Hallitus 86 08.04.2015 Hallitus 106 06.05.2015 Päätös yhteishankintaan liittymisestä: itsehoidon sähköiset palvelut osaksi hyvis.fi kokonaisuutta 389/02.08.00.07.02/2015 EKSTPHAL 86 Tausta Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään kohdistuu kovia muutospaineita. Sote-uudistuksella pyritään osaltaan vastaamaan muutospaineisiin rakenteita ja lainsäädäntöä muuttamalla. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle 4.12.2014, mutta esitys ei mennyt läpi. Uudistuksen suunnittelu ja toimeenpano jatkuvat seuraavan eduskuntakauden aikana. Vasta julkaistussa Sosiaali- ja terveysministeriön Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategiassa todetaan, että Viime vuosien vaikea talouskehitys, kestävyysvaje ja tulevaisuuden kasvava palvelutarve muodostavat yhtälön, jonka ratkaiseminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia ja uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen organisoinnissa ja tuotannossa. Pieni vähemmistö kansalaisista kuluttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suurelle enemmistölle tämä näyttäytyy palvelun huonona saatavuutena ja pitkinä jonoina. Sosiaali- ja terveydenhuollolle asetetut uudistustavoitteet saavutetaan vain lisäämällä kansalaisten vastuunottoa terveydestään sekä palvelutuotannon tehokkuutta, tuottavuutta ja toimintatapoja kehittämällä. Lisäksi hoitotuloksia täytyy pystyä parantamaan. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen hoitotulokset kansansairauksien osalta ovat monelta osin vaatimattomia (Health at Glance Europe 2012). Teknologia luo erilaisia mahdollisuuksia sekä kansalaisten että ammattilaisten toimintatapojen muuttamiseen. Itsepalvelua ja automaatiota lisäämällä voidaan joitakin ammattilaisten perinteisesti tekemiä tehtäviä nopeuttaa, siirtää kansalaisten itsensä tekemiksi tai automatisoida kokonaan. Näin siirretään ammattilaisten resursseja tehokkaampaan käyttöön ja mahdollistetaan toimintaprosessien uudelleen organisointi. Ajantasaisemman tiedon kautta voidaan parantaa palvelun vaikuttavuutta ja erilaisia palvelukanavia rakentamalla nopeuttaa ja helpottaa kanssakäymistä kansalaisten ja ammattilaisten välillä. Teknologia on kuitenkin muutoksen mahdollistaja, joka tukee toiminnallisten muutoksen syntymistä mutta ei itsessään muuta mitään.
Kansalaisten odotukset palveluja kohtaan ovat niin ikään muuttuneet ja yksilöllistyneet. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sähköiset palvelut eivät ole kehittyneet samaan tahtiin kuin esimerkiksi pankki- tai veropalveluissa. Kansalaiset ovat tottuneet ajasta ja paikasta riippumattomiin palveluihin, jotka ovat usein heille räätälöityjä. Asiakas- ja potilaslähtöinen toimintatapa korostaa kansalaisen autonomiaa sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä, jossa ammattilaisella on perinteisen auktoriteettiaseman sijasta valmentajan rooli. Sote-tieto hyötykäyttöön strategian mukaan kansalaisille tulee mahdollistaa asuinpaikasta riippumaton mahdollisuus palveluiden antajien kanssa tapahtuvaan sähköiseen asiointiin ja sähköisiin omahoitopalveluihin. Palvelut tulee toteuttaa kehittää ja hankkia yhteistyössä hyödyntäen kansallista palveluarkkitehtuuria ja modulaarisuuden periaatetta. Sote-tieto