TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 Tietoisku 1/2015 Sisällys 1 Väestön pääasiallinen toiminta 2 Koulutustaso 3 Työvoiman rakenne 4 Työpaikkarakenne 5 Työpaikkaomavaraisuus 6 Sukkulointi Kuvaaja: Tuire Ruokosuo Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto 19.2.2015 Kaikista espoolaisista 53 % kuului työvoimaan vuoden 2012 lopussa. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli 25-54-vuotiailla. Ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan ikäryhmässä 55-59 -vuotiaat, työvoimaan kuulumien oli yleistynyt. Lähempänä eläkeikää olevista, 60-64 -vuotiaista, 59 % kuului työvoimaan. Yli 15-vuotiaista vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 26 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 44 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka viidennellä espoolaisella. Vuoden 2012 aikana koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut. Espoossa oli 134 866 työvoimaan kuuluvaa henkilöä. Määrä oli kasvanut vuodessa noin 2 100:lla. Työikäisistä työvoimaan kuului 69 %. Työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2012 lopussa työvoimasta oli työllisiä 126 250 henkeä. Työllisten määrä oli kasvanut vain 790 hengellä. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2012 olivat keskimäärin 47 936 euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa vain 238 euroa. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat 20 667 euroa. Työttömien tulot olivat nousseet vuoden aikana noin 3 700 eurolla. Noususta huolimatta työttömien tulot olivat vain 43 % työllisten tuloista. Vuoden 2012 lopussa Espoossa oli noin 121 300 työpaikkaa. Espoossa työpaikkamäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 28 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Eniten uusia työpaikkoja vuoden 2012 aikana oli tullut julkishallinnon alalle. Työpaikkaomavaraisuus on heilahdellut vuosittain ja vuoden 2012 lopussa se oli 96 %. Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,4 %:ssa oli espoolainen työntekijä. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Espoolaisista työllisistä 50,4 % kävi työssä omassa kunnassa. Espoolaisista työllisistä Helsinkiin sukkuloi 37 %.
TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012 1 Väestön pääasiallinen toiminta Työvoimaan kuuluvuus pysyi ennallaan Vuoden 2012 lopussa 5 426 674 suomalaisesta 48,3 % kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Pääkaupunkiseudulla työvoimaan kuuluvien osuus väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa. Työvoimaan seudulla kuului 53,4 % väestöstä. Osuus oli sama kuin vuotta aikaisemmin. Työvoiman määrä oli kasvanut pääkaupunkiseudulla noin 7 600 hengellä, mikä oli 75 % koko maan työvoiman määrän kasvusta. Työvoimaan kuuluvien osuus pääkaupunkiseudulla oli korkein Vantaalla ja matalin Kauniaisissa. Lukumääräisesti työvoiman määrä oli lisääntynyt kaikissa seudun kunnissa. Osuus väestöstä (%) 60 50 52,5 53,6 54,1 48,3 Työvoima 0-14 -vuotiaat 40 Opiskelijat, koulul. Eläkeläiset 30 24,2 Muut 20 19,4 15,6 13,6 19,5 18,2 17,3 16,4 10 8,1 7,6 6,8 7,6 5,7 4,4 3,6 3,5 0 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa Kuva 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja koko maassa 31.12.2012 Alle 14 -vuotiaiden lasten osuus väestöstä oli pääkaupunkiseudulla hieman alhaisempi, 15,9 %, kuin koko maassa, 16,4 %. Pääkaupunkiseudun sisällä lasten osuus oli korkein Espoossa ja matalin Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla lasten osuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla myös kunnittain Kauniaista lukuun ottamatta. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus pääkaupunkiseudulla oli edelleen sama kuin koko maassa. Osuudet olivat laskeneet tai pysyneet ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna sekä koko maan tasossa että pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa. Korkein opiskelijoiden väestöosuus oli Kauniaisissa ja alhaisin Vantaalla. Eläkkeellä oleminen oli selvästi harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Eläkkeellä olevien osuus oli kohonnut vuoden 2012 aikana sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla. Koko maassa eläkeläisyys oli yleistynyt enemmän kuin pääkaupunkiseudulla, jossa nousua oli kuitenkin kaikissa muissa kunnissa paitsi Helsingissä. Eläkkeellä oleminen oli yleisintä Kauniaisissa ja Helsingissä ja vähäisintä Espoossa. Työvoimaan kuulumattoman ryhmän muut (varusmiehet, kotitöitä tekevät yms.) osuus oli pysynyt ennallaan maassamme ja pääkaupunkiseudullakin se oli kohonnut vain Kauniaisissa. 2 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu Eläke Opiskelu Työvoima 30 % 20 % 10 % 0 % 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 15-19 20-24 25-54 55-59 60-64 65- Kuva 2. 15 vuotta täyttäneen väestön pääasiallinen toiminta ikäryhmittäin v. 2010-12 (%) Kun kaikista espoolaisista 53 % kuului työvoimaan vuoden 2012 lopussa ikäryhmittäiset työvoimaosuudet vaihtelivat suuresti. Yleisintä työvoimaan kuuluvuus oli 25-54-vuotiailla, joista työvoimassa oli 88 %. Vuoden 2012 aikana ikäryhmän työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan seuraavassa ikäryhmässä, 55-59 -vuotiaat, työvoimaan luulumien oli yleistynyt kahden vuoden aikana. Lähempänä eläkeikää olevista, 60-64 -vuotiaista, 59 % kuului työvoimaan ja heilläkin työvoimaan kuuluvuus oli yleistynyt selvästi. Ikäryhmän työvoimaankuuluvuus oli lisääntynyt ja eläkkeellä olo vähentynyt vuoden aikana. Yli 65-vuotiaista lähes 1 300 henkeä kuului työvoimaan. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus oli noussut alle 25-vuotiailla ja pysynyt ennallaan tätä vanhemmilla. Eläkkeellä olevien osuus oli laskenut edellisestä vuodesta kaikilla yli 55-vuotiailla. Suuralueittain tarkasteltuna työvoimaan kuuluvia oli eniten Suur-Leppävaarassa, Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Vähäisintä työvoimaan kuuluvuus oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Kauklahdessa asuvilla. Työvoimaan kuuluvien osuus oli laskenut tai pysynyt ennallaan Suur-Leppävaaran ja Pohjois-Espoon alueita lukuun ottamatta. Taulukko 1. Väestön pääasiallinen toiminta Espoossa suuralueittain 31.12.2012, osuus koko väestöstä (%) Työ- 0-14- Opisk., Eläke- Suuralue voima vuotiaat koulul. läiset Muut Yht. Lkm Suur-Leppävaara 54,5 19,2 7,7 14,7 3,8 100 63 601 Suur-Tapiola 50,5 16,8 10,3 18,5 3,9 100 43 657 Suur-Matinkylä 53,1 16,9 7,6 18,1 4,3 100 36 547 Suur-Espoonlahti 51,7 20,4 7,5 16,6 3,8 100 51 883 Suur-Kauklahti 50,9 25,9 7,3 12,0 3,9 100 7 672 Vanha-Espoo 54,4 21,3 8,0 11,9 4,4 100 38 592 Pohjois-Espoo 51,6 26,0 7,4 11,8 3,2 100 11 142 Koko Espoo 52,5 19,4 8,1 15,6 4,4 100 256 824 Lasten osuus oli korkein Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Molemmilla alueilla joka neljäs asukas oli alle 15-vuotias. Vähiten lapsia oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Suur-Tapiolassa asuvista joka kymmenes oli opiskelija. Vähiten opiskelijoista oli lapsivaltaisissa Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 3
