MUISTIO Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus Aika ja paikka: 16.12.2014 Klo 9.00-, Siikalatvan kunta, Rantsila Gananderin koulu Läsnäolijat: Erillinen lista 1. Tilaisuuden avaus Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Utriainen kertoi hankeen taustoista. Vuonna 2010 tuli voimaan laki tulvariskien hallinnasta. Lain voimaantulon myötä ELY-keskusten vastuulla on teettää tulvariskien hallintasuunnitelmia merkittävien tulvariskialueiden lisäksi myös muilta tulvariskialuilta. Elokuuun 2012 tulvien johdosta käynnistettiin selvitystyö Siikajoen tulvariskien hallinnasta ja Uljuan säännöstelyn kehittämisestä. Ilmaston muutoksen johdosta syys- ja talvitulvat tulevat lisääntymään ja kevättulvat pienentymään. Uljuan hydrologisissä selvityksissä ilmaston muutos on otettu huomioon, jossa ajanjaksona on käytetty lyhyen ajan skenaariota 2010-2039. Uutta säännöstelyohjetta on laadittu nykyisten lupamääräysten puitteissa. Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä on tarkasteltu Uljuan säännöstelyä kolmella eri vaihtoehdolla. 2. Järjestäytyminen Puheenjohtaja toimi Siikalatvan kunnanhallituksen pj. Pirkko Pehkonen ja sihteerinä Veli- Pekka Latvala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Pehkonen totesi Siikajoen tulvien muuttaneen muotoaan viime vuosina syys- ja talvitulvien myötä. Vesi on noussut pelloille ja teitä on ollut poikki. Joko ilmaston muutos on muuttunut todeksi. 3. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys Veli-Pekka Latvala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta esitteli tehtyä selvitystä. Selvitys sisältää 18 raporttia. Raportit ovat luettavissa www-osoitteessa http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu?f=P ohjoispohjanmaan_elykeskus Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä ja suunnitteluryhmä, joissa on ollut edustettuna ELY-keskus, kuntien viranomaisedustajia ja paikallista väestöä. Pääkonsulttina toimi Ramboll Finland Oy. On selvitetty tulvavesien varastointimahdollisuuksia, tulvavesien johtamista pois tulva-alueelta, vanhoja tulvasuojeluhankkeita, tulvavaroitusjärjestelmiä ja niiden kehittämistä, tehtyjä aloitteita ym. Suurimpana työnä oli laatia tulvavaara- ja tulvariskikartat välille Pöyryn voimalaitos-kestilä. Latvalan esitys on muistion liitteenä. Yleisöstä esitettiin kysymys, miten tulvavaarakartat on laadittu? POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 020 63 60020 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA
2/15 Latvala kertoi, että Siikajoesta on maastotutkimuksin selvitetty jokigeometria eli joesta on mitattu poikkileikkauksia kartoitettavalta alueelta. Tämän jälkeen on tietokoneohjelmalla joesta laadittu virtausmalli, jolla pystytään laskemaan vedenkorkeuksia jokipoikkileikausten kohdalla erilaisilla virtaamilla. Virtaamien tunnuslukuina on käytetty 1/2a 1000/a virtaamien toistuvuuksia. Virtaamahavaintojen pohjana ovat pitkät havaintosarjat Siikajoen virtaama- ja vedenkorkeusmittausasemilta kuten Harjunnivasta ja Länkelästä. Maanmittauslaitos on lentokoneesta laserkeilannut maanpinnan alueelta. Laserkeilausaineistosta on vastaavasti laadittu maanpinnan korkeusmalli. Kun vedenkorkeusmallista vähennetään maanpinnan korkeusmalli, saadaan tulvakartoitettavalta alueelta tulvavedensyvyys. Kuva alla Tulvariskikohteet perustuvat paikkatietoon. Paikkatiedot on tarkistettu paikkatiedon tuottajilla, kuten rakennus- ja huoneistorekisteri, joka on tarkistettu kunnilla. 