Liikenneturvallisuussuunnitelman

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys MAALISKUU 2008

2

Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Lähtökohdat 2.1 Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät 2.2 Suunnitelman tavoitteet 2.3 Aiemmat suunnitelmat 2.4 Tie- ja katuverkko 2.5 Jyväskylä liikenneturvallisuussuunnitelman 2002 toteutuminen 3 Liikenneturvallisuuden kehitys ja ongelmat 3.1 Liikenneturvallisuustyö Suomessa 3.2 Liikenneonnettomuudet 3.3 Turvavälineiden käyttö 4 Liikenneturvallisuustavoitteet 4.1 Valtakunnalliset ja läänin tavoitteet 4.2 Jyväskylän tavoitteet 5 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen 5.1 Lähtökohdat ja työn organisointi 5.2 Liikenneturvallisuustyö toimialoittain 6 Liikenneympäristön kehittäminen 6.1 Liikenneverkon kehittäminen 6.2 Liittymien ja katujaksojen parantaminen 6.3 Liikenteen rauhoittaminen ja ohjaus sekä kevyt liikenne 6.4 Kunnossapito 6.5 Rautateiden tasoristeykset 6.6 Toimenpideohjelma 7 Liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksista Liitteet 3

1 Johdanto Jyväskylän liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu kaupungin, Keski-Suomen tiepiirin, Liikenneturvan ja poliisin yhteistyönä v. 2001-2002. Suunnitelma sisältää sekä liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman että ehdotuksia liikenneturvallisuustyön ja liikennevalistuksen kehittämiseksi. Suunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.11.2002. Vuoden 2002 suunnitelma on monilta osin toteutettu. Suunnitelman päivitys tavoitteiden, painotusten ja liikennejärjestelyjen parantamistoimenpiteiden osalta on katsottu tarpeelliseksi. Suunnitelman päivitystyöstä on vastannut Jyväskylän liikenneturvallisuusryhmä ja sihteerinä on toiminut Jorma Lipponen. Ryhmän kokoonpano on seuraava: Jorma Lipponen Timo Vuoriainen Viljo Viinikainen Kari Fagerholm Paula Käyhkö Rauno Saukkonen Pasi Pirtala Leena Piippa Rauni Malinen Olavi Hurtta Raportin taitto: Sirpa Sandelin Jyväskylän kaupunki / katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki / katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki / kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki / opetustoimi Jyväskylän kaupunki / SOTE Jyväskylän kaupunki / liikuntapalvelukeskus Keski-Suomen tiepiiri Liikenneturva Länsi-Suomen lääninhallitus Jyväskylän Poliisi Jyväskylän kaupunki / tonttiosasto Jyväskylän maalaiskuntaan on valmistunut kattava liikenneturvallisuussuunnitelma helmikuussa 2008. 2 Lähtökohdat 2.1 Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät Liikenneturvallisuustyön päätavoitteena on onnettomuuksien vähentäminen ja niiden seurausten lieventäminen. Onnettomuusriskiä vähentää turvallinen liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön ja liikennevälineiden sekä turvavälineiden parantaminen ja niiden käytön lisääminen. Liikennekäyttäytymiseen vaikutetaan mm. valistuksella ja valvonnalla. Liikenneympäristön turvallisuutta parannetaan hyvällä maankäytön ja liikennejärjestelyjen suunnittelulla. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu Tiehallinnon ja kaupungin yhdyskuntatoimen tehtäviin. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttavat valistuksella ja valvonnalla mm. Liikenneturva, poliisi sekä kaupungin opetustoimi, liikuntapalvelukeskus, nuorisoasiainkeskus ja sosiaali- ja terveystoimi. Liikenneturvallisuustyö on tehokkainta näiden organisaatioiden yhteistyönä. 2.2 Suunnitelman tavoitteet Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on kehittää liikenneturvallisuustyötä ja suunnitella toimenpiteitä, joilla liikenneonnettomuuksien määrä saadaan laskemaan, vaikka liikennemäärä kasvaa. Tavoitteena on: integroida liikenneturvallisuustyö osaksi kaikkien organisaatioiden toimintaa ja toiminta järjestelmiä sekä parantaa yhteistyötä. lisätä liikenneturvallisuuden tietämystä ja sen painoarvoa suunnittelussa ja päätöksen teossa. toteuttaa pitkän tähtäyksen turvallisuusvisiota (0-visio). jatkaa liikenteen rauhoittamista kaupungin alueen tie- ja katuverkolla. parantaa liikenneasenteita ja -käyttäytymistä 4

2.3 Aiemmat suunnitelmat Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (JYSELI 2010) valmistui v. 1998 ja liikenneturvallisuussuunnitelma v. 2002. Liikenteen rauhoittamis- ja saneeraussuunnitelmia on laadittu Köhniön ja Huhtasuon alueille; katukohtaisia suunnitelmia mm. Laajavuorentielle, Ahjokadulle, Vasarakadulle ja Vaajakoskentielle. Yksittäisiä töyssyjä, suojatiekorokkeita ja muita rauhoittamistoimenpiteitä on tehty runsaasti. 2.4 Tie- ja katuverkko Jyväskylän liikenneverkko muodostuu Tiehallinnon ylläpitämistä maanteistä ja kaupungin kaduista. Maanteitä on noin 80 km ja katuja 400 km. Kaupungin ylläpitämiä kevyen liikenteen väyliä on noin 280 km. Merkittävimmät Jyväskylän läpi kulkevat päätiet ovat valtatie 4 (Helsinki Oulu), vt 9 (Turku Kuopio), vt 23 (Pori Joensuu) ja vt 18 (Vaasa Jyväskylä). Ne välittävät pitkämatkaisen liikenteen ohessa myös Jyväskylän ja naapurikuntien välistä työmatka- ja asiointiliikennettä. Tie- ja katuverkon liikennemäärät ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. 2.5 Jyväskylän liikenneturvallisuussuunnitelman 2002 toteutuminen Liikennejärjestelyjen parantamista koskevan toimenpideohjelman 56 kohteesta on toteutettu yli 30 ja lisäksi on mm. aloitteiden perusteella toteutettu lukuisia muita parannuksia. Liikenteen rauhoittamista on jatkettu nopeusrajoituksia alentamalla sekä rakentamalla liikenneympyröitä, suojatiesaarekkeita ja töyssyjä. Kaupungin alueella on jo 23 liikenneympyrää. Kaupungin kunnallistekniikan investointiohjelman laatimisessa painotetaan entistä enemmän liikenneturvallisuutta ja parantamishankkeet on esitetty ohjelmassa erikseen nimettyinä kohteina. Liikenneturvallisuusryhmä on kokoontunut säännöllisesti noin kaksi kertaa vuodessa. Muutenkin yhteistyö eri organisaatioiden välillä on lisääntynyt. Esimerkiksi koulujen pihoja ja ympäristöjä on parannettu koulujen, tilapalvelun ja katu- ja puisto-osaston yhteisin toimenpitein. Asetettu liikenneturvallisuustavoite henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämisestä 40 %:lla 1990- luvun lopun tasosta vuoteen 2010 mennessä ei näytä toteutuvan, vaan taso on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kehitys on sama kuin muuallakin Suomessa. 3 Liikenneturvallisuuden kehitys ja ongelmat 3.1 Liikenneturvallisuustyö Suomessa Liikenneturvallisuustyötä tekevät ja siihen vaikuttavat hyvin monet organisaatiot ja tahot, joista merkittävimmät ovat: Liikenneturva Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennekoulut Lääninhallitukset Ajoneuvokatsastus Tiehallinto Vakuutusyhtiöt Kunnat Kiinteistöt Poliisi Kullakin toimijalla on oma roolinsa ja tehtävänsä liikenneturvallisuuden edistämisessä, kuten v. 2002 liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu. Järjestelmällinen ja jatkuva yhteistyö osapuolten välillä on erittäin tärkeää. 5

3.2 Liikenneonnettomuudet Jyväskylän onnettomuustiedot on saatu kaupungin ylläpitämästä liikenneonnettomuusrekisteristä, joka perustuu poliisin onnettomuustietoihin. Poliisin tietoon tulevat käytännössä kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet, mutta henkilövahinko-onnettomuuksista enää puolet ja kaikista onnettomuuksista noin 25 %. Poliisin rekisteröintikäytäntö aineellisiin vahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien osalta muuttui v. 2005 alussa. Kirjauskäytännön muutoksen vuoksi näiden onnettomuuksien määrä tilastossa kasvoi yli 50 %. Jyväskylässä tapahtui vuosina v. 2003 2007 kaikkiaan 2 831 onnettomuutta. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui vastaavasti 490 kappaletta eli keskimäärin 98 onnettomuutta vuodessa. Niissä kuoli 9 ihmistä eli keskimäärin 1.8 ihmistä / vuosi. Onnettomuuksien kasautumispisteitä ovat liittymät. Liitteessä 1 on esitetty liittymät, joiden onnettomuusmäärä vuosina 2005-2007 on ollut 8 tai sitä suurempi. Jyväskylän liikenneonnettomuustilastoa vuosilta 2001-2007 on liitteenä 3. Kuva 1. Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet Jyväskylässä 200 180 160 140 120 kpl 100 80 60 Tavoitetaso v. 2010 40 20 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 3.3 Turvavälineiden käyttö Liikenneturvan tutkimusten mukaan turvavälineiden käyttö on hieman lisääntymässä. Kuva 2. Turvalaitteiden käyttöprosentit Jyväskylän seudulla, lähde: Liikenneturva, 2008 100 80 87 89 88 76 % 60 40 20 24 30 39 51 2002-2006 keskiarvo 0 Turvavyön käyttö etupenkillä Turvavyön käyttö takapenkillä Pyöräkypärän käyttö Heijastimen käyttö 2007 6

4 Liikenneturvallisuustavoitteet 4.1 Valtakunnalliset ja läänin tavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt pitkän tähtäyksen liikenneturvallisuusvision seuraavassa muodossa: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelmassa 2006 2010 on esitetty tavoitteeksi, että vuonna 2010 tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on enintään 250, ja että vakavasti loukkaantuneiden määrää vähennetään jatkuvasti. Tavoitteena on alentaa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuoteen 2025 mennessä tasolle 100 kuollutta vuodessa. Suunnitelmassa on esitetty seuraavat kärkihankkeet ja ongelma-alueet: Pääteiden onnettomuuksien vähentäminen. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa. Nopeuksien hillitseminen. Päihdeonnettomuuksien vähentäminen. Ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen. Onnettomuuksien seurausten lieventäminen. Näiden osalta on suunnitelmassa esitetty lukuisia parantamistoimenpiteitä ja arvioitu niiden vaikutuksia. Kaupunkeja koskee seuraava ohje: Taajamien nopeusrajoitusten suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että perustaso rajoituksille on 40 km/h. Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuustilanne on muuta maata huonompi. Kaikkien Länsi- Suomen läänin liikenneturvallisuustyötä tekevien yhteinen tavoite on saada liikenneturvallisuusero poistettua vuoteen 2010 mennessä. Tämä merkitsee yhdessä valtakunnallisen tavoitteen kanssa sitä, että Länsi-Suomen läänissä kuolisi tieliikenteessä enintään 91 ihmistä vuonna 2010 ja 35 ihmistä vuonna 2025. 4.2 Jyväskylän tavoitteet Vuoden 2002 suunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämien vuoteen. 2010 mennessä 60 onnettomuuteen vuodessa. Kaupungilla tämä on otettu toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi, jonka toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Tavoite on osoittautunut epärealistiseksi, mikä johtuu liikenteen odotettua voimakkaammasta kasvusta sekä liikennekäyttäytymisen huononemista. Uudeksi onnettomuustavoitteeksi ehdotetaan HEVA-onnettomuuksien vähentämistä noin 20 %: lla vuosien 2003-2007 keskiarvosta eli 98:sta 80 onnettomuuteen vuoteen 2015 mennessä. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteillä voidaan vähentämistavoitteesta saavuttaa korkeintaan 20-30 %, joten suurin osa jää liikenneasenne- ja käyttäytymismuutoksien varaan. Tältä pohjalta on myös mietittävä, onko määrällinen liikenneonnettomuustavoite jatkossakin aiheellista pitää kaupunginvaltuustoon nähden sitovana. Jyväskylän liikenneturvallisuustavoitteiksi esitetään: Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen 20 % nykytasosta vuoteen 2015 mennessä. Turvavälineiden käytön lisääminen. Liikennesääntöjen noudattaminen ja hyvä liikennekäyttäytyminen. Toiminnan painopistealueiksi esitetään: Liikennekasvatustyö lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Liikennevalvonnan lisääminen ja kehittäminen, mm. kameravalvonta. Liikenteen rauhoittaminen ja ajonopeuksien alentaminen. 7

