Santalan osayleiskaava Rakennusten ja rakennetun ympäristön inventointi Santalan verollepanokartta vuodelta 1647 (Kronolandtmätare Hans Hansson) Oy Wixplan Ab 08.06.2013
Sisällysluettelo 1 Asutuksen ja kulttuurimaiseman kehitys 2 Perustiedot alueen rakennuksista 3 Yksittäisten rakennusten ja pihapiirien kuvaus 4 Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja kulttuuriympäristöt 5 Suositeltavat rakennus- ja kulttuurimaisemasuojelukohteet ja alueet
1. Asutuksen ja kulttuurimaiseman kehitys Pääosa Santalan rakennetusta alueesta sijaitsee korkeustasolla + 0 - +8 m merenpinnan yläpuolella. Tämä alue on noussut vedenpinnan yläpuolelle n. 1300-1400 vuotta sitten, eli rautakauden aikana. Ensimmäiset maininnat Hangosta on 1200-luvulla Tallinnassa kirjoitetussa reittiselostuksessa. Vuoden 1549 veroluettelossa on mainittu että Hangon alueella on 11 kylää mm. Santalan kylä. Alue kuului silloin Tenholan seurakuntaan. Maanmittari Hans Hanssonin verollepanokartalle on merkitty kaksi taloa Santalan kylässä sekä molemmille taloille kuuluvat pellot ja niityt. Silloin ei merkitty talojen välisiä rajoja kartoille vaan kylän talot vastasivat taloille määrätyistä veroista nautinnan mukaisesti. Santalan kylän pellot ja niityt sekä metsälaitumet on varsin hyvin merkitty vuoden 1647 verollepanoluetteloon kuuluvalle kartalle. Yksi muualla sijaitseva ulkopalsta on karttateknisistä syistä merkitty vesialueelle. Alueen asutus on todennäköisesti syntynyt alueelle jo parisataa vuotta aikaisemmin.
Sandön yksinäistalo 1:0 merkittiin virallisesti maakirjaan vasta vuonna 1701, kun koko maakirja ja veroluettelo saivat kuninkaan vahvistuksen. Isojako suoritettiin Santalan kylässä vuonna 1763 ja silloin kylän maat jaettiin kahden talon Östergården Nr 1 ja Westergården Nr 2 välillä. Ote Santalan kylän isojakokartasta vuodelta 1763. (Kronolandtmätare Fattenborg). Isojakokartan mukaan talot ja pellot sijaitsevat aika tarkasti samoilla paikoilla kuin verollepanon aikana n. 120 vuotta aikaisemmin. Tähän karttaan on jo selvästi merkitty Tammisaaresta Hankooseen johtava tie sekä Tvärminnen kylään ja venesatamaan johtava tie, joka kulki Sandöträskin eteläpuolelta. Tvärminneen johtavan tien linjaus on myöhemmin muuttunut alkuosaltaan idemmäksi. Westergårdein ja Östergårdenin talot sijaitsivat vielä silloin vierekkäin samassa asutusryhmässä. Myöhemmin, 1800-luvun aikana Östergårdin tilan omistaja hankkii omistukseensa myös tilan Westergård, minkä takia talojen välisen rajan merkitys asutuksen, viljelysten ja kulttuurimaiseman muotoutumiseen hävisi.
Senaatin kartasto vuodelta 1872 osoittaa Santalan alueen tiet, rakennukset, pellot ja niityt sekä muut maastokohteet. Koska kartta oli luonteeltaan sotilaallinen, siinä ei ole kuvattu siihen tarkoitukseen tarpeettomia kylän ja talojen rajoja. Asuinkäyttöön tarkoitetut rakennukset on merkitty punaisella ja talousrakennukset harmaalla. Kartalla on myös postipaikan ja kestikievarin merkintä Santalan Östergårdin kohdalla. Östergårdin kohdalla on merkitty kaksi isompaa asuinrakennusta ja kaksi pienempää tupaa. Itäpuolella Konäsvikenin lähellä on myös yksi asuinrakennus. Westergårdin kolme asuinrakennusta on Sandöströmmenin kohdalla lännenpänä. Ote senaatin kartastosta vuodelta 1872.