hyötykäyttöön strategian kuvaaman tavoitetilan toteutuminen edellyttää kansallista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevien organisaatioiden välillä. Sote-tieto hyötykäyttöön strategian toteuttamisen yhtenä työvälineenä toimii Kuntaliiton yhteydessä toimiva kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi ( AKUSTI ). AKUSTI-foorumi (www.kunnat.net/akusti) on sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien rahoittama yhteistyöfoorumi, joka toimii yhteistyön ja päätöksenteon kotipesänä alue- ja organisaatiorajat ylittävissä yhteistyökohteissa. Eksote on ollut edelläkävijä Suomessa kehittämässä sähköisiä asiointipalveluita kuntalaisten käyttöön ja muuttamassa ammattilaisten toimintaprosesseja uudessa toimintaympäristössä. Eksoten yhdessä muiden sairaanhoitopiirien kanssa Hyvis.fi-alustalle ( Hyvis ) kehittämät sähköiset palvelut (kuten sähköiset (esitieto)lomakkeet, turvallinen viestinvälitys, rajoitettu sähköinen ajanvaraus) liittyvät pitkälti potilaan/asiakkaan hoito-/asiointiketjun aikaisiin tapahtumiin eli aikaan, jolloin kuntalainen on jo siirtynyt Eksoten palvelujärjestelmän asiakkaaksi. Eksoten ohella Hyviksen kehitystyössä ovat olleet mukana pääsääntöisesti sairaanhoitopiirit. Näin ollen kuntien perustoimintaan kuuluvat sähköinen terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja kroonisten sairauksien tukipalvelut ovat jääneet kehityspainotuksissa vähemmälle huomiolle. Tällä hetkellä Hyviksessä on rajoittuneesti (lähinnä kokeilukäytössä) tai ei juuri ollenkaan mukana kuntalaisten itsehoitoon (sosiaalitoimen osalta itseasiointiin) liittyviä palveluita kuten sähköinen terveystarkastus, oirekyselyt, palveluarviot tai terveysvalmennus. Juuri nämä palvelut ovat kuitenkin tulevaisuudessa niitä merkityksellisimpiä, koska näiden palveluiden
kautta pyritään mahdollisimman pitkälti pitämään kuntalaiset poissa palvelujärjestelmän piiristä. Tavoitteet Koska itsehoitopalveluita ei ole kokonaisvaltaisesti toteutettu Hyvikseen, on tämä selkeä puute Hyviksen sähköisten palveluiden palvelutarjoamassa. Todennettujen puutteiden täyttämiseksi on eri kuntien yhteisaloitteesta, AKUSTI-foorumin kautta, suoritettu vuoden 2014 ja 2015 alussa Omahoidon ja digitaalisten arvopalveluiden -määrittelyprojekti ( ODA-projekti ). Määrittelyprojektin tavoitteena on ollut rakentaa yhteistyömalli sekä toiminnalliset määrittelyt ja kuvaukset itsehoidon sähköisille palveluille. Määrittelyprojektin lopputuloksena on syntynyt määrittelydokumentaatio, jonka pohjalta kuntien yhteistyökonsortio voi siirtyä itsehoidon sähköisten palveluiden kilpailuttamiseen ja sähköisten palveluiden hankintaan ja käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana määrittelyprojektissa varmistamassa laadittujen tavoitteiden ja määritellyn arkkitehtuurin kytkeytyvyydestä kansalliseen arkkitehtuuriin. Määrittely on toteutettu siten, että Eksoten tapauksessa hankittavat itsehoidon palvelut tulevat täydentämään ja olemaan osa kehitettyä Hyvis.fi-alustaa ja sen palveluita. Määrittelyssä on myös huomioitu kansallisesti Suomeen toteutettavien sähköisten palveluiden (Kansallisen Terveysarkiston, Kanta) integroituminen ODA-projektissa määriteltyihin