KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.8.2017 COM(2017) 458 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen väliarviointi {SWD(2017) 286 final} FI FI

Tässä väliarvioinnissa tarkastellaan romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanon edistymistä sen käyttöönotosta (vuonna 2011) lähtien. Se perustuu romanien tilanteessa tapahtuneita muutoksia koskeviin selvityksiin ja kansallisilta viranomaisilta, kansalaisyhteiskunnalta ja muilta sidosryhmiltä saatuihin tietoihin. Arvioinnissa vahvistetaan puitekehyksen antama lisäarvo, romanien integrointia koskevien EU:n tavoitteiden asianmukaisuus ja tarve jatkaa sekä kohdennettuja että yleisiä lähestymistapoja. Tärkeimpiä parannuksia, joita EU:n puitekehyksellä on saatu aikaan, ovat sitoutuminen romanien integraation vahvistamiseen painopistealueeksi sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla, romanien osallisuutta edistävien sidosryhmien yhteistyö- ja koordinointirakenteet, kansallisten strategioiden ja integraatiota edistävien toimenpiteiden kehittäminen, täytäntöönpano ja seuranta sekä syrjinnän torjumiseen ja romanien osallisuuden edistämiseen tarkoitettujen oikeudellisten, poliittisten ja rahoitusvälineiden käyttöönotto ja yhteensovittaminen. Tarvittavat rakenteet on kehitetty ja edellytykset romanien elinolojen muuttamiselle on luotu. Tarkasteltaessa todellisia muutoksia romanien tilanteessa vuosina 2011 2016 on kuitenkin selvää, että viiden vuoden ajanjakso on liian lyhyt aika korjata vuosisatoja kestäneen syrjinnän ja huono-osaisuuden seuraukset. Edistys näkyy lähinnä koulutuksen alalla. Yhä useampien romanilasten osallistuminen varhaiskasvatukseen viittaa siihen, että heillä on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään myöhemmin. Toisaalta, vaikka koulunkäynnin keskeyttäminen vähenee ja köyhyysriski pienenee romanien keskuudessa, ne ovat edelleen aivan liian suuria. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien romaninuorten kasvava määrä on hälyttävä merkki siitä, että koulutustulosten hyödyntäminen työllisyydessä ja muilla aloilla edellyttää tehokkaampaa syrjinnän torjuntaa. Tässä väliarvioinnissa yksilöidään myös keskeiset painopisteet, joita jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava, ja keinot romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen lujittamiseksi. 1. EU:N PUITEKEHYKSEN KEHITTÄMINEN Euroopan suurimman vähemmistön, noin 10 12 miljoonan romanin 1, tilanne nousi politiikan keskiöön vuonna 2011. Talouskriisin yhteydessä kävi selväksi, että romanien taloudellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjuminen on sekä EU:n perusarvojen mukainen moraalinen velvollisuus että taloudellinen välttämättömyys, josta on hyötyä ikääntyville eurooppalaisille yhteiskunnille pitkällä aikavälillä. Oli selvää, että toimiin on ryhdyttävä sekä kansallisella että EU:n tasolla. Vaikka jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa romaniyhteisöjensä tilanteen muuttamisesta ja niillä on siihen valmiudet, komissio on ehdottanut (Euroopan parlamentin kehotuksesta 2 ) uutta kohdennettua eurooppalaista politiikan välinettä: EU:n puitekehystä romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille 3. Puitekehyksellä pyritään poistamaan romanien ja muun väestön väliset erot neljällä keskeisellä alalla: koulutus, työllisyys, terveydenhoito ja asuminen. Komission ehdotuksen jälkeen 1 Euroopan unionin toimielinten ja kansainvälisten järjestöjen käyttämän terminologian mukaisesti romaneilla tarkoitetaan tässä useita eri ryhmiä (mm. romat, sintit, kaaleet, gypsy-romanit, romanichel-ryhmä, boyashromanit, ashkalit, egyptiläiset, jenishit, dom-, lom-, rom- ja abdal-ryhmät). Mukaan luetaan myös ns. travellerit. Tällä ei kielletä näiden ryhmien erityispiirteitä. 2 2010/2276(INI). 3 KOM(2011) 173. 2

neuvosto ja Eurooppa-neuvosto antoivat päätelmänsä 4, joissa unioni sitoutui ennennäkemättömällä tavalla kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan romanien osallistamiseksi. Keskeiset vaatimukset olivat seuraavat: kaikki jäsenvaltiot sitoutuvat kehittämään kansallisia strategioita sovelletaan sekä sosiaaliseen osallisuuteen että oikeuksiin perustuvia lähestymistapoja ja asetetaan syrjinnän torjuminen laaja-alaiseksi vaatimukseksi kaikilla toiminta-aloilla otetaan alue- ja paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja romanit mukaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan varmistetaan riittävä ja kestävä rahoitus (kansallisia varoja täydennetään EU:n varoilla) seurataan tuloksia otetaan romaniväestön osallisuutta koskevat tavoitteet osaksi julkisia toimintapolitiikkoja. Vuonna 2013 EU:n puitekehystä vahvistettiin romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetulla neuvoston suosituksella 5. Suosituksessa korostettiin edelleen syrjinnän torjumista ja laajennettiin romaneja koskevia toimia uusille horisontaalisille ja rakenteellisille aloille. Lisäksi jäsenvaltiot velvoitettiin laatimaan vuodesta 2016 alkaen vuosikertomus, jolla edistetään eurooppalaisen seurantajärjestelmän kehittämistä. Vuoden 2016 joulukuussa annetuissa neuvoston päätelmissä romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta 6 vahvistettiin jäsenvaltioiden antama sitoutuminen ja kehotettiin laatimaan EU:n puitekehystä koskeva väliarviointi. 2. EU:N OIKEUDELLISTEN, POLIITTISTEN JA RAHOITUSVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO EU:n puitekehyksen perustamisen jälkeen on otettu käyttöön oikeudellisia, poliittisia ja rahoitusvälineitä, joita on sovitettu yhteen romanien osallisuuden edistämiseksi. EU:n yleisessä lainsäädännössä (rotusyrjintädirektiivissä sekä rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta annetussa neuvoston puitepäätöksessä) 7 kielletään romanien syrjintä, vihapuhe ja viharikokset. Talouspolitiikan eurooppalaisella ohjausjaksolla edistetään romanien osallisuutta parantavien yleisten toimintapolitiikkojen uudistamista. Vuosien 2014 2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) sisältävät useita innovaatioita, joilla kytketään yhteen politiikan painopisteet ja EU:n rahoitus. 2.1. Torjutaan syrjintää EU:n puitekehyksen hyväksynnän jälkeen komissio on toteuttanut useita toimenpiteitä romanien syrjinnän torjumiseksi. Se on lujittanut syrjinnän, rasismin ja muukalaisvihan vastaisen lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa jäsenvaltioissa. Komissio seuraa jatkuvasti, miten jäsenvaltiot noudattavat syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä. Erityiset painopistealat ovat koulutus ja asuminen. Etniseen alkuperään perustuvat romanien 4 EUCO 23/11, EPSCO 10665/11. Neuvoston päätelmien mukaisesti kaikkia jäsenvaltioita kehotettiin valmistelemaan, päivittämään tai laatimaan kansalliset romanien osallisuutta edistävät strategiansa tai laajempiin sosiaalisen osallisuuden politiikkoihinsa kuuluvat yhdennetyt toimenpidekokonaisuudet. Vuoteen 2012 mennessä kaikki jäsenvaltiot Maltaa lukuun ottamatta olivat esittäneet strategioita tai yhdennettyjä toimenpidekokonaisuuksia. Romanien integraatiota edistävällä kansallisella strategialla ja strategialla tarkoitetaan myös yhdennettyjä toimenpidekokonaisuuksia. 5 EUVL C 378. 6 14294/16. 7 2000/43/EY, 2008/913/YOS. 3

järjestelmälliset syrjintätapaukset tutkitaan nopeasti. Käynnissä on rikkomusmenettelyjä, jotka koskevat romanilasten syrjintää koulutuksessa. 8 Komissio on korostanut, että romanilasten sijoittaminen erillisiin kouluihin tai ainoastaan romanioppilaille tarkoitettuihin luokkiin, joiden opetussuunnitelma on heikkotasoinen, ja suhteettoman monen romanilapsen diagnosoiminen sosiaalisesti huonomman aseman perusteella henkilöksi, joilla on lievä psyykkinen vamma, rikkoo rotusyrjintädirektiiviä. Komissio seuraa myös, miten jäsenvaltiot saattavat rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta annetun neuvoston puitepäätöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään. Lisäksi se torjuu muun muassa romaneihin kohdistuvia rasistisia ja muukalaisvihamielisiä stereotyyppejä sekä vihapuhetta ja viharikoksia. Tässä yhteydessä komissio on aloittanut jäsenvaltioiden kanssa lainsäädännön muutoksiin johtavan vuoropuhelun, perustanut rasismia ja muukalaisvihaa torjuvan EU:n korkean tason työryhmän edistääkseen yhteistyötä alan toimijoiden kesken ja päässyt sopimukseen tärkeimpien sosiaalisen median palveluntarjoajien kanssa käytännesäännöistä laittoman vihapuheen torjumiseksi verkossa. Romanivastaisuus on yksi romanien syrjinnän erityinen muoto ja romanien sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän perussyitä. Sen tunnistamiseksi ja torjumiseksi on toteutettu useita merkittäviä toimia: neuvoston vuonna 2013 antamassa suosituksessa korostettiin tarvetta torjua romanivastaisuutta ja kannustettiin jäsenvaltioita hyväksymään toimenpiteitä, joilla voidaan torjua tai hyvittää romanien kohtaamia haittoja (positiiviset toimet) Euroopan parlamentin vuonna 2015 antamassa päätöslauselmassa 9 jäsenvaltioita kehotettiin tunnustamaan virallisesti romanien joukkotuho ja nimeämään romanien joukkotuhon eurooppalainen muistopäivä romanivastaisuutta tarkasteltiin edelleen vuonna 2015 järjestetyssä romanien osallisuutta käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa eurooppalaiset romanijärjestöt ja romaniasioita edistävät kansalaisjärjestöt ovat laatineet viiteasiakirjan romanivastaisuudesta 10 neuvoston vuonna 2016 antamissa päätelmissä viitattiin romanivastaisuuteen ja romanien joukkotuhon tunnustamiseen ja sen muistopäivän nimeämiseen edellä mainittu rasismia ja muukalaisvastaisuutta torjuva korkean tason työryhmä pyrkii ehkäisemään ja torjumaan muun muassa romanivastaisuutta. Komissio on myös ryhtynyt toimiin torjuakseen romanilasten ja -naisten moninkertaista syrjintää ja varmistaakseen, että heitä suojellaan paremmin, sillä nämä ryhmät ovat erityisen alttiita väkivallalle, ihmiskaupalle 11, hyväksikäytölle sekä alaikäisten avioliitoille ja pakkoavioliitoille. Edellä mainittujen neuvoston päätelmien keskiössä on edistää näiden ryhmien sekä romaninuorten voimaannuttamista. 8 CZ, HU, SK. 9 2015/2615(RSP). 10 www.antigypsyism.eu 11 Komission tiedonannon Ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävä EU:n strategia vuosiksi 2012 2016 (COM(2012) 286 final) pohjalta saatiin aikaan useita tuotoksia, kuten vuonna 2015 laadittu selvitys ihmiskaupalle erityisen alttiina olevista ryhmistä sekä Kertomus edistymisestä ihmiskaupan torjunnassa (COM(2016) 267 final ja SWD(2016) 159 final). 4

2.2. Edistetään osallistavaa uudistusprosessia eurooppalaisen ohjausjakson avulla Komissio ohjaa ja seuraa jäsenvaltioiden toimia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla, jotta romanien osallistaminen voitaisiin ottaa paremmin huomioon yleisissä toimintapolitiikoissa. Vuodesta 2012 lähtien viisi jäsenvaltiota, joita asia eniten koskee (ts. jäsenvaltiot, joissa romaneja on eniten ja haasteet ovat polttavimpia) 12, ovat saaneet romanien osallisuutta koskevat maakohtaiset suositukset. Niissä on keskitytty etenkin koulutukseen ja vaadittu järjestelmällisiä toimenpiteitä, joilla edistetään romanilasten osallistumista laadukkaaseen ja inklusiiviseen yleisopetukseen. Maakohtaiset suositukset ovat toimineet rahoituksen painopisteiden perustana ohjelmakaudella 2014 2020. 2.3. Hyödynnetään EU:n rahoitusta EU:n puitekehyksessä kehotettiin jäsenvaltiota hyödyntämään täysimääräisesti EU:n varoja romanien osallisuuden edistämiseksi. Vuosina 2007 2013 varoja myönnettäessä noudatettiin valtavirtaistamista, jota ei kohdennettu nimenomaisesti romaneihin vaan yleisesti epäedullisessa asemassa oleviin ryhmiin/alueisiin, joten romanien osallisuuden edistämiseksi myönnettyjen varojen tarkkaa määrää ei voida vahvistaa. Epäedullisessa asemassa olevien ryhmien oli mahdollista saada rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) lähinnä sosiaalisen osallisuuden alalla mutta myös työllisyyden ja koulutuksen alalla. Epäedullisessa asemassa olevien ihmisten (myös romanien) integroimiseksi työelämään myönnettiin noin 10 miljardia euroa. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osoitettiin noin 17 miljardia euroa sosiaaliseen infrastruktuuriin (josta hyötyvät muun muassa romanit). EAKR-asetusta muutettiin vuonna 2010, ja vuonna 2011 komissio antoi ohjeet romaniyhteisöjen yhdennettyjen asumistoimenpiteiden tukemiseksi. Maaseudun kehittämispolitiikalla tuettiin syrjäytyneiden vähemmistöjen, myös romanien, osallisuutta. Ohjelmakaudella 2014 2020 EU:n puitekehyksellä ja eurooppalaisella ohjausjaksolla on varmistettu, että politiikan ja rahoituksen painopisteiden välillä on voimakas kytkös. Maakohtaisten suositusten ja ERI-rahastojen täytäntöönpanon välisellä kytköksellä varmistetaan, että yleisten politiikkojen uudistuksilla tuetaan osallisuutta koskevia tavoitteita. Komissio on esimerkiksi pyytänyt jäsenvaltioita, joita on kehotettu maakohtaisissa suosituksissa parantamaan romanien osallistumista koulutukseen, valitsemaan ensisijaiseksi investointikohteeksi syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomisen integraation ja sisällyttämään romanien osallistamisen muihin asiaan liittyviin painopistealoihin (joita ovat etenkin koulunkäynnin keskeyttämisen torjuminen ja toimet, joilla edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä perusasteen ja toisen asteen koulutukseen). Inklusiivista opetusta ei voida saavuttaa pelkästään kohdennetuilla toimilla, vaan se edellyttää myös yleisopetuksen uudistamista. Ohjelmakaudella 2014 2020 asianomaisten jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmilla tuetaan prioriteettia 6 sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseudulla, johon sisältyy toimenpiteitä romanien kaltaisten syrjäytyneiden ryhmien erityistarpeiden täyttämiseksi. 13 Komissio on myös rohkaissut romanien kansallisia yhteysviranomaisia osallistumaan EU:n varojen käytön suunnitteluun muun muassa seurantakomiteoiden jäseninä. 12 BG, CZ, HU, RO, SK. 13 Sama kuin edellä. Kohdentaminen tapahtuu valintamenettelyssä, jossa priorisoidaan maaseutualueiden syrjäytyneiden ryhmien ongelmia käsittelevät hankkeet, soveltamalla lähinnä peruspalveluja ja kylien kunnostusta maaseudulla koskevaa toimenpidettä 7 ja paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita koskevaa toimenpidettä 19. 5

Ohjelmakaudella 2014 2020 on otettu käyttöön (syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonomista integraatiota koskevan investointiprioriteetin lisäksi) useita uusia välineitä, joilla pyritään parantamaan ERI-rahastojen tehokkuutta sosiaalisen osallisuuden alalla myös romanien osalta: uusilla vaatimuksilla varmistetaan, että jäsenvaltiot, jotka osoittavat EU:n varoja romanien osallisuuden edistämiseen, ovat laatineet romanien osallisuutta edistävän kansallisen strategisen toimintakehyksen ja täyttävät sen tehokkaan täytäntöönpanon edellytykset selkeämmällä kumppanuusperiaatteella (joka on osa eurooppalaisia käytännesääntöjä) ohjataan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa EU-rahoitteisten toimien suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa lisätään kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen tarkoitettua korvamerkittyä rahoitusta kohdennetaan pakollinen vähimmäismäärä varoja sosiaalista osallisuutta koskeviin investointeihin annetaan huono-osaisille yhteisöille niiden fyysisen ja sosiaalisen toimintaympäristön ja talouden elvyttämistä varten tukea, johon voi sisältyä asumista koskevia paremmin yhdennettyjä toimenpiteitä sovelletaan alueellisia ja yhdennettyjä lähestymistapoja, joiden kohteena ovat köyhyydestä eniten kärsivien maantieteellisten alueiden erityistarpeet sekä suurimmassa sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevat kohderyhmät, hyödyntäen samanaikaisesti useita eri rahastoja otetaan käyttöön paremmat tulossuuntautuneet seurantajärjestelyt (tuotoksiin ja tuloksiin keskittyvät yhteiset indikaattorit) ja erityisesti romaneja koskevasta investointiprioriteetista raportoiminen annetaan jäsenvaltioille ohjeistusta EU:n varojen käytöstä erottelun torjumiseen. Tilintarkastustuomioistuin julkaisi kesäkuussa 2016 romanien osallistamista edistäviä EU:n toimintapoliittisia aloitteita ja rahoitustukea koskevan tarkastuksensa tulokset. Tarkastuksessa todettiin, että romanien osallistamista edistävien EU:n poliittisten aloitteiden laadinnassa oli edistytty merkittävästi, mikä oli johtanut selviin parannuksiin kaudella 2014 2020. Tilintarkastustuomioistuin vaati lisätoimia sen varmistamiseksi, että uusilla välineillä parannetaan tuloksia käytännön tasolla. Se esitti myös rakenne- ja investointirahastojen käyttöä, tietojenkeruuta ja seurantaa koskevia erityisiä suosituksia. 14 Komissio on ottanut käyttöön suoraan hallinnoitavia EU:n varoja rahoittaakseen hankkeita, joilla edistetään romanien osallisuutta ja torjuntaa syrjintää Euroopassa: perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta rahoitetaan romanien osallisuutta ja syrjinnän torjuntaa edistäviä paikallisia, kansallisia ja monikansallisia hankkeita Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla tuetaan romanien kansanmurhan tunnustavia hankkeita työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevalla EU:n ohjelmalla edistetään sosiaalipoliittista innovointia, jolla pyritään parantamaan romanien osallisuutta Erasmus+-ohjelmalla autetaan kehittämään elinikäistä oppimista koskevia toimia romanien osallistamiseksi kansanterveysalan toimintaohjelmalla tuetaan aloitteita, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia saada terveydenhuoltopalveluja 14 FI 2016, nro 14. 6

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmalla Horisontti 2020 ja tutkimuksen seitsemännellä puiteohjelmalla rahoitetaan tutkimusta, joka koskee sosiaalista osallisuutta ja koulutusta, mukaan lukien tutkimushankkeet, joissa tarkastellaan romanien liikkumista Länsi-Eurooppaan ja koulutuspolitiikkojen vaikutusta romaneihin. 2.4. Eurooppalaiset yleisen politiikan aloitteet Koulutuksen, työllisyyden, sosiaali- ja terveysalan yleisillä eurooppalaisilla toimintapoliittisilla aloitteilla voidaan edistää romanien osallisuutta. Neuvoston vuonna 2011 antamassa suosituksessa koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista 15 suositellaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, myös romaneja, koskevia kohdennettuja toimenpiteitä. Pariisin julistuksen 16 johdosta komissio lisäsi tukeaan inklusiiviselle opetukselle. Yksi ensisijaisista tavoitteista on edistää epäedullisessa asemassa olevien lasten ja nuorten, myös romanien, koulutusta varmistamalla, että koulutusjärjestelmät ottavat huomioon heidän tarpeensa. Vuonna 2013 annetulla nuorisotakuulla ja nuorisotyöllisyysaloitteella on erityisen suuri merkitys romaneille. Ne ovat olleet ratkaisevassa asemassa nuorten saamisessa takaisin töihin tai koulutukseen. Komissio on kuitenkin todennut, että vaikeasti tavoitettavien nuorten, kuten romanien, tukemiseksi tarvitaan lisätoimia. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tärkeimmät osa-alueet ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus. Romaniväestön terveyttä koskevia komission aloitteita viedään eteenpäin useilla yleisillä ja erityisillä toimintapolitiikoilla. Vuonna 2014 julkaistu raportti romaniväestön terveydestä on parantanut merkittävästi tietopohjaa ja mekanismeja romanien terveydentilan seuraamiseksi ja siitä raportoimiseksi etenkin maissa, joissa on suuri romaniväestö. 17 2.5. Otetaan kaikki sidosryhmät mukaan toimintaan Euroopan tasolla Jotta romanien syrjäytyminen voidaan estää, kaikkien asianomaisten sidosryhmien on osallistuttava toimiin ja täytettävä velvollisuutensa omien toimeksiantojensa, toimivaltuuksiensa ja valmiuksiensa rajoissa. Keskinäisen oppimisen, vuoropuhelun ja yhteistyön edistämiseksi komissio on helpottanut ja tukenut taloudellisesti sidosryhmien vuoropuhelua romanien osallistamista käsittelevän eurooppalaisen foorumin, romanien kansallisten yhteysviranomaisten verkoston sekä romaniasioita käsittelevän EU:n kattojärjestön, romaniasioita edistävien kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen välisten säännöllisten kuulemiskokousten avulla. Osallistumiseen perustuvaa lähestymistapaa ja yhteistyötä kansainvälisen järjestöjen kanssa on lujitettu vuosien aikana. 2.6. Edistetään tiedottamista, romanien osallistumista sekä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten valmiuksien kehittämistä Komissio on vauhdittanut toimiaan edistääkseen tietoisuutta, romanien osallistumista ja voimaannuttamista sekä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten valmiuksien kehittämistä. Sen Romanien apuna, romanien rinnalla -kampanjalla tuettiin kohdennettuja viestintätoimia paikallisiin romaniväestöihin kohdistuvien ennakkoluulojen ja syrjinnän torjumiseksi. 15 2011/C 191/01. 16 EU:n opetusministerien epävirallinen kokous 17. maaliskuuta 2015. 17 Roma Health Report 2014. 7