Kultturimaiseman muotoutumisen ja myöhempien muutosten arvioimisen kannalta on vuoden 1914 rajankäynti- ja tilusmittauskartta keskeinen, koska se osoittaa Santalan kartanon tilanteen silloin kuin viljelys- ja muu toiminta alueella oli laajimmillaan. Rajankäynti- ja tilusmittauskartta vuodelta 1914. (Varamaanmittari Artur Alli) Yllä olevalla kartalla, vuodelta 1914, Östergårdin RN:o 1 nimi on jo muutettu Santalan kartanoksi, vaikka tilan virallinen maarekisterinimi vielä oli Östergård. Tämä johtuu siitä, että molemmilla taloilla, Östergård ja Westergård, oli tässä vaiheessa sama omistaja, eli tässä vaiheessa Byggnadsandelslaget Bethel. u.t. Vuonna 1911 ja 1917 lohkottiin tiloista kaksi palstatilaa ja vuonna 1923 muodostettiin tilojen neljä torppaa, Österstrand 1:5, Grönvik 1:6, Vestervik 1:7 ja Vesterstrand 2:2, itsenäisiksi tiloiksi. Östergård ja Vestergård yhdistettiin vuonna 1927 takaisin yhdeksi tilaksi nimeltään Sandö RN:o 1:12. Sandön Östergårdin tila tiedetään toimineen kestikievarina ja majatalona jo 1800-luvun alkupuolella tilallisen Henrik Nordströmin aikana. Kievaritoiminta oli ilmeisesti tuottoisa toiminta, koska hän pystyi hankkimaan naapuritalon
Westergårdin omistukseensa sekä laajentamaan tilojen viljelykset ja rakennuskantaa merkittävästi. Henrikin poika Erik Konstantin Nordström s. 1830 jatkoi kestikievari- ja majatalotoimintaa 1900-luvun alkuun. Hänen tyttärensä Elvira Maria Matilda ja Hulda Helena Christina lahjoittivat sitten kartanon vuonna 1909 vapaakirkolliselle toiminnalle ja omistajaksi merkittiin Byggnadsandelslaget Bethel u.t. Alla olevalla kartalla on asemakaavoitusta varten laadittu pohjakartta asetettu vuoden 1914 tilusmittauskartan päälle kulttuurimaisemamuutosten arvioimisen helpottamiseksi. Suurin osa pelloista on istutettu pääosin männyillä 1960-luvulla. Ainoastaan kartanon puisto sekä niitty rannan venepaikalle johtavan tien ja kartanopuiston välissä sekä niittyalue Konäsviken johtavan tien alapuolella (länsipuolella) ovat säilyneet pääosin avoimina. Sen ajan rakennuksista on säilynyt ainoastaan tilan päärakennus sekä vanha perunakellari Metsolaan johtavan tien varrella. Vuoden 1914 rajankäynti- ja tilusmittauskartta sekä vuoden 2012 pohjakartta asemoitu päällekkäin. Mittakaavavirheestä johtuen reuna-alueiden kuviot poikkeavat jonkin verraan toisistaan, mutta vanhojen teiden, peltojen ja rakennusten paikat on hyvin todettavissa ja on voitu tarkistaa maastossa.
Alla olevalla kartalla on suuremmassa mittakaavassa esitetty alueen nykyinen rakennuskanta, tiet ja rakenteet vanhan tilusmittauskartan päällä. Kuten kartalta ilmenee, on Teologisen opiston rakennus rakennettu vanhan tallirakennuksen päälle (samoille vanhoille perustuksille), Opettajain asuinrakennus entisen sivuasuinrakennuksen paikalle, tilanhoitajan vanhan asuinrakennus entisen sivurakennuksen paikalle ja nykyinen navetta puretun navettarakennuksen päälle. Kaikki muut vanhat rakennukset on purettu vuosien varrella. Kartanon päärakennuksen pihapiiri ja siihen liittyvä puisto on edelleen suurin piirtein vuosisadan alun muodossa, joskin puusto ja istutukset ovat jonkin verran muuttuneet. Puistokäytävä ja tie Byholmenin (Leirisaari) saareen on edelleen samalla paikalla ja ainoastaan penkereen puolessavälissä ollut venevaja on hävitetty. Vesialue on kaisloittunut ja madaltunut huomattavasti niiltä ajoilta.