itsehoitopalveluihin. ODA-konsortion jäseniä ovat Espoo, Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Kuopio, Joensuu, Hämeenlinna, Eksote ja YTHS. Konsortion toiminnan rahoittamiseen on osallistunut Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto (SITRA). ODA-konsortio valitsi määrittelyvaiheeseen vastuuorganisaatioksi Espoon kaupungin, joka toimi hankehallinnoijana rahoittajan suuntaan. Määrittelyvaiheen aikana on todettu, että projektin ohjausryhmään kutsutaan hankintavaiheessa edustus edellä mainittujen organisaatioiden lisäksi Tekesistä, STM:stä, Sitrasta, VM:sta, Kelasta, THL:sta sekä Kuntaliitto/Akustista. ODA-projekti on käynnistynyt organisaatioiden yhteisestä halusta määritellä, toteuttaa, ylläpitää ja jatkokehittää yhdessä itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen sähköisten palvelujen kokonaisuus, ja samalla toteuttaa laajamittainen toiminnallinen muutos. Nykyisellä
toimintamallilla, erikseen tekemällä, on päädytty tilanteeseen, jossa käytössä olevien erilaisten järjestelmien määrä on suuri, toiminnallisuudet usein puutteellisia sekä kehittäminen usein haastavaa ja kallista. Yhdessä tekemällä saadaan parempi neuvotteluvoima järjestelmätoimittajiin ja leveämmät hartiat toteuttaa palvelut kansalaisen ja kuntien, ei tietojärjestelmätoimittajien ehdoilla. Näin varmistetaan myös palvelun laajamittainen käyttöönotto kansallisesti. Keskeiset yhteiset palvelut päätetty määritellä ja toteuttaa yhdessä kansalliseen palveluarkkitehtuurin pohjautuen siten, että kansallisista palveluista ja ODA-palveluista muodostuvan ekosysteemin avulla voidaan mahdollistaa myös yritysten tuottamien terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitoon tarkoitettujen innovatiivisten sovellus- ja teknologiaratkaisujen hyödyntäminen osana yhteentoimivaa kokonaisuutta. ODA-projektissa luodaan ja tuotteistetaan edellä kuvattuun tarpeeseen ratkaisuna uusi toimintamalli, joka sisältää kokonaisvaltaisen toiminnallisen muutoksen teknologisen ratkaisun tukemana. Perinteinen, ammattilaiskeskeinen, pitkälti puhelimeen ja fyysisiin vastaanottoihin perustuva toimintamalli muotoillaan uudelleen. Kansalainen tuodaan palvelukokonaisuuden keskiöön. Uuden toimintamallin myötä saatavuus ja tuottavuus paranevat merkittävästi. Palvelukokonaisuus hyödyntää jatkuvasti sekä ammattilaisten järjestelmistä tulevaa että kansalaisen itse antamia tietoja. Automaattisen päättelyn kautta ammattilaisilla oleva tieto tuodaan kansalaisen saataville ajasta ja paikasta riippumatta ilman, että kontaktia ammattilaiseen tarvitaan välttämättä lainkaan. Osa kansalaisista siirtyy itsepalvelun piiriin saaden tarvitsemansa tiedon ja avun sähköisen arvopalvelun kautta eikä tule palvelujärjestelmän piiriin lainkaan. Palvelujärjestelmän piiriin tulevien kansalaisten osalta käyntien määrää voidaan vähentää, käyntien pituutta lyhentää ja osa ammattilaisen perinteisesti tekemistä töistä siirtää kansalaisen itsensä tekemäksi. Keskeistä on taata tarkoituksenmukainen palvelu kunkin kansalaisen yksilölliseen tilanteeseen. Näin resursseja jää enemmän niiden kansalaisten palvelemiseen, jotka todella tarvitsevat ammattilaisen apua. Ammattilaiset ovat siis edelleen kansalaisen tukena silloin kun heitä tarvitaan.
Kuva 1. Toimintamalli nyt ja tulevaisuudessa ODA-projektissa kehitetään ja tuotteistetaan yhdessä organisaatioiden kanssa itsehoidon ja valmennuksen palvelukokonaisuus, jota ei ole valmiina markkinoilla olemassa. Joitakin palvelukokonaisuuteen kuuluvia elementtejä on kokeiltu markkinoilla pienessä mittakaavassa mutta tyypillisesti ne ovat korkeintaan alueellisia projekteja, jotka ovat usein jääneet irrallisiksi sekä teknisestä että toiminnallisesta ympäristöstään. Yhteisten määrittelyjen puutuessa ne eivät ole tulleet otetuksi käyttöön laajemmin. Ne myös vaativat merkittävää kehittämistyötä. Itsehoitopalvelut on valittu ODA-kokonaisuuteen koska niissä nähdään suuri potentiaali vaikuttavuuden näkökulmasta eikä niitä vielä kehitetä muissa kansallisissa projekteissa. Eksote on aktiivisesti kehittänyt sähköisiä palveluita muiden sairaanhoitopiirien kanssa mutta yhteistyö ODA-projektin laajuisessa kokonaisuudessa on peruskuntien osalta paljon harvinaisempaa. ODA-projektissa murretaan perinteistä kuntien kehittämisen paradigmaa, jossa kunnat määrittelevät, kehittävät ja toteuttavat palvelut yksin, vain omaan ympäristöönsä sopivina. ODA-projekti toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä, jossa on mukana iso kaupunki jokaiselta tulevalta sote-alueelta. Näin voidaan taata palvelujen laaja leviäminen ja käyttöönotto kansallisesti. Toteuttava ratkaisu on sellainen, jolla mukana olevat toimijat voivat kokonaan tai osittain korvata olemassa olevia ratkaisujaan. Ratkaisu on laajemminkin sote-organisaatioiden käyttöön valtakunnallisesti käyttöönotettavissa oleva ja se perustuu yhteiseen kokonaisarkkitehtuuriin. Ratkaisua voidaan käyttää sekä alueellisten että kansallisten palvelunäkymien/ portaalien kautta (Eksoten tapauksessa Hyvis). Ratkaisu integroituu valtakunnallisiin palveluihin, tärkeimpinä sade-hankkeen palvelut,
Kanta, kansallinen omien terveys- ja hyvinvointitietojen hallinta-alusta sekä kansallinen palveluväylä. AKUSTI-foorumin ohjausryhmä on käsitellyt ODA-hankkeen määrittelyvaiheen käynnistämistä toukokuussa 2014 ja toteutusvaiheen käynnistämistä joulukuussa 2014. Toteutusvaihetta koskeva etenemissuunnitelma on tarkoitus vahvistaa ohjausryhmän kokouksessa huhtikuussa 2015. Projektin vaikuttavuus perustuu toisaalta kansalaisten hyvinvoinnin paranemiseen erityisesti kansansairauksien osalta sekä toisaalta siihen, että kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelun joustavasti ja nopeasti laajemman palveluvalikoiman kautta. Seuraavassa olevassa taulukossa esitetään projektin hyödyt eri toimijoiden näkökulmista.