Eläkkeellä olevien osuus oli korkein Suur-Tapiolassa, lähes viidennes väestöstä oli eläkkeellä. Keskimääräistä enemmän eläkeläisiä oli myös Suur-Matinkylän ja Suur-Espoonlahden väestössä. Eläkkeellä olevien osuus oli noussut edellisestä vuodesta muualla paitsi Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Ryhmän muut, johon kuuluvat varusmiehet, kotitaloustyötä tekevät ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, osuus oli korkein Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä ja alhaisin Pohjois-Espoossa. Ryhmän osuus väestöstä oli kaikilla alueilla joko pysynyt ennallaan tai laskenut. 2 Koulutustaso Korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohonnut edelleen Vuoden 2012 lopussa Suomessa asuvista 15 vuotta täyttäneistä vajaa kolmannes oli vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa. Pääkaupunkiseudulla koulutustaso oli muuta maata korkeampi. Pääkaupunkiseutulaisista 28 % oli vailla ammatillista tutkintoa. Selkeästi korkein koulutustaso oli kauniaislaisilla ja alhaisin vantaalaisilla. Kuten kahtena aikaisempanakin vuonna, koulutustaso oli noussut sekä koko maassa että pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa. Taulukko 2. Koulutustaso pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 31.12.2012 1 (15 vuotta täyttäneet) Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Koko maa Koulutusaste % % % % % % Vain perusaste 25,9 28,1 32,9 19,8 28,4 31,5 Keskiaste 29,7 33,3 37,3 23,4 33,1 39,9 keskiaste pl. yo-tutk. 18,1 20,0 28,7 10,3 21,1 32,8 keskiaste, vain yo-tutk. 11,6 13,3 8,6 13,1 12,0 7,1 Korkea-aste 44,4 38,6 29,8 56,8 38,5 28,7 alin korkea-aste 11,0 8,8 10,3 11,9 9,6 10,2 al. korkeakouluaste 12,8 12,3 10,8 12,8 12,1 9,5 yl. korkeak.as., tutkijak. 20,6 17,5 8,0 32,2 16,6 8,1 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 Lkm 206 945 521 782 167 990 7 241 903 958 4 535 282 Espoossa 15 vuotta täyttäneistä vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa oli 26 %, keskiasteen tutkinto oli 30 %:lla ja korkea-asteen tutkinto 44 %:lla. Ylin korkea-asteen tutkinto oli lähes joka viidennellä espoolaisella, kun vastaava osuus koko pääkaupunkiseudulla oli 17 %. Vuoden 2012 aikana espoolaisten koulutustaso oli parantunut niin, että kokonaan vailla tutkintoa olevien määrä oli laskenut, keskiasteen suorittaneiden pysynyt ennallaan ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus oli kohonnut. Taulukko 3. Väestön koulutustaso iän mukaan Espoossa 31.12.2012 (15 vuotta täyttäneet) Ikä yht. 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Vain perusaste 25,9 86,5 22,1 21,2 18,1 14,4 14,7 13,8 14,9 17,8 22,5 36,8 Keskiaste 29,7 13,5 71,6 38,9 27,7 25,1 24,4 27,4 28,5 28,7 28,0 20,6 Korkea-aste 44,4 0,0 6,3 39,9 54,1 60,5 60,9 58,8 56,6 53,5 49,6 42,6 Yht. 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 1 alin korkea-aste esim. teknikko, alempi korkeakouluaste esim. insinööri 4 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015
Yleisen suuntauksen vastaisesti ilman ammatillista koulutusta olevien osuus oli noussut 20-44- vuotiaiden ryhmässä. Taustalla saattaa olla osittain koulupudokkaiden määrän kasvu ja toisaalta maahan muuttaneiden määrän lisääntyminen. Tiedot ulkomailla suoritetuista tutkinnoista ovat varsin puutteelliset. Myös keskiasteen suorittaneiden osuus oli laskenut vuoden 2012 aikana alle 30-vuotiailla, mutta kohonnut tätä vanhemmilla. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli noussut 40 vuotta täyