PALVELUSUUNNITELMA *********** TOIMINTASUUNNITELMAT

PALVELUSUUNNITELMA *********** TOIMINTASUUNNITELMAT 2018 2020 1.9.2017

2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TOIMINNAN MUUTOKSET... 3 3 TOIMINNAN TAVOITTEET... 4 4 PALVELUJEN VOLYYMIN TAVOITTEITA... 4 4.1 LÄHETTEET... 4 4.2 HOITOPALVELUT... 5 5 TULOT JÄSENKUNNILTA... 8 6 TALOUS... 10 7 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELMAT... 11 7.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE... 11 7.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE... 12 7.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE... 13 7.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE... 14 7.5 LÄÄKINNÄLLISTEN PALVELUJEN TOIMIALUE... 15 7.6 TUKIPALVELUJEN TOIMIALUE... 17 7.7 KESKUSHALLINTO... 19 8 HOITOPALVELUJEN MYYNTITULOT JA TUOTEMÄÄRÄT KUNNITTAIN... 21 8.1 OPERATIIVINEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT JA TUOTEMÄÄRÄT KUNNITTAIN... 23 8.2 KONSERVATIIVINEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT JA TUOTEMÄÄRÄT KUNNITTAIN... 25 8.3 PSYKIATRIAN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT JA TUOTEMÄÄRÄT KUNNITTAIN... 27 8.4 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: HOITOPALVELUJEN TULOT JA TUOTEMÄÄRÄT KUNNITTAIN... 29 8.5 PÄIVYSTYKSEN TOIMIALUE: ENSIHOIDON PALVELUJEN TULOT KUNNITTAIN... 31 8.6 ERITYISVELVOITTEET... 32

3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat muodostavat: 1. Sairaanhoitopiirin strategia (valtuusto 5.6.2015) - Sairaanhoitopiirin strategiaan liittyvä nykytilan-/toimintaympäristön analyysi päivitetään. Sote-lainsäädännön valmistuttua arvioidaan myös sairaanhoitopiirin strategian päivittämisen tarve ja sairaanhoitopiirin strategian suhde valmisteilla olevaan uuden maakunnan strategiaan. Sairaanhoitopiirin strategia on voimassa vuoteen 2020 saakka, joten tavoitteena on päivittää strategia vain tarvittavilta osin toimintaympäristön muutoksia vastaavasti. 2. Sairaala Novan hankkeen ja siihen liittyvän toimintatapojen muutoksen suunnittelua ohjaavat periaatteet: - Potilas ensin - Terveellinen, turvallinen ja hyvä työympäristö työntekijöille - Tehokas ja edistyksellinen ICT - Hyvä logistiikka - Integroitu palvelujärjestelmä (perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito ja osin sosiaalitoimi) - Ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen - Vaikuttavuus ja kustannustehokkuus - Johtaminen tukee prosesseja 3. Terveydenhuoltolain määräykset hoidon saatavuudesta Suunnittelun lähtökohdat eivät myöskään oleellisesti poikkea valtuuston joulukuussa 2016 hyväksymästä suunnitelmasta. 2 TOIMINNAN MUUTOKSET Toiminnassa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan Sairaala Novan suunnitteluun liittyviä toimintaprosessien muutoksia sekä Keski-Suomen maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä esille nousevia toimintamallien muutoksia ja kokeiluja. Hallituksen hyväksymän suunnitteluohjeen mukaisia toiminnan muutoksia ovat seuraavat: Tekonivelpotilaiden hoitoketjuprojektissa kehitetyn toimintamallin laajentaminen koko maakuntaan Urologian etäpoliklinikkatoiminnan aloittaminen Päiväsairaalan toiminnan tehostaminen Vuodeosastohoidon vähentäminen Laajentuva lääkärikoulutus Digitaalisten palvelujen kehittäminen (mm. konsultaatiokeskus ja etäpalvelut) Päivystystoiminnan kehittäminen Ruokapalvelujen osastopalvelu toiminnan mahdollinen eriyttäminen Kylän Kattauksen toiminnaksi Hoitotarvikkeiden hankintaan ja logistiikkaan liittyvän uuden palvelumallin (osastopalvelu) laajentaminen Sisälogistiikan keskittäminen Toimialueittain esitetyissä suunnitelmissa (luku 7) on tarkempia kuvauksia toimintojen muutoksista.

4 3 TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteiden lähtökohtana on sairaanhoitopiirin strategia, sen mukaiset arvot ja tavoitteet. Sairaanhoitopiirin perustehtävä: - tarjotaan kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Lähtökohtana on sairaala, jossa annamme potilaiden tarvitseman tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tavoitteet: tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista. potilasta tuetaan olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa. potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin strategia on ollut toimialueiden ja vastuualueiden suunnittelun lähtökohtana, niitä kuvataan tarkemmin toimialueiden suunnitelmissa (luku 7). 4 PALVELUJEN VOLYYMIN TAVOITTEITA 4.1 Lähetteet Seuraavassa kuviossa esitetään lähetteiden määrä ja sen muutos viime vuosilta: Lähetemäärä on kuluvan vuoden aikana ollut lähes viime vuoden tasolla. Lähetemäärään pyritään vaikuttamaan mm. tehostamalla konsultaatiotoimintaa. Konsultaatiokeskuksen toiminta alkoi keväällä, ja sitä laajennetaan asteittain eri erikoisaloille. Vertailutietona esitettävä Tot 12 kk tarkoittaa viimeisten 12 kuukauden (elokuu 2016 - heinäkuu 2017) toteumatietoa.

5 Seuraavassa taulukossa esitetään lähetteiden määrä terveyskeskuksittain ja kunkin terveyskeskuksen osuus lähetteiden kokonaismäärästä: Toteuma 2016 Toteuma viim 12 kk Muutos tot 2016 % Osuus lähetteistä Lähetteet yhteensä 57 333 56 903-430 -0,8 % 100 % Jyväskylän yhteistoiminta-alue 32 757 31 913-844 -2,6 % 57 % Muuramen terveyskeskus 1 863 1 795-68 -3,7 % 3 % Keski-Suomen seututerveyskeskus 9 244 9 582 338 3,7 % 16 % Saarikka 4 166 4 128-38 -0,9 % 7 % Kinnulan terveyskeskus 450 502 52 11,6 % 1 % Pihtiputaan terveyskeskus 893 979 86 9,6 % 2 % Viitasaaren terveyskeskus 1 587 1 614 27 1,7 % 3 % Äänekosken terveyskeskus 4 240 4 361 121 2,9 % 7 % Muut asiakkaat 2 133 2 029-104 -4,9 % 4 % 4.2 Hoitopalvelut Hoitopalvelujen tuotteiden määrätietoja Seuraavassa kuviossa esitetään hoitopalvelujen tuotemäärien aikasarjaa. Vuosien 2017 ja 2018 volyymimäärät perustuvat aikaisempien vuosien perusteella tehtyyn arvioon muutoksen suunnasta. Palvelusuunnitelmaan sisältyvät tuotemäärät perustuvat vastuualueiden talousarvioesityksiin, valmistelun loppuvaiheissa voi suunnitelma vielä tuotekohtaisesti tarkentua. Nyt tuotemäärät eivät ole aivan yhtä suuret kuin yllä esitetty trendikuvaaja.

