ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS. Kielikasvatus

Samankaltaiset tiedostot
Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKASVATUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS VL.7-9

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 7 9

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla (VL) 1 9

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI VIERAAT KIELET MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIETO

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Laaja-alaisen osaamisen tehtävä ja tavoitteet LUONNOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIKSI 2014 ( )

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Lisäys Turun perusopetuksen opetussuunnitelman lukuun

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (1 2lk) KIELIKASVATUS

Horisontti

KANTOKASKEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

6.3 Arvioinnin kohteet

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy

JUOMAKELPOINEN VESI. Itä-Suomen yliopisto. Ilmiölähtöisyys luonnontieteiden ja matematiikan aineenopettajakoulutuksessa - projektioppimiskokonaisuus

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT VANTAANKOSKEN KOULUSSA

Monilukutaito. Marja Tuomi

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetuksen tavoitteet

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9. Tampere, Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Vesilahti, Orivesi

Opetus vuosiluokilla 7-9

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Oppiaineet vuosiluokilla 3-6

LIITE 3 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

15. Vuosiluokat Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe sekä vuosiluokkien 7 9 tehtävä... 4

Sisällys. 15. Vuosiluokat Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe sekä vuosiluokkien 7 9 tehtävä... 4

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

SEIKKAILUJEN AAPINEN JA LUKUKIRJA JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Turun perusopetuksen opetussuunnitelma

Äidinkieli ja kirjallisuus - koontitaulukko (vuosiluokat 3-6)

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Oppiaineet vuosiluokilla 7-9

30. MARRASKUUTA LUOKKALAISTEN PITKÄN (2 TUNNIN) VALINNAISEN KURSSIT

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-6 Suomen kieli ja kirjallisuus

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala

Arkistot ja kouluopetus

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Lisäysehdotus Turun perusopetuksen opetussuunnitelmaan

MYLLYTULLIN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA- ARVOSUUNNITELMA

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

ARVIOINTI veso-iltapäivä alakoulut OPS 2016

Turun perusopetuksen opetussuunnitelma

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Siikajoen opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2016 täydentävä suunnitelma

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

w w w. k e r h o k e s k u s. f i M a r j o K e n t t ä l ä K o u l u n k e r h o k ä s i k i r j a

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Transkriptio:

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -ppiaineeseen kuuluvat Maunulan yhteiskulussa kaksi eri ppimäärää: sumen kieli ja kirjallisuus sekä sumi tisena kielenä ja kirjallisuus. Lisäksi tarjtaan peruspetusta täydentävää ppilaan man äidinkielen ja ktikielen petusta. Maahanmuuttajille vidaan pettaa jk kknaan tai sittain sumen kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkitetun sumi tisena kielenä ja kirjallisuus -ppimäärän mukaisesti. Oppilaan hultaja valitsee ppimäärän. Oppilaan hultajalle tulee krstaa, että ppimäärän valinta n pysyväislunteinen ja siirryttäessä ppimäärästä tiseen tulee tarkastella kielitaidn eri sa-alueiden kehittymistä. Kielikasvatus Kielitaidn kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prsessina. Mnikielinen kmpetenssi kehittyy ktna, kulussa ja vapaa-ajalla. Se kstuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasisista taidista. Kulun kieltenpetuksen lähtökhtana n kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa ppilaiden kielitietisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä sekä mnilukutaidn kehittymistä. Oppilaat ppivat tekemään havaintja erikielisistä teksteistä ja vurvaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedn käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapja ppia kieliä. Oppilaat käyttävät eri kielten taitaan kaiken ppimisen tukena eri ppiaineissa. Oppilaita hjataan lukemaan kielitaidlleen spivia tekstejä ja hankkimaan piskelussa tarvittavaa tieta eri kielillä. Oppilaita hjataan tiedstamaan sekä maa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien mnikerrksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tudaan esiin petuksessa. Opetus tukee ppilaiden mnikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös ppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa ppilaiden luttamusta miin kykyihinsä ppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaita rhkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri ppiaineiden yhteistyötä. Oppiaineen yleinen kuvaus Tehtäväkuvaus, ppimisympäristöihin ja työtapihin liittyvät tavitteet sekä hjaus, eriyttäminen ja tuki sekä ppilaan ppimisen arviinti kskevat kaikkia äidinkieli ja kirjallisuus -ppiaineen ppimääriä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden petuksen tehtävänä n kehittää ppilaiden kieli-, vurvaikutus- ja tekstitaitja ja hjata heitä kiinnstumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintjen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luvuutensa kehittämiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden petus vastaa yhteistyössä muiden ppiaineiden ja ktien kanssa ppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä mnikulttuurisessa ja mediituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus n mnitieteinen tait-, tiet- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä vat mnimutisten tekstien tulkitsemisen ja tuttamisen sekä tiedn hankinnan ja jakamisen taidt. Ikäkaudelle ja kielitaidlle sveltuva kirjallisuus vahvistaa luvuuden ja mielikuvituksen mnipulista kehittymistä ja laajentaa ppilaiden käsitystä man kielellisen ilmaisunsa mahdllisuuksista. Kirjallisuus yhdistää ppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista. Oppilaita rhkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vurvaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta ppilaita hjataan ymmärtämään mien kielellisten ja viestinnällisten valintjen vaikutuksia tisiin ihmisiin. Metakgnitiivisista taidista äidinkielen petuksessa painttuvat tekstien tulkitsemisen ja tuttamisen strategiset taidt. Kielitiedn petuksen tehtävänä n tukea ja kehittää kielitietisuutta ja kielen havainninnin taitja. Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktinaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita piskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään prtaittain ppilaiden kehitysvaiheen mukaan. Opetus tutustuttaa mniin kulttuurisisältöihin, jista keskeisiä vat sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunkirjallisten tekstien kirjittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden petuksen tehtävänä n lukemiseen innstaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä ppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen. Draama vahvistaa ppiaineen timinnallista, kkemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä lunnetta. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuttamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä. Puhe- ja viestintäkulttuurien petus vahvistaa vurvaikutus- ja viestintätaitja. Keskeisiä mtivaatitekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden ppimisessa vat pittavien asiiden merkityksellisyys ppilaille ja sallisuuden kkemukset. Oppilaiden kiinnstusta vahvistetaan lumalla mahdllisuuksia aktiiviseen timijuuteen ja miin valintihin sekä ttamalla humin

ppilaiden tekstimaailma ja kkemukset sekä laajentamalla niitä. Opetuksessa, ppimisympäristön lumisessa ja petusmenetelmien valinnassa tetaan humin ppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupulten tasa-arv ja tuetaan niin edistyneitä kuin ppimisvaikeuksien kanssa pnnistelevia. Äidinkielen ppimäärät tekevät yhteistyötä. Vusilukilla 7 9 äidinkielen ja kirjallisuuden petuksen tehtävänä n edistää ppilaiden kielellisiä ja kulttuurisia taitja mnimutisissa viestintäympäristöissä. Oppilaita hjataan timimaan erilaisissa vurvaikutustilanteissa ja mnimediaisissa ympäristöissä niin, että he hahmttavat man viestijäkuvansa ja pystyvät saltaan vaikuttamaan myönteiseen viestintäilmapiiriin. Opetuksen tehtävänä n rhkaista ppilaita ma-alitteisiksi ja sallistuviksi kansalaisiksi, jtka saavat perustella näkemyksiään ja vaikuttaa maan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan eri viestintävälineitä hyödyntäen. Tekstien valikima laajenee yhteiskunnallisten sekä piskelu- ja työelämässä tarvittavien tekstien suuntaan. Oppilaita hjataan puhutun ja kirjitetun kielen nrmien hallintaan ja taitn käyttää tilanteeseen spivaa kieltä. Kirjallisuuden analyysin ja tulkinnan taitja syvennetään. Oppilaita hjataan kirjallisuuden lukemiseen, man lukuharrastuksen syventämiseen ja lukuelämysten hankkimiseen. Oppiaineen ppimisympäristöihin ja työtapihin liittyvät tavitteet Tavitteena n rakentaa yhteisöllinen ja ppimaan ppimisen taitjen kehittymistä edistävä ppimisympäristö, jka tarjaa runsaasti kielellisiä virikkeitä sekä mahdllisuuksia etsiä, käyttää ja tuttaa tieta laajistakin tekstikknaisuuksista myös mnimediaisissa ympäristöissä. Äidinkielen ppimisympäristöön kuuluu myös kulun ulkpulinen kulttuuri- ja mediatarjnta. Työtavat valitaan niin, että luetun ymmärtämisen strategiiden hallinta vahvistuu ja tekstin tuttamisen prsessit sujuvituvat. Tekstejä tutetaan yksin ja yhdessä myös viestintäteknlgiaa hyödyntäen. Opetusta eheytetään prsessi- ja prjektityöskentelyn avulla ja valitaan työtavat niin, että ppiaineen sisältöalueet integrituvat luntevasti tisiinsa. Draamaa integridaan eri sisältöalueiden, erityisesti kirjallisuuden, ja muiden ppiaineiden petukseen. Jkaisen ppilaan viestijäkuvaa vahvistetaan vurvaikutusharjituksin. Helsinkiläisyys näkyy mnin tavin ppiaineen ppimisessa, jssa hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjntaa, kulttuurihistriallisia paikkja ja yhteistyötä lähikirjastn kanssa. Kielitietisuutta lisätään ttamalla lukassa ja kulussa puhuttavat kielet saksi petusta. Mahdllisuuksien mukaan vidaan tehdä yhteistyötä paikallisen median kanssa, esimerkiksi paikallislehtien ja -radin kanssa. Mnikielinen Helsinki - Helsingissä puhuttavat kielet ja murteet, Helsingin puhekieli - vi näkyä esimerkiksi ilmiöppimisessa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki Opetuksen tavitteena n tukea ppilaiden kulussa ja kulun ulkpulella tapahtuvaa ppimista auttamalla häntä löytämään ja käyttämään itselleen spivia piskelustrategiita sekä tunnistamaan mia vahvuuksiaan. Oppilaita hjataan löytämään ja valitsemaan itseään kiinnstavaa ja malle lukutaidlle ja -tavalle sveltuvia tekstejä mnimutisten tekstien juksta ja kannustetaan kirjallisuuden ja muiden tekstien maehtiseen lukemiseen. Oppilaita hjataan myös turvalliseen ja vastuulliseen mediaympäristössä timimiseen. Vurvaikutustaitjen ja tekstien tuttamistaitjen kehittämiseksi annetaan yksilöllistä hjausta ja palautetta. Oppilaat saavat hjausta ja tukea mahdllisissa kielellisissä ppimisvaikeuksissa, käsitteiden ppimisessa ja ajatusten kielentämissä. Myös kielellisesti lahjakkaita tuetaan esimerkiksi lukuhaasteiden ttamisessa ja itselleen sveltuvien työtapjen löytämisessä ja tavitteiden asettamisessa. Tekstit ja työtavat valitaan niin, että ppilaiden yhdenvertaisuus ja sukupulten tasa-arv tteutuvat. Oppilaan ppimisen arviinti Oppilaan ppimisen arviinti n mnipulista, hjaavaa ja kannustavaa. Kannustava ja rakentava palaute tukee ppilaiden mtivaatin rakentumista ja kielellisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa ppilaita löytämään mat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tieta ppimisen edistymisestä ja suriutumisesta suhteessa tavitteisiin. Arviinti nivtaan kiinteäksi saksi ppimisprsessia. Oppimista tukevan ja erittelevän palautteen avulla ppilaita autetaan tulemaan tietisiksi mista taidistaan, tiedistaan ja työskentelyprsesseistaan ja annetaan välineitä niiden kehittämiseen. Opetuksen kaikki neljä tavitealuetta vat ppilaiden ppimisen arviinnissa yhtä tärkeitä. Niiden arviinti perustuu mnipulisiin suullisiin ja kirjallisiin näyttöihin sekä pettajan havaintihin erilaisissa kielenkäyttö- ja tekstianalyysitilanteissa. Oppilailla tulee lla mahdllisuus sittaa saamistaan mnipulisesti. Itsearviinnin lisäksi harjitellaan vertaisarviintia. Päättöarviinti sijittuu siihen lukuvuteen, jna ppiaineen piskelu päättyy kaikille yhteisenä ppiaineena. Päättöarviinnilla määritellään, miten ppilas n piskelun päättyessä saavuttanut ppimäärän tavitteet. Päättöarvsana mudstetaan suhteuttamalla ppilaan saamisen tas asianmaisen ppimäärän valtakunnallisiin päättöarviinnin kriteereihin. Osaaminen ppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvsanan mudstamisessa tetaan humin kaikki valtakunnalliset päättöarviinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vusilukalle vastaava tavite n asetettu paikallisessa petussuunnitelmassa. Oppilas saa arvsanan kahdeksan (8), mikäli hän sittaa keskimäärin kriteerien määrittämää saamista.

Arvsanan kahdeksan tasn ylittäminen jidenkin tavitteiden salta vi kmpensida tasa heikmman suriutumisen jidenkin muiden tavitteiden salta. Ilmiöppiminen ja äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus -ppiaineen tavitteita vidaan luntevasti ppia mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa. Tällaisissa ilmiöphjaisissa ppimisprsesseissa ppilas harjittelee mnipulisesti tekstin tulkinnan ja tuttamisen taitja sekä vurvaikutustaitja, jtka vat äidinkieli ja kirjallisuus -ppiaineen keskeisiä taitja. Äidinkielen ja kirjallisuuden petus integrituu luntevasti esimerkiksi vieraiden kielten, histrian, yhteiskuntapin, maantiedn, kuvataiteen, katsmusaineiden ja terveystiedn petukseen. Sumen kieli ja kirjallisuus -ppimäärä Äidinkieli ja kirjallisuus -ppiaineen tehtäväkuvaus, ppimisympäristöihin ja työtapihin liittyvät tavitteet sekä hjaus, eriyttäminen ja tuki ja ppilaan ppimisen arviinti kskevat myös sumen kieli ja kirjallisuus -ppimäärää. Oppimäärän erityinen tehtävä Sumen kieli ja kirjallisuus -ppimäärän erityisenä tehtävänä n kehittää ppilaiden sumen kielen, mniluku- sekä vurvaikutustaitja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee ppilaiden mnilukutaidn, kielitietisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Opetuksessa hjataan ppilaita ymmärtämään sumen kielen, kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkitystä ja asemaa mnikulttuurisessa ja mnikielisessä yhteiskunnassa. Oppilaita hjataan humaamaan kulun ulkpulella pitun kieli-, media- ja kulttuuritietuden merkitys sumen kielen ppimisen tukena. Opetuksessa tetaan humin sumen ja rutsin kielten asema kansalliskielinä ja sumen asema enemmistökielenä ja pääasiallisena petuksen kielenä. Sumen kieli n paitsi petuksen khde myös väline muiden ppiaineiden piskelussa, ja petuksessa vahvistuvat keskeiset ppimaan ppimisen ja ajattelun taidt. Tehdään yhteistyötä sumi tisena kielenä ja kirjallisuus -ppimäärän ja muiden äidinkieli ja kirjallisuus -ppimäärien kanssa. Vusilukilla 7 9 erityisenä tehtävänä n mnipulistaa ppimaan ppimisen ja vurvaikutuksen taitja ja mnilukutaita. Oppilaiden kielitietutta, tekstimaailmaa ja kulttuurintuntemusta laajennetaan. Opetuksessa hjataan tilanteeseen spivaan

kielenkäyttöön, ilmaisuun ja viestintään eri ympäristöissä. Jatk-pinnissa ja työelämässä tarvittavat kielelliset ja vurvaikutusvalmiudet tetaan humin. Kirjallisuudenpetuksessa kannustetaan elämykselliseen ja mnipuliseen lukemiseen. Laaja-alainen saaminen L1 Ajattelu ja ppimaan ppiminen Oppimisessa krstuu ppimisprsessi: ppilas n aktiivinen man ppimisessaan, tavitteiden asettamisessa ja arviinnissa. Opetus tukee tekstin tulkinnan ja tuttamisen strategiiden vahvistumista ja mnipulistumista. Oppilaalla n tilaisuuksia arviida maa kehittymistään eri saalueilla. Opetus tukee ppilaan luvuuden, argumentintitaitjen ja kriittisen ajattelun kehittymistä. Oppimisessa n tutkiva te. L2 Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Opetuksessa näkyy, että maailma n kulttuurisesti ja kielellisesti mninainen. Oppilas harjittelee vurvaikutuksen taitja ja keinja ilmaista itseään ja näkemyksiään. Opetus tukee kulttuurillisen ja kielellisen identiteetin rakentumista. Kirjallisuuden petus, mediakasvatus ja draama antavat mahdllisuuden tulkita ja luda itse kulttuuria. Oppilas saa mahdllisuuden kehittää ssiaalisia taitjaan, ppia ilmaisemaan itseään eri tavin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan ppilaiden kasvua mnipulisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rhkaistaan vurvaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidlla. L3 Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt Oppilas saa mahdllisuuden kantaa vastuuta masta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitjaan ja ssiaalisia taitjaan.

L4 Mnilukutait Opetus tukee erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuttamisen ja arvttamisen taitjen kehittymistä. taita hankkia, yhdistää, mukata, tuttaa, esittää ja arviida tieta eri mudissa ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. taita ajatella kriittisesti x taita timia perinteisissä ja mnimediaisissa, teknlgiaa eri tavin hyödyntävissä ppimisympäristöissä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Opetus tarjaa rikkaan tekstiympäristön, ja petuksessa tarkastellaan ppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nusevia tulkintja maailmasta. Oppilas tutustuu kertviin, kuvaaviin, hjataviin, kantaa ttaviin ja phtiviin tekstilajeihin. L5 Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Oppilaalla n mahdllisuus käyttää tiet- ja viestintäteknlgiaa erilaisissa ppimistehtävissä, mm. tutkivassa ja luvassa työskentelyssä. Hän ppii lähdekriittisyyttä ja ttaa humin tekijänikeudet. Oppilas saa kkemuksia tvt:n käyttämisestä vurvaikutuksessa, vaikuttamisessa, mm. mien ajatusten ja ideiden näkyväksi tekemisessä. L6 Työelämätaidt ja yrittäjyys Opetus tarjaa mahdllisuuksia työskennellä ma-alitteisesti, itsenäisesti, yhdessä tisten kanssa sekä harjitella pitkäjänteistä työskentelyä ja pnnistelua yhteisen tavitteen saavuttamiseksi. Oppilas ppii suunnittelemaan työprsesseja, asettamaan hypteeseja, kkeilemaan erilaisia vaihtehtja ja tekemään jhtpäätöksiä. Oppilasta rhkaistaan tunnistamaan mia taipumuksiaan vahvuuksiaan ja kiinnstuksen khteitaan. L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Oppilas sallistuu man piskelunsa suunnitteluun, tteuttamiseen ja arviintiin. Oppilas ppii arviimaan median vaikutuksia ja käyttämään median mahdllisuuksia.