5 Liikenneturvallisuustyön kehittäminen 5.1 Lähtökohdat ja työn organisointi Asetetut tavoitteet edellyttävät vahvaa panostamista liikenneturvallisuustyöhön. Tavoitteisiin ei päästä vain liikenneympäristöä parantamalla, vaan myös tienkäyttäjien asenteiden ja liikennekäyttäytymisen tulee muuttua turvallisemmaksi ja muut liikkujat huomioon ottavaksi. Liikennekasvatusta ja tiedotusta sekä myös valvontaa on siksi tehostettava. Jokainen tienkäyttäjä voi omalla esimerkillään vaikuttaa liikenneasenteisiin ja esimerkillistä käytöstä on syytä edellyttää erityisesti ammattiliikenteen kuljettajilta. Jyväskylässä liikenneturvallisuustyötä on kehitetty liikenneturvallisuusryhmässä, johon kuuluu kaupungin eri hallintokuntien sekä poliisin, tiepiirin Liikenneturvan ja lääninhallituksen edustajat. Jokaisella em. taholla on oma roolinsa ja tehtävänsä liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta monissa asioissa yhteistyö on tarpeen. Liikenneturvallisuustyön organisointiin ei ole tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia v. 2002 liikenneturvallisuussuunnitelmaan eikä nykykäytäntöön nähden. Kuntaliitokset tosin laajentavat kaupungin liikenneturvallisuustyön toiminta-aluetta huomattavasti vuoden 2009 alusta. 5.2 Liikenneturvallisuustyö toimialoittain Yhdyskuntatoimi Yhdyskuntatoimessa liikenneturvallisuustyötä tehdään v. 2002 liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Varsinkin kaupunkisuunnitteluosaston ja katu- ja puisto-osaston toiminnalla on suuri vaikutus liikenneympäristön turvallisuuteen ja näiden yksikköjen työssä turvallisuustavoitteella on suuri painoarvo. Yhdyskuntatoimen painopistealueita lähivuosina ovat: liikenneturvallisuuden huomioon ottaminen työmaiden tilapäisissä liikennejärjestelyissä ja tiedotus niistä. liikenteen rauhoittaminen ja nopeusrajoitusjärjestelmän muutosten toteuttaminen. liikenneturvallisuuden huomioon ottaminen investointiohjelman laatimisessa sekä kaavoituksessa ja katujen suunnittelussa. katujen talvihoidon tason parantaminen asuntoalueilla. Liikuntapalvelukeskus Liikuntapalvelukeskus tekee liikenneturvallisuustyötä liikuntapaikkojen suunnittelun, ylläpidon ja käytön sekä erilaisten liikuntatapahtumien järjestämisen yhteydessä. Tapahtumien yhteydessä annetaan myös liikenneturvallisuusvalistusta erityisesti nuorille. Lähivuosina liikuntapalvelukeskuksen tavoitteena on mm. Hippoksen alueen, Huhtasuon liikuntapuiston ja Viitaniemen liikuntapuiston liikenneturvallisuustilanteen parantaminen sekä moottorikelkkailuun liittyvät asiat. Nuorisoasiainkeskus Nuorille liikkuminen on olennainen osa elämää ja sosiaalista vuorovaikutusta. Nuorten onnettomuusriski on lähes kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna. Liikenneturvallisuus on esillä nuorisotiloilla, kerhoissa, leireillä, retkillä ja muissa nuorille tarkoitetuissa toiminnoissa. Nuorille järjestetään tiedotus- ja muita tilaisuuksia mopoiluun ja pyöräilyyn liittyen sekä taitoajokilpailuja. Myös uusien kulku- ja harrastusvälineiden, kuten rullaluistimien, skeittilautojen käyttöön ja rooliin liikenteessä opastetaan. Keskusteluissa tuodaan esille alkoholin ja muiden huumaavien aineiden käytön vaikutus liikenteessä, samoin turvavälineiden merkitys. 8

