KIRJALLINEN KYSYMYS 1106/2010 vp Nuorten asumistukijärjestelmien väärinkäyttö Eduskunnan puhemiehelle Vanhemmat käyttävät hyväkseen tukijärjestelmien porsaanreikiä sijoittamalla alaikäiset nuoret pois kotoa vuokra-asuntoihin, jolloin 17-vuotiaat itsenäisesti asuvat opiskelijat saavat korkeamman opintotuen ja asumislisän. Joskus lapset jopa asuvat huoltajan kanssa samassa kerrostalossa, mutta eri asunnossa, viereisessä huoneistossa. Yhteiskunta ja kunnat mahdollistavat erilliset asumisjärjestelyt tarjoamalla alaikäisille vuokra-asuntoja huoltajien kanssa samalla tai lähipaikkakunnalla ja myöntämällä Kelan tukea vuokrien maksuun sekä usein vielä harkinnanvaraista toimeentulotukea. Eri tilanne on, jos alaikäinen nuori muuttaa opiskelun vuoksi kauas kotoaan, jolloin hän tietenkin tarvitsee vuokra-asunnon ja siihen tarvittavan asumislisän. Mutta samalla paikkakunnalla asuttaessa ja opiskeltaessa toimintatapa vaikuttaa vanhempien elatus- ja kasvatusvastuun pakoilulta ja keskenkasvuisten nuorten liian aikaiselta irtiotolta kotoaan sekä tietysti myös yhteiskunnan resurssien väärinkäytöltä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millaisia tarkistustoimia ja mahdollisia sanktioita voidaan kohdistaa perusteluissa kuvattuihin tapauksiin, joissa alaikäinen opiskelija asuu vuokralla samalla paikkakunnalla kuin vanhempansa, jolloin ilmeisenä tarkoituksena on vain yhteiskunnan tarjoamien asumistukien hyödyntäminen? Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 2011 Pekka Vilkuna /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vilkunan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1106/2010 vp: Millaisia tarkistustoimia ja mahdollisia sanktioita voidaan kohdistaa perusteluissa havaittuihin tapauksiin, joissa alaikäinen opiskelija asuu vuokralla samalla paikkakunnalla kuin vanhempansa, jolloin ilmeisenä tarkoituksena on vain yhteiskunnan tarjoamien asumistukien hyödyntäminen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain mukaan opintotuki on tarveharkintainen opiskelijan opiskellessa muussa kuin korkeakoulussa siten, että opiskelijan omien tulojen lisäksi myös vanhempien tulot otetaan huomioon myönnettäessä asumislisää opiskelijan ollessa alle 18-vuotias ja opintorahaa myönnettäessä opiskelijan ollessa alle 20-vuotias. Opiskelijalla on oikeus täysimääräiseen opintorahaan ja asumislisään, jos vanhempien tuloverolain 30 :ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 40 800 euroa vuodessa. Opintorahaa ja asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää täyttä 1 010:tä euroa kohden viisi prosenttia. Näin ollen opintotuki kohdentuu varsin pienituloisista perheistä tuleville opiskelijoille. Pienituloistenkin vanhempien opiskelevilla lapsilla opintotuen asumislisä kattaa vain osan asumiskustannuksista, koska asumislisässä otetaan huomioon 80 prosenttia enintään 252 euron vuokrasta. Alle 18-vuotiaista itsenäisesti asuvista asumislisän saajista (5 130) valtaosa (87 %) asuu rekisteritietojen perusteella eri paikkakunnalla kuin heidän vanhempansa. Opiskelijoita, jotka asuvat vanhempiensa kanssa samalla paikkakunnalla, ei kuitenkaan voi pitää opintotuen väärinkäyttäjinä. Opintotuen tarkoitus on mahdollistaa nuoren taloudellinen itsenäistyminen. Normaalin itsenäistymistarpeen lisäksi on voi olla muitakin henkilön perhetilanteeseen liittyviä perusteita muuttaa asumaan erilleen vanhemmista, jopa samalla paikkakunnalla. On kuitenkin hyvin harvinaista, että alaikäinen asuu yksin erillään vanhemmista. Tyypillisempää on, että nuori muuttaa yhteen seurustelukumppanin, kaverin tai kaveriporukan kanssa. Kysymyksessä viitattuna väärinkäytöksenä voidaan pitää tilannetta, joissa opiskeleva nuori ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle asuvansa muualla kuin vanhempansa luona, mutta hän asuu kuitenkin vanhempansa luona. Tuen väärinkäyttö ei pitäisi olla mahdollista. Kansaneläkelaitoksen on varmistettava opintotukea myöntäessään henkilön tosiasiallisen asumistilanne. Opiskelijan osoite tarkistetaan väestötietojärjestelmästä ja lisäksi häneltä edellytetään vuokrasopimus. Jos opiskelijan tosiasiallinen asumistilanne muuttuu tuen myöntämisen jälkeen, on opiskelija tällöin ilmoitusvelvollinen olosuhteensa muuttumisesta. Kansaneläkelaitos voi mahdollisen uuden muuttoilmoituksen perusteella tarkistaa tekemäänsä opintotukipäätöstä. Jos opiskelijalle on maksettu perusteettomasti etuutta väärien tietojen perusteella, voi Kansaneläkelaitos periä perusteettoman edun takaisin tai jopa ryhtyä rikosoikeudellisiin toimiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan nykyiset kontrollikeinot ovat riittäviä ehkäisemään opintotuen väärinkäyttöä. 2