Sumen kieli ja kirjallisuus -ppimäärän tavitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet S1 Vurvaikutustilanteissa timiminen Vahvistetaan taita timia erilaisissa, myös kulun ulkpulisissa, vurvaikutustilanteissa ja havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja ideinti-, väittely-, neuvttelu- ja ngelmanratkaisutilanteissa. Tehdään havaintja viestintätilanteille tyypillisistä kielen keinista ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Tutustutaan teatteriin taidemutna ja teatteriilmaisun keinihin draaman timintamutjen avulla. Harjitutetaan ppilaiden kykyä käyttää puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa. Harjitellaan valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. Harjitellaan arviimaan mia vurvaikutustaitja ja viestintätapja ja havaitsemaan niiden kehittämiskhteita. S2 Tekstien tulkitseminen Tekstien tulkinnan taitja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri mudissaan: kaunkirjallisuutta, tietkirjallisuutta sekä erilaisia painetun, sähköisen ja audivisuaalisen median tekstejä. Syvennetään tekstin ymmärtämisen strategiita ja seurataan lukutaidn kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin phtiviin ja kantaa ttaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erttamiseen, sustuttelun, varmuusasteiden, asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun, henkilöön viittaamisen suriin ja epäsuriin keinihin, referintiin, asiiden välisten suhteiden sittamiseen perustelukeinihin ja retrisiin keinihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjitusta yhdistäviin teksteihin ja niiden ilmaisutapihin. Phditaan tekstien tarkitusperiä ja khderyhmiä ja esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä. Eläydytään luettuun, reflektidaan maa elämää luetun avulla ja jaetaan lukukkemuksia. Laajennetaan lukuharrastusta nurtenkirjallisuudesta yleiseen kaun- ja tietkirjallisuuteen. Harjitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symbliikkaa ja syvennetään fiktin kielen ja kerrnnan keinjen tuntemusta. Tutustutaan tiednhaun vaiheisiin, erilaisiin tietlähteisiin ja arviidaan niiden lutettavuutta.

S3 Tekstien tuttaminen Tutetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri mudissaan: kielellisinä, visuaalisina, audivisuaalisina ja verkkteksteinä. Harjitellaan tekstien tuttamista vaiheittain. Annetaan ja vastaantetaan palautetta tekstin tuttamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavitteisiin ja arviintikriteereihin. Opiskellaan kertville, kuvaaville, hjaaville ja erityisesti phtiville ja kantaa ttaville teksteille tyypillisiä tekstuaalisia, visuaalisia ja kielellisiä piirteitä ja hyödynnetään tätä tieta tutettaessa mia tekstejä. Harjitellaan tekstien khdentamista ja kielen ja muiden ilmaisutapjen mukauttamista eri khderyhmille ja eri tarkituksiin spiviksi. Tutkitaan kirjitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tieta missa teksteissä. Syvennetään ymmärrystä kirjitetun yleiskielen piirteistä: hahmtetaan kappaleiden, virkkeiden ja lauseiden rakenteita (erilaiset kappalerakenteet, pää- ja sivulauseet, lauseenvastikkeet, lauseenjäsenet, lauseke) ja pitaan käyttämään asiiden välisten suhteiden ilmaisukeinja sekä ilmaisemaan viittaussuhteita. Tarkastellaan erilaisia ajan ja suhtautumisen ilmaisutapja, sekä harjitellaan niiden käyttöä missa teksteissä. Tutkitaan sanastn liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja pitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin spivat ilmaisutavat. Opitaan käyttämään kirjitetun yleiskielen knventiita mien tekstien tuttamisessa ja mukkauksessa. Vahvistetaan piskelussa tarvittavien tekstien tuttamisen taitja, kuten referimista, tiivistämistä, muistiinpanjen teka ja lähteiden käyttöä. Perehdytään tekijänikeuksiin ja nudatetaan tekijänikeuksia mia tekstejä tutettaessa. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, jiden avulla kieltä vidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintja kielen rakenteista, eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä ja kielellisten valintjen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn. Tutustutaan Sumen kielitilanteeseen, kielten sukulaisuussuhteisiin, sumen sukukieliin ja sumen kielen vaihteluun ja vaiheisiin sekä kielen hjailun periaatteisiin. Vertaillaan sumea ppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan sumen kielelle tyypillisiin äänne-, mut- ja lauserakenteen piirteisiin. Tutkitaan kielten vaikutusta tisiinsa sanastn ja nimistön taslla. Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismutihin, kuten kansanperinteeseen, elkuvaan, teatteriin, puhekulttuuriin ja mediakulttuurin eri mutihin. Tarjtaan mahdllisuuksia tuttaa kulttuuria itse. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin, jihinkin alalajeihin, keskeisiin tyylivirtauksiin ja sekä yleisen että sumalaisen kirjallisuuden vaiheisiin. Luetaan mnipulisesti nurtenkirjja, klassikita ja nykykirjallisuutta, myös tietkirjja. Kannustetaan aktiiviseen ja mnipuliseen kirjastn tarjnnan hyödyntämiseen.

Vusilukan 7 sumen kieli ja kirjallisuus -ppimäärän petuksen tavitteet ja sisältöalueet sekä laaja-alaisen saamisen tavitteet Opetuksen tavitteet S1 Vurvaikutustilanteissa timiminen T1 hjata ppilasta laajentamaan taitaan timia tavitteellisesti, mtivituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä. Laaja-alainen saaminen Sisällöt L2, L3, L6, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vur-vaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella. Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (esim. ideinti, neuvttelu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. T2 kannustaa ppilasta mnipulistamaan ryhmäviestintätaitjaan ja kehittämään taitjaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintjaan. L1, L2, L3, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vur-vaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella. Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (esim. ideinti, neuvttelu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. T3 hjata ppilasta mnipulistamaan taitjaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinin. L1, L2, L3, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vur-vaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella. Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (esim. ideinti, neuvttelu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. Tutustutaan teatteriin taidemutna