4. Uljuan säännöstelyohje Olli Utriainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta esitteli Suomen ympäristökeskuksen tekemää hydrologista selvitystä Uljuan säännöstelyvaihtoehdoista sekä nykyistä, että uutta Uljuan tekojärven säännöstelyohjetta. Myös Uljuan ja Siikajoen ekologista tilaa eri säännöstelyvaihtoehdoilla on tarkasteltu. Utriainen totesi, ettei Uljuan varastotilavuudella ja säännöstelyllä voida Mankilan tulvia poistaa kokonaan. Uljuan valuma-alue on 1443 km 2 eli noin 40 % Mankilan 3400 km 2 valuma-alueesta. Uljuan säännöstelyä hoidetaan Lämsänkosken säännöstelypadon, Uljuan täyttökanavan ja Uljuan voimalaitoksen sekä sen tulvaluukkujen avulla. Lämsänkosken säännöstelypadon avaamisesta on ilmoitusvelvollisuus paikallisissa sanomalehdissä. Nykyisen ohjeen mukaan Uljua on lähes täynnä, kun Lämsänkosken juoksutus aloitetaan. Uljuan vesipintaa on kesäaikana pyritty pitämään tasossa N43+78,20 m. Uudessa ohjeessa kesäaikana 15.6 alkaen tavoitetaso on N43+77,95 m - 78,20 m. Uljuan ohijuoksutus Lämsänkosken padosta pyritään hoitamaan niin, ettei virtaama Harjunnissa ylitä 160 m 3 /s, joka on arvo, jossa vesi alkaa nousta pelloille. Uljuan vesipintaa lasketaan jatkossa maavesivaraston (portaittaiset arvot) ja vesistöennusteen (mm. sade-ennuste) perusteella.
3/15 Uudessa ohjeessa syksyllä ja talvella 15.10 jälkeen Uljuan tavoitetaso on N43+78,20 m. Utriaisen diaesitys uudesta säännöstelyohjeesta on muistion liitteenä. Yleisökysymyksiä: Paljonko 160 m 3 /s on harjunnivassa metreinä. Asian voi tarkistaa Harjunnivan mittausasemalta www-osoitteesta http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/57/index.html Miksi siikajoki on kesällä kuiva ja syksyllä täynnä? Uljuasta voidaan juoksutta vain nykyisten lupamääräysten mukaisesti. Missä tasossa Uljua oli kesällä 2014? Noin tasossa 78,00 heinäkuussa. Kuvassa alla muistion laatijan täydennys, Uljuan vedenkorkeuskäyrä punaisella. Miten kompensoidaan Uljuan alhaalla pito, rakennuslupia myönnettäessä ei ole kerrottu Uljuan vedenkorkeuden muutoksista? Ohjetta muutetaan nykyisten lupamääräysten sisällä. Vaakakupissa on Mankilan ja Saarikosken alueen tulvavahingot ja Uljuan virkistyskäyttö. Kunnan mielestä tulvasuojelu on tärkeämpää kuin virkistyskäyttö (viittaus kunnan lausuntoon). Alkutalvella 2013 ei säännöstelyssä onnistuttu?
4/15 Pitää paikkansa. Säännöstely olisi voitu hoitaa tarkemmin. Ei ennakoitu riittävästi Lämsänkosken juoksutuksilla. Uljua halutaan pitää nykyisellä tasolla (puheenvuoro). Nyt on haettu kompromissia vaihtoehtojen väliltä. Kun kompensoinnista puhutaan niin, Mankilan ja Saarikosken asukkaat ovat osallistuneet talkoisiin, kun tulvista aiheutuneita kustannuksia arvioidaan (Juha Linna). Jokikylällä toivotaan, ettei tarvitsisi lähteä tulvaa pakoon. Allas on rakennettu tulvasuojelua varten (puheenvuoro). Uljuan rakennuslupa on myönnetty aikoinaan yleisen edun perusteella tulvasuojelua varten. Hankeselvityksen aikana on tullut ilmi, että intressit ovat ristiriidassa keskenään. Nyt näyttää siltä, että on löydetty ratkaisu, joka on soviteltu mukautetusta vaihtoehdosta. Jos samaan tulvasuojelulliseen lopputulokseen päästään, on ratkaisu kannatettava (Tuomo Haapalan puheenvuoro). Milloin uusi maakosteusmittari olisi ajankohtainen (Pirkko Pehkonen)? Ehkä ensi vuoden aikana. Ei merkittävä kustannuserä. Olen seurannut Uljuan virtaaman jakautumista viime vuosina, suhdeluku 60/40 pitää paikkansa (Aimo Lehmikangas). Onko saatu selvyyttä pohja-patojen vaikutuksesta Siikajoen vedenkorkeuksiin (Juha Linna)? Varsinaisia pohjapatoja ei ole rakennettu Siikajokeen, mutta kalataloudellisessa