2 Perustiedot osayleiskaava-alueella olevista rakennuksista Alueen rakennusten perustiedot on kerätty alla olevaan luetteloon ja tarkemmat tiedot yksittäisten rakennusten ja niiden pihapiirin ominaisuuksista, arvoista ja merkityksestä alueen ympäristön kannalta kuvineen on kappaleessa 3. Nro Käyttötarkoitus rv. k-m2 Muut tiedot 1 Östergård vanha päärakennus 1867 650 Muutettu, lisärakennettu useita kertoja. Kunto välttävä. 2 Oppilasasuntola Väinölä. Vanha 1917 300 Alakerran lattiat on purettu. tilanhoitajan asuinrakennus. Korjaus on tekemättä 3 Traktoritalli 1955 190 Välttävässä kunnossa 4 Navetta. Toimii varastona noin. 300 Huonokuntoinen. Lepakkoyhdyskunta 1935 vintillä. 5 Ns. opettajain asuinrakennus 1947 400 Kaksikerroksinen puurakennus jossa 4 asuntoa 6 Teologinen opisto. Rakennettu 1954 330 Peruskorjattu, kunto välttävä. vanhan tallin perustuksille. 7 Metsola, tilanhoitajan asunto 1949 128 Peruskorjattu, hyvä kunto 8 Uusi päärakennus. Tiilirakennus 1970 800 Kunto hyvä. rakennettu kahdessa vaiheessa 1980 600 9 Henkilökunnan asuinrakennus 1980 194 Neljä asuntoa 10 Vanhempi oppilasasuntola, 1979 220 8 kahden hengen huonetta Kuunari 11 Uusi oppilasasuntola G-rak. 1991 250 Rivitalo. 4 asuntoa 12 Uusi oppilasasuntola H-rak 1991 350 Soluasuntola. 14 asuinhuonetta 13 Parakkirakennus 1996 70 14 Rantasauna Leirisaaressa 1999 25 15 Puimala. noin. 300 Huonokuntoinen. 1950 16 Perunakellari. Luonnonkivestä, noin 20 Alaosa ehjä, puinen yläosa ja tiiliholvattu. 1890 katto romahtamaisillaan 17 Leiripaviljonki/Kesäkeittiö 1979 40 + Keittiö ja katettu ulkoruokala 80 18 Asunrakennus vuokratontilla 1989 n.200 Kevytbetonirunkoinen 19 - -, Pekkasen talo 1955 n.150 Puutalo,mineriittivuorattu 20 - -, Korhosen talo 1981 n.130 Hirsirakennus 21 - -, Järvenpää 1998 n.120 Puurakennus 22 - -, Koho 2000 n.120 Puurakennus 23 - -, Fagerström 198? n.70 Puurakennus 24 Vanha siirtolaistalo, 1:313 1949 n.100 Ei käyttökunnossa. 25 Betonielementtitehdas, 1:337 1989 4000 Sandö Betong Oy 26 Vedenottamo+huoltorak Hangon kaupunki 27 Pumppaamorakennus 30 Hangon kaupunki 28 Vanha saharakennus 40 Purkukuntoinen 29 Talousrak, Oppetajan rak.vieressä 40 Heikkokuntoinen
3 Yksittäisten rakennusten ja pihapiirien kuvaus Tässä kappaleessa on tarkemmin kuvattu yksittäisten rakennusten ulkoasu, historia ja rakennustapa, pihapiirit sekä niiden merkitys maisemaan ja alueen kokonaisympäristöön. 1. Vanha päärakennus Santalan kartanon vanhan päärakennuksen vanhin osa on rakennettu 1867 ja sen on aikoinaan rakennuttanut kestikievarin pitäjä E.K. Sjöblom kestikievariksi. Rakennus on vaakalautavuorattu hirsirakennus luonnonkivisokkelilla. Rakennuksella on saumattu peltikatto. Rakennus on myöhemmin pidennetty ja korotettu. Viimeinen laajempi peruskorjaus- ja muutostyö on vuodelta 1949. Rakennus on iästään huolimatta teknisesti kohtalaisessa kunnossa. Rakennukseen on tehty korjauksia, jotka eivät kaikki ole sen historiallista arvoa ajatellen perusteltuja. Santalan kartanon päärakennus. 2. Oppilasasuntola Väinölä Rakennus on puolitoistakerroksinen lautavuorattu hirsirakennus. Rakennus on alunperin (vuonna 1917) rakennettu tilanhoitajan asuinrakennukseksi. Rakennus on myöhemmin useampaan otteeseen korjattu siten että ikkunat ja
ulko-ovet, katto ja ulkovuoraus on vaihdettu ja sisustusmateriaalit ja osittain huonejako on muutettu. Alakerran lattiat on avattu huonokuntoisuuden vuoksi, mutta niitä ei ole uusittu, joten rakennus ei ole tällä hetkellä käyttökelpoisessa kunnossa. Rakennus on muilta osin rakennusteknisesti ehjä ja todennäköisesti vähin kustannuksin korjattavissa käyttökuntoon. 3-4. Traktoritalli ja navetta Navetta on rakennettu ennen sotia 1930-luvulla ja edustaa sen aikaisten maatilojen talousrakennusperinnettä. Navettarakennus toimii kylmävarastona. Katto on uusittu mutta muuten se on heikossa kunnossa. Navettarakennuksen vintillä on alueen lepakkoyhdyskunnan pesäpaikka, joten se on todennäköisesti tästä syystä muutos- ja purkukiellossa. Traktoritalli on rakennettu 1955 osittain betoniharkoista ja osittain puusta. Rakennus toimiin konehallina ja varastona. Navettarakennus kuuluu kiinteästi kartanon rakennettuun maisemaan. Traktorihallilla ei ole merkitystä rakennetun maiseman kannalta ja se voidaan tarvittaessa korvata uudisrakennuksella.