teatteri-ilmaisun keinihin draaman timintamutjen avulla. T4 kannustaa ppilasta syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän ppii havainnimaan maa viestintäänsä, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös mnimediaisissa viestintäympäristöissä. L1, L2, L6, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vur-vaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella. Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (esim. ideinti, neuvttelu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista arviimaan mia vurvaikutustaitja ja viestintätapja ja havaitsemaan niiden kehittämiskhteita. Tutustutaan teatteriin taidemutna teatteri-ilmaisun keinihin draaman timintamutjen avulla. S2 Tekstien tulkitseminen T5 hjata ppilasta kehittämään tekstien ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysimisessa tarvittavia strategiita ja metakgnitiivisia taitja sekä taita arviida man lukemisensa kehittämistarpeita. T6 tarjta ppilaalle mnipulisia mahdllisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arviida mnimutisia kaunkirjallisia, asia- ja mediatekstejä. L1, L2, L4 Tekstien tulkinnan taitja, tekstin ymmärtämisen strategiita syvennetään ja lukutaidn kehittymistä seurataan lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri mudissaan: kaunkirjallisuutta tietkirjallisuutta erilaisia painetun, sähköisen ja audivisuaalisen median tekstejä. L1, L2, L4, L5 Tekstien tulkinnan taitja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri mudissaan kaunkirjallisuutta tietkirjallisuutta erilaisia painetun, sähköisen ja audivisuaalisen median tekstejä Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjitusta yhdistäviin teksteihin erilaisten tekstien ilmaisutapihin erilaisten tekstien kielellisiin piirteisiin.

T7 hjata ppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaita, harjaannuttaa ppilasta tekemään havaintja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevaranta. T8 kannustaa ppilasta kehittämään taitaan arviida erilaisista lähteistä hankkimaansa tieta ja käyttämään sitä tarkituksenmukaisella tavalla. T9 kannustaa ppilasta laajentamaan kiinnstusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä khtaan ja mnipulistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukkemuksiaan ja niiden jakamisen keinja sekä syventämään ymmärrystä fiktin keinista. S3 Tekstien tuttaminen T10 rhkaista ppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjittamalla ja tuttamalla mnimutisia tekstejä sekä auttaa ppilasta tunnistamaan mia vahvuuksiaan ja kehittämiskhteitaan tekstin tuttajana. Phditaan tekstien tarkitusperiä tekstien khderyhmiä tekstien vaikutuskeinja (faktan ja mielipiteen erttaminen) tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). L1, L2, L4 Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjitusta yhdistäviin teksteihin erilaisten tekstien ilmaisutapihin erilaisten tekstien kielellisiin piirteisiin. Phditaan tekstien tarkitusperiä tekstien khderyhmiä tekstien vaikutuskeinja (faktan ja mielipiteen erttaminen) tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). L2, L4, L5, L6 Phditaan tekstien tarkitusperiä tekstien khderyhmiä tekstien vaikutuskeinja (faktan ja mielipiteen erttaminen) tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). Tutustutaan tiednhaun vaiheisiin, erilaisiin tietlähteisiin ja arviidaan niiden lutettavuutta. L1, L2, L4, L5 Laajennetaan lukuharrastusta; luetaan nurtenkirjallisuutta ja tietkirjallisuutta lukukkemuksen mnipulistamista eläytymällä luettuun reflektimalla maa elämää luetun avulla jakamalla lukukkemuksia. Harjitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitja ja lisätään käsitteiden käyttöä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symbliikkaa ja syvennetään fiktin kielen ja kerrnnan keinjen tuntemusta. L2, L4, L5, L7 Tutetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri mudissaan kirjallisia ja suullisia tekstejä visuaalisia tekstejä audivisuaalisia tekstejä verkktekstejä. Harjitellaan palautteen antamista palautteen vastaanttamista tekstin tuttamisen eri vaiheissa.

T11 tarjta ppilaalle tilaisuuksia tuttaa kertvia, kuvaavia, hjatavia, kantaa ttavia ja phtivia tekstejä, myös mnimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa ppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen spivia ilmaisutapja. L2, L4, L5 Tutetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri mudissaan kirjallisia ja suullisia tekstejä visuaalisia tekstejä audivisuaalisia tekstejä verkktekstejä. Perehdytään erityyppisten tekstien tavitteisiin ja arviintikriteereihin. Opiskellaan kertville, kuvaaville ja hjataville teksteille tyypillisiä piirteitä tekstuaalisia visuaalisia kielellisiä piirteitä. hyödynnetään tieta eri tekstien piirteistä tutettaessa mia tekstejä. Harjitellaan tekstien khdentamista eri khderyhmille tekstien laatimista eri tarkituksiin tekstin ilmaisutapjen mukauttamista vastaanttajan ja tarkituksen mukaan. Tutkitaan kirjitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tieta missa teksteissä sanastn liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja pitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin spivat ilmaisutavat. Tarkastellaan erilaisia ajan ilmaisutapja sekä harjitellaan niiden käyttöä missa teksteissä. T12 hjata ppilasta vahvistamaan tekstin tuttamisen prsesseja, tarjta ppilaalle tilaisuuksia tuttaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rhkaista ppilasta vahvistamaan taita antaa ja ttaa vastaan palautetta sekä arviida itseään tekstin tuttajana. T13 hjata ppilasta edistämään kirjittamisen sujuvittamista ja vahvistamaan tiet- ja viestintäteknlgian käyttötaita tekstien tuttamisessa, syventämään ymmärrystään kirjittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tieta kirjitetun kielen knventiista. T14 harjaannuttaa ppilasta vahvistamaan tiedn hallinnan ja käyttämisen taitja ja mnipulistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapjen hallintaa massa tekstissä sekä pastaa ppilasta timimaan eettisesti L2, L4, L5, L6 Harjitellaan tekstien tuttamista vaiheittain palautteen antamista palautteen vastaanttamista tekstin tuttamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavitteisiin ja arviintikriteereihin. L2, L4, L5, L6 Syvennetään ymmärrystä kirjitetun yleiskielen piirteistä hahmtetaan kappaleiden rakenteita (kappalerakenteet) virkkeiden ja lauseiden rakenteita (pää- ja sivulauseet, lauseen pääjäsenet, lauseke) pitaan käyttämään asiiden välisten suhteiden ilmaisukeinja ilmaisemaan viittaussuhteita. Opitaan käyttämään kirjitetun yleiskielen knventiita mien tekstien tuttamisessa ja mukkauksessa. L2, L4, L5, L7 Tutustutaan tiednhaun vaiheisiin, erilaisiin tietlähteisiin ja arviidaan niiden lutettavuutta. Vahvistetaan piskelussa tarvittavien tekstien tuttamisen taitja