kunnostuksessa kiviä on rannoilta siirretty takaisin koskiin ja tehty kivistä kynnyksiä, joilla on alivesikorkeuksia nostettu. Alivedenkorkeuksien nostoilla on lähtökohtana ollut, ettei tulvakorkeuksia kasvateta. Havainnointia tehdään parhaillaan, mutta vielä ei ole saatu riittävästi tuloksia. Utriainen totesi yhteenvetona, että Lämsänkosken ohijuoksutus tulee lisääntymään, Uljuan vesipinta tulee putoamaan 10-80 cm silloin, kun maavesivarasto on täyttymässä ja syksylla Uljua on 80 cm alempana aikaisempaan verrattuna. Latvala totesi myös, ettei Uljuan kesäaikaiseen tilanteeseen ole tulossa pysyvää radikaalia muutosta. Alennusta tehdään vain, kun maavesivarasto on täyttymässä. Kevättulvia on pääsääntöisesti hoidettu hyvin, mutta kesätulvien hoitoa on parannettava (Juha Linna). 5. Mankilan tiestöselvitykset Risto Leppänen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi, että jo vuonna 2000 tehtiin Mankilan alueen tiestöselvitys ja arvioitiin kustannuksia. Joitakin pätkiä on viime vuosina jo korotettu. Tässä uudessa selvityksessä on keskitytty maanteihin ja hyödynnetty nyt tehtyä tulvakartoitusta. Korjaus ja korotustarpeita on priorisoitu, koska rahasta on puutetta. Painopiste on kohteissa, joissa hälytysajoneuvot pääsevät yleisillä teillä kohteeseen. Myöskään maitotiloja ei saisi jäädä kokonaan saarroksiin tulvan takia. Suunnittelussa tulee huomioida myös kuivatus, rummut ja sillat.
5/15 Sanna Kaikkonen Ramboll Finland Oy:sta esitteli kartalla alustavaa tiestöselvitystä Mankilan alueelta. Tien korotuskohteita on suunniteltu yhdessä kunnan edustajien kanssa. Priorisointia on tehty siten, että yleisiltä teiltä päästään ajoneuvolla kaikkiin kohteisiin, missä on pysyvää asutusta, eikä jouduttaisi tulvan saartamaksi. Joissakin paikoissa voi tiellä olla vettäkin, mutta hälytysajoneuvoilla ja maitoautoilla päästäisiin kohteisiin. Sellaisia kohteita, missä tiellä on vettä, voidaan reunaviitoittaa. Juha Linna tiedusteli, onko suunnittelija saanut tietoa kohteista, joissa on aiemmin ollut rumpu tai silta ja mistä vesi on virrannut tien yli? Tietoa on tullut suunnittelijalle. Lehmikangas totesi, että myös maastossa asiaa on selvitetty yhdessä suunnittelijan kanssa. Esitetyillä tienkorotuspätkillä olisi muutamia rumpuja isonnettava (puheenvuoro). (Muistion laatijalle ei selvinnyt tarkemmin missä?) Harjunnivasta noin 5 km alavirtaan on kapea kohta, jossa joki ei jäädy, jolloin veden ollessa korkealla, nousee tulvavesi maalle ja katkoo teitä ja aiheuttaa paikalla ongelmia. Voitaisiinko tässä kohdin tehdä ruoppausta ja kurveja loiventaa (puheenvuoro)? Mikä olisi aikataulu (puheenvuoro)? Rahoituksesta ei tässä vaiheessa ole tietoa. Pikkuhommia voidaan toteuttaa nopeasti ilman hankerahoitustakin. Rahoituksen hakemisessa tehdään yhteistyötä kunnan kanssa. (Risto Leppänen) Kunta tulee olemaan aktiivinen ja tulee tekemään kaikkensa rahoituksen saamiseksi. (Pirkko Pesonen) 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen noin klo 11.45. Muistion laatija toteaa, ettei kaikkia puheenvuoroja keritty kirjoittaa muistiin. Muistion laati Veli-Pekka Latvala JAKELU Siikalatvan, Siikajoen ja Pyhännän kunnat ja kuntien internetsivut TIEDOKSI POPELY: Olli Utriainen, Marjo Paavola, Risto Leppänen, Ramboll Finland Oy: Sanna Kaikkonen
6/15 SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Selvitys luettavissa ja ladattavissa www-osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvari skien_hallinnan_suunnittelu?f=pohjoispohjanmaan_elyk eskus