Tärkeimpiä toimintamuotoja nuorisopalvelukeskuksessa ovat: Liikenneturvallisuuskoulutuksen järjestäminen nuorisotyön henkilökunnalle. Liikenneturvallisuuden tuominen esille toiminnassa ja tiedottamisessa. Järjestöjen aktivoiminen ja ohjaajien koulutus. Liikenneturvallisuuden huomioiminen toiminnan järjestämisessä ja turvallisten harrastuspaikkojen osalta. Turvavälineiden käytön motivointi. Välittää arjentietoa nuorten liikennekäyttäytymisestä. Opetustoimi Koulujen liikennekasvatus sisältyy opetussuunnitelmiin. Useissa koulujen toiminnossa otetaan huomioon turvallinen liikkuminen. Koulut järjestävät myös liikenteen teemapäiviä ja tapahtumia, joihin poliisin, tiepiirin ja Liikenneturvan edustajia pyydetään mukaan. Opetustoimen liikenneturvallisuusryhmä koordinoi liikenneturvallisuustyötä, järjestää tapahtumia ja tekee liikenneturvallisuuskatselmuksia kouluilla ja niiden lähiympäristössä. Liikenneturvallisuus on vakioaiheena myös vanhempainilloissa. Lähivuosina liikenneturvallisuustyössä panostetaan opettajien motivointiin, koulutukseen ja turvavälineiden käyttöön sekä koulumatkoilla että vapaa-aikana. Tärkeimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä opetustoimessa ja kouluilla ovat: Turvataan ja resursoidaan opetustoimen liikenneturvallisuustyöryhmän työskentely. Varmistetaan opetussuunnitelman ja varsinkin aihekokonaisuuden Liikenne ja Turvallisuus toteutuminen. Koulutetaan opettajia ja koulun muuta henkilöstöä esim. pimeän ja liukkaan kelin ajokurssit, taitoajorata polkupyörille jne. Tehostetaan liikennekasvatusta ja suunnataan tehostus ennaltaehkäisevään ja asenteita muuttavaan suuntaan. Kannustetaan järjestämään ja kehittämään turvallisuusteemapäiviä. Edistetään turvavälineiden käyttöä erilaisin tempauksin. Kehitetään yhteistyötä poliisin, Liikenneturvan ja Tiehallinnon kanssa. Jatketaan koulujen liikenneturvallisuuskatselmuksia. Päivitetään liikenneturvallisuustoimintakasseja säännöllisesti ja koulutetaan koulujen henkilökuntaa niitä hyödyntämään. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Liikenneturvallisuustyö on sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen palveluissa osa jokapäiväistä toimintaa. Liikenneturvallisuustyön painopiste on tiedottamisessa ja neuvonnassa. Pääosin toiminta jatkuu v. 2002 liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyn mukaisena. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat: Äitiys- ja lastenneuvoloissa: Vanhempien motivointi turvalliseen liikkumiseen, riskikäyttäytymisen vähentämiseen sekä vanhempien vastuun korostaminen. Tiedon lisääminen mm. turvavälineistä. Päivähoidossa: Henkilökunnan ja vanhempien koulutus ja motivointi turvalliseen liikkumiseen. Lasten liikenneturvallisuuskasvatus ja käytännön opettelu. Kehitysvammapalveluissa: Ohjaus ja opastus liikennesääntöjen noudattamiseen ja varovaisuuteen liikenteessä. 9

Vammaispalveluissa: Apuvälineiden käytön ja turvallisen liikkumisen opastus. Vammaisille esteettömän ja selkeän liikkumisympäristön huomiointi kaupunkisuunnittelussa. Kotihoidossa: Asiakkaiden ja henkilöstön tiedon lisääminen liikenneturvallisuusasioissa; neuvonta päiväkeskuksissa, kirjallinen materiaali ym. Asiakkaiden asuinympäristön liikenneongelmakohtien kartoitus ja parannusesitysten tekeminen. Henkilöstön liikkumistapaturmien ehkäiseminen. Liikenneturva Liikenneturvan päätehtävänä on vaikuttaa ihmisten liikennekäyttäytymiseen kampanjoilla, tiedotuksella, koulutuksella ja tutkimuksella. Liikenneturvan toiminta on edelleen vuoden 2002 liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyn mukaista. Kuntien liikenneturvallisuustyön tueksi Liikenneturva tarjoaa koulutusta, asiantuntijaapua ja materiaalia liikennekäyttäytymistä koskevissa kysymyksissä. Vuonna 2008 Liikenneturvan toiminnan painopisteenä on moottoriajoneuvolla liikkuvien turvallisuuden parantaminen. Käynnistyvän kampanjan aiheita ovat nopeusrajoitusten noudattaminen, turvalaitteiden käyttö sekä väsymisen aiheuttamat riskit liikenteessä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta pyritään parantamaan kypärän ja heijastimen käyttöä sekä pyöräilijöiden valojen käyttöä lisäämällä. Koulujen käyttöön tuotetaan materiaalia mm. lasten liikkumisesta sekä mopoilusta. Ikääntyneille järjestetään omia teematilaisuuksia. Lääninhallitus Lääninhallitusten tehtävänä on vastata alueidensa liikenneturvallisuustyön koordinoinnista ja seurannasta. Lääneissä tehtävän hoitaa läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunta, jossa ovat mukana keskeisimmät liikenneturvallisuuden alalla toimivat organisaatiot ja intressitahot. Neuvottelukunnan päätehtävänä on edistää ja sovittaa yhteen liikenneturvallisuuden parantamiseksi tehtävää työtä läänissä. Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuuden tilaa seurataan BSC mittaristolla, joka on sijoitettu internet-sivustolle osoitteeseen www.laaninliikenneturvallisuus.fi. Länsi-Suomen läänissä toimii liikenneturvallisuusneuvottelukunnan alaisuudessa neljä alueellista yhteistyöryhmää, joista yksi Keski-Suomen maakunnassa, lääninhallituksen Jyväskylän palveluyksikön yhteydessä. Alueellisten yhteistyöryhmien tavoitteena on oman alueensa liikenneturvallisuuden parantaminen eri tahojen yhteistyönä. Yhteistyöryhmä toimii yhteydenpito- ja yhteistyökanavana eri viranomaisten välillä. Ryhmän tehtävänä on mm. koordinoida alueellista liikenneturvallisuustyötä. määritellä toimialueellaan käytännön toimenpiteitä liikenneturvallisuustavoitteen saavuttamiseksi. tukea kuntien liikenneturvallisuustyötä. raportoida työstään Länsi-Suomen läänin liikenneturvallisuusneuvottelukunnalle raportointityökalun avulla. 10