Komissio on ottanut käyttöön yhteisiä ohjelmia Euroopan neuvoston kanssa: JUSTROM-ohjelmalla parannetaan romani- ja travellerinaisten oikeussuojaa. ROMED-ohjelmalla edistetään osallistamista kouluttamalla kulttuurikysymyksissä auttavia välittäjiä. ROMACT-ohjelmalla parannetaan paikallisviranomaisten valmiuksia suunnitella ja toteuttaa osallistamistoimenpiteitä. ROMACTED-ohjelmalla edistetään hyvää hallintoa ja romanien voimaannuttamista paikallistasolla Länsi-Balkanin maissa ja Turkissa. Komissio on käynnistänyt pilottiohjelman paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden valmiuksien kehittämiseksi, jotta lujitetaan niiden osallistumista romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden seurantaan. Vuonna 2016 komissio ja puheenjohtajavaltio Slovakia järjestivät romaninuorten voimaannuttamista koskevan korkean tason tapahtuman, jossa vahvistettiin kiireellinen tarve voimaannuttaa romaninuoria ja ottaa heidät aktiivisesti mukaan romanien osallisuutta edistävään politiikkaan. 3. JÄSENVALTIOIDEN TOIMIEN JA TULOSTEN ARVIOIMINEN Jäsenvaltioiden poliittinen sitoutuminen, joka näkyy kansallisina strategioina, oli ensimmäinen merkittävä askel romanien toimeentulon parantamiseksi. Romanien osallisuutta koskevat kansalliset lähestymistavat vaihtelevat jäsenvaltioittain paikallisväestöjen koon ja sosioekonomisen tilanteen mukaan. Komissio on yksilöinyt vuosikertomuksissaan painopistealat, joilla jäsenvaltioiden on toteutettava toimia tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tällaisia ovat muun muassa määrällisesti mitattavien tavoitteiden, indikaattorien ja määrärahojen vahvistaminen, romaneihin kohdistuvien yleisten toimenpiteiden vaikutuksen seuranta, yhteistyö paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä romanien ottaminen mukaan päätöksentekoprosessin kaikkiin vaiheisiin. Jäsenvaltiot ovat käsitelleet joitakin näistä haasteista ja ottaneet huomioon etenkin niihin liittyvät toimielinjärjestelyt, sidosryhmäyhteistyön, seurannan ja rahoituksen. Jäsenvaltioiden toimenpiteiden vaikutus romanien tilanteeseen koulutuksen, työllisyyden, terveydenhoidon ja asumisen alalla on kuitenkin vähäinen. 3.1. Keskeiset politiikan alat EU:n puitekehyksessä asetetaan tavoitteet romanien koulutuksen, työpaikan, terveydenhoidon ja asunnon saannin parantamiseksi ja näillä aloilla tapahtuvan syrjinnän torjumiseksi. Jäljempänä tarkastellaan romanien tilanteessa tapahtuneita muutoksia (vuosina 2011 2016) 18 käyttäen pohjana jäsenvaltioiden raportteja, joissa käsitellään integraatiota edistäviä toimenpiteitä, tärkeimpiä saavutuksia ja täytäntöönpanon haasteita. 18 Euroopan unionin perusoikeusviraston teettämä romaneja koskeva vuoden 2011 pilottitutkimus sekä EU-MIDIS II -tutkimus vuonna 2016. Ks. liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja. 8

Jäsenvaltioiden raportoimat toimenpiteet keskeisillä politiikan aloilla ja syrjinnän torjunta Kohdennetut Yleiset Koulutus Työllisyys Terveydenhoito Asuminen Syrjinnän torjunta 163 58 88 36 31 57 44 72 66 115 3.1.1. Koulutus Romanien tilanne on parantunut lähinnä koulutuksen alalla. Se on myös romanien osallisuutta edistävässä jäsenvaltioiden politiikkojen yhdistelmässä kaikkein näkyvin osa-alue. Koulunkäynnin keskeyttämisen torjunnassa on tapahtunut selvää edistystä, ja kaikissa tutkimukseen osallistuneissa jäsenvaltioissa koulunsa keskeyttäneiden romanien määrä on vähentynyt (suurimmat parannukset: ES, SK, BG, CZ ja RO). Tämä on jäsenvaltioiden politiikan painopisteen mukainen tulos: useimmat jäsenvaltiot panivat täytäntöön strategioita koulunkäynnin keskeyttämisen torjumiseksi, ja tämän ansiosta monet saavuttivat tätä alaa koskevat Eurooppa 2020 -tavoitteensa. Parannuksista huolimatta romanit ovat edelleen voimakkaasti yliedustettuina koulunsa keskeyttäneiden joukossa, sillä heidän määränsä on jopa 24-kertainen koko muuhun väestöön nähden. Toinen selvä parannus liittyy varhaiskasvatukseen. Tällä alalla romanilasten osallistuminen kasvoi useimmissa jäsenvaltioissa (BG, EL, ES, SK ja HU saavuttivat merkittävää edistystä toisin kuin PT ja RO, joissa tilanne heikkeni). Varhaiskasvatuksen merkityksen entistä laajempi tunnustaminen näkyy toimenpiteiden määrän ja alalla tehtyjen investointien lisääntymisenä. Lisäksi varhaiskasvatusta on tuettu lainsäädännön muutoksilla, kuten säätämällä pakollisesta esikouluopetuksesta (BG, CZ, FI, HU ja LT). Kaikkein vähävaraisimmille perheille on kuitenkin annettava erityistä taloudellista tukea varhaiskasvatukseen liittyviä välillisiä kustannuksia varten (esimerkiksi osallistumismaksut, ruoka, vaatteet ja kuljetus). Oppivelvollisuuden alalla on havaittu pieniä parannuksia, ja useampi kuin yhdeksän kymmenestä oppivelvollisesta romanilapsesta osallistuu koulutukseen useimmissa jäsenvaltioissa (ei EL ja RO). Vaikka koulutuksen alalla on edistytty eniten, merkittäviä järjestelmään liittyviä haasteita on edelleen ratkaisematta. Koulutuksessa tapahtuvan erottelun poistaminen ja se, ettei romaneja enää asiattomasti sijoiteta erityisopetusta tarjoaviin kouluihin, on vahvistettu painopisteiksi EU:n puitekehyksessä, vuonna 2013 annetussa neuvoston suosituksessa, rotusyrjintädirektiivissä ja talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Erottelua on kuitenkin edelleen nähtävissä, ja joissakin tapauksissa se jopa lisääntyy; yhdestä kahteen 9