7/15 Ohjausryhmä Siikalatvan kunta, Siikajoen kunta ja Pyhännän kunta Paikallinen edustus 2 henkilöä, myöhemmin myös Uljualta ELY-keskus Vattenfall Oy Koskienergia Oy Suunnitteluryhmä Siikalatvan kunta Pyhännän kunta Konsultit ELY Konsultit Ramboll Finlanland Oy Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Suomen ympäristökeskus Hankkeen tarkoituksena on mm. pystyä varautumaan sekä äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin että pitkäaikaiseen virtaamien muutoksiin ja kehittää Uljuan tekoaltaan säännöstelyä huomioiden virkistyskäyttö tarkastella tulvavaara- ja riskikarttojen avulla nykyiset tulvariskit sekä laatia selvitykset mahdollisista toimenpiteistä tulvariskien vähentämiseksi
8/15 Hankkeessa tehtyjä selvityksiä: Vanhat tulvasuojelusuunnitelmat - Leuan allas 1970-luvulla, ympäristövaikutukset Liminganlahdelle, happikato ja fosfori Siikajoen alaosalla - Uljua yläosan korottaminen, yleinen vastustus - Mankilan tulvapenkereet, kallis hyötyihin nähden - Mankilan tulva-alueen ohittaminen, kannattamaton - Raportissa lisää Alas lasketut järvet (tulvavesien varastointi) - Olkijärvi, Leuanjärvi, Mankilanjärvi, Neittävänjärvi, Kuurajärvi, Kipsuanjärvet, Lievosenjärvi, Kurranjärvi, - pieni valuma-alue, oman valuma-alueensa latvoilla, vastustus, tulvia jo nyt Kuiva-altaat (tulvavesien varastointi) - Uljuan varastotilavuus 159 Mm 3 Kuiva-allas Tilavuus Mahdollista vähentää Siikajoen virtaamaa Rahvaanneva 0,4 Mm 3 0,5 m 3 /s Myllyneva 1,5 Mm 3 1-2 m 3 /s Pahaneva 0,35 Mm 3 0,5 m 3 /s Kotineva 0,49 Mm 3 2,0 m 3 /s (n.2,5 vuorokauden ajan) Kurunneva 0,64 Mm 3 5,0 m 3 /s (1,5 vuorokauden ajan) Karjoneva 0,35 Mm 3 <0,5 m 3 /s Kurranoja 0,78 Mm 3 1-2 m 3 /s (kanava Kurranojasta) Leuvan oja 0,45 Mm 3 5 m 3 /s (vuorokauden ajan) Kärjenkorpi 2 Mm 3 <5 m 3 /s (kanava Kärsämänjoesta) Saareksenjärvi 2,85 Mm 3 1,0 m 3 /s Isoräme 1,1 Mm 3 <0,5 m 3 /s Kölkänsaari 1,4 Mm 3 >0,5 m 3 /s (kanava Kärsämänjoesta) Hirvirimpi 0,18 Mm 3 0,5 m 3 /s Kuiva-altaita tulisi olla useita, jopa kymmeniä, jotta niillä olisi tulvasuojelullista merkitystä. Lisäksi rakennettavat padot, kaivettavat kanavat, säätörakenteet ym. aiheuttavat kustannuksia ja huoltotöitä. Karkeat kustannukset Kärjenkorpi, Kölkänsaari Veden varastoiminen metsäojiin - Tulvavedenpidätysmahdollisuus metsäojissa tulisi ottaa huomioon jo metsänojitussuunnitelmia laadittaessa. Ruukinkosken pohjapadon vaikutus Mankilan tulviin ja Siikajoen bifurkaatio Mustajoen kautta Temmesjokeen Pohjapadon poiston vaikutus tasaantuu noin 10 km ylempänä olevalle Siikajoen sillalle mennessä, josta on matkaa Harjunnivaan noin 10 km. Ruukinkosken pohjapadolla ei ole vaikutusta tulvatilanteessa Mankilan alueen tulvavedenkorkeuksiin. Tulvaluukkujen lisääminen Ruukinkosken pohjapatoon ei vaikuttaisi Mankilan alueen tulviin. Bifurkaatio Siikajoesta Temmesjokeen lisäisi tulvia ainakin Temmesjokisuulla, jossa on asutusta. Bifurkaation Siikajoesta Mustajokeen ja edelleen Temmesjokeen pitäisi olla hallittu ja se olisi toteutettavissa ainoastaan, jos Siikajoella on tulvatilanne, mutta Temmesjoella virtaamat olisivat vähäisiä. Koska vesistöalueet ovat vierekkäin, tällainen tilanne ei liene koskaan mahdollinen. Lisäksi toimenpide edellyttäisi huomattavia rakenteita, kuten kanava, silta, säätöluukut jne. Nykyisin Siikajoesta ei virtaa tulva-aikana vettä Mustajoen kautta Temmesjokeen. Jotta Mankilan tulvia voitaisiin vähentää, olisi Siikajoesta poisjohdettava vesimäärä oltava vähintään 50 m3/s. Tulva-aikana näin suurta vesimäärää ei voida johtaa Temmesjokeen, jonka oma tulvavirtaama on luokkaa30 40 m3/s.