6 Hoitopalvelujen tuoteryhmittäiset määräarviot kuvataan seuraavassa: Erikoissairaanhoidon hoitopalvelutuloista noin 73 % saadaan drg-tuotteilla. Drg-tuote voi olla polikliininen käynti tai hoitojakso. Tuotteita on suunnitelmassa 3 % enemmän kuin vuonna 2016 on toteutunut ja noin tuhat drg-tuotetta enemmän kuin viimeisten 12 kuukauden toteuma. Määrän muutoksen lisäksi suunnitelmaan sisältyy suuntaus vaativampiin hoitoihin. Suurimmat muutokset ovat sisätautien, silmätautien, syöpätautien ja neurologian vastuualueilla. Tasoryhmittäisten hoitopäivien tulojen osuus on noin 7 %, hoitopäivien määrän muutos on +2 % viimeisten 12 kuukauden toteumaan. Vuodeosastohoito on tuotteistettu hoitopäivinä psykiatriassa (55 % tasoryhmittäisistä hoitopäivistä) ja kuntoutustoiminnassa. Lisäksi hengityshalvauspotilaiden hoito laskutetaan hoitopäivinä. Palvelusuunnitelmaan sisältyvä hoitopäivien määrän muutos selittyy pääosin sillä, ettei kuntoutusosaston sulkua suunnitella vuoden 2018 kesäksi. Tasoryhmittäisten avohoitokäyntien tulojen osuus on noin 17 %. Avohoito on tuotteistettu tasoryhmittäisinä käynteinä psykiatriassa ( noin 50 % tasoryhmittäisistä käynneistä) ja päivystyksessä (noin 40 % tasoryhmittäisistä käynneistä). Käyntimääriin sisältyvät myös mm. palvelusetelinä tuotetut palvelut, mutta niiden osuus on hyvin pieni. Tuotteiden määrä on suunnitelmaesityksen mukaan noin 3 % pienempi kuin vuonna 2016, ja noin 4,5 % pienempi kuin viimeisten 12 kuukauden toteuma. Muutos aiheutuu lähes kokonaan yhteispäivystyksen käyntimäärän suunnitellusta muutoksesta. Psykiatrian palveluasumisen tulojen osuus on noin 3 %. Palveluasumisen osalta ei tapahdu oleellista muutosta.

7 Avohoitokäyntien määrä Avohoidon suoritetietona oleva käyntien määrä poikkeaa hoitopalvelujen laskutuksen perusteena olevista tasoryhmittäisistä avohoitokäynneistä. Tässä tarkastelussa käynnit tarkoittavat yksittäisiä käyntejä sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä. Toiminnan muutosten myötä käyntimäärä on viime vuosina kasvanut, osittain myös sairaanhoitopiirille siirtyneiden toimintojen vuoksi. Myös ensi vuodelle avohoitokäyntien arvioidaan lisääntyvän. Hoitopäivien määrä Avohoitopainotteisuuden seurauksena vuodeosastohoito on viime vuosina vähentynyt, mutta kuluvan vuoden toiminnassa lähes kaikilla erikoisalalla hoitopäivien ja hoitojaksojen määrä on edellisvuotta suurempi. Keskimääräinen hoitoaika ei ole oleellisesti muuttunut, se on hieman yli 3 vuorokautta (kuntoutushoitojaksoja lukuun ottamatta).

8 5 TULOT JÄSENKUNNILTA Palvelusuunnitelmassa sairaanhoitotoiminnan hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnille ovat + 4,6 % vuoden 2017 talousarviota suuremmat ja muutos vuoden 2017 tilinpäätösennusteesta on + 1,3 %. Kun vuoden 2017 ennusteessa otetaan huomioon myös ylijäämän palautus, on vuoden 2018 palvelusuunnitelman mukaiset tulot + 2,2 % tätä ennustetta suuremmat. Seuraavassa kuviossa esitetään muutos renkaittain: Jäsenkuntalaskutuksen muutos vuoden 2017 ennusteesta. Ylijäämän palautus on ennusteessa otettu huomioon. 1000 euroa Toteuma 2016 Talousarvio 2017 Palvelusuunnitelma 2018 Muutos vuoden 2016 toteumasta Muutos vuoden 2017 talousarviosta Jäsenkunnat yhteensä 293 897 278 667 291 482-2 415-0,8 % 12 815 4,6 % Jyväskylän neuvottelurengas 182 502 172 395 181 343-1 159-0,6 % 8 948 5,2 % Seututerveyskeskus 52 576 50 248 52 393-183 -0,3 % 2 145 4,3 % Pohjoinen Keski-Suomi 58 817 56 024 57 747-1 071-1,8 % 1 722 3,1 % Seuraavassa kuviossa esitetään tulojen muutos vuoteen 2016 verrattuna renkaittain ja toimialueittain. Tietoihin sisältyvät oma toiminta, hoito muissa sairaaloissa, ensihoitopalvelut ja erityisvelvoitteet. Vuoden 2016 toteumassa on huomioitu myös kalliiden hoitojen tasaus. Seututerveyskeskuksen tuottamat palvelut eivät sisälly palvelusuunnitelmassa esitettyihin laskelmiin.

9 Palvelusuunnitelmassa ja myöhemmin talousarviossa esitetään kuntakohtaiset hoitopalvelujen tuotemäärät ja tulot, jotka perustuvat vastuualueiden tekemiin tuotantosuunnitelmiin. Lasketaperusteena on tuotekohtaisesti 12 kuukauden toteumatiedot (muutamin poikkeuksin). Luvussa 8 esitetään tiedot kunnittain ja toimialueittain. Muiden palvelujen myyntitulot Sairaanhoitopiiri tuottaa kunnille myös muita erillisiin sopimuksiin perustuvia palveluita. Niiden tulot eivät sisälly palvelusuunnitelmaan, mutta kuntien oman talousarviosuunnittelun perusteeksi tuotamme niistäkin tietoja sairaanhoitopiirin www-sivuilla ja yhteenvedonomaisesti myös tässä yhteydessä. Tuottamiamme palveluja ovat mm. seututerveyskeskuksen palvelut, päivystyksen puhelinneuvonta, apuvälinepalvelu, kuvantaminen, erikoislääkärikonsultaatiot ja alueellinen potilastietojärjestelmäpalvelu. Seuraavassa kuviossa esitetään palvelujen myyntituloista yhteenvetoa, kyseessä on vuositasoiset euromäärät kunnille ja terveyskeskuksille tuotetuista palveluista. Kaikki kunnat ostavat jotain alla kuvatuista palveluista, mutta kuntakohtaisesti on eroja. Tietojärjestelmät 3 177 411 Kuvantamisen palvelut Apuvälinepalvelu 1 762 263 2 092 126 Sairaala-apteekin palvelut Kotisairaala Caterinan tilat ja tekniikan palvelut Erikoislääkärikonsultaatiot Patologian palvelut Päivystys, puhelinneuvonta Kuljetukset ja potilassiirrot Mielenterveyskuntoutujien palvelut Silmäpohjakuvaukset Sairaalafysiologian palvelut 811 536 743 273 585 266 512 534 490 769 408 433 231 933 155 719 118 576 109 602

10 6 TALOUS Kevään kehysseminaarin tulokseen perustuen sairaanhoitopiirin hallitus antoi toukokuussa suunnitteluohjeen, ja tämä on ollut talousarviovalmistelun perusteena. Seuraavassa esitetään sairaanhoitotoiminnan tuloslaskelma talousarviovalmistelun nykyisestä vaiheesta: TA 2017 Tpe 2017- Palvelusuunnitelma Muutos: 1.000 euroa 07 Toimintatulot 01.09.2017 TA 2017 Tpe 2017 Tot 2016 Hoitopalvelujen myyntitulot 276 673 289 323 288 997 4,5 % -0,1 % -2,7 % Erikoissairaanhoidon palvelut 248 181 261 231 259 489 4,6 % -0,7 % -4,4 % Erikoissairaanhoito, oma toiminta 214 371 223 771 223 734 4,4 % 0,0 % -5,0 % Hoito muissa sairaaloissa 33 810 37 460 35 756 5,8 % -4,5 % -0,9 % Yhteispäivystyksen hoitopalvelut 20 828 20 428 22 305 7,1 % 9,2 % 24,5 % Sosiaalitoimen palvelut 7 665 7 665 7 203-6,0 % -6,0 % -5,5 % Erityisvelvoitemaksu jäsenkunnilta 3 500 0 3 700 5,7 % 0,0 % 0,0 % Muiden palvelujen myynti 26 822 26 952 28 299 5,5 % 5,0 % 1,9 % - siitä ensihoito jäsenkunnille 9 768 9 768 10 191 4,3 % 4,3 % 8,0 % Potilasmaksut 14 049 14 549 14 772 5,1 % 1,5 % 1,8 % Muut 2 805 2 805 3 118 11,1 % 11,1 % 0,7 % Toimintatulot yhteensä 323 850 333 630 338 885 4,6 % 1,6 % -1,0 % Tulot jäsenkunnilta 278 667 287 817 291 482 4,6 % 1,3 % -0,8 % Toimintamenot Henkilöstömenot 160 584 162 732 164 980 2,7 % 1,4 % 0,8 % Asiakaspalvelujen ostot 33 810 37 460 36 041 6,6 % -3,8 % -0,5 % Muiden palvelujen ostot 61 211 63 901 65 464 6,9 % 2,4 % 5,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 48 600 52 400 54 333 11,8 % 3,7 % 8,1 % Muut 4 855 4 755 4 771-1,7 % 0,3 % -9,0 % Toimintamenot yhteensä 309 060 321 248 325 588 5,3 % 1,4 % 2,6 % Rahoitusmenot (netto) 667 0 674 1,1 % 57,0 % Poistot ja arvonalentumiset 14 123 13 990 12 622-10,6 % -9,8 % -16,0 % Satunnaiset tulot 0 788 0 0,0 % Tilikauden tulos 0-820 0 Suunnitteluohjeen mukaan jäsenkunnilta arvioitujen hoitopalvelujen tulojen muutos voi vuodelle 2018 olla enintään + 5,2 % vuoden 2017 talousarvioon verrattuna, palvelusuunnitelmassa muutos on + 4,6 %. Tähän muutokseen on vaikuttanut lähinnä laskentatekniset tarkennukset muiden tulojen arvioinnissa ja poistojen laskennassa. Toiminnan menot eivät oleellisesti poikkea suunnitteluohjeesta. Suunnitteluohjeen perustana käytettiin vuoden 2017 1.osavuosikatsaukseen perustuvaa ennustetta. Yllä olevassa laskelmassa vertailuperustana on elokuussa laadittu ennuste. Jäsenkuntien tulojen muutos kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna on palvelusuunnitelmassa +1,3 %. Tässä ennustevertailussa ei ole otettu huomioon kunnille palautettavaa ylijäämää. Kuntakohtaisissa vertailuissa (mm. sairaanhoitopiirin www-sivuilla ja palvelusuunnitelman liitetaulukoissa) ennusteessa on otettu huomioon myös kuntakohtaisesti ylijäämän palautus.

11 7 TOIMIALUEIDEN SUUNNITELMAT Seuraavassa esitetään toimialueiden johtajien laatimat suunnitelmat. Hoitopalveluja tuottavien toimialueiden tuotemääristä ja tuloista esitetään kuntakohtaiset yhteenvedot luvussa 8. Toimialueiden lisäksi esitetään suunnitelmaosuus myös keskushallinnosta. 7.1 Operatiivinen toimialue Operatiivinen toimialue koostuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin leikkaustoimintaa tekevistä (kirurgia, naistentaudit ja synnytykset, hammas-, suu- ja leukakirurgia, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, anestesia - ja leikkaushoito) vastuualueista ja tuottaa näiden sisältämien erikoisalojen erikoissairaanhoitolain ja valtakunnallisesti sovitun hoidonporrastuksen mukaisia palveluita ensisijaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuin myös erikoisalojen välisenä yhteistyönä sekä potilaan vapaan valinnan myötä oman sairaanhoitopiirin ulkopuoliselle väestölle. Toiminta pohjautuu Keski- Suomen sairaanhoitopiirin strategian 2015 2020 perustehtävään ja tavoitteisiin tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuvaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Asiakas / Potilas / Kunta Toimialue tuottaa Keski-Suomen väestölle ja muille palvelun piiriin tuleville vaikuttavan oikeaaikaisen hoidon yhteistyössä muiden toimialueiden sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa THL:n hoitotakuun asettamien kriteereiden mukaisesti. Riskien hallinta Toimialueen potilasturvallisuussuunnitelman, joka päivitettiin keväällä 2017, mukaisesti kehitetään ja vakiinnutetaan potilasvahinko-, vaara- ja haittatapahtumien minimointiin tähtääviä toimintamalleja vaikuttavan, turvallisen ja oikea-aikaisen hoidon takaamiseksi. Työturvallisuusriskien ja haittatapahtumien tarkastelu tapahtuu keskeisesti sairauspoissaolojen ja HaiPro työturvallisuusilmoitusten seurannan kautta. Toimintaan ja talouteen liittyvät riskit pyritään ennakoimaan realistisella suunnittelulla. Toiminnan ja talouden toteutumiseen sekä riskienhallintaan liittyviä elementtejä seurataan ja raportoidaan hallintosäännön mukaisesti. Prosessit ja rakenteet Toimialueen yhteisten pääprosessien (leikkaushoito, vuodeosastohoito ja kotiutus) edelleen kehittäminen ja varautuminen uuden sairaalan 2020 toimintaan jatkuvat. Erityisenä tavoitteena on lyhentää elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika alle 2 kk sekä toteuttaa jonoton toimintamalli koko toimialueella. Herko-toimintamalli on otettu sovellettuna käyttöön M-siiven vuodeosastoilla ja pyritään edelleen laajentamaan toimialueella. Keinonivelpotilaan hoitoketjuprojekti toimialueella päättyy keväällä 2018 ja projektin tulokset ja toiminnan muutokset otetaan osaksi normaalia toimintaa. Osaaminen ja henkilöstö Tavoitteena on, että osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön mitoitus vastaa palveluiden kysyntää ja tuottamista sekä huomioiden myös jaksaminen ja työhyvinvointi, pyrkien yli- ja lisätöiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön voimavarojen puitteissa sekä sairauspoissaolojen vähentämiseen. Varahenkilöstön käyttöä yksiköiden perusmiehityksessä pyritään vähentämään ja kohdistamaan sen sijaan yksiköiden väliaikaisiin tai äkillisiin tarpeisiin. Hoitoaikojen lyheneminen ja hoitokäytänteiden muutokset edellyttävät enenevässä määrin henkilöstön joustavaa siirtymistä yli yksikkörajojen. Osaaminen ja uuden oppiminen varmistetaan vastuualueittain suunnitelmallisella osaamisen kehittämisellä, jatko- ja täydennyskoulutuksella. Talous ja toiminta Valmistautuminen sairaala NOVA:n toimintaan, hoidon tarpeen lisääntyminen, tarvikemenojen kasvu sekä volyymi että tiettyjen erikoistarvikkeiden korkeat hinnat aiheuttavat haastetta toimintojen suunnitteluun. Vaikkakin erikoislääkäritilanne toimialueella on kohtalaisen hyvä, on silmätautien ajanvarauspoliklinikkojen tilanne edelleen hankala johtuen henkilöstöresurssin vajauksesta. Tulevan vuo-

12 den aikana Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opetus laajenee merkittävästi vaatien toteutuakseen merkittävää työpanosta henkilöstöltä, mitä yliopistolta tuleva rahoitus ei tule kattamaan. Meneillään olevissa SOTE- uudistukseen liittyvät käänteet ovat osoittautuneet erittäin yllättäviksi mutta toimialueelta oletamme ratkaisujen, sitten kun ne ovat tiedossa, mahdollistavan nykyisen huippuosaamisen jatkamisen Keski-Suomessa myös tulevaisuudessa. 7.2 Konservatiivinen toimialue Konservatiivinen toimialue tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaan pohjautuen palveluita sisätautien ja keuhkosairauksien, lastentautien, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian, ihotautien, syöpätautien, neurologian, kuntoutuksen, fysiatrian ja geriatrian erikoisaloilla. Toiminnan perustehtävänä on tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin perustuvaa, luotettavaa, vaikuttavaa ja turvallista hoitoa sujuvassa ja luottamuksellisessa yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Potilas/Asiakas/Kunta Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti hoidon lähtökohtana on, että tutkimukset, hoito ja kuntoutus ovat potilaslähtöisiä, ja ne tapahtuvat sujuvassa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on yhteistyö, jossa nykyiset resurssit riittävät hyvin väestön tarpeisiin, ja jossa potilaiden omatoimisuutta ja itsenäisen selviytymisen mahdollisuuksia autetaan moniammatillisesti. Kaikessa toiminnassa noudatetaan asetettuja kansallisia määräaikoja. Prosessit ja rakenteet Toimialueella eri vastuualueiden toiminnan prosesseja kehitetään edelleen kohti uuden sairaalan toimintamalleja. Niillä erikoisaloilla, joilla se on mahdollista, siirrytään välittömästi uudenlaisiin toimintamalleihin. Toiminnan painopisteenä on polikliininen toiminta, ja vuodeosastojen kuormitusaste laskee edelleen suunnitellusti. Samalla kehitetään sote- yhteistyössä potilaiden kotona selviytymisen malleja, ja myös kotisairaalan sekä päiväsairaalan toimintaa kehitetään. Osaaminen ja henkilöstö Toimialueen henkilöstö on osaavaa, ammattitaitoista ja joustavaa. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, että koulutuksen merkitys on erittäin tärkeä ja siihen panostetaan. Henkilöstörakennetta muokataan jatkuvasti vastaamaan uudenlaisia palvelutarpeita. Varahenkilöstön joustavaa ja tehokasta käyttöä jatketaan, jotta sijaistyövoiman käyttö minimoidaan. Työssä jaksamista tuetaan ja sairauspoissaoloja vähennetään puuttumalla niihin aktiivisesti. Lääketieteen kandidaattiopetus laajenee toimialueella syksyllä 2018 ja tämän mukanaan tuomat haasteet selvitetään. Toiminta ja talous Toiminta on avohoitopainotteista ja tapahtuu hyvässä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kaikki lähetteet käsitellään konsultaatioina. Suhtautuminen erilaisiin uusiin toimintakäytäntöihin, kuten telemedisiinaan, on avointa, ja erilaisia kokeiluja tämän tiimoilta toteutetaan tulevina vuosina. Ennakoimattomuutta talousarvioon tuovat mm valtakunnallisesti keskitettävät potilaat. Lääketieteen kehitys, uudet kalliit lääkehoidot sekä geeniteknologian mukanaan tuomat sovellukset muodostavat lisähaasteen, mutta tätäkin seurataan aktiivisesti, luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja noudatetaan yhtenäisiä ohjeita uusien toimintojen käyttöönotossa.

13 7.3 Psykiatrian toimialue Toimialue vastaa maakunnallisesti nuorisopsykiatriasta, psykiatrisesta osastohoidosta, psykiatrian päivystyksestä, psykiatrisista konsultaatioista ja vanhuspsykiatriasta. Lisäksi toimialue tarjoaa Jyten, Muuramen ja Seututerveyskeskuksen (ei Keuruu) psykiatrian ja päihdetyön lähipalvelut. Toiminta perustuu vaikuttaviin hoitomuotoihin lain ja asetusten sekä Käypä hoito -suositusten mukaisesti. Tavoitteena on valtakunnallisesti väestöpohjaan nähden vähäisten sairaansijojen nykytilan säilyttäminen, avohoidon monimuotoisuuden ja liikkuvuuden tehostaminen sekä toimintaprosessien mallintaminen lean-menetelmää hyödyntäen. Muutosagentti on keskeinen osa maakunnan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä kohti sotea ja Novaa. Toimialue vastaa erva-alueen lääketieteen kandidaattiopetuksesta. Organisaatiorakennetta yksinkertaistetaan. Asiakas Potilaan hoito ja kuntoutus perustuvat potilaan tutkimukseen, diagnostiikkaan ja yhdessä laadittuun hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan potilasta vastuuttaen ja tukien. Potilaan läheiset ja kokemusasiantuntijat ovat osa hoitoprosessia. Kuntia palvellaan suunnitellusti. Konsultaatiokeskus palvelee muita asiakkaita maakunnallisesti. Toiminta Hoidon tarpeen arviot, hoito ja kuntoutus toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. Moniammatillisuus ja liikkuvuus on hoidon ja kuntoutuksen tukena. Nuorisopsykiatrian akuuttityö integroituu päivystysalueella psykiatrian akuuttityöhön. Potilaan hoitoprosessia mallinnetaan yli yksikkörajojen. ECT ja TMS hoitoja tarjotaan hoitajavetoisesti polikliinisesti. Nuorisopsykiatria on mukana LAPE-hankkeessa. Toimialue on mukana valtakunnallisessa Tupakoimattomuus-kärkihankkeessa. Tutkimustoiminta ja erikoistuvien koulutus jatkuu professorin vetämänä. Hoitotyön opiskelijoiden ohjaus on jatkuvaa. Hoitokeskus aloittaa toimintansa sairaala Novan hengessä. Sairaansijojen käyttöaste on vakiintumassa. Uusi potilaspalautejärjestelmä otetaan käyttöön. Henkilöstö Henkilöstöä osallistetaan strategian mukaisen toiminnan kehittämiseen ja kustannustietoisuutta lisätään. Lean-menetelmää jalkautetaan. Hyvä perehdytys, oma koulutustarjonta, sähköiset palvelut ja prosessikoulutukset tukevat työhyvinvointia, työssä jaksamista ja ammattitaidon syventämistä sekä riskien hallintaa. Henkilöstön joustava käyttö, moniammatillinen yhteistyö, työnjaon kehittäminen ja oman toiminnan sisäinen arviointi ovat kiinteä osa toimintaa. Kehityskeskustelut ja työpaikkakokoukset ovat säännöllisiä. Palkitsemista jatketaan. Lääkäreiden rekrytointiin panostetaan, joskin erikoislääkärivajetta helpotetaan taloutta kuormittavilla ostopalveluilla toiminnan turvaamiseksi. Talous Työpaikkakokouksissa ja kehittämispäivissä lisätään henkilöstön kustannustietoisuutta, selkiytetään potilaan hoitoketjuja ja toimintaprosesseja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi yhteistyössä myös toimijoiden kanssa. Toiminta- ja talouslukuja seurataan reaaliaikaisesti ja kuukausittain vastuualueiden ja toimialueen johtoryhmissä sekä tiiviisti lähijohtajien kanssa. Asiakaspalvelujen ostot erityisesti THL:n hoitoon määräämien potilaiden osalta ovat olleet kasvussa, ja tavoitteena on kotiuttaa kolme potilasta omille osastoille. Päihdepalveluiden ja palveluasumisen ostoja seurataan säännöllisesti tavoitteena kulujen hallinta. Merkittävät riskit ja riskien hallinta Päihteiden käytön lisääntyminen huomioidaan hoidossa ja kuntoutuksessa. Työ- ja potilasturvallisuutta parannetaan ennakointia, koulutusta ja yhteistä keskustelua tehostamalla. Työhyvinvointikeskustelut ovat käytössä. Avekki-koulutus on osa toimintaa. Lääke- ja muun hoidon sekä kirjaamisen osaamista vahvistetaan.