kolmasosaa romanilapsista käy koulua, jossa enemmistö lapsista tai kaikki lapset ovat romaneja (SK, HU, BG: vähintään 60 %; EL, HR, ES, CZ, RO: 29 48 %). 19 Tätä voidaan selittää vain osittain asuinalueiden erottelulla. Vaikka yhä useammat jäsenvaltiot investoivat toimenpiteisiin, joilla edistetään osallistavia opetus- ja oppimismenetelmiä, monet niistä maista, joita asia eniten koskee, eivät ole toteuttaneet aktiivisia toimenpiteitä erottelun lopettamiseksi. Joissakin tapauksissa EU:n varoja on käytetty jopa erotteleviin järjestelyihin. Todisteita siitä, että yhdennetty kouluympäristö ja sekaluokat hyödyttävät sekä romaneja että muuta väestöä, ei edelleenkään tunnusteta laajasti. Muihin keskeisiin kysymyksiin, jotka ovat välttämättömiä työllisyyden parantamiseksi, kuten korvaavaan täydennyskoulutukseen ja taitojen kehittämiseen työmarkkinatarpeiden mukaisesti, kiinnitetään liian vähän huomiota. Romanien kansalliset yhteysviranomaiset tuovat esiin seuraavat koulutuksen alan saavutukset: lainsäädäntöuudistus, osallistavat rakenteet, romanien osallistumisen lisääntyminen (etenkin varhaiskasvatukseen mutta myös oppivelvollisuuteen perustuvaan opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen), monikulttuuristen taitojen parantuminen, tuki romaniopiskelijoille ja -opettajille sekä yhteydenpito vanhempiin. Jäljellä olevia haasteita ovat muun muassa koulunsa keskeyttäneiden edelleen suuri, vaikkakin pienenevä määrä, vaikeus edistää romanien tehokasta siirtymistä toisen tai korkea-asteen koulutukseen, puutteellinen kielitaito ja syrjintä. 3.1.2. Työllisyys Koulutuksen alalla saavutettuja parannuksia ei ole vielä hyödynnetty tehokkaasti työllisyydessä. Vaikka romanien työllisyysasteet ovat nousseet joissakin jäsenvaltioissa (PT ja HU), muualla muutokset ovat olleet vähäisiä tai jopa negatiivisia. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien romaninuorten osuus on edelleen hälyttävän suuri, ja se on itse asiassa kasvanut useissa jäsenvaltioissa (ES, HR, BG, SK, RO, CZ ja HU: 51 77 %; ainoastaan Portugalissa määrä on selvästi laskussa). Yksi syy huonolle edistymiselle voi olla se, että toimenpiteissä keskitytään tarjontapuoleen eli työllistettävyyteen (kuten ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen), eikä niillä puututa oikeassa suhteessa kysyntäpuolen esteisiin, esimerkiksi seuraamalla ja torjumalla syrjintää. Yleiset toimenpiteet voitaisiin myös kohdentaa paremmin romaneihin. Romaninaisten ja -miesten väliseen suureen työllisyyseroon (suurin: EL, RO, PT ja HU) 20 ei ole puututtu riittävästi. Olisi tutkittava edelleen keinoja aktivoida yksityissektoria ja kannustaa työnantajia palkkaamaan romaneja, jotka ovat useissa jäsenvaltioissa merkittävä ja kasvava osa työikäisestä väestöstä, esimerkiksi keskittymällä romaneihin nuorisotakuujärjestelmässä ja kiinnittämällä huomiota sosiaalisiin näkökohtiin julkisissa hankinnoissa. Kansalliset työllisyysasteet ovat alkaneet nousta viime aikoina useissa jäsenvaltioissa, joita asia eniten koskee. Talouskasvun elpyminen tuo romaneille pitkään kaivattuja mahdollisuuksia päästä (uudelleen) avoimille työmarkkinoille, mikäli jäsenvaltiot soveltavat järkevää 19 EU-MIDIS II (valikoidut havainnot). 20 Sama kuin edellä. 10

toimintapolitiikkaa ja tehokkaita kannustimia. Jos alkupalkka on erityisen alhainen, sosiaalietuudet, joita ei ole sidottu aktivointitoimiin, voivat muodostaa työttömyysloukun. Romanien kansallisten yhteysviranomaisten mukaan tärkein yksittäinen onnistumiseen vaikuttava seikka on yleisten työvoimapalvelujen kohdentaminen romaneihin esimerkiksi tarjoamalla henkilökohtaista tukea tai ottamalla yhteyttä romanitaustaisten kenttätyöntekijöiden/työvoimavirkailijoiden välityksellä. Romanien kansallisten yhteysviranomaisten mukaan haasteita ovat muun muassa taitojen ja osaamisen puute, syrjintä, tarve vakuuttaa työnantajat monimuotoisuuden hallinnan ja syrjinnän torjunnan merkityksestä ja toimien parempi kohdentaminen romaninaisiin. 3.1.3. Terveys Terveyden alalla perussosiaaliturvan kattavuus on edelleen haaste. Maissa, joita asia eniten koskee, ei ole saatu aikaan merkittäviä parannuksia, sillä niissä noin puolella romaniväestöstä ei edelleenkään ole yleistä sairausvakuutusta (BG ja RO; sen sijaan EL: parannusta yli 30 prosenttiyksikköä). Tähän ei ole ollut vaikutusta toimenpiteillä, joilla on keskitytty poistamaan romanien terveydenhuoltojärjestelmään pääsyn esteet. Niihin liittyy usein se, ettei henkilöpapereita ole. Romanien oma arvio terveydentilastaan on parantunut yleisesti (suurimmat parannukset: RO, BG, HU, PT ja EL), mikä viittaa siihen, että tilannetta on parannettu jonkin verran muilla terveyttä koskevilla toimenpiteillä, kuten terveystietoa lisäävillä toimilla sekä rokotusten, lääkärintarkastusten, äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen ja perhesuunnittelun saatavuutta edistävillä toimilla. Omaa terveyttä koskevan arvion parantuminen voi liittyä myös siihen, että nälästä säännöllisesti kärsivien romanien määrä on vähentynyt useimmissa maissa. Julkisten palvelujen tarjonta ja toimien kohdentaminen romaninaisiin koskevat etenkin terveysalaa, mutta terveydenhoidon uudistuksilla ei useinkaan kyetä vastaamaan nimenomaisesti romanien tarpeisiin. Romanien kansalliset yhteysviranomaiset vahvistavat nämä havainnot, ja niiden mukaan hyviin tuloksiin lukeutuvat terveystiedon lisääminen, terveellisen elämäntyylin edistäminen, ennaltaehkäisyn korostaminen, terveysosaaminen, romanien terveydenhuollon tukihenkilöt, kansalaisten osallistuminen ja monialainen, useiden sidosryhmien välinen yhteistyö. Esiin tuotuja haasteita ovat terveydenhuollon huono saatavuus ja yleislääkäreiden puute romanien asuinalueilla, terveyspalvelujen liian vähäinen käyttö, henkiset ja fyysiset terveysongelmat, teiniraskaudet ja 11

romanitaustaisten terveydenhuollon ammattilaisten tarve. 3.1.4 Asuminen Asumisen alalla on nähtävissä pieniä parannuksia romanien perusmukavuuksien saatavuudessa, sillä niiden romanien osuus, joiden kotitaloudesta puuttuu vesijohtovesi, WC, suihku tai kylpyhuone, on vähentynyt useissa jäsenvaltioissa (etenkin BG, RO, SK ja CZ). Myös sähkönjakelun saatavuus on parantunut hieman, ja useimmissa jäsenvaltioissa yli 90 prosenttiin romanitalouksista tulee sähkö (ei PT eikä EL). Useissa jäsenvaltioissa (CZ, ES, IT ja PT) romaneja syrjitään kuitenkin yhä useammin asunnon saamisessa. Romanien integraatiota edistävissä kansallisissa strategioissa jäsenvaltiot ovat keskittyneet edistämään syrjimätöntä pääsyä sosiaaliseen vuokra-asuntoon, ja osa on myös ottanut käyttöön erottelun torjuntatoimia. Jotkin maat, jota asia eniten koskee, eivät ole kuitenkaan raportoineet erottelun torjuntatoimista, ja toiset eivät ole tarkastelleet lainkaan syrjimätöntä pääsyä sosiaaliseen vuokra-asuntoon. Molemmilla aloilla olisi äärimmäisen tärkeää ryhtyä tehokkaisiin lisätoimiin, joita voidaan mahdollisesti rahoittaa EU:n varoista erottelun torjuntaa koskevien komission ohjeiden mukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää useissa jäsenvaltioissa yleisten häätöjen vuoksi. Romanien kansallisten yhteysviranomaisten mainitsemia saavutuksia (jotka ovat usein tulevien muutosten edellytyksenä) ovat muun muassa ohjelmakauden 2014 2020 ERI-rahastojen toimenpideohjelmista osoitetut määrärahat syrjäytyneiden yhteisöjen asumiseen, asumistilannetta koskevat tutkimukset ja asumista koskevat uudet toimintasuunnitelmat tai strategiset asiakirjat. Romanien kansallisten yhteysviranomaisten mukaan haasteita ovat muun muassa sosiaalisen asuntotuotannon riittämättömyys ja heikko laatu, syrjintä asuntomarkkinoilla ja erottelu ja ghettoutuminen. Painopisteet, joita jäsenvaltioiden on tarkasteltava Edistetään tosiasiallista yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen inklusiiviseen yleisopetukseen lainsäädännön avulla, julkisen koulutuksen osallistavaa uudistamista, kestävää rahoitusta ja täsmällisiä erottelua ehkäiseviä toimenpiteitä yhdessä osallistavien opetus- ja oppimismenetelmien kanssa. Seurataan ja torjutaan syrjintää työmarkkinoilla, mikä on ennakkoedellytys romanien työllisyyden parantamiselle. Laaditaan kattava yleisten ja kohdennettujen toimenpiteiden paketti, joka suunnataan sekä työmarkkinoiden tarjonta- että kysyntäpuolelle. Puututaan sukupuolten välisiin työllisyyseroihin täsmätoimin, jotka on kohdennettu romaninaisiin. Varmistetaan perussosiaaliturvan vähimmäiskattavuus kiireellisenä painopisteenä muun muassa ratkaisemalla henkilöpapereita koskevat kysymykset ja parannetaan muiden laadukkaiden terveydenhoitopalvelujen saatavuutta. Hyödynnetään romanien varhaiskasvatukseen osallistumisen tuloksia, parannetaan terveyspalveluja ja tarjotaan ilmaisia rokotuksia ja lääkärintarkastuksia romanilapsille ja heidän perheilleen. Puututaan alueelliseen erotteluun yhdennetyllä ja pitkäjänteisellä lähestymistavalla. Estetään etniseen alkuperään perustuvat pakkohäädöt ja tarjotaan vaihtoehtoisia asumisjärjestelyjä häädetyille perheille (myös ERI-rahastojen investointien avulla), jotta ehkäistään kodittomuutta ja syrjäytymisen kasvua. 12

Otetaan käyttöön suojatoimia sen varmistamiseksi, että romaneilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyötyä yleisistä toimenpiteistä ja käyttää laadukkaita palveluja koulutuksen, työllisyyden, terveydenhoidon ja asumisen alalla. Otetaan huomioon romanien erityistarpeet politiikkojen uudistamisen yhteydessä. 3.2. EU:n varojen käyttö Ohjelmakaudella 2014 2020 jäsenvaltiot ovat osoittaneet ERI-rahastoista yhteensä 42,3 miljardia euroa sosiaalisen osallisuuden edistämiseen sekä köyhyyden ja syrjinnän torjuntaan, mikä on mahdollistanut toimien kohdentamisen sosiaalisesti heikommassa asemassa oleviin (kuten romaneihin): ESR:stä 21,2 miljardia euroa eli 25,6 prosenttia ESR:n kaikista määrärahoista mikä ylittää selvästi asetuksessa vahvistetun 20 prosentin vähimmäismäärän EAKR:stä 11,9 miljardia euroa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) 9,2 miljardia euroa. Yhteensä 12 jäsenvaltiota osoitti 1,5 miljardia euroa (eli 3,5 % kaikista sosiaaliseen osallisuuteen tarkoitetuista määrärahoista) nimenomaisesti romaneihin kohdennetulle painopisteelle. Lisäksi 11 jäsenvaltiota osoitti yhteensä 447 miljoonaa euroa syrjinnän torjumiseen. Investointiprioriteetti Investointiprioriteetin valinneet jäsenvaltiot Määrärahat Syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonominen integraatio Syrjinnän kaikkien muotojen torjuminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen AT, BE, BG, CZ, ES, FR, EL, HU, IT, PL, RO, SK BE, CY, CZ, DE, ES, FR, EL, IE, PL, PT, SK 1,5 miljardia euroa Valtaosa rahoituksesta (1,2 miljardia euroa) on osoitettu seuraaviin maihin: BG, CZ, HU ja RO. 447 miljoonaa euroa Muita asiaan liittyviä sosiaalisen osallisuuden painopistealoja ovat aktiivinen osallistaminen, kohtuuhintaisten, kestävien ja laadukkaiden palvelujen sekä terveys- ja sosiaalialan infrastruktuurin saatavuus. Romaneja voidaan tukea myös toimilla, jotka liittyvät koulutusta (esim. varhaiskasvatus ja alakoulut) ja työllisyyttä (asiaan liittyviä painopistealoja ovat työhön pääsy ja yhteiskunnallinen yrittäjyys) koskeviin tavoitteisiin. Monet jäsenvaltiot tukeutuvat ensisijaisesti EU:n rahoitukseen integraatiota edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanossa, eivätkä ne tee kansallisia investointeja tai huolehdi ERI-rahastoista rahoitettujen toimien vaikutusten asianmukaisesta seurannasta ja raportoinnista. Painopisteet, joita jäsenvaltioiden on tarkasteltava: Varmistetaan integraatiotoimenpiteiden kestävä kansallinen rahoitus. Arvioidaan integraatiotoimenpiteiden vaikutusta romanien koulunkäyntiin, työllisyysasteisiin, erottelun ehkäisemiseen sekä laadukkaisiin terveys- ja asumispalveluihin ja laaditaan asiaa koskeva raportti. 13