Tiepiiri Liikenneturvallisuuden parantaminen on keskeinen tavoite kaikessa Tiehallinnon toiminnassa kuten suunnittelussa, investoinneissa, ylläpidossa ja hoidossa. Tiehallinnon nykyinen liikenneturvallisuustyö painottuu liikenneturvallisuussuunnitelmien teettämiseen, tehokkaiden toimenpiteiden kartoittamiseen ja toteuttamiseen, suunnitelmien liikenneturvallisuustarkastukseen, liikenneturvallisuusaloitteiden käsittelyyn, asiantuntijaryhmiin osallistumiseen ja lausuntojen antamiseen. Rahoituksen niukkuuden vuoksi ei laajamittaisiin toimenpiteisiin juurikaan ole mahdollisuuksia. Pienten, tehokkaiden toimenpiteiden sekä nopeusrajoitusten tarkistamisen avulla pyritään silti vähentämään onnettomuuksien määrää ja vakavuutta. Tiehallinto suunnittelee ja toteuttaa parantamistoimenpiteitä mm. onnettomuusanalyysien ja tienkäyttäjien aloitteiden pohjalta. Liikenneturvallisuuden edistäminen edellyttää laajapohjaista yhteistyötä, jota Tiehallinto tekee varsinkin liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneturvan sekä poliisin kanssa. Muita yhteistyötahoja on ministeriöistä kuntiin sekä erilaiset järjestöt. Asiantuntijana Tiehallinto tuottaa itse ja osallistuu liikenneturvallisuutta kehittävään tutkimukseen. Poliisi Poliisin tehtävänä liikenneturvallisuusasioissa ovat erityisesti liikenteen valvonta ja onnettomuuksien tutkiminen ja rekisteröinti. Poliisi osallistuu myös liikennekasvatukseen mm. kouluissa. Vuonna 2008 poliisin toiminnan painopisteenä ovat automaattisen liikennevalvonnan kehittäminen, rattijuoppojen ja ylinopeutta ajavien vähentäminen liikenteessä ja yleensä kuljettajien ajokyvyn valvonta ja siihen puuttuminen. Jyväskylässä poliisi välittää tehokkaasti tietoa liikenteen ongelmapaikoista alueen tienpitäjille (kaupunki ja tiepiiri). Liikenteen turvallisuus edellyttää tehokasta ja näkyvää liikennevalvontaa, koska kiinnijäämisriski lisää liikennesääntöjen noudattamista ja valvonta myös parantaa liikennekäyttäytymistä. Automaattinen liikennevalvonta on lisääntymässä nopeasti ja siitä on hyviä kokemuksia nopeusvalvonnassa. Jyväskylässä poliisin kameravalvontaa on Rantaväylällä keskustan kohdan kahdessa liittymässä. Kameravalvonnan laajentamista myös liikennevalojen noudattamisen valvontaan sekä katuverkolle on aiheellista harkita. Keskustelua käydään myös siitä, voidaanko kaupungeille antaa rajoitettu oikeus osallistua automaattiseen liikennevalvontaan. 6 Liikenneympäristön kehittäminen 6.1 Liikenneverkon kehittäminen Kuokkalan kehätie on ainoa merkittävä uusi pääväylä Jyväskylän alueella lähivuosina. Se parantaa liikenneturvallisuutta siirtämällä liikennettä pois asuntoalueiden läpi meneviltä pääkaduilta kuten Pohjantieltä, Pohjanlahdentieltä ja Sulkulantieltä. 6.2 Liittymien ja katujaksojen parantamien. Katuja peruskorjataan rahoituksen sallimassa laajuudessa ja suunnitelmissa otetaan huomioon liikenteen turvallisuus- ja rauhoittamistavoitteet. Kärkihankkeena on Vaajakoskentie ja muita tärkeitä saneerauskohteita ovat mm. Tyyppäläntie ja Kangasvuorentie. 11