14 7.4 Päivystyksen toimialue Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien erikoissairaanhoidon päivystys toteutetaan keskussairaalan päivystysyksikössä. Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on keskitetty suurelta osin keskussairaalan päivystykseen, joten se on sairaanhoitopiirin ainoa 24/7 toimiva päivystysyksikkö. Päivystyksessä hoidetaan päivystysasetuksen mukaisesti kiireellisen hoidon tarpeessa olevia potilaita. Ensihoitopalvelujen toteutumista seurataan säännöllisesti. Maakunnallinen yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa jatkuu tiiviinä. Päivystyksen yhteydessä toimii Jyväskylän kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen kotisairaala. Asiakas Erityistä huomiota kiinnitetään asiakaspalvelun ja päivystyspotilaan koko hoitoketjun laatuun sairaanhoitopiirin Potilas ensin -strategian mukaisesti yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Päivystyksen lähipalveluita tuotetaan edelleen omissa terveyskeskuksissa virka-aikana ja osaaikaisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteena on vähentää yhteispäivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä ja kokonaiskäyntien määrää. Asiakastyytyväisyyttä mitataan systemaattisesti. Toiminta Toimintaprosesseja mitataan sekä tehokkuuden että laadun näkökulmasta omalla seurannalla ja osallistumalla kansalliseen vertaisarviointiin. Uuden yhteispäivystyksen toimintamallin tavoitteena on sujuvoittaa päivystyspotilaiden hoitoa, parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Tavoitteen saavuttamista tuetaan siirtymällä sähköiseen hoitotietojen kirjaamiseen myös päivystyspoliklinikalla. Samalla otetaan käyttöön päivystyksen tilanteen hallintajärjestelmä. Hoidon laatua seurataan palautejärjestelmän, potilasvahinkoilmoitusten sekä hoitoon liittyvien muistutusten ja kanteluiden avulla. Henkilöstö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on akuuttilääketieteen valtakunnallisesti merkittävä koulutusyksikkö. Akuuttilääkäritoiminnalla ja päivystysosaamisen vahvistamisella tuetaan sairaanhoitopiirin strategian mukaista potilaslähtöistä toimintaa. Tällä hetkellä akuuttilääkärit tekevät 40 % yhteispäivystyksen päivystysvuoroista, mutta tarkoituksena on lisätä tätä osuutta 50 %:iin, mikä edellyttää akuuttilääkäreiden määrän lisäystä 18:sta 20:een. Vastaavasti ulkopuolisten päivystäjien osuus vähenee. Potilaslähtöisen ja näyttöön perustuvan hoidon varmistamiseksi panostetaan rekrytointiin, osaamisen johtamiseen, opiskelijaohjaukseen ja johtamisen kehittämiseen. Tavoitteena on henkilöstön työtyytyväisyyden ja -motivaation lisääntyminen ja sairauspoissaolojen väheneminen. Talous Päivystyksen toimialueen kustannusten nousua pyritään hillitsemään. Toimialueella käytössä olevien laboratoriopakettien tarkastelua jatketaan ja tehdään tarvittaessa lisää muutoksia kustannusnousun hillitsemiseksi. Hoitotarvikkeiden ja lääkkeiden osalta etsitään mahdollisuuksia vähentää kuluja.

15 7.5 Lääkinnällisten palvelujen toimialue Toimialueen ydintehtävien kuvaus ja näkymät Toimialueella tuotetaan palveluja sekä sisäisille (erikoissairaanhoito, seututerveyskeskuksen liikelaitos) että ulkoisille (terveydenhuollon kuntayhtymät, tk:t, kunnat) asiakkaille. Sairaala-apteekki tarjoaa lääkehuollon palveluja. Osastonsihteeripalveluiden vastuualue tuottaa kliinisten erikoisalojen tarvitsemat osastonsihteeripalvelut keskitetysti. Puhtauspalvelujen vastuualue tuottaa laitoshygienia-, ruokahuolto- ja muita palveluja. Diagnostisten palveluiden vastuualueella kuvantamisen yksikkö tuottaa itse tai järjestää sairaanhoitopiirin kuvantamistutkimukset. Patologian yksikkö tuottaa histologisia, sytologisia sekä molekyyligeneettisiä tutkimuksia ja lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Sairaalafysiologian yksikkö tuottaa elimistön toimintatutkimuksia koko maakunnan alueelle kliinisen neurofysiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen menetelmin. Uuden sairaalan suunnittelu näkyy vahvasti toimialueella. Uudessa sairaalassa on tarkoitus lisätä sairaala-apteekin lääkehuollon automaatiota. Tätä automaatiota on jo otettu käyttöön. Osastonsihteeripalvelujen kehittyminen kohti uutta sairaalaa on vahvasti sidoksissa prosessien sujuvoitumiseen yksiköissä, tietojärjestelmien kehittymiseen ja käyttöönottoon, mm. puheentunnistus, sekä sähköisen asioinnin lisääntymiseen. Puhtauspalvelujen painopisteenä on palvelutuotannon valmistaminen uuteen sairaalaan ja organisaation rakenteellinen muutos vastaamaan palvelutarvetta, erityisesti ruokahuollon eriyttäminen puhtauspalveluista. Diagnostisilla palveluilla toiminnan määrän odotetaan kasvavan edelleen ja se haastaa mm. henkilöstö- ja laiteresurssoinnin. Biopankkitoiminta käynnistyy konkreettisesti. Asiakas Potilasturvallisuus on sairaala-apteekin kaiken toiminnan lähtökohta. Potilasturvallisuus on myös muiden vastuualueiden keskeinen toiminnan lähtökohta. Osastonsihteerien palvelualueella korostetaan potilaslähtöistä työskentelyä. Tämä tarkoittaa mm. laadukasta asiakaspalvelua niin puhelimessa kuin kasvokkain, asiakkaiden ohjaamista sähköiseen asiointiin, saneluiden purkua säädettyjen aikarajojen sisällä. Ns. Contact center- toiminta tähtää juuri potilaslähtöiseen työskentelyyn ja toiminta on pilottimaisesti jo käynnistynyt. Puhtauspalveluissa on otettu käyttöön asiakastapaamiset, joiden tavoitteena on mm. arvioida nykyistä palvelua ja toimintamalleja ja kehittää uuden sairaalan mukaisia toimintamalleja. Diagnostisissa palveluissa tavoitteena on tehdä kaikki pyydetyt tutkimukset kiireellisyyden mukaan hoitotakuun puitteissa. Toiminta Sairaala-apteekissa mikrobilääkelaimennusrobotin käyttö on vakiintunut ja robotilla käyttökuntoonsaatettavan antibioottivalikoiman lisäämiseksi tutkitaan piperacilliin/tatsobaktaami-valmisteiden kestoaikaa yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lääketoimitusrivien lukumäärässä on eloa: esh:lle toimitetut kasvanevat ja pth:lle toimitetut vähenenevät. Osastofarmasiaa laajennetaan edelleen. Unit dose laitehankinta pitää käynnistää. Osastonsihteeripalvelut yhtenäistää toimintaprosesseja kohti uutta sairaalaa yhdessä eri yksiköiden kanssa. Contact center toiminnan pilotointia jatketaan. Toiminnan kehittäminen on tiukasti riippuvainen tietojärjestelmien kehittymisestä. Puhtauspalveluissa tavoitteena on eriyttää siivous- ja muut palvelut ja keskittää niistä osa. Ruokahuolto pyritään saamaan kokonaan Kylän Kattauksen hoidettavaksi, tämä vaatii mm. henkilöstösiirtoja. Kaikille diagnostisten palveluiden vastuualueen yksiköille on yhteistä tutkimusmäärien kasvu. Patologian yksikössä kehitetään edelleen soluviljelylaboratoriotoimintaa ja digipatologiaa. Kuvantamisen yksikössä ennustetaan sekä TT- että MRI-tutkimusten määrän vuosittaisen kasvun jatkuvan. TT-kuvausten määrä kasvaa myös ilta- ja yöaikaan. Sairaalafysiologian yksikössä PET-TT-tutkimusmäärä jatkanee kasvuaan. Kliinisen neurofysiologian yksikössä vakiinnutetaan aivojen magneettistimulaatiohoidot. Biopankin toiminta käynnistyy konkreettiseti. Henkilöstö Henkilökunnan työhyvinvointia ja pysyvyyttä tuetaan. Tämä on erityinen painopistealue puhtauspalveluissa, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstön mitoitus puhauspalveluissa on riippuvainen mm. ruokapalvelujärjestelyistä, mutta vakansseja on tarkoitus vähentää hallitusti. Osastonsihteeripalveluissa runsas eläköityminen aiheuttaa erityisiä haasteita paitsi henkilökunnan riittävyydelle niin myös osaamiselle. Osaamista laajentava, hallittu työkierto jatkuu, samoin

