Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen
ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna 2011 siirtyneet ikäryhmittäin vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,5-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52,1-vuotiaana Suomalaisten työurien pituus oli keskimäärin 34 vuotta
Vuonna 2011 työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (22 983) Sairaus pääryhmittäin Ikäryhmittäin 29 % 35 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt 9 % 11 % Alle 35-vuotiaat 35 44-vuotiaat 8 % Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet 52 % 28 % 45 54-vuotiaat 55 62-vuotiaat 28 % Lähde: ETK
Varhainen tuki ja työkyvyn seuranta Perustuu sairasvakuutuslain muutokseen 1.1.2011, tulee olla käytössä 1.1.2012 alkaen. Varhainen tuki on työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä kirjallisesti sopimia käytäntöjä, joilla edistetään työntekijöiden työkykyä ja pyritään vähentämään tai ainakin lykkäämään työkyvyttömyyttä Varhaisella tuella on tarkoitus havaita varhaisessa vaiheessa työntekijää kuormittavat tekijät, oireet ja/tai sairaudet sekä käynnistää oikea-aikaisesti mahdolliset työolosuhteiden muutokset tai hoito ja/tai kuntoutustoimet Malliin kuuluvat työkyvyn hallinta ja seuranta, sairauspoissaolojen systemaattinen seuranta ja tuen toteuttaminen työpaikalla. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki uudistuivat 1.6.2012 = > 30-60-90 päivä säännökset.
Työkyvyn tukitoimet työn ja työtehtävien uudelleenjärjestelyt ja työn uudelleenorganisointi työkierron suunnittelu ja toteutus työympäristön ja ergonomian parantaminen osasairauspäiväraha kuntoutustarpeen määritys ja kuntoutuksen toteutus työkokeilut osatyökyvyttömyyseläke.
Työhyvinvointi muutoksessa Työn kehittäminen ja muutosten hallinta on myös merkittävä työhyvinvoinnin kysymys. Paitsi että työn tekemisen pitää olla terveellistä ja turvallista, hyvinvoinnin kannalta on keskeistä myös se, miten mielekkääksi ja hallittavaksi tekijät kokevat työnsä. Juuri muutostilanteissa työn hallittavuus on usein vaarassa kadota ja työn mieli hukkua. Muutostilanteissa työn arki on täynnä erilaisia häiriöitä, jotka estävät työn sujuvuutta ja rasittavat näin myös yksilöitä. Lähtökohta työn kehittämisen menetelmissä on, että työhyvinvointia voidaan parhaiten edistää lisäämällä työntekijöiden ja työyhteisöjen aktiivista toimivuutta ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä hallinnassa ja kehittämisessä.
Työhyvinvointi muutoksessa Ihminen toteuttaa muutosta, kun ymmärtää sen tarpeen ja pääsee osallistumaan muutokseen Miksi? Miten muutos koskettaa minua? Tietoa ajoissa ja ymmärrettävässä muodossa Perustelut olennaisia Esimiehen tulee näkyä ja olla läsnä Miten muutetaan ja mikä muuttuu? Puhuminen kasvokkain Muutos pelottaa tilaa tunteille Muutokseen tarvitaan aikaa Työhyvinvointikort ti 2013
Muutoksen vaiheet ja esimiehen toimet (mukailtu Arikoski, Sallinen 2007) näkyvissä piilossa pinnan alla 2. Vastustaminen: Kuuntele, kestä kritiikkiä ja hyödynnä sitä VIHA 3. Luopuminen: Anna ihmisille aikaa oppia, valmenna ja kouluta 6. Toiminta: Kannusta yhteistyöhön 8. Sitoutuminen: Johda esimerkillä, auta työntekijää löytämään selkeä rooli toimenkuvassaan ILO 7.Yhteistyö: Seuraa, palkitse ja anna palautetta aika PELKO 1. Sabotointi: Jalkaudu, jaa faktaa, katkaise huhuilta siivet SURU 4. Neutraali suhtautuminen: Tue ihmisiä, ota heidät mukaan ja luo yhteisiä tavoitteita 5. Hyväksyminen: Jalkaudu, havaitse hiljaiset hyväksyjät ja aktivoi heidät
Tunteiden yhteinen käsittely.. MISSÄ / MITEN Palaverit Kehityskeskustelut Tiedotus ja keskustelutilaisuudet Kehittämistilaisuudet Keskustelut työnlomassa Epäviralliset kokoukset, kahvitauot Keskustelufoorumi intrassa MIKÄ/ MITÄ Mikä tulevassa muutoksessa arveluttaa? Mitkä ovat tärkeimmät odotuksemme? Mitkä ovat suurimmat pelkomme? Mitä voimme tehdä, että odotukset toteutuvat ja pelot eivät?
Kitkasta muutosvalmiuteen TIEDOTTAMINEN ajoissa, kaikille mahdollisimman samanaikaisesti riittävästi ja usein, toistoselkeys-rehellisyys Vastataan kysymyksiin MITÄ, MIKSI,MILLOIN,MITEN ja KUKA Hyvä vuorovaikutus Kaikkien kuunteleminen Mahdollisuus yhteiselle keskustelulle Kannustaminen Kritiikin vastaanottaminen ja käsittely Ongelmien tunnistaminen Huomioidaan esille tulevat ideat Opastus, perehdyttäminen, koulutus