Käytetään ohjelmakauden 2014 2020 varoja sellaisten suppeampien aloitteiden kehittämiseksi, laajentamiseksi ja lisäämiseksi, jotka osoittautuivat hyödyllisiksi kaudella 2007 2013. 3.3. Syrjinnän torjuminen Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön oikeudellisia kehyksiä, joissa kielletään syrjintä, vihapuhe ja viharikokset, mutta EU:n lainsäädännön noudattamisen valvonta romanien osalta on edelleen vakava haaste. Yleisesti ottaen tilanne ei ole parantunut vuosien aikana. Romanit kohtaavat edelleen laajaa syrjintää ja rasismia kaikilla keskeisillä aloilla. Romaniyhteisöihin kohdistuu edelleen merkittävässä määrin vihapuhetta ja viharikoksia. Edistyksen puutetta voidaan selittää useilla pysyvillä haasteilla. Tällaisia ovat muun muassa kansalliselta, alueelliselta ja paikalliselta tasolta puuttuva poliittinen tahto varmistaa syrjimättömyys ja yhdenvertainen kohtelu, hallintokäytännöt, jotka voivat johtaa syrjiviin menettelytapoihin tai erotteluun, tiedon puute, puutteellinen raportointi, alan oikeuskäytännön niukkuus ja romanien riittämätön suojelu syrjinnältä ja viharikoksilta. Edistyksen puutteesta huolimatta voidaan havaita joitakin myönteisiä tuloksia: etenkin koulutuksen alalla on annettu uutta lainsääntöä ja/tai tehty olennaisia lainsäädäntömuutoksia, joilla on välitön vaikutus romaneihin (HR, CZ, EL, HU, RO ja SK) keskeisten toimijoiden, kuten romanien kansallisten yhteysviranomaisten, tasa-arvoelinten, oikeusalan ammattilaisten, virkamiesten, poliisin, palveluntarjoajien (ml. opettajien), kuntien ja romaniyhteisöjen jäsenten, välinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat lisääntyneet kansalliset tasa-arvoelimet tarjoavat tukeaan romaneille on toteutettu ennaltaehkäiseviä ja tiedotustoimia ja otettu käyttöön syrjinnänvastaisia vaatimuksia ja toimia, joilla lisätään ihmisten tietoisuutta romanien tilanteesta, myös mahdollisesta alttiudesta joutua ihmiskaupan uhriksi, sekä edistetty parhaita toimintatapoja viharikosten, vihapuheen ja negatiivisten stereotyyppien torjumiseksi syrjintää koskevan kansallisen oikeuskäytännön noudattamista on valvottu (tosin monissa jäsenvaltioissa tuomioistuinten antamia tuomioita ja päätöksiä, jotka koskeva romanien syrjintää, ei ole noudatettu asianmukaisesti). Komissio tukee jäsenvaltioiden toimia usein eri tavoin, muun muassa vahvistamalla kansallisten tasa-arvoelinten asemaa ja edistämällä tasa-arvoa koskevien tietojen keräämistä. Painopisteet, joita jäsenvaltioiden on tarkasteltava: Saatetaan syrjinnän ja rasismin vastainen lainsäädäntö ja suojatoimet kaikilta osin osaksi kansallista lainsäädäntöä ja valvotaan niiden soveltamista esimerkiksi antamalla kohdennettuja ohjeita alue- ja paikallistason toimijoille. Tuetaan tuloksellisten ja riippumattomien tasa-arvoelinten kehittämistä ja toimintaa. Torjutaan romanivastaisuutta valtaväestölle ja sidosryhmille suunnatuilla erityistoimenpiteillä negatiivisten stereotypioiden ja romaniyhteisön leimaamisen torjumiseksi sekä tuetaan kansalaisyhteiskuntaa. 14

3.4. Kaikkien sidosryhmien osallistaminen kansallisella tasolla Jäsenvaltiot ovat komission ohjeiden mukaisesti alkaneet luoda välttämättömiä rakenteellisia edellytyksiä, jotta niiden strategiat voidaan toteuttaa tuloksekkaasti. Tähän sisältyy myös yhteistyö ja koordinointi asianomaisten sidosryhmien kanssa. Ne ovat alkaneet investoida sisäisen toimintapolitiikan koordinointiin, strategiseen suunnitteluun ja sidosryhmien väliseen vuoropuheluun. Ne ovat nimenneet omissa hallintorakenteissaan romanien kansalliset yhteysviranomaiset, jotka vastaavat romaneihin liittyvien toimintapolitiikkojen koordinoinnista. Romanien kansalliset yhteysviranomaiset ovat osallistuneet yhä tiiviimmin koordinointiin ja päätöksentekoon sekä kansallisten ja EU:n varojen käytön suunnitteluun. Jos niiden henkilöresursseja ja rahoitusta parannettaisiin, ne suoriutuisivat tehtävistään tehokkaammin. Useimmat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön mekanismeja romanien osallisuutta parantavien toimien koordinoimiseksi. EU on myöntänyt rahoitustukea romanien osallisuutta edistävien kansallisten foorumien kehittämiseen, minkä ansiosta vuoropuhelurakenteet ovat parantuneet merkittävästi. Tähän mennessä 15 jäsenvaltiota on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta ja kehittänyt kansallisia kuulemismenettelyjä, joita romanien kansalliset yhteysviranomaiset hallinnoivat. Ratkaisematta on kuitenkin merkittäviä esteitä, kuten valmiuksien ja kestävän rahoituksen puute, kansalaisyhteiskunnan osallistuminen, joka ei ole riittävän avointa ja kattavaa, ja paikallisviranomaisten rajalliset hallinnolliset valmiudet panna täytäntöön kestäviä yhdennettyjä toimenpiteitä. Romaninuoria voitaisiin rohkaista ottamaan aktiivisempi rooli heihin välittömästi vaikuttavien toimintapolitiikkojen muotoilussa. Vaikka romanilasten ja -naisten tilannetta tarkastellaan useimpien jäsenvaltioiden yleisissä toimintapolitiikoissa, tarvitaan myös kohdennettuja toimia. Painopisteet, joita jäsenvaltioiden on tarkasteltava: Lisätään romanien kansallisten yhteysviranomaisten henkilöresursseja ja rahoitusta ja tehostetaan niiden koordinointitehtävää. Edistetään valmiuksien kehittämistä, kestävää rahoitusta ja romanien, kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten avointa ja kattavaa osallistumista. Voimaannutetaan romaninuoret, -lapset ja -naiset, jotta he voivat toimia aktiivisesti osallistamisprosessissa. 4. SIDOSRYHMIEN SUORITTAMA SAAVUTUSTEN JA HAASTEIDEN ARVIOINTI Komissio on kehottanut eurooppalaisia ja kansallisia valtiosta riippumattomia järjestöjä, kansainvälisiä järjestöjä, asiantuntijoita ja romanien kansallisia yhteysviranomaisia esittämään arvionsa EU:n puitekehyksen keskeisistä vahvuuksista ja heikkouksista, keinoista sen parantamiseksi sekä toiminnan painopisteistä. Niiden antamien tietojen analyysi osoittaa, että Euroopan ja kansallisen tason saavutuksista, haasteista ja painopisteistä ollaan laajasti yksimielisiä. Tämä viittaa siihen, että sidosryhmät arvostavat tähän mennessä toteutettuja toimia, mutta ne toivovat lisäuudistuksia/-parannuksia haasteiden ratkaisemiseksi. 4.1. Saavutukset Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että EU:n puitekehyksen suurin saavutus on romanien osallisuuden asettaminen unionin ja jäsenvaltioiden poliittisten asialistojen kärkeen, millä edistetään poliittista sitoutumista konkreettisiin, laaja-alaisiin ja pitkän aikavälin yhdennettyihin toimiin. Sidosryhmät katsovat yleisesti, että komission vuotuinen seuranta ja raportointi, jäsenvaltioille annetut kohdennetut toimintapoliittiset ohjeet, tietojenkeruu ja 15