Navettarakennus Traktori-konehalli 5 ja 10 Opettajien asuinrakennus ja henkilökunnan asuinrakennus Rakennus on kaksikerroksinen puurakenteinen ja lautavuorattu asuinrakennus, jossa on neljä henkilökunta-asuntoa. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, betonisokkeli, kellari ja saumapeltikatto. Ulkovuoraus on uusittu lisäeristyksen yhteydessä. Rakennus on välttävässä kunnossa eikä sillä ole rakennushistoriallista taikka rakennustaitollista arvoa. Henkilökunnan rivitalomuotoisessa asuinrakennuksessa on 4 asuntoa. Rakennus on puurakenteinen ja lautavuorattu. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennus on tyydyttävässä kunnossa. Opettajain asuinrakennus Henkilökunnan asuinrakennus
6. Teologinen opisto Rakennus on kaksikerroksinen. Alaosa on valkorapattua tiiltä ja yläosa on puurakenteinen ja pystylaudoitettu. Rakennus on rakennettu palaneen tallirakennuksen luonnonkiviperustuksille vuonna 1954. Rakennus on teknisesti kohtalaisessa kunnossa mutta vaatii peruskorjauksen. Rakennus muodostaa kartanon päärakennuksen ja tien toisella puolelle sijaitsevan navettarakennuksen kanssa varsin hienon kokonaisuuden. Rakennuksella ei ole sinänsä suurempaa rakennustaiteellista arvoa mutta osana opiston kokonaisuutta sillä on arvoa ja tulisi asemakaavassa säilyttää. Teologinen opisto idästä ja etelästä kuvattuna. 7 ja 16. Metsola, tilanhoitajan asuinrakennus sekä puimala Rakennus on puolitoistakerroksinen pystylautavuorattu puurakennus. Rakennus on alun perin rakennettu 1949 ja siihen on myöhemmin rakennettu lisäsiipi, jossa on eteis-, märkä- ja tekniset tilat. Rakennuksella on tiilikatto. Rakennus on hyvässä kunnossa. Puimala on todennäköisesti rakennettu ennen sotia ja se on varsin huonossa kunnossa. Metsola Puimala, jonka edessä tien toisella puolella on ollut lato.
8. Opiston uusi päärakennus Santalan opiston uusi päärakennus on rakennettu 1970 ja laajennettu vuonna 1980. Rakennus on punatiilivuorattu tasakattorakennus. Rakennus on sijoitettu varsin hyvin maastoon ja istutuksilla se on saatu sulautumaan kartanomaiseen ympäristöön. 11-12. Uudet oppilasasunnot Uudet oppilasasunnot on rakennettu entiselle metsitetylle peltoalueelle. G- rakennuksessa on viisi asuntoa sekä yhteistilat ja H-rakennuksessa on 14 kahden hengen asuinhuonetta, kaksi yksiöitä sekä yhteistilat. Rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Oppilasasuntola G-rakennus Oppilasasunnot G ja H luoteesta katsottuna.