Liittymät ovat liikenneonnettomuuksien kasautumiskohteita. Erityisen ongelmallisia ovat nelihaaraiset valo-ohjatut liittymät. Niiden muuttaminen liikenneympyröiksi parantaisi turvallisuutta merkittävästi. Vaarallisimpien liittymien (3-5 kpl) turvallisuuden parantamiseksi esitetään tehtäväksi selvitykset ja suunnitelmat, jotta ne voidaan ottaa ne investointiohjelmiin. Tarkasteltavia kohteita ovat ainakin Vesanganite Laajavuorentie ja Nisulankatu Keskikatu. Rajakadun ja Sepänkadun liittymän liikenneympyräsuunnitelma esitetään toteutettavaksi v. 2010 mennessä. 6.3 Liikenteen rauhoittaminen ja ohjaus sekä kevyt liikenne Porrastetun nopeusrajoitusjärjestelmän toteutus viedään loppuun. Asuntoalueiden pää- ja kokoojakaduilla lisätään 40 km / h nopeusrajoituksia valtakunnallisen suosituksen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan periaatepäätöksen mukaisesti. Rauhoittaminen on ensisijaisen tärkeää koulujen ja päiväkotien läheisyydessä. Näiden saattoliikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parannetaan väylänpitäjien ja kiinteistöjen yhteistyönä. Hidasteiden totuttamista jatketaan teknisen lautakunnan vuonna 2001 hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Turvallisuutta parannetaan edelleen myös liikennemerkkijärjestelyin sekä liikenteen opastuksen ja hallinnan keinoin. Kevyen liikenteen verkon puutteita korjataan ja jatketaan kevyen liikenteen laatukäytävien toteuttamista. 6.4 Kunnossapito Näkemäesteiden poistaminen säännöllisesti mm. kasvillisuutta leikkaamalla ja aurauslumivalleja madaltamalla on tärkeää. Teiden aurauksen ja hiekoituksen tason on oltava riittävän korkea ja ajoituksen oikea. Vuonna 2008 asuntokatujen talvihoidon tasoa nostetaan. Liikennemerkit ja tiemerkinnät tulee tarkistaa säännöllisesti ja korjaukset on tehtävä nopeasti. 6.5 Rautateiden tasoristeykset Haapamäen radan tasoristeysten vähentämisestä on tehty esisuunnitelma v. 2000. Kaupungin ja ratahallintokeskuksen välisissä neuvotteluja suunnitelman toteuttamisesta on jatkettava. 6.6 Toimenpideohjelma Liikennejärjestelyjen toimenpidekohteet on valittu liikenneonnettomuustietojen sekä kyselyjen perusteella. Lehdissä ja internetissä julkaistiin yleinen kysely asukkaille liikenneturvallisuuden ongelmapaikoista ja niiden parantamistoimenpiteistä ja vastauksia saatiin yli 40. Ohjelmaan on valittu pääasiassa edullisia ja nopeasti toteutettavissa olevia kohteita. Mukaan on otettu myös ne vuoden 2002 liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyt kohteet, joita ei ole toteutettu, mutta ovat edelleen ajankohtaisia. Toimenpideohjelma on esitetty liitteessä 2. Siinä esitettyjen kohteiden lisäksi tehdään muitakin parannuksia mm. aloitteiden ja onnettomuustarkastelujen perusteella. 12

7 LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSISTA Kaupungin keskustojen ja taajamien liikenneturvallisuuden kannalta tärkein asia on ajonopeuksiin vaikuttaminen. Ajonopeuksien hillitsemisellä erilaisin liikenteen rauhoittamiskeinoin parannetaan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita yleisesti ja erityisesti toimimisesteisten henkilöiden osalta. Alhaiset ajonopeudet lisäävät ympäristön viihtyvyyttä ja asumismukavuutta sekä parantavat myös liikenteen sujuvuutta liittymissä. Katuverkon osalta liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida tiehallinnon turvallisuusvaikutusten arviointiohjelman (TARVA) keskimääräisillä vähenemäluvuilla. Alla on esitetty muutamia TARVA-ohjelman laskemia esimerkkejä toimenpiteiden keskimääräisistä vaikutuksista henkilövahinko-onnettomuuksiin: yksittäinen nopeuden hidastin ilman nopeusrajoitusten alentamista vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia 10 %. kevyen liikenteen väylän rakentaminen vähentää kevyen liikenteen henkilövahinko-onnettomuuksia 30 %. nopeuden alentaminen 10 km/h:ssa vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia 10 %. suojatiejärjestely vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia 5 10 %. Keskisaarekkeiden ja kavennusten ei ole todettu juurikaan alentavan ajonopeuksia. Suojatiesaarekkeet helpottavat kuitenkin kadun ylittämistä ja soveltuvat hyvin pää- ja kokoojaväylille. Katu- ja puisto-osasto on seurannut joidenkin rakentamiensa kohteiden osalta toimenpiteiden vaikutusta onnettomuuksien määrään. Liittymien muuttaminen liikenneympyröiksi on osoittautunut tehokkaaksi toimenpiteeksi. Seuratuissa kohteissa (9 liittymää) onnettomuuksien keskimääräinen kokonaismäärä on kaikissa pienentynyt ja henkilövahinko-onnettomuudet loppuneet lähes kokonaan. Suojatiesaarekkeiden rakentaminen Sulkulantielle ja Laajavuorentielle on vähentänyt henkilövahinko-onnettomuuksien määrän puoleen molemmilla kaduilla. Laajavuorentien ja Vesangantien sekä Seppäläntien ja Kangasvuorentien vilkkaiden liittymien parantaminen kaistajärjestelyin on vähentänyt niiden henkilövahinko-onnettomuuksia. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset ovat erittäin rohkaisevia ajoneuvoliikenteen jatkuva voimakas kasvu huomioon ottaen. 13

Liitteet Liite 1 Luettelo: Onnettomuusmäärän mukaan vaarallisimmat risteykset v. 2002 2006 N:ro Liittymä Onnettomuudet 1 Seppäläntie - Ahjokatu eteläinen 8 2 Keskussairaalantie - Länsiväylä 8 3 Kalevankatu - Yliopistonkatu - Puistokatu 8 4 Tourulantie - Rantaväylän länsiramppi 9 5 Myllyjärventie - Vesimyllyntie 9 6 Tourulanntie - Rusokinkatu 9 7 Vaajakoskentie - Runkotie 10 8 Tourulantie - Vaajakosken moottoritie 10 9 Hannikaisenkatu - Vaasankatu 11 10 Seppäläntie - Kangasvuorentie 11 11 Laukaantie - Sorastajantie 11 12 Rantaväylä - Ahlmaninkatu 12 13 Seppäläntie - Vaajakoskentie 13 14 Voionmaankatu - Rautpohjankatu 14 15 Nisulankatu - Viitaniementie 14 16 Laukaantie - Seppäläntie 14 17 Hannikaisenkatu - Kalevankatu - Vapaudenkatu 14 18 Lohikoskentie - Vapaaherrantie 15 19 Vapaudenkatu - Heikinkatu 16 20 Vesangantie - Laajavuorentie 17 21 Rajakatu - Sepänkatu 20 22 Rantaväylä - Satamakatu 23 14