Ministerin vastaus KK 1106/2010 vp Pekka Vilkuna /kesk Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2011 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1106/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pekka Vikuna /cent: Vilka slags åtgärder kan vidtas för granskning och eventuella sanktioner i fall av den typ som nämns i motiveringen, det vill säga i fall där det uppdagats att minderåriga studerande bor på hyra på samma ort som sina föräldrar, och detta uppenbart endast i syfte att dra nytta av de bostadsbidrag som samhället tillhandahåller? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt studiestödslagen är det studiestöd som beviljas för andra än högskolestudier underkastat prövning enligt följande: vid beviljande av bostadstillägg beaktas utöver den studerandes egna inkomster även föräldrarnas inkomster om den studerande inte har fyllt 18 år, och vid beviljande av studiepenning om den studerande inte har fyllt 20 år. Den studerande har rätt till studiepenning och bostadstillägg till fullt belopp, om föräldrarnas sammanlagda nettoförvärvs- och kapitalinkomster enligt 30 i inkomstlagen högst är högst 40 800 euro per år. Studiepenningen och bostadstillägget minskas med fem procent för varje helt belopp om 1 010 euro som överskrider inkomstgränsen. Således riktas studiestödet till studerande från familjer med rätt så små inkomster. Även ifråga om barn till föräldrar med små inkomster täcker bostadstillägget endast delvis den studerandes boendekostnader, eftersom hela bostadstillägget endast är 80 procent av månadshyran och endast boendekostnader som inte överstiger 252 euro beaktas. Av de studerande som inte fyllt 18 år och som bor för sig själva och får bostadstillägg (5 130) bor de flesta (87 %) enligt registerförda uppgifter på någon annan ort än föräldrarna. Detta innebär ändå inte att man kan anse att studerande som bor på samma ort som sina föräldrar missbrukar studiestödet. Syftet med studiestödet är att göra det möjligt för unga att frigöra sig ekonomiskt. Förutom det normala frigörelsebehovet kan också andra skäl som sammanhänger med ifrågavarande persons familjeförhållanden ligga till grund för beslutet att flytta bort från föräldrarna, även på samma ort. Mycket vanligare bland ungdomar är ändå att flytta ihop med den som man sällskapar med, med en kompis eller ett kompisgäng. Missbruk av den typ av fall som frågeställaren hänvisade till, kan anses föreligga i en situation där en ung studerande meddelar Folkpensionsanstalten att han eller hon bor någon annanstans än hos sina föräldrar, men trots det bor hos någon av dem. Ett sådant missbruk borde inte vara möjligt. Då studiestödet beviljas, ska Folkpensionsanstalten försäkra sig om ifrågavarande persons faktiska boendeförhållanden. Den studerandes adress granskas i folkbokföringssystemet, och dessutom ska han eller hon ha ett hyresavtal. Om den studerandes boendeförhållanden de facto ändras sedan bidraget beviljats, är han eller hon skyldig att meddela om de förändrade förhållandena. Med utgångspunkt en eventuell ny flyttningsanmälan kan Folkpensionsanstalten justera beslutet om studiestöd. Om Folkpensionsanstalten grundlöst betalat ut förmåner till den studerande på basis av falska uppgifter, kan Folkpensionsanstalten återkräva den grundlösa förmånen 4
Ministerns svar KK 1106/2010 vp Pekka Vilkuna /kesk eller till och med vidta rättsliga åtgärder. Enligt undervisnings- och kulturministeriet räcker nuvarande kontrollmetoder för att förhindra att studiestödet missbrukas. Helsingfors den 3 februari 2011 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 5