9/15 Hankkeessa tehtyjä selvityksiä jatkuu: tulvavaroitusten kehittäminen alueella - tulvakeskus ja vesistömalli http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Vesi/Tulvakeskus/Tulvakeskus ennusteita_varoituksia_ja_v(27238) - Virve, kuntatiedote, viranomaisen vaaratiedote (patomurtuma), media, - maakosteus, Mankilan limni, vuoden 2012 elokuun tulvavahingot - Peltoa veden alle 4000-5000 ha Siikajoen alaosalla - vahinkoarvio noin 2-3 miljoonaa euroa - Satovahinkolain mukaisesti arvioitu satovahinkojen määrä oli noin 460 000 euroa, josta korvattiin 155 500 euroa Jääpatopaikat, Uljuan asukaskysely ja Isolamujärven kehittämistarpeet Toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi Ehdotukset maankäytön suunnitteluun Säännöstelyvaihtoehtojen ekologiset vaikutukset Hankkeessa tehtyjä selvityksiä jatkuu: yksityiskohtaiset tulvavaara- ja tulvariskikartat välille Pöyryn voimalaitos-kestilä - laadittu virtaaman toistuvuuksille HQ 1/2a (50%), 1/5a (20%), 1/10a (10%) 1/20a (5%), 1/50a (2%), 1/100a (1%), 1/250a, 1/1000a - kevattulvatilanteelle, virtaaman laskentajakso koko vuosi - sulan ajan tulvalle, virtaaman laskentajakso 1.6.-31.11. - elokuun 2012 tulvan toistuvuus oli 1.6-31.11 laskentajaksolle noin 1/200a, joka vastaa kokovuoden laskentajaksolla (kevättulva) noin 1/10a tulvaa
10/15 Hankkeessa tehtyjä selvityksiä jatkuu: Tulvavaara- ja riskikartat katsottavissa osoitteessa http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/sl/viewer.htm l?viewer=tulvakarttapalvelu Tulvariskikohteet perustuvat paikkatietoon Kohteet tarkistettu paikkatiedon pitäjiltä, kuten kunnilta
Lamujoki Siikajoki Luohuanjoki 11/15 Länkelä (4283 km 2 ) Pöyryn voimala Ruukinkosken voimala Säännöstelylupa + vanha ohje Juoksutusta saa muuttaa 2 kertaa vrk:ssa Uusi juoksutus väh. 80 %, max. 125 % edellisestä juoksutuksesta HARJUNNIVA (3407 km 2 ) Mankilanjärvi Siikajoen vanhauoma LÄMSÄNKOSKI (ohi) Q min = 0,3 m 3 /s ja 15.6.-31.8 Q in = n. 3/m3 (1443 km 2 ) Q kone =30 m 3 /s* Q min =12-14 m 3 /s Q max = 50 m 3 /s N 43 80 79 78 77 76 75 74 73 72 71 Uljua Q max = 220 m 3 /s Kortteisen tekojärvi Lamujoki - tulvasuojelun ja tulvatorjunnan (jäätymisvaiheessa tai melonta- tai muiden vastaavien tapahtumien juoksutustarpeen tyydyttämiseksi) edellyttäessä saadaan juoksutusta muuttaa edellä sanottua enemmän - Lämsänkosken padon tulvajuoksutuksista on ilmoitettava riittävän hyvissä ajoin kuuluttamalla kahdessa kysymyksessä olevilla paikkakunnilla yleisimmin ilmestyvässä sanomalehdessä tai muulla vastaavalla tavalla - Uljuan kesäaikainen vedenpinta tasossa 78.20 - Uljuan vedenpinnan saa nostaa 30.9. alkaen tasoon 79.00 - ohijuoksutuksen voi aloittaa Lämsänkoskelta, kun Uljuan allas on tasossa 78.90 tai kun tulovirtaama on yli 100 m3/s Selitteet Säännöstelypato Voimalaitos Säännöstelyjärvi (valuma-alueen pinta-ala) Varastotilaa jäljellä / pinta-ala ala- /ylärajalla / vedenkorkeus Q max = maksimivirtaama Q min = minimivirtaama