verkssa yksityisyyttä ja tekijänikeuksia kunniittaen referimista tiivistämistä muistiinpanjen teka lähteiden käyttöä. Perehdytään tekijänikeuksiin ja nudatetaan tekijänikeuksia mia tekstejä tutettaessa. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T15 hjata ppilasta syventämään kielitietisuuttaan ja kiinnstumaan kielen ilmiöistä, auttaa ppilasta tunnistamaan kielen L1, L2, L4 Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, jiden avulla kieltä vidaan tarkastella. Tehdään tekstejä eritellen havaintja rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja kielen rakenteista eri rekistereille ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintjen tyyleille tyypillisistä piirteistä (esim. merkityksiä ja seurauksia. asiatyyli, arkityyli) kielellisten valintjen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn Kerrataan sumen kielelle tyypillisiä äänne-, mut- ja lauserakenteen piirteitä ja vertaillaan sumea ppilaille tuttuihin kieliin. T16 tutustuttaa ppilasta kirjallisuuden histriaan ja kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä phtimaan kirjallisuuden merkitystä massa elämässään, tarjta ppilaalle mahdllisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen. L1, L2, L4 Luetaan mnipulisesti kirjallisuutta (mm. nurtenkirjja ja tietkirjja). Kannustetaan aktiiviseen ja mnipuliseen kirjastn tarjnnan hyödyntämiseen. Tutustutaan kirjallisuuden päälajeihin. Integridaan piskelua histriaan ja tutustutaan sumalaiseen kirjallisuuteen kansallisrmantiikan aikana. T17 hjata ppilas tutustumaan Sumen kielelliseen ja kulttuuriseen mnimutisuuteen, sumen kielen piirteisiin sekä innstaa ppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjnnan käyttäjäksi ja tekijäksi. L2, L4, L6, L7 Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja jihinkin sen eri ilmenemismutihin, kuten kansanperinteeseen elkuvaan teatteriin jihinkin mediakulttuurin mutihin Tarjtaan mahdllisuuksia tuttaa kulttuuria itse. Tutustutaan Sumen kielitilanteeseen Tutkitaan jitakin sumen kielen tyypillisiä äänne-, mut- ja lauserakenteen piirteitä ja vertaillaan sumea ppilaille tuttuihin kieliin.

Vusilukan 8. sumen kieli ja kirjallisuus -ppimäärän petuksen tavitteet ja sisältöalueet sekä laaja-alaisen saamisen tavitteet Opetuksen tavitteet S1 Vurvaikutustilanteissa timiminen T1 hjata ppilasta laajentamaan taitaan timia tavitteellisesti, mtivituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä. Laaja-alainen saaminen Sisällöt L2, L3, L6, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella. Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (ideinti, väittely, neuvttelu, ngelmanratkaisu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. T2 kannustaa ppilasta mnipulistamaan ryhmäviestintätaitjaan ja kehittämään taitjaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintjaan. T3 hjata ppilasta mnipulistamaan taitjaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinin. L1, L2, L3, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella. Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (ideinti, väittely, neuvttelu, ngelmanratkaisu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. L1, L2, L3, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella. Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (ideinti, väittely, neuvttelu, ngelmanratkaisu)

T4 kannustaa ppilasta syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän ppii havainnimaan maa viestintäänsä, tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös mnimediaisissa viestintäympäristöissä. puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. Kehitetään teatteri-ilmaisun keinja draaman timintamutjen avulla. L1, L2, L6, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella. Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (ideinti, väittely, neuvttelu, ngelmanratkaisu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista arviimaan mia vurvaikutustaitja ja viestintätapja ja havaitsemaan niiden kehittämiskhteita. Kehitetään teatteri-ilmaisun keinja draaman timintamutjen avulla. S2 Tekstien tulkitseminen T5 hjata ppilasta kehittämään tekstien ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysimisessa tarvittavia strategiita ja metakgnitiivisia taitja sekä taita arviida man lukemisensa kehittämistarpeita. T6 tarjaa ppilaalle mnipulisia mahdllisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arviida mnimutisia kaunkirjallisia, asia- ja mediatekstejä. L1, L2, L4 Tekstien tulkinnan taitja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri mudissaan kaunkirjallisuutta tietkirjallisuutta erilaisia painetun, sähköisen ja audivisuaalisen median tekstejä. Phditaan maa lukutaita ja sen kehittymistä. L1, L2, L4, L5 Tekstien tulkinnan taitja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri mudissaan kaunkirjallisuutta tietkirjallisuutta erilaisia painetun, sähköisen ja audivisuaalisen median tekstejä. Tutustutaan phtiviin ja kantaa ttaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erttamiseen sustuttelun ilmaisuun varmuusasteiden ilmaisuun asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun henkilöön viittaamisen suriin ja epäsuriin keinihin

referintiin asiiden välisten suhteiden sittamiseen, perustelukeinihin retrisiin keinihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjitusta yhdistäviin teksteihin erilaisten tekstien ilmaisutapihin. Phditaan tekstien tarkitusperiä tekstien khderyhmiä tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). T7 hjata ppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaita, harjaannuttaa ppilasta tekemään havaintja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevaranta. L1, L2, L4 Tutustutaan phtiviin ja kantaa ttaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erttamiseen sustuttelun ilmaisuun varmuusasteiden ilmaisuun asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun henkilöön viittaamisen suriin ja epäsuriin keinihin referintiin asiiden välisten suhteiden sittamiseen, perustelukeinihin retrisiin keinihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjitusta yhdistäviin teksteihin erilaisten tekstien ilmaisutapihin. Phditaan tekstien tarkitusperiä tekstien khderyhmiä tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). T8 kannustaa ppilasta kehittämään taitaan arviida erilaisista lähteistä hankkimaansa tieta ja käyttämään sitä tarkituksenmukaisella tavalla. T9 kannustaa ppilasta laajentamaan kiinnstusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä khtaan ja mnipulistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukkemuksiaan ja niiden jakamisen keinja sekä syventämään ymmärrystä fiktin keinista. L2, L4, L5, L6 Phditaan tekstien tarkitusperiä tekstien khderyhmiä tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). Käytetään erilaisia tietlähteitä ja arviidaan niiden lutettavuutta. L1, L2, L4, L5 Lukukkemuksen mnipulistamista eläytymällä luettuun reflektimalla maa elämää luetun avulla jakamalla lukukkemuksia laajennetaan lukuharrastusta nurtenkirjallisuudesta yleiseen kaun- ja tietkirjallisuuteen. Harjitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitja ja käytetään käsitteitä tekstien tarkastelussa ja vertailussa. Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symbliikkaa ja syvennetään fiktin kielen ja kerrnnan keinjen tuntemusta.

S3 Tekstien tuttaminen T10 rhkaista ppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjittamalla ja tuttamalla mnimutisia tekstejä sekä auttaa ppilasta tunnistamaan mia vahvuuksiaan ja kehittämiskhteitaan tekstin tuttajana. T11 tarjta ppilaalle tilaisuuksia tuttaa kertvia, kuvaavia, hjatavia ja erityisesti kantaa ttavia ja phtivia tekstejä, myös mnimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa ppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen spivia ilmaisutapja. T12 hjata ppilasta vahvistamaan tekstin tuttamisen prsesseja, tarjta ppilaalle tilaisuuksia tuttaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rhkaista ppilasta vahvistamaan taita antaa ja ttaa vastaan palautetta sekä arviida itseään tekstin tuttajana. T13 hjata ppilasta edistämään kirjittamisen sujuvittamista ja vahvistamaan tiet- ja viestintäteknlgian käyttötaita tekstien tuttamisessa, syventämään ymmärrystään kirjittamisesta viestintänä ja vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tieta kirjitetun kielen knventiista. L2, L4, L5, L7 Tutetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri mudissaan kirjallisia ja suullisia tekstejä visuaalisia tekstejä audivisuaalisia tekstejä verkktekstejä. Harjitellaan palautteen antamista palautteen vastaanttamista tekstin tuttamisen eri vaiheissa. L2, L4, L5 Tutetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri mudissaan kirjallisia ja suullisia tekstejä visuaalisia tekstejä audivisuaalisia tekstejä verkktekstejä. Perehdytään erityyppisten tekstien tavitteisiin ja arviintikriteereihin. Opiskellaan phtiville ja kantaa ttaville teksteille tyypillisiä piirteitä tekstuaalisia visuaalisia kielellisiä piirteitä. Hyödynnetään tieta eri tekstien piirteitä tutettaessa mia tekstejä. Harjitellaan tekstien khdentamista eri khderyhmille tekstien laatimista eri tarkituksiin tekstin ilmaisutapjen mukauttamista vastaanttajan ja tarkituksen mukaan. Tarkastellaan erilaisia suhtautumisen ilmaisutapja sekä harjitellaan niiden käyttöä missa teksteissä. Tutkitaan: kirjitettujen tekstien elementtejä, sekä hyödynnetään tätä tieta missa teksteissä sanastn liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja pitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin spivat ilmaisutavat L2, L4, L5, L6 Harjitellaan tekstien tuttamista vaiheittain palautteen antamista palautteen vastaanttamista tekstin tuttamisen eri vaiheissa. Perehdytään erityyppisten tekstien tavitteisiin ja arviintikriteereihin. L2, L4, L5, L6 Syvennetään ymmärrystä kirjitetun yleiskielen piirteistä virkkeiden ja lauseiden rakenteita (lauseenvastikkeet, lauseenjäsenet) pitaan käyttämään asiiden välisten suhteiden ilmaisukeinja pitaan käyttämään kirjitetun yleiskielen knventiita missa teksteissä.

T14 harjaannuttaa ppilasta vahvistamaan tiedn hallinnan ja käyttämisen taitja ja mnipulistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapjen hallintaa massa tekstissä sekä pastaa ppilasta timimaan eettisesti verkssa yksityisyyttä ja tekijänikeuksia kunniittaen. L2, L4, L5, L7 Vahvistetaan piskelussa tarvittavia taitja referimista lähteiden käyttöä lähteiden lutettavuuden arviintia. tekijänikeuksien nudattamista mia tekstejä tutettaessa. S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen T15 hjata ppilasta syventämään kielitietisuuttaan ja kiinnstumaan kielen ilmiöistä, auttaa ppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintjen merkityksiä ja seurauksia. L1, L2, L4 Tutkitaan tekstejä ja niiden rakentamia merkityksiä ja käytetään käsitteitä, jiden avulla kieltä vidaan tarkastella Tehdään tekstejä eritellen havaintja kielen rakenteista eri rekistereille ja tyyleille tyypillisistä piirteistä kielellisten valintjen vaikutuksesta tekstin tyyliin ja sävyyn. Tutkitaan kielten vaikutusta tisiinsa sanastn ja nimistön taslla. T16 kannustaa ppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden histriaan ja nykykirjallisuuteen, kirjallisuuden eri lajeihin sekä auttaa häntä phtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä massa elämässään, tarjta ppilaalle mahdllisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen. T17 hjata ppilas tutustumaan Sumen kielelliseen ja kulttuuriseen mnimutisuuteen, sumen kielen piirteisiin ja auttaa ppilasta phtimaan äidinkielen merkitystä sekä tiedstumaan masta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innstaa ppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjnnan käyttäjäksi ja tekijäksi. L1, L2, L4 Luetaan mnipulisesti nurtenkirjja klassikita nykykirjallisuutta tietkirjja Kannustetaan aktiiviseen ja mnipuliseen kirjastn tarjnnan hyödyntämiseen. Tutustutaan kirjallisuuden jihinkin alalajeihin ja keskeisiin tyylivirtauksiin sekä yleisen että sumalaisen kirjallisuuden vaiheisiin (esim. integriden histrian piskeluun). L2, L4, L6, L7 Tutustutaan kulttuurin käsitteeseen ja sen eri ilmenemismutihin, kuten kansanperinteeseen elkuvaan teatteriin mediakulttuurin eri mutihin. Tutustutaan sumen kielen vaihteluun. Vertaillaan sumea ppilaille tuttuihin kieliin ja tutustutaan sumen kielelle tyypillisiin äänne-, mut- ja lauserakenteen piirteisiin. Tarjtaan mahdllisuuksia tuttaa kulttuuria itse