14. Rantasauna Leirisaaressa Leirisaaressa on vuonna 1999 rakennettu hirsinen 25 m2 suuruinen rantasauna. Rakennus on hyvässä kunnossa. Leirisaareen johtaa vanha jo viime vuosisadan puolella rakennettu tie ja puukujanne. Penger on alun perin ollut puinen laiturisilta, johon on kuulunut venevaja. Penger on myöhemmin parannettu louheella ja keskellä on lyhyt betoninen silta veden vaihtuvuuden takia. Ladenpohjukka penkereen itäpuolella on melkein kokonaan kasvanut umpeen. Siihen on joskus 1980-luvulla ruopattu väylä veden vaihtumisen parantamiseksi. Tie ja puukujanne Leirisaareen. Leirisaaren rantasauna. 16. Perunakellari Perunakellari ja päärakennus ovat ainoat viime vuosisadalta säilyneet rakennukset suunnittelualueella. Perunakellarin perustukset ja seinät ovat luonnonkivestä ja sisäkatto tiiliholvattu. Sen koko on noin 20 m2 ja holvirakenne on vielä ehjä. Yläosan puurakenteet sekä ulkokatto ovat erittäin heikossa kunnossa ja vaatisi pikaista korjausta, ettei holvirakenne vaurioituisi. Perunakellari on vielä pystyssä. Perunakellarin holvirakenne on vielä ehjä
Muut rakennukset alueella Rannan venevalkamaan johtavan tien alussa on vuokratontilla vuonna 1989 rakennettu omakotitalo, Bärnäsin niemellä on kaksi omakotitaloa vuokratonteilla sekä seuraavalla niemellä kolme, joista yksi on vapaa-ajan käytössä. Niiden välissä on erillinen kiinteistö 1:313, jossa on vanha asuinrakennus. Konäsuddenilla on leirikeittiö ja siihen liittyvä ruokailukatos. Pekkasen talo Bärnäsuddeinlla ja sen naapuritalo Entinen saharakennus. Santalan asemarakennus on parempia aikoja nähnyt.
Sandö betongin elementtitehdas Tuulivoimala (4 kpl 300 m:n välein) 4 Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja kulttuuriympäristöt Kuten edellä kodissa 1-3 on tuotu esille Santalan kartanon loistoajoista 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa on säilynyt ainoastaan päärakennus ja tilanhoitajan asuinrakennus sekä maakellari. Navettarakennus on rakennettu joskus 1930-luvulla. Vanhan palaneen tallin perustuksille vuonna 1955 rakennettu teologinen opisto, muodostaa päärakennuksen ja navetan kanssa varsin hienon ja alkuperäistä rakennetta vastaavan kokonaisuuden, joka antaa alueelle omaleimaisen ilmeen. Maantie kulkee tämän ns. pihapiirin läpi samalla tavalla kun se kulkenut jo 1600-luvusta lähtien. Pääosa Santalan pelto- ja niittyalueista on istutettu 1950- luvulla ja 1960- luvun alussa. Osa niityistä on pusikoituneet ja metsittyneet itsestään kun laiduntaminen on loppunut. Osa entisestä niitty- ja peltoalueesta Leirisaareen johtavan puistotien itäpuolella on ollut vuokrattuna laidunmaana muutamia vuosia ja laiduntamisen myönteiset maisema- ja ympäristövaikutukset ovat jo selvästi nähtävissä. Peltoalue opettajien asuntojen alapuolella ja venevalkama-alueelle johtavan tien itäpuolella on säilytetty avoimena niittynä, joka länsiosassa kasvaa mm. uhanalainen niittylaukkaneilikka. Tämä osa niitystä on rajattu ja suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Kaskinokan leirialueeseen liittyvä peltoalue on pidetty auki telttailualueena ja pelikenttänä.
Puistokäytävä länteenpäin Kartanonpuisto on pidetty siistissä kunnossa. Puukujanne Lerisaareen Uusi päärakennus on maisemoitu hyvin. Niitty katsottuna opettajain rakennuksesta itään. Niitty oppilasasuntolan pohjoispuolelta länteen.
Entinen peltoalue maantien pohjoispuolella Entinen pelto maantien eteläpuolella Entinen pelto/niitty Pekanniemellä Suurin osa osayleiskaava-alueesta on kuivaa mäntykangasta 5 Suositeltavat rakennus- ja kulttuurimaisemasuojelukohteet ja alueet Vanha päärakennus, navetta ja perunakellari pitää suojella laadittavassa asemakaavassa rakennussuojelukohteina. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös navettarakennus sekä teologinen opisto, vaikka rakennukset erillisinä eivät ole rakennushistoriallisesti erityisen arvokkaita. Kartanonpuisto ja siihen liittyvä puukujanne ja pengersilta Leirisaarelle pitää kaavoituksessa pyrkiä säilyttämään arvokkaana historiallisena kulttuurimaisemana. Samaa koskee opettajien asuinrakennusten pohjoispuolella olevaa niittyä, jolla on myös luonnonsuojelullista arvoa.
Uudisrakentaminen ja korvaava rakentaminen alueella on suunniteltava ja sijoitettava siten, että yllämainitut suojelukokonaisuudet säilyvät mahdollisimman ehjinä.