16 asiakaspalvelu- ja puhelintyön koulutus. Haaste on se, että suuria muutoksia henkilöstömäärässä ei voi tapahtua ennen kuin tietojärjestelmät ovat uusiutuneet. Apteekissa osastofarmasian vahvistaminen jatkuu. Diagnostisissa palveluissa erikoislääkäripula syö tehokkaan oman toiminnan edellytyksiä erityisesti sairaalafysiologialla. Henkilöstön liikkuvuutta yksiköiden välillä jatketaan ja henkilöstösuunnittelulla tähdätään siihen, että uuteen sairaalaan mennessä henkilöstön määrä on riittävä lisääntyvälle toiminnalle. Toimialueen sisäisillä vakanssisiirroilla tuetaan erityisesti lisääntynyttä röntgenhoitajatarvetta (kolmas TT-laite on jo otettu käyttöön, uuteen sairaalaan tulee kolmas magneettilaite ja PET-TT-toiminta paitsi lisääntyy niin myös tulee kokonaan vastuualueen hoitajien hoidettavaksi). Diagnostisten palveluiden vastuualueella hoitotyön johtaminen on juuri organisoitu uudelleen ja sen toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen jatkuu. Talous Sairaala-apteekissa kustannuksiin vaikutetaan peruslääkevalikoiman kilpailutuksella, lääkekulutuksen tarkalla seurannalla sekä asianmukaisella robotiikalla. Osastonsihteeripalveluissa ja puhtauspalveluissa tarkkaillaan henkilöstön määrää suhteessa tehtäviin ja ostopalveluita käytetään kustannustehokkaasti. Puhtauspalveuissa suurin talouden määrääjä on henkilöstön määrä ja miten se kehittyy esim. ruokahuollon toimintojen muuttumisen myötä. Diagnostisten palveluiden vastuualueella odotetaan toiminnan määrän kasvavan, uusia menetelmiä otetaan käyttöön ja se vaatii suunnitelmallista henkilöstöresurssointia ja tarvikehankintoja (esim. päivystysalueen TT-laitteen uusinta, lääkeainestenttien käytön lisääntyminen toimenpiteissä, patologian yksikön soluviljelylaboratorio- ja digipatologian käynnistyminen). Erikoislääkäripula vaikeuttaa ostopalveluiden määrän vähenemistä. Taloutta haastavat tekijät, riskit ja niiden hallinta Osastonsihteeripalvelut on keskittänyt toimintansa Kruunutorniin ja tilakustannukset kasvavat. Suurin riski toiminnassa on se, että miten henkilöstön määrä sopeutetaan uuteen sairaalaan, sillä suuria muutoksia ei voi tehdä ennen kuin uudet toimivat tietojärjestelmät ovat käytössä. Puhtauspalveluiden suurin haaste on ruokapalvelun siirto/siirtyminen kokonaan Kylän Kattaukselle. Siinä on tarkoitus, että henkilöstöä siirtyy toiminnan mukana. Prosessi on käynnissä. Diagnostisten tutkimusten määrä kasvaa. Tämä koskee niin patologian tutkimuksia, kuvantamisesta erityisesti TT-tutkimusten määrää sekä sairaalafysiologiaa (PET-TT-tutkimukset). Tämä johtaa vääjäämättä kustannusten nousuun tarvitaan henkilöstö tekemään ja tulkitsemaan tutkimukset ja tutkimuksissa tarvitaan myös aineita ja tarvikkeita. Kuvantamisen yksikössä kolmas TT-laite on otettu käyttöön, se on uusi resurssi ja vaatii myös röntgenhoitajatyöpanosta lisää, sillä päivystysaikaiset tutkimukset ovat lisääntyneet ja ilta- ja yövuorojen henkilöresurssia joudutaan lisäämään. Radiologitilanne on parantunut selvästi viime vuosien aikana, mutta lisääntyvä leiketutkimusten (MRI, TT) määrä hidastaa ostopalveluista luopumista. Patologiassa näytemäärä on lisääntynyt ja biopankkitoiminta käynnistyy konkreettisesti. Biopankille ei ole omaa budjettia. Biopankin taloutta ruvetaan seuraamaan omalla kustannuspaikalla, mutta biopankin organisatorinen asema on määritettävä tarkemmin ja sille kannattanee laatia oma budjetti, jotta varsinainen sairaanhoitotoiminta ja biopankkitutkimus pysyvät taloudellisesti toisistaan erillään. Biopankkitoiminta tarvitsee myös henkilöstöresurssia toimintaansa (laboratoriohoitaja). Sairaalafysiologialla suurin taloudellinen haaste on lääkärityövoiman puute. Kliinisen neurofysiologian erikoisalalla ei ole lainkaan omaa lääkäriä ja koko lääkärityöpanos joudutaan ostamaan. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alalla puuttuu toinen erikoislääkäri. Tämä johtaa ajoin PET-TTtutkimusten lausuntopalvelujen ostamiseen. Näiden alojen erikoislääkäripula on valtakunnallinen. Apteekki osallistuu aktiivisesti lääkekulutuksen seurantaan etenkin kalliiden lääkkeiden osalta. Koko toimialueella on jo kiinnitetty huomiota yhdessä talousosaston kanssa siihen, että ostopalvelusopimukset ovat asianmukaisesti kilpailutettu ja ajantasaiset. Talouden ja toiminnan lukuja seurataan jokaisessa toimialueen johtoryhmän kokouksessa ja myös vastuualueilla. Samoin henkilöstön työpanosta ja sairauspoissaoloja seurataan säännöllisesti, lisäksi työterveyshuollon kanssa on säännöllinen seuranta. Taloutta seurataan myös yhdessä taloustoimen kanssa kuukausittaisissa tapaamisissa ja se on osoittautunut erittäin hyväksi talouden hallinnan tavaksi.

17 7.6 Tukipalvelujen toimialue Tukipalveluiden toimialueen tehtävänä on laadukkaiden, sujuvien ja kustannustehokkaiden talouden, henkilöstöratkaisujen, teknisen huollon sekä materiaalitoimen palveluiden tuottaminen ydintoiminnan tarpeisiin sekä näiden toimintojen jatkuva kehittäminen yhdessä organisaation kanssa. Seuraavina vuosina toimintaympäristö muuttuu merkittävästi. Tulevaa toimintaa määrittävät valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus sekä uuden sairaalan suunnittelu ja rakentaminen, joihin osallistuminen ja valmistautuminen näkyy keskeisesti kaikkien tukipalvelujen vastuualueiden tehtävissä. Vuosien 2018-2019 keskeinen tavoite onkin tukipalvelujen kehittyminen strategisten tavoitteiden ja kehityssuuntien mukaisesti siten, että palvelut kehittyvät perustoiminnan muuttuvia tarpeita vastaavasti. Asiakkaat Tukipalvelujen kehittämistyötä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti tehdään useilla osa-alueilla: Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumisessa osallistutaan aktiivisesti valmistelutyöhön tulevan väliaikaishallinnon ja maakunnallisten / valtakunnallisten työryhmien kautta ja toteuttamalla väliaikaishallinnon ja valtakunnallisen valmistelun osoittamia tehtäviä. Maakunnallisen talous- ja henkilöstöpalvelukeskuksen muodostaminen on merkittävä muutos, jonka valmistelu vaikuttaa niin talouden ja HR:n henkilöstöön kuin osin muuhun organisaatioon. Muutos edellyttää prosessien ja roolien uudelleenmäärittelyä ja asettaa vahvoja tuottavuus- ja vaikuttavuushaasteita organisaatiossa tehtävälle toiminnalle. Muutokset valmistellaan yhdessä toimialueasiakkaiden kanssa ja henkilöstötyön, talouden ja yleishallinnon kokonaisuudessa. Maakuntien tilakeskus Oy:n toiminnan käynnistäminen etenee ja yhteistyö yhtiön kanssa niin siirtyvien toimintojen ja rajapintojen määrittelyssä kuin siirtyvän omaisuuden ja rahoitussalkun osalta on oltava tiivistä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu edellyttää myös mittavaa tietojärjestelmätyötä niin tukipalveluiden perusjärjestelmien kuin tiedolla johtamisen järjestelmien osalta. Uuden sairaalan toimintamallien ja prosessien kehittämiseen toisaalta osallistutaan yhdessä muiden tukifunktioiden kanssa, toisaalta erityisesti talouden ja HR:n alueella pyritään tukemaan toimintamalliryhmien tekemää kehittämistyötä mm. tuotettavilla tiedoilla ja analyyseillä. Uuden sairaalan rahoitusmallin toteuttaminen jatkuu ja rahoitusriskien hallintaa tehdään hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaan tulevat omaisuus- ja rahoitusjärjestelyt huomioiden. Tehdyt investointipankkirahoituksen puitesopimukset varmistavat tarvittavan rahoituksen vuoden 2018 loppuun saakka ja vuoden 2018 aikana käydään neuvottelut ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vuonna 2019 tarvittavan lainarahoituksen järjestämiseksi. Uuden sairaalan ICT-kehitystyössä edettäneen hoitosuunnitelmapohjaisen ICT-mallin ja ERPin suunnitellussa ja käyttöönotossa. Tätä työtä tuetaan tarpeen mukaan hoitokomponenttien määrittelytyön tuella, ja mm. suunnittelun, laskennan ja seurannan mallien kehittämisellä tältä pohjalta. Tukipalvelujärjestelmät ovat osa uuden sairaalan ICT-kokonaisuutta ja järjestelmien kehittämisen osalta pyritään tiiviiseen yhteistyöhän ICT-projektin kanssa. Toimialuejohtajien, liikelaitoksen johdon ja vastuualuejohtajien tukea pyritään edelleen kehittämään strategian mukaiseen suuntaan, erityisesti muutosjohtamisen tueksi. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä ja palvelukeskeisiä johtamisen tuen toimintamalleja. Käytännössä kehitystyötä tehdään mm. yhteistyömuotoja ja käytettävissä olevia työvälineitä (raportointijärjestelmät ja niiden käytettävyys, analyysiaineistot ym.) päivittämällä ja parantamalla. HR:n osalta digitalisointi etenee ja henkilöstötietojärjestelmät palvelevat toimintaa ja johtamista. Keskitettyjä henkilöstötyön vastuita hoidetaan yhtenäisin ja koordinoiduin johtamisen tuen toimintamallein. Shp-tasoinen osaamisen arviointityö jatkuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja niin perusosaamisen kuin erityisosaamisen arviointi laajenee. Osaamisen johtamisen päivitetyt toimintamallit ovat käytössä. Maakunnallista yhteistyötä soten johtamiskulttuurin kehittämisessä ja johtamisosaamisen varmistamista jatketaan ja osallistumme maakunnalliseen esimiesten muutostukityöhön. Rekrytoinneissa otetaan käyttöön uusia, moderneja rekrytoinnin työkaluja ja työnantajamarkkinoinnissa vahvistetaan sairaala Nova-näkökulmaa. Toimintalähtöisen työaikasuunnittelun kehittämistä sairaala Novan tarpeista tuetaan. Palkkausjärjestelmää kehitetään tukemaan soteen valmistautumista, uuden

18 sairaalan toimintaa, läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja uudistumista. Työsuojelussa jatketaan kärkihankkeita, joista keskeisin alue on työtapaturmien tutkinta. Tavoitteena on vähentää työtapaturmia vuosittain kohti nollatavoitetta. Tilojen kunnostaminen keskussairaalassa jatkuu. Huomattava osa tehtävistä korjauksista liittyy sisäilmaperäisiin haasteisiin. Tapauskohtainen väistötilojen järjestäminen on välttämätön mm. kosteusvauriotöitä tehtäessä, jotta rakenteisiin puuttuvia korjauksia voidaan toteuttaa. Väistötilat pyritään järjestämään kustannustehokkaasti sairaanhoitopiirin omistamista kiinteistöistä. Teknisen huollon osalta suunnitellaan uuden sairaalan tarpeisiin optimaalisesti soveltuvaa teknisen huollon palvelukokonaisuutta. Näiden uusien taloudellisesti tehokkaiden toimintamallien suunnittelu edellyttää kiinteää yhteistyötä sairaanhoitopiirin eri toimijoiden kanssa ja on huomioitava, että sairaalaan liittyvä tekniikan toiminta tulee olla niin varmistettu, että toiminta on mahdollisimman katkotonta ja joustavaa. Vanhan sairaala-alueen, Kukkulan, kehittämisprojekti etenee yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa ja myös muiden käytöstä poistuvien kiinteistöjen osalta suunnitellaan ja edistetään kokonaistaloudellisesti edullisimpia luopumisen tapoja. Teknisen huollon tietojärjestelmien uusinta osana uuden sairaalan tietojärjestelmäkokonaisuutta jatkuu. Keskitettyä tarvikehankintamallia laajennetaan ja kehitetään suunnitelmien mukaisesti yhdessä toimittajien kanssa ja materiaalienhallintaa kehitetään maakunnan alueen toimintakokonaisuutena huomioiden Sote:n tulevaisuuden tarpeet. Hankinnoissa keskitytään todellisen tarjouskilpailutilanteen luomisen sekä sopimushallinnan kehittämiseen sekä parannetaan yksiköille tuotettavaa hankintaohjeistusta ja viestintää. Sairaala Novan lääkinnällisten laitteiden hankintakokonaisuuksien kilpailutukset ovat merkittävä kokonaisuus ja ne käynnistyvät suunnitelman mukaisesti. Sisälogistiikan yhtenäistämisellä tehostetaan resurssien käyttöä ja parannetaan asiakkaille tuotettavan palvelun laatua. Potilaskuljetusten ohjausjärjestelmän uusiminen mahdollistaa potilaskuljetusten keskittämisen. Sisäisten potilaskuljetusten keskitettyyn toimintamalliin pyritään eri toimialueiden kanssa yhteistyössä. Uuden materiaalinhallintajärjestelmän sekä kuljetusten ohjausjärjestelmän käyttöönottoon pyritään vuoden 2018 aikana. Näiden järjestelmien tuoman uuden teknologian ja toiminnanohjausjärjestelmien myötä prosessien hallintaa ja tiedonsiirtoa automatisoidaan. Henkilöstö Henkilöstösuunnittelua toteutetaan aktiivisesti sairaanhoitopiirin uusien toimintamallien mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen toimintatapojen kehitystä vastaavasti. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla ennakoidaan sekä henkilöstön määrää että osaamista. Tulevat palvelukeskukset ja prosessien uudelleenorganisointi maakunnassa vaikuttaa merkittävästi toimialueen henkilöstöön ja rooleihin tulevaisuudessa. Tavoitteena on myös henkilöstön näkökulmasta hallittu muutos siihen valmistautumiseen tähdätään entistä systemaattisemmalla viestinnällä, tarvittavan osaamisen määrittelyllä, arvioinnilla, varmistamisella ja vahvistamisella ja vastuualueiden sisäisellä kehittämistyöllä. Toiminta Tukipalvelujen toimialueella kehitetään edellä asiakasnäkökulmassa kuvattujen osa-alueiden lisäksi myös vastuualueiden sisäisiä toimintaprosesseja kaikilla vastuualueilla, näihin liittyvät tavoitteet on kuvattu vastuualuekohtaisissa toimintasuunnitelmissa. Toimintaprosessien kehittämiseen liittyy keskeisesti tietojärjestelmien kehittämistyö ja prosessien digitalisointi ja automatisointi. Talous Tavoitteena on, että toiminnan menot ja tulot toteutuvat talousarvion mukaisesti. Toimialueen menoja on tähän mennessä kyetty hallitsemaan toiminta- ja palveluntuotantomalleja kehittämällä. Tätä työtä jatketaan edelleen. Talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti vastuualueiden ja toimialueen johtoryhmissä, jotta mahdollisesti tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin voidaan viipymättä ryhtyä.