Lamujoki Siikajoki Luohuanjoki 12/15 Länkelä (4283 km 2 ) Pöyryn voimala Säännöstelylupa + uusi ohje (kevät) Ruukinkosken voimala HARJUNNIVA (3407 km 2 ) Mankilanjärvi Siikajoen vanhauoma LÄMSÄNKOSKI (ohi) Q min = 0,3 m 3 /s ja 15.6.-31.8 Q in = n. 3/m3 (1443 km 2 ) Q kone =30 m 3 /s* Q min =12-14 m 3 /s Q max = 50 m 3 /s N 43 80 79 78 77 76 75 74 73 72 71 Uljua Q max = 220 m 3 /s Kortteisen tekojärvi Lamujoki - Lämsänkosken padon tulvajuoksutuksista on ilmoitettava riittävän hyvissä ajoin kuuluttamalla kahdessa kysymyksessä olevilla paikkakunnilla yleisimmin ilmestyvässä sanomalehdessä tai muulla vastaavalla tavalla - tekojärveä käytetään säännöstelyluvan mukaisesti. Säännöstelyluvan mukaiselta alarajalta N 43 +73,50 tekojärven vedenpinta nostetaan 1.6. mennessä luvan mukaiselle tasolle N 43 +77,00 79,00 ellei tekojärvi ole täyttynyt jo tätä ennen lumien sulamisvesistä Selitteet Säännöstelypato Voimalaitos Säännöstelyjärvi (valuma-alueen pinta-ala) Varastotilaa jäljellä / pinta-ala ala- /ylärajalla / vedenkorkeus Q max = maksimivirtaama Q min = minimivirtaama
Lamujoki Siikajoki Luohuanjoki 13/15 Länkelä (4283 km 2 ) Pöyryn voimala Ruukinkosken voimala HARJUNNIVA (3407 km 2 ) 160 m3/s Mankilanjärvi Säännöstelylupa + uusi ohje (kesä) Siikajoen vanhauoma Maavesivarasto 100 110 120 130 LÄMSÄNKOSKI (ohi) Q min = 0,3 m 3 /s ja 15.6.- 31.8 Q in = n. 3/m3 Q in = nosto, kun tulo 50 m3/s (1443 km 2 ) Q kone =30 m 3 /s* Q min =12-14 m 3 /s Q max = 50 m 3 /s N 43 80 79 78 77 76 75 74 73 72 71 Uljua Q max = 220 m 3 /s Kortteisen tekojärvi Lamujoki - Lämsänkosken padon tulvajuoksutuksista on ilmoitettava riittävän hyvissä ajoin kuuluttamalla kahdessa kysymyksessä olevilla paikkakunnilla yleisimmin ilmestyvässä sanomalehdessä tai muulla vastaavalla tavalla - tekojärven vedenkorkeuden tavoitetaso on 15.6. alkaen N 43 +77,95 78,20 m. - 1.7.alkaen säännöstelyssä huomioidaan maavesivarasto siten, että: jos vesistöennusteet näyttävät että maavesivarasto nousee tason 100 mm yläpuolelle, Uljuan tavoitetaso on N 43 +77,85 m jos vesistöennusteet näyttävät, että maavesivarasto nousee 110 mm yläpuolelle, Uljuan tavoitetaso on N 43 +77,7 m jos vesistöennusteet näyttävät, että maavesivarasto nousee 120 mm yläpuolelle, Uljuan tavoitetaso on N 43 +77,55 m jos vesistöennusteet näyttävät, että maavesivarasto nousee 130 mm yläpuolelle, Uljua tavoitetaso on N 43 +77,40 m em. tavoitetasoihin pyritään ajanjaksolla 15.6 15.10 siten, ettei