Vusilukan 9. sumen kieli ja kirjallisuus -ppimäärän petuksen tavitteet ja sisältöalueet sekä laaja-alaisen saamisen tavitteet Opetuksen tavitteet S1 Vurvaikutustilanteissa timiminen T1 hjata ppilasta laajentamaan taitaan timia tavitteellisesti, mtivituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä. T2 kannustaa ppilasta mnipulistamaan ryhmäviestintätaitjaan ja kehittämään taitjaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintjaan. T3 hjata ppilasta mnipulistamaan taitjaan ilmaista itseään erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinin. Laaja-alainen saaminen Sisällöt L2, L3, L6, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (ideinti, väittely, neuvttelu, ngelmanratkaisu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. L1, L2, L3, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (ideinti, väittely, neuvttelu, ngelmanratkaisu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. L1, L2, L3, L7 Vahvistetaan taita timia erilaisissa vurvaikutustilanteissa, myös kulun ulkpulella Havainnidaan masta ja muiden viestinnästä syntyviä vaikutelmia ja merkityksiä

S2 Tekstien tulkitseminen T5 hjata ppilasta kehittämään tekstien ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysimisessa tarvittavia strategiita ja metakgnitiivisia taitja sekä taita arviida man lukemisensa kehittämistarpeita. T6 tarjaa ppilaalle mnipulisia mahdllisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arviida mnimutisia kaunkirjallisia, asia- ja mediatekstejä viestintätilanteille tyypillisiä kielen keinja ja maksutaan niitä saksi maa kielenkäyttöä. Harjitellaan kuuntelemisen ja puhumisen taitja erilaisissa tilanteissa (ideinti, väittely, neuvttelu, ngelmanratkaisu) puheen ja kknaisilmaisun keinja itseilmaisussa valmisteltujen puhe-esitysten pitämistä sekä havainnllistamista. Kehitetään teatteri-ilmaisun keinja draaman timintamutjen avulla. L1, L2, L4 Tekstien tulkinnan taitja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri mudissaan kaunkirjallisuutta tietkirjallisuutta erilaisia painetun, sähköisen ja audivisuaalisen median tekstejä. Phditaan maa lukutaita ja sen kehittymistä L1, L2, L4, L5 Tekstien tulkinnan taitja syvennetään lukemalla ja tutkimalla fiktiivisiä, media- ja asiatekstejä eri mudissaan kaunkirjallisuutta tietkirjallisuutta erilaisia painetun, sähköisen ja audivisuaalisen median tekstejä. Tutustutaan phtiviin ja kantaa ttaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erttamiseen sustuttelun ilmaisuun varmuusasteiden ilmaisuun asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun henkilöön viittaamisen suriin ja epäsuriin keinihin referintiin asiiden välisten suhteiden sittamiseen, perustelukeinihin retrisiin keinihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjitusta yhdistäviin teksteihin erilaisten tekstien ilmaisutapihin. Phditaan tekstien tarkitusperiä

tekstien khderyhmiä tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). T7 hjata ppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaita, harjaannuttaa ppilasta tekemään havaintja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevaranta. L1, L2, L4 Tutustutaan phtiviin ja kantaa ttaviin teksteihin sekä niiden vaikutuskeinihin ja keskeisiin kielellisiin piirteisiin, kuten mielipiteen ja faktan erttamiseen sustuttelun ilmaisuun varmuusasteiden ilmaisuun asenteiden ja affektiivisuuden ilmaisuun henkilöön viittaamisen suriin ja epäsuriin keinihin referintiin asiiden välisten suhteiden sittamiseen, perustelukeinihin retrisiin keinihin. Tutustutaan kuvaa, ääntä ja kirjitusta yhdistäviin teksteihin erilaisten tekstien ilmaisutapihin. Phditaan tekstien tarkitusperiä tekstien khderyhmiä tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). T8 kannustaa ppilasta kehittämään taitaan arviida erilaisista lähteistä hankkimaansa tieta ja käyttämään sitä tarkituksenmukaisella tavalla. L2, L4, L5, L6 Phditaan tekstien tarkitusperiä tekstien khderyhmiä tekstejä kriittisesti (esitetään kriittisen lukijan kysymyksiä). Käytetään erilaisia tietlähteitä ja arviidaan niiden lutettavuutta.

T9 kannustaa ppilasta laajentamaan kiinnstusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä khtaan ja mnipulistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukkemuksiaan ja niiden jakamisen keinja sekä syventämään ymmärrystä fiktin keinista. S3 Tekstien tuttaminen T10 rhkaista ppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjittamalla ja tuttamalla mnimutisia tekstejä sekä auttaa ppilasta tunnistamaan mia vahvuuksiaan ja kehittämiskhteitaan tekstin tuttajana. T11 tarjta ppilaalle tilaisuuksia tuttaa kertvia, kuvaavia, hjatavia ja erityisesti kantaa ttavia ja phtivia tekstejä, myös mnimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa ppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen spivia ilmaisutapja. L1, L2, L4, L5 Lukukkemuksen mnipulistamista eläytymällä luettuun reflektimalla maa elämää luetun avulla jakamalla lukukkemuksia laajennetaan lukuharrastusta nurtenkirjallisuudesta yleiseen kaun- ja tietkirjallisuuteen. Harjitellaan kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataitja ja käytetään käsitteitä tekstien tarkastelussa ja vertailussa Tunnistetaan ja tulkitaan kielen kuvallisuutta ja symbliikkaa ja syvennetään fiktin kielen ja kerrnnan keinjen tuntemusta. L2, L4, L5, L7 Tutetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri mudissaan kirjallisia ja suullisia tekstejä visuaalisia tekstejä audivisuaalisia tekstejä. Harjitellaan palautteen antamista palautteen vastaanttamista tekstin tuttamisen eri vaiheissa. L2, L4, L5 Tutetaan fiktiivisiä ja ei-fiktiivisiä tekstejä eri mudissaan kirjallisia ja suullisia tekstejä visuaalisia tekstejä audivisuaalisia tekstejä verkktekstejä. Perehdytään erityyppisten tekstien tavitteisiin ja arviintikriteereihin. Opiskellaan phtiville ja kantaa ttaville teksteille tyypillisiä piirteitä tekstuaalisia visuaalisia kielellisiä piirteitä. Hyödynnetään tieta eri tekstien piirteitä tutettaessa mia tekstejä. Harjitellaan tekstien khdentamista eri khderyhmille tekstien laatimista eri tarkituksiin tekstin ilmaisutapjen mukauttamista vastaanttajan ja tarkituksen mukaan. Tutkitaan kirjitettujen tekstien elementtejä sekä hyödynnetään tätä tieta missa teksteissä. Tutkitaan sanastn liittyviä rekisteri- ja tyylipiirteitä ja pitaan valitsemaan kuhunkin tekstiin spivat ilmaisutavat.