Liite 1 Kartta: Onnettomuusmäärän mukaan vaarallisimmat risteykset v. 2002 2006 (Pallon koko kuvaa onnettomuuksien määrää ja numero viittaa risteysluetteloon) 11 16 10 18 1 20 15 21 3 6 8 19 17 13 4 7 14 22 9 2 12 5 Jyväskylän kaupunki / tonttiosasto, lupa nro 08009 15

Liite 2 Toimenpideluettelo 1 N:ro Kohde Ongelma Toimenpide Tienpitäjä 1 2 3 Keskussairaalantie - Kramsunkatu Keskikatu väli Voionmaankatu- Nisulankatu Keltinmäentie- Vesimyllyntie Nopeudet, ylitysvaikeus Suuret nopeudet ja vilkas liikenne Huono näkyvyys, jäsentymättömyys, suuret nopeudet Bussitöyssy Kaupunki 6 000 Keskisaarekkeiden lisääminen Parantamissuunnitelema ja toteutus kaupunki 70 000 Kustannusarvio ( ) Kaupunki 1 000-150 000 4 Länsiväylä-Pajatie Länsiväylälle pyrkivät autot pyörätiellä, pyöräilijöiden nopeus Stop-merkki Pajateille Kaupunki 1 000 5 Keljonkadun länsipää Kevytväylä puuttuu Kevytväylän rakentaminen Kaupunki 35 000 6 Sepänkatu-Harjukatu Kapeat kevytväylät 7 8 9 10 11 12 Nisulankatu- Sepänkatu Nisulankatu - Keskikatu Alvar Aallonkatu - Kramsunkatu Rautpohjankatu - Jyrsijänkatu Vesangantie- Laajavuorentie Vesangantie ja Erämiehenkadun länsipää Katujen perusparantaminen Kaupunki 2 000 000 Vaarallinen liittymä Liikenneympyrä, alikulku kaupunki 700 000 Vaarallinen liittymä Liikenneympyrä kaupunki 300 000 Polkupyörien nopeudet Ylitysvaikeus, näkyvyys Hankala ja vaarallinen risteys Kevytväylä puuttuu Tärinäraidat ja varoitusmerkit Kramsunkadulla Keskisaarekkeen uusiminen ja pensasaidan siirto Parantamissuunnitelma (liikenneympyrä) Kevytväylien rakentaminen Kaupunki 5 000 Kaupunki 15 000 kaupunki 400 000 Tiepiiri ja kaupunki 1 400 000 13 Vahverontien ja Kotasenpolun risteys Huono näkyvyys, jyrkkä pyörätie Kolmiot tai STOP- merkit vahverontielle kaupunki 1 500 14 15 16 Eeronkatu- Volmarinkatu Länsiväylä- Kukkumäentie Hämeenkatu- Hannikaisenkatu 17 Pitkäkatu 18 Korkeakoskentie 19 Ahdinkadun ja Keskikadun liittymä Liittymäärjestelyt (suunnitelma on) Liittymän uusiminen laaditun suunnitelman mukaisesti kaupunki 80 000 Liittymän vaarallisuus Liittymäjärjestelyt kaupunki 50 000 Huono näkyvyys Hämeenkadulta tultaessa Pyöräilijät ajavat jalkakäytävää Kevytväyläpuutteita ym. Laaja liittymä, epäselvä vistämisvelvollisuus Näkemän parantaminen kaupunki 1 000 Pyörätien täydentäminen kaupunki 130 000 Kadun peruskorjaus kaupunki 150 000 Kärkikolmio Ahdinkadulle kaupunki 1 000 16

Liite 2 Toimenpidekartta 1 14 7 12 8 6 11 2 17 10 19 13 4 15 1 9 16 3 5 18 Jyväskylän kaupunki / tonttiosasto, lupa nro 08009 17

Liite 2 Toimenpideluettelo 2 N:ro Kohde Ongelma Toimenpide Tienpitäjä 20 Pohjantie 21 Tourulantie- Kivääritehtäänkatu - itä liittymä Nopeudet, ylitysvaikeus Autoilijat eivät huomaa Seppälästä tulevia pyöräilijöitä 22 Vaajakoskentie Suuret nopeudet ym. 2-3 keskisaareketta, 40 km/h nopeusrajoitus Pyöräily- lisäkilpi, mahdollisesti Stop-merkki Rauhoittamissuunnitelman toteuttaminen Kaupunki 50 000 kaupunki 1 000 Kustannusarvio ( ) kaupunki 2 000 000 23 Laukaantie- Kangasvuorentie Pitkä suojatie vilkkaan laukaantien yli Keskisaareke Tiepiiri 20 000 24 Messusilta Lutakon puolen portaat hankalat laskeutua, kun reunaa ei erota Reunalista kaupunki 10 000 25 Tyyppäläntie 26 27 28 29 30 Lyseo / Yliopistonkatu Hannikaisenkatu /lääkäritalo Mesikämmenen itäpää Kuokalantie- Vaajakosken moottoritie Satamakatu- Messukatu Huonot suojatie- ja pysäkkijärjestelyt, suuret nopeudet Tyyppäläntiellä Liittymäkohdan vaarallisuus Sekavat järjestelyt talon edessä Ei kevytväylää, vaarallista liikkua Rampilta huono näkyvyys Kuokkalantielle pohjoiseen Pitkä suojatie, 3 kaistan yli Saneeraussuunnitelma ja toteutus Ajoliittymän siirto Harjukadun puolelle Pyörätien parannus ja pysäköinti pois kaupunki 500 000 kiinteistö kaupunki Kevytväylän rakentaminen kaupunki (mlk) Peili tai rakenteellinen muutos Oikean kaistan poistaminen ja kolmiot pyöräilijöille Tipiiri 100 000 + pysäköintipaikkojen siirto 100 000 kaupunki 10 000 31 Laukaantie-Suluntie Huono näkyvyys ym. Liikenneympyrä Tiepiiri 300 000 32 Survontie- Kekkolantie Suuri nopeus ympyrässä Survontien suunnassa Reunakivijärjestelyt kaupunki 20 000 33 Rantaraitti / Halssilan uimaranta 34 Sulkulantie Autoilla ajetaan kevytväylää ym. Kevytväylän puute Lampitien ja Ruulahdentien väliltä Autoilla ajon estäminen, venepaikkojen poisto Kaupunki Rakennetaan kevytväylä kaupunki 35 000 18