Harjunnivan virtaama ylitä 160 m 3 /s, jolloin Siikajokivarressa ei aiheudu merkittäviä tulvavahinkoja maavesivaraston arvona käytetään toistaiseksi vesistömallissa olevia Uljuan valuma-alueelle simuloituja maavesivaraston arvoja maavesivaraston keskimääräinen arvo 15.6 on 100mm maavesivaraston keskimääräinen arvo 1.7.on 90 mm maavesivaraston keskimääräinen arvo 15.7. on 85 mm - mikäli tekojärven vedenpinta nousee tavoitetason yläpuolelle tulvavesiä varastoitaessa, palautetaan vedenpinta mahdollisimman pian tavoitetasolleen ottaen huomioon Harjunnivan virtaaman - Lämsänkosken juoksutus: Ohijuoksutus voidaan tarvittaessa aloittaa, kun Uljuan tulovirtaama ylittää 50 m 3 /s tai jos Uljuan voimalaitos ei ole käytettävissä Selitteet Säännöstelypato Voimalaitos Säännöstelyjärvi (valuma-alueen pinta-ala) Varastotilaa jäljellä / pinta-ala ala- /ylärajalla / vedenkorkeus Q max = maksimivirtaama Q min = minimivirtaama
Lamujoki Siikajoki Luohuanjoki 14/15 Länkelä (4283 km 2 ) Pöyryn voimala Säännöstelylupa + uusi ohje (syksy) Ruukinkosken voimala HARJUNNIVA (3407 km 2 ) 160 m3/s Mankilanjärvi Siikajoen vanhauoma LÄMSÄNKOSKI (ohi) Q min = 0,3 m 3 /s ja 15.6.-31.8 Q in = n. 3/m3 Q in = nosto, kun tulo 50 m3/s (1443 km 2 ) Q kone =30 m 3 /s* Q min =12-14 m 3 /s Q max = 50 m 3 /s N 43 80 79 78 77 76 75 74 73 72 71 Uljua Q max = 220 m 3 /s Kortteisen tekojärvi Lamujoki - Lämsänkosken padon tulvajuoksutuksista on ilmoitettava riittävän hyvissä ajoin kuuluttamalla kahdessa kysymyksessä olevilla paikkakunnilla yleisimmin ilmestyvässä sanomalehdessä tai muulla vastaavalla tavalla - mikäli tekojärven vedenpintaa on maakosteuden takia laskettu tason N 43 +77,95 m alle, pyritään vedenpinnantaso palauttamaan 15.10. jälkeen tasolle N 43 +77,95 78,20 m - mikäli tekojärven vedenpinta nousee tason N 43 +78,20 m yläpuolelle, pyritään se palauttamaan mahdollisimman pian takaisin tasolle N 43 +77,95 78,20 m - säännöstelyä hoidetaan siten, että virtaama Harjunnivassa ei ylitä tasoa 160 m 3 /s säännöstelyn ylärajan ollessa luvan mukainen - Lämsänkosken juoksutus: Ohijuoksutus voidaan tarvittaessa aloittaa, kun Uljuan tulovirtaama ylittää 50 m 3 /s tai jos Uljuan voimalaitos ei ole käytettävissä Selitteet Säännöstelypato Voimalaitos Säännöstelyjärvi (valuma-alueen pinta-ala) Varastotilaa jäljellä / pinta-ala ala- /ylärajalla / vedenkorkeus Q max = maksimivirtaama Q min = minimivirtaama
15/15 Yhteenveto muutoksista Lämsänkosken ohijuoksutus lisääntyy Uljuan vedenpinta kesällä putoaa n. 10 80 cm riippuen maavesivaraston tilasta verrattuna vanhan ohjeistuksen mukaiseen totuttuun tasoon 78.20 Uljuan vedenpinta syksyllä putoaa n. 80 cm verrattuna vanhan ohjeistuksen mukaiseen tasoon 79.00