19 Raportoinnin, valmennuksen ja viestinnän selkein keinoin viemme eteenpäin henkilöstökustannusten alentamisen kokonaisohjelmaa. Raportoinnilla ja vastuualueiden, toimialueiden ja liikelaitosten johdon kanssa kehitettävällä yhteistyöllä ohjataan organisaatiota entistä paremmin tunnistamaan toimintatapojen vaikutuksia talouteen ja sen myötä pyritään vaikuttamaan koko organisaation kustannustietoisuuteen ja talouden tavoitteiden saavuttamiseen. Koska uutta sairaalaa rakennetaan parhaillaan, tulee investoinnit nykyiseen sairaanhoitopiirin rakennuskantaan minimoida. Kaikkien toimenpiteiden tulee edesauttaa nykyisen keskussairaalan toimintojen mahdollistamista sairaanhoitopiirin omistamissa tiloissa vuoteen 2020 asti. 7.7 Keskushallinto Keskushallintoon kuuluvat keskushallinnon lisäksi Koulutuksen ja tutkimuksen sekä Tietohallinnon vastuualueet. Keskushallinnon toimintasuunnitelma 2018-2020 Laiteturvallisuus on yksi potilasturvallisuuden osa-alueista, joka pitää sisällään laitteiden turvallisuuden ja turvallisen käytön. Laitteiden ja koneiden turvallinen käyttö kuuluu myös työturvallisuuslain piiriin. Laitteiden osaamisen varmistamiseen kehitetään systemaattinen malli ja seuranta sekä laiterekisterit laitetaan ajan tasalle. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tavoitteena on kehittää toimintaa potilaspalautteiden perusteella. Potilasasiamiestoiminta on lakisääteistä potilaiden, omaisten ja henkilöstön ohjaus- ja neuvontapalvelua. Riskienhallinta toteutetaan ja sen kehitystä seurataan asiasta annettujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Riskienhallinnan lähtökohtana ovat kuntayhtymän strategia ja eettiset periaatteet. Valtakunnan tasolla ollaan valmistelemassa maakunta- ja sote-lainsäädäntöä. Tulevan maakunnan ja soten valmistelu on järjestäytynyt ja uudistusta valmistellaan maakuntajohtoisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Maakunnan toiminta käynnistyy 1.1.2020. Keskushallinnon asiantuntijat osallistuvat monin tavoin sote -valmistelutyöhön. Sairaanhoitopiirin strategisilla hankkeilla tuetaan sairaanhoitopiirin strategian tavoitteita, kansallisia uuden lainsäädännön tavoitteita sekä vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteita. Tutkimus- ja kehittämisrahaa varataan vuoden 2018 talousarvioon 0,7 miljoonaa euroa. Merkittäviin hankkeisiin on saatu ja haetaan ulkopuolista rahoitusta (STM, Tekes, Sitra, EU). Sairaalan suunnittelu ja rakentaminen etenee suunnitellussa aikataulussaan. Suunnittelu keskittyy vuoden 2018 aikana toteutussuunnitteluun kaikilla rakennuksen osilla. Rakentamisessa saadaan sairaalarakennuksen osalta vuoden 2018 aikana runkotyöt valmiiksi ja kaikilla lohkoilla käynnistyvät sisätyöt ja talotekniikan asennukset. Yhdistetyn Tuotantokeittiö ja Pysäköintitalo rakennuksen maanrakennustyöt käynnistyivät 2017 kesällä ja aikataulun mukainen valmistuminen on kesällä 2019. ICT - projektiryhmään rekrytoitiin 2017 alkuvuodesta lisää ICT asiantuntijoita sekä kliinisen osaamisen vastuuhenkilöitä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutus käynnistyi kesällä 2017 ja hankintapäätös tehdään kesään 2018 mennessä. Perusterveydenhuollon yksikön toimintasuunnitelma 2018 2020 Terveydenhuoltolaki (13326/2010) määrittelee perusterveydenhuollon yksikön tehtävät. Yksikön tulee tukea mm. järjestämissuunnitelman laatimista, antaa asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta sekä huolehtia henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Toimintaa ohjaa sairaanhoitopiirin strategia, hallitusohjelman kärkihankkeet, maakunnallinen sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma (2015 2018) sekä terveyden edistämisen toimintaohjelma (2015 2018). Yksikkö tukee toiminnallaan maakunnan terveyden edistämistyötä,

20 vahvistaa ammattilaisten osaamista sekä sote- integraatiota. Vuodelle 2018 on haettu terveyden edistämisen määrärahaa kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämiseen. Haemme mahdollisesti myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -rakennerahasto-ohjelman toimintalinjan 5 hankerahoitusta. Koulutuksen ja tutkimuksen vastuualueen (KTVa) toimintasuunnitelma 2018-2020 KTVa:n ydintehtävä on tukea laadukasta, sekä potilasturvallista hoitoa sairaanhoitopiirin ja maakunnallisen SOTE-organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. Vastuualue toimii verkostoyhteistyössä eri henkilöstöryhmien, esimiesten, asiantuntijoiden ja organisaatioiden kanssa moniammatilliset, monitieteiset sekä kansainväliset kehitystrendit huomioiden. Toiminnassa on mukana maakunnallisia kumppaneita KEHO -konseptin kautta (koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, yritystoimijat, kolmas sektori, Jyväskylän kaupunki, maakuntaliitto) sekä kansallisia (Duodecim) ja kansainvälisiä kumppaneita (NASCE). Vastuualueen rooli lääketieteen perusopetuksen koordinoinnissa lisääntyy hajautetun opetuksen kasvaessa. Vuodesta 2018 eteenpäin lääketieteen kandidaattien opetuksen määrä kasvaa klinikoissa merkittävästi. Opetuksen järjestämisestä ja työnjaosta sovitaan yhteistyössä vastuualueiden kanssa. Tietohallinnon vastuualueen toimintasuunnitelma 2018-2020 Tietohallinto vastaa sairaanhoitopiirin tietohallintopalveluiden tuottamisesta, ict-palvelujen järjestämisestä (tilaajatoiminto), toimivuudesta sekä asiakaslähtöisestä kehittämisestä. Tietohallinto tukee sairaanhoitopiirin strategian sekä ydintehtävien toteuttamista hyödyntäen tarkoituksenmukaisella tavalla tieto- ja viestintätekniikkaa. Sähköinen asiointi ja sen kehittäminen ovat sairaanhoitopiirin strategiassa tärkeässä roolissa. Tietohallinnon toimintaympäristöön vaikuttaa merkittävästi uuden sairaalan ict-kokonaisuuden suunnittelu sekä sote- ja maakuntauudistus, mikä tuo mukanaan tarpeita tietojärjestelmien nykyistä laajempaan yhteensopivuuteen ja -toimivuuteen. Kansalaisten sähköisen asioinnin ja omahoitojärjestelmien kehittäminen jatkuu. Kansallisesti ollaan mukana AKUSTI-yhteistyössä sekä UNAjatkohankkeessa, jossa määritellään UNA-ydintä ja valmistellaan tulevia hankintoja. Vuoden 2018 keväällä tulee voimaan EU:n uusi tietosuoja-asetus. Talous Keskushallinnon toimintamenot ovat vuoden 2018 talousarvion mukaan 24,2 miljoonaa euroa ja toimintatuotot 8,2 miljoonaa euroa.