jäsenvaltioille hiljattain asetettu raportointivelvollisuus ovat kaikki ehdottoman tärkeitä, jotta aihe säilyy poliittisella asialistalla ja jotta parannetaan tietoon ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Toinen esiin tuotu saavutus on yleisten eurooppalaisten oikeudellisten, poliittisten ja rahoitusvälineiden käyttöönotto. Sidosryhmät pitävät hyvin tärkeänä komission sitoutumista syrjintäkiellon noudattamisen valvontaan ja sen toimia yleisten politiikkojen osallistavan uudistamisen edistämiseksi (eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut maakohtaiset suositukset). Jopa tärkeämpänä asiana pidetään EU:n rahoituksen saattamista yhtenäiseksi kauden 2014 2020 poliittisten painopisteiden kanssa. Uusi romaneja koskeva investointiprioriteetti, siihen sovellettavat ennakkoedellytykset ja eurooppalaisten käytännesääntöjen mukainen kumppanuusperiaate saavat eniten tunnustusta. Tunnustusta annetaan myös eurooppalaisten ja kansallisten koordinointirakenteiden kehittämiselle, millä mahdollistetaan romanien osallistuminen ja sidosryhmien välinen yhteistyö. Romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden kehittämisen, monialaisen täytäntöönpanon ja seurannan koordinoinnista vastaavien romanien kansallisten yhteysviranomaisten nimeäminen ja heidän kasvava osallistumisensa ERI-rahastojen käytön ja yleisten politiikkojen suunnitteluun ovat herättäneet tyytyväisyyttä. Muita tärkeitä esiin tuotuja seikkoja ovat romanien osallisuutta käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustaminen vuonna 2009 ja kansallisten foorumien perustaminen vuonna 2015 sekä tasa-arvoelinten rooli syrjinnän torjumisessa. Lopuksi on todettu, että EU:n puitekehystä on mukautettu ajan kuluessa siten, että siinä voidaan ottaa huomioon uudet painopisteet ja puutteet. On tuotu esiin etenkin romanivastaisuuden tunnustaminen EU:n tasolla ja neuvoston suositus puitekehyksen laajentamisesta uusille aloille. Romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden erityisiä saavutuksia tarkasteltaessa romanien kansalliset yhteysviranomaiset korostavat edistystä, joka on saavutettu täytäntöönpanon monialaisten ja rakenteellisten edellytysten alalla. Niihin kuuluvat romanien integrointistrategioiden tarkistaminen, romanien osallisuuden sisällyttäminen muille aloille, paikallisten toimintasuunnitelmien laatiminen, paikallisviranomaisten aktiivisuuden lisääminen, tietämyksen parantaminen (tutkimukset, ohjeet, koulutus), romanivähemmistön, -kielen ja -kulttuurin ja romanien historian tunnustaminen, koordinointirakenteiden perustaminen, romanien osallistuminen ja lainsäädäntöuudistus. Konkreettiseen edistymiseen romanien tilanteessa viitataan paljon harvemmin. 4.2. Haasteet ja painopisteet Kaikkein tärkein yleinen haaste ja painopiste on se, että EU:n puitekehyksellä on yhä rajallinen vaikutus romanien tilanteen paranemiseen. Tämä liittyy usein ulkoisiin tekijöihin, kuten talouskriisiin tai muukalaisvihan ja kansallismielisen ja poliittisen populismin hälyttävään kasvuun. Muita esiin tuotuja tekijöitä ovat paikallistason huono sitoutuminen, heikot valmiudet panna täytäntöön integraatiota edistäviä toimenpiteitä ja rahoituksen puute. 16

Havaitut haasteet korostavat keskeisten politiikan alojen pysyvää merkitystä. Useimmat sidosryhmät korostavat koulutusta (etenkin varhaiskasvatusta ja erottelun torjumista) ja asumista (etenkin pakkohäätöjen ja alueellisen erottelun lopettamista). Lisäksi on tuotu esiin, että työllistettävyyden paranemisen pitäisi näkyä tosiasiallisessa työllisyydessä. Myös perusterveydenhuoltopalvelujen saatavuuden varmistaminen on mainittu. Monet kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät katsovat, että EU:n puitekehyksessä olisi painotettava enemmän syrjinnän ja varsinkin romanivastaisuuden torjuntaa, sillä ne ovat romanien syrjäytymisen perussyitä. Muut haasteet ja painopisteet ovat suurelta osin päällekkäisiä saavutusten kanssa. Sidosryhmät viittaavat poliittisen sitoutumisen heikkenemiseen ja siihen, että uudet painopistealat, kuten pakolaiskriisi, siirtävät jäsenvaltioiden huomion pois romanien osallisuutta koskevista kysymyksistä. Jäsenvaltioiden raportoinnin osalta vaaditaan lisää avoimuutta, enemmän kehittämistoimia sekä kansalaisyhteiskunnan tiiviimpää osallistumista seurantaan, millä helpotetaan myös vertaisoppimista. Sidosryhmät myös vaativat kiinnittämään enemmän huomiota syrjinnän torjumiseen esimerkiksi aloittamalla useampia rikkomusmenettelyjä ja määräämällä seuraamuksia sääntöjä rikkoville jäsenvaltioille. Ne ovat tyytymättömiä siihen, että komission EU:n puitekehyksen ja Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä laatimien, romaneja ja yleisiä politiikkoja koskevien ohjeiden noudattamista ei valvota. On vaadittu, että nuorisotakuun ja Erasmus+-ohjelman kaltaisia eurooppalaisia ja kansallisia ohjelmia olisi kohdennettava selvemmin romaneihin. Monet viittaavat mahdollisiin lisäparannuksiin ERIrahastojen käytössä ja vaativat, että kansalaisjärjestöille ja paikallisviranomaisille on annettava mahdollisuus suoraan rahoitukseen, ennakkoehtojen täytäntöönpanoa on parannettava, kumppanuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä on määrättävä seuraamuksia, seurantaa on parannettava (lujittamalla komission ja itse romanien roolia) ja varojen tehottoman käytön (esim. koulutusohjelmat, jotka eivät johda työllistymiseen) tai niiden väärinkäytön (esim. ERIrahastotoimet, joilla rahoitetaan erottelevia järjestelyjä) estämiseksi on ryhdyttävä toimiin hyödyntämällä muun muassa avointa valitusmekanismia. Koordinointirakenteisiin liittyviä haasteita ovat romanien kansallisten yhteysviranomaisten kasvavat mutta edelleen riittämättömät valtuudet, valmiudet ja resurssit, romanien riittämätön osallistuminen ja tarve varmistaa kansalaisyhteiskunnan avoimempi ja kattavampi osallistuminen, sen valmiuksien kehittäminen ja rahoituksen saatavuus. Monet sidosryhmät vaativat kansallisille romanifoorumeille annettavan tuen jatkamista ja joustavoittamista niiden laajentamiseksi useampiin jäsenvaltioihin ja rajat ylittävän yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi kansallisten ja eurooppalaisten romanifoorumien välistä koordinointia voitaisiin lisätä. EU:n puitekehyksen ja romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden kohdentamisen osalta on arvosteltu painopisteen asettamista syrjäytyneisiin romaneihin ja suositeltu investointien lisäämistä romaninuoriin, -naisiin, ja -lapsiin ja heidän voimaannuttamistaan sekä suuremman huomion kiinnittämistä romanien liikkuvuuteen EU:n sisällä. 5. ROMANIEN OSALLISTAMINEN LAAJENTUMISPROSESSISSA EU:n puitekehyksessä todetaan, että romanien integrointia koskevat tavoitteet koskevat yhtä lailla laajentumismaita. Komissio on sisällyttänyt romanien integroinnin laajentumisstrategiaansa keskeisenä painopistealana. Vaikka romanien osallisuus on ollut poliittisen asialistan kärjessä laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa vuodesta 2011 lähtien, käytännössä edistys on ollut vähäistä. Enemmistö romaneista kärsii yhä monimuotoisesta sosiaalisesta syrjäytymisestä etenkin koulutuksen, työllisyyden, terveydenhoidon ja asumisen aloilla. Balkanin sotien vuoksi maan 17