Liite 2 Toimenpidekartta 2 23 31 25 21 22 26 28 27 30 24 33 29 32 34 20 Jyväskylän kaupunki / tonttiosasto, lupa nro 08009 19

Liite 2 Toimenpideluettelo 3 N:ro Kohde Ongelma Toimenpide Tienpitäjä 35 36 37 38 Säynätsalontie Keljonkankaalla Kinkomaantie- Kinkovuorentie Säynätsalo-Muurame tie Saaritie-Koulutie (Paukkutie) Suuret nopeudet, jkylitykset Kevytliikenneylitys Karkaussaaresta, suuret nopeudet Keskisaarekkeet Kantotien, Lähdetien ja Liekon liittymiin Keskisaarekkeellinen suojatie ym. jäsentely Tiepiiri 130 000 Tiepiiri 50 000 Kevytväylä puuttuu Kevytväylä koko matkalle Tiepiiri 700 000 Huono näkyvyys, nopeudet Liittymän jäsentely, keskisaareke suojatielle Tiepiiri ja kaupunki Kustannusarvio ( ) 40 000 20

Liite 2 Toimenpidekartta 3 35 37 36 38 Jyväskylän kaupunki / tonttiosasto, lupa nro 08009 21

Liite 3 Jyväskylän liikenneonnettomuustilastoa vuosilta 2001-2007 LUKUMÄÄRÄ Yhteensä Kevyt liikenne 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tammikuu 32 44 52 43 100 63 67 1 3 3 3 4 2 1 Helmikuu 56 34 40 55 77 67 59 4 2 3 1 0 6 1 Maaliskuu 48 29 32 35 64 57 54 6 4 3 2 3 0 5 Huhtikuu 31 26 28 20 46 50 33 6 4 2 0 4 3 6 Toukokuu 33 30 16 29 59 38 39 3 3 4 4 5 1 3 Kesäkuu 37 32 24 24 59 40 38 9 5 5 4 8 12 8 Heinäkuu 31 36 36 32 50 44 36 4 3 6 5 5 5 2 Elokuu 47 36 33 31 72 43 45 12 9 3 3 7 8 5 Syyskuu 44 22 30 42 58 55 56 11 3 6 7 8 6 4 Lokakuu 46 32 31 36 63 50 47 7 5 6 8 10 7 5 Marraskuu 38 53 38 37 56 65 57 2 5 7 6 3 4 6 Joulukuu 53 51 43 47 81 57 54 3 2 7 2 1 5 3 Yhteensä 496 425 403 431 785 629 585 *) 68 48 55 45 58 59 49 % 10,7-14,3-5,2 6,9-19,9-7,0-10,5-29,4 14,6-18,2 28,9 1,7-16,9 LOUKKAANTUNEET Yhteensä Kevyt liikenne 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tammikuu 10 9 7 11 9 12 12 0 3 2 3 2 3 1 Helmikuu 16 4 8 14 6 9 2 2 1 3 1 0 6 0 Maaliskuu 4 7 6 8 4 4 13 3 3 3 1 0 0 5 Huhtikuu 9 7 5 7 9 12 6 5 4 1 0 3 4 4 Toukokuu 5 13 5 9 13 5 5 3 4 4 3 4 1 3 Kesäkuu 8 13 7 9 9 23 10 4 4 4 4 5 10 6 Heinäkuu 11 6 10 8 7 17 6 4 3 4 5 4 5 1 Elokuu 27 20 11 11 13 13 9 12 8 4 3 8 6 3 Syyskuu 19 6 9 10 14 12 6 9 3 5 5 6 5 2 Lokakuu 10 9 6 12 15 12 12 5 4 5 7 10 5 4 Marraskuu 9 14 11 5 13 21 10 2 2 6 3 2 4 3 Joulukuu 9 9 18 10 13 6 4 3 2 4 2 1 3 2 Yhteensä 137 117 103 114 125 146 95 52 41 45 37 45 52 34 % 19,1-14,6-12,0 10,7 9,6 16,8-34,9-16,1-21,2 9,8-17,8 21,6 15,6-34,6 Kuolleet 2 5 0 2 1 1 5 2 3 0 1 1 1 2 HENKILÖVAHINKOON JOHTANEET Yhteensä 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Tammikuu 7 8 6 9 7 10 11 Helmikuu 11 4 7 10 5 9 2 Maaliskuu 5 5 6 6 4 4 12 Huhtikuu 8 6 5 5 6 8 6 Toukokuu 5 8 5 7 12 5 4 Kesäkuu 8 10 7 7 9 16 10 Heinäkuu 9 6 10 8 7 12 5 Elokuu 23 16 8 7 12 12 7 Syyskuu 16 4 10 9 13 12 6 Lokakuu 10 8 5 10 11 12 8 Marraskuu 9 7 11 6 8 13 10 Joulukuu 5 7 13 8 10 5 3 Yhteensä 116 89 93 92 104 118 84 % 12,6-23,3 4,5-1,1 13,0 13,5-28,8 *) Poliisin kirjauskäytäntö muuttui 1.1.2005, tiedot eivät ole vertailukelpoisia edellisvuosiin. 29.1.2008 YKT / Kapu 22