja alueiden jättämistä tarkkojen suunnitelmien ulkopuolelle. Kesannoilla alueiden identiteetit kohtaavat ja niillä tapahtuu siirtyminen alueelta toiselle. Jotta kolmen keskustan kokonaisuus toimisi hyvin, on tärkeää että nämä rajaalueet eivät jää takapihoiksi, joita minkään alueen ihmiset eivät koe omikseen, vaan että niistä tulee risteävien alueiden yhteisiä tiloja. Alueiden asukkaat ja toimijat voisivat olla keskeisessä roolissa kesantoalueiden kehittämisessä.