Kansalaisen/ asiakkaan näkökulma Soteammattilaisen näkökulma Soteorganisaation näkökulma Yhteiskunnan näkökulma Yritysten näkökulma Ajasta ja paikasta riippumattomat nopeat palvelut Ammattilaisten tieto, ts. luotettava tieto kansalaisten/ asiakkaiden saataville ilman kontaktia ja nopeasti Uudet tavat saada yhteys ammattilaisiin Joustavat ja nopeat palveluketjut Oman roolin ja vaikutusmahdollisuuksien parantuminen Oman datan omistajuus Hoidon ja arvioinnin laadun ja tasalaatuisuuden parantuminen ja parantunut potilasturvallisuus Resurssin allokoituminen tehokkaampaan ja mielekkäämpään käyttöön Integroitu palvelukokonaisuus, ei erillisiä komponentteja, älykkyys Parempi valmistautuminen vuorovaikutustilanteisiin asiakkaiden kanssa puolin ja toisin, mahdollisuus tehostaa omaa ajankäyttöä Hoidon seurannan tehostuminen Työn joustavuus paranee Lisääntynyt tietomäärä ja päätöksenteon tuki parantavat hoidon/ palvelun laatua Tuottavuuden parantuminen Työkalut toiminnan uudelleen muotoilulle ja tehostamiselle Työkalut kasvavan kysynnän hallinnalle Työkaluja sote-integraatioon Saavutettavuuden parantuminen Kansallinen yhteistyö ja neuvotteluvoima Tiedolla johtamisen mahdollistaminen, vaikuttavien välineiden ja hoitotapojen tunnistaminen Paremmat ja vaikuttavammat palvelut asukkaille Pitkäaikaissairauksien hoitotulosten paraneminen Kansalaisten oman vastuunoton lisääntyminen omasta hyvinvoinnistaan Syntyy julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteinen hyvinvointipalvelujen ekosysteemi Uuden yritystoiminnan syntyminen Tiedolla johtamisen mahdollistaminen Hyvien käytäntöjen yhteen tuominen ja toimintamallien sekä palvelutuotannon yhdenmukaistuminen Päällekkäisen kehittämistyön väheneminen Uuden palvelukokonaisuud en kehittäminen => teknologinen kehitystyö valitussa toimittajajoukossa Systemaattisesti kerätty tieto kansalaisten/ asiakkaiden tarpeista => tarpeet ja tilaus uusille tuotteille ja palveluille, jotka luovat yrityksille uutta liiketoimintaa Kansainvälisesti uuden palvelukokonaisuud en syntyminen ja uudet kv-liiketoimintamah dollisuudet Uutta liiketoimintaa myös alueellisille yhtiöille palvelukokonaisuud en kansallisen jalkauttamisen kautta sekä toiminnallisen muutoksen että teknisten käyttöönottojen Uutta liiketoimintaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rajapintaan. Kansallisen terveystilin kautta mahdollisuus liittyä ekosysteemiin pienillekin toimijoille ja saada tuotteet/ palvelut kansalaisten tietoisuuteen ja kokeiltavaksi Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön mahdollistaminen uudella tavalla, ohjaus kaupallisiin sovelluksiin julkisesta palvelusta
Taulukko 1. ODA-projektin hyödyt Projektin määrittelyvaiheessa tehdyn kustannushyötylaskelman mukaan ODA-palvelukokonaisuudella on mahdollisuus saavuttaa noin kolmenkymmenen (30) miljoonan euron vuosittaiset kustannushyödyt hankintakonsortion toimintalaajuudessa. Laskelmasta puuttuvat Kuopion ja YTHS:n osuudet, jotka ovat kokonaisuuden kannalta merkittävät. Analyysi perustuu kunnista kerättyihin taustatietoihin sekä yhdessä asetettuihin tavoitetasoihin itsepalvelun osuuden lisäämisestä, puhelin- ja vastaanottokontaktien vähenemisestä sekä tehostumisesta. Luvussa ei ole huomioitu ennaltaehkäisevän toiminnan tehostumisen vaikutuksia (hyvinvointitarkastus) eikä hoidon tehostumisen vaikutuksia, jotka voivat pitkällä aikavälillä kasvattaa kustannushyötyjä merkittävästi. Tarkempi vaikuttavuuskehikko sekä kustannushyötylaskelma ovat saatavissa pyydettäessä Eksoten tietohallintojohtajan kautta ODA-hankeorganisaatiolta. ODA-konsortio on osana määrittelyprojektia Espoon kaupungin johdolla kontaktoinut erilaisia suomalaisia hankerahoitusta antavia organisaatioita. Kontaktoinnin lopputuloksena on todettu, että ODA-projektin lopputuloksien uutuusarvon ja Taulukon 1 mukaisten laaja-alaisten hyötyjen kautta Tekes on kiinnostunut ODA:n tavoitteellisista lopputuloksista mahdollisen hankerahoittajan roolissa. Hankinta ODA-määrittelyprojektin jälkeiseen yhteiseen hankintakonsortioon ovat maaliskuussa 2015 olevan näkemyksen mukaan liittymässä Espoo, Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Joensuu, Hämeenlinna, Kuopio, Eksote ja YTHS. Organisaatioiden lopulliset kannat vahvistuvat huhtikuun 2015 aikana kun kukin organisaatio vie asian käsittelyyn päätöksentekoelimiinsä. Alustavan aikataulun mukaisesti mahdollisen konsortion suorittaman hankinnan aikataulu on laadittu seuraavasti: 1. Hankintavaihe 05-12/2015 2. Hankittavan järjestelmän kehittäminen 2016 3. Hankittavan järjestelmän käyttöönotto tuotannollisten pilottien kautta kunkin konsortioon osallistuvan organisaation toimesta 2017-2018. Hankinta on tarkoitus toteuttaa hankintakonsortion toimesta niin, että Hankintayksikkönä toimii KL-Kuntahankinnat Oy, joka Kuntaliiton omistamana toimijana toimii kunnallisena yhteishankintayksikkönä.
Hankintajärjestelyn kautta hankittavien sähköisten palveluiden käyttöön voi myöhemmin liittyä myös muita kunnallisia yksiköitä hankintakonsortion ulkopuolelta. Järjestelmän toteuttamiseen liittyen konsortion jäsenet perustavat hanketoimiston, joka vastaa yhteisesti hankinnasta ja järjestelmän toteuttamisen ohjauksesta kilpailutetun toimittajan suuntaan. Myöhemmässä vaiheessa hankintaa konsortion jäsenet tutkivat mahdollisuutta siirtää kilpailutettu ja toteutettu järjestelmä- ja palvelukokonaisuus jonkin konsortion vaikutuspiirissä olevan kunnallisen inhouse ICT yhtiön (kuten Medi-IT, Medbit tai Istekki) hoidettavaksi. Osana määrittelyprojektia ODA-konsortio kartoitti markkinoilla olevien ratkaisuiden tilannetta ja hintatasoa ns. tietopyynnöllä. Tietopyyntöjen vastauksien perusteella ODA-konsortio on arvioinut hankittavan kokonaisuuden hinnan (sisältäen hankintaorganisaation oman projektihenkilöstön kustannuksen) muodostuvan kolmen (3) vuoden hankintakauden aikana seuraavaksi: 1. Hanketoimiston kautta tulevan yhteisjärjestelmähankinnan ja toteutusprojektin arvo konsortioon osallistuville organisaatioille (3 vuoden aikajakso): 4 500 000 euroa a. Ohjelmiston hankinta: 3 700 000 euroa b. Hanketoimiston kustannukset (palkat jne.): 800 000 euroa 2. Eksoten osuus hanketoimiston kautta tulevasta yhteishankinnasta on noin 215 000 euroa. Järjestelmän yhteishankinnan lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Eksoten tuotannollinen pilotti (=käyttöönotto), jonka hinnaksi ODA-konsortio on arvioinut organisaatiokohtaisesti olevan (3 vuoden aikajakso): 620 000 euroa 1. Eksoten sisäiset palkkakustannukset: 460 000 euroa 2. Teknisen ratkaisun käyttöönoton aikaisia ylläpitokustannuksia: 160 000 euroa Organisaatiot hakevat Tekes-rahoitusta tuotannollisten pilottien kustannuksiin (620 000 euroa). Tekes-rahoituksen osuus voi olla 50% esitetystä kokonaiskustannuksesta. Mikäli Tekes rahoitus toteutuu, rahoittaa Tekes 620 000 euron projekti osuudesta 310 000 euroa, jolloin Eksotelle jää omarahoitusosuudeksi 310 000 euroa. Tästä summasta teknisen ratkaisun osuus on 80 000 euroa. Yhteensä ostopalveluihin käytettävän summan on arvioitu olevan
295 000 euroa (215 000 euroa (yhteishankinta) + 80 000 euroa (käyttöönoton ylläpitokustannukset)), mikäli Tekes rahoitus toteutuu hakemuksen mukaisesti. Mikäli Tekes rahoitus ei toteudu ollenkaan on ostopalveluihin käytettävä summa arvion mukaisesti 375 000 euroa (215 000 euroa (yhteishankinta) + 160 000 euroa (käyttöönoton ylläpitokustannukset). Eksoten projektiin käyttämä henkilöstö muodostuu tietohallinnon ja kehittämisyksikön henkilöstöstä vahvistettuna tarvittavalla osaamisella toiminnallisista yksiköistä. Eksoten taloussuunnitelmassa on varauduttu sähköisen asioinnin kehittämiseen investointiohjelmassa seuraavasti: Vuosi 2015: 350 000 euroa Vuosi 2016: 200 000 euroa Vuosi 2017: 100 000 euroa Vuosi 2018: (tätä ei ole vielä arvioitu) Talousarvion investointiosuuteen alustavasti allokoitu rahoitus tuleville vuosille riittää ODA-kokonaisuudenhankintaan Eksoten osalta koskien ostopalveluita. Mikäli hankintakonsortion tekemät arviot muuttuvat, käytetään vapautuva raha muihin investointitarpeisiin tai mikäli toteuma ylittää arvion, vähennetään Eksoten muita investointeja vastaavin osin, jotta kokonaisinvestointibudjetti ei ylity. Hankinta ajoittuu vuosille 2015 ja 2016. Hankintakonsortiossa Espoon kaupunki toimii hankehallinnoijana ja KL-Kuntahankinnat Oy yhteishankintayksikkönä. Mikäli ODA-konsortion rakenne, hankinnan arvo tai jokin muu tekijä muuttuu merkittävästi ennen hankinnan aloittamista, tuodaan kokonaisuus uudestaan Eksoten hallituksen arvioitavaksi. Tj Hallitus Hallitus: - päättää hankkia ODA-määrittelyprojektin mukaisen itsehoidon sähköisten palvelujen kokonaisuuden, hankinnan arvo 375 000 euroa, yhteishankintana osana ODA-konsortiota, KL-Kuntahankinnat Oy:n toimiessa yhteishankintayksikkönä, ja - valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan hankintasopimuksen. Hallitus päätti jättää asian pöydälle. Valmistelija/lisätiedot: Toni Suihko, tietohallintojohtaja, p. 040 703 5159 etunimi.sukunimi@eksote.fi
Tiedoksi Kehittämisjohtaja Tuula Heinänen, Espoon kaupunki Projektipäällikkö Hanna Nordlund, Espoon kaupunki Erityisasiantuntija Karri Vainio, Kuntaliitto Tietohallintojohtaja Toni Suihko IT Palvelupäällikkö Riitta Lehtonen EKSTPHAL 106 Tj Hallitus Hallitus: - päättää hankkia ODA-määrittelyprojektin mukaisen itsehoidon sähköisten palvelujen kokonaisuuden, hankinnan arvo 375 000 euroa, yhteishankintana osana ODA-konsortiota, KL-Kuntahankinnat Oy:n toimiessa yhteishankintayksikkönä, ja - valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan hankintasopimuksen. Hyväksyttiin. Valmistelija/lisätiedot: Toni Suihko, tietohallintojohtaja, p. 040 703 5159 etunimi.sukunimi@eksote.fi Tiedoksi Kehittämisjohtaja Tuula Heinänen, Espoon kaupunki Projektipäällikkö Hanna Nordlund, Espoon kaupunki Erityisasiantuntija Karri Vainio, Kuntaliitto Tietohallintojohtaja Toni Suihko IT palvelupäällikkö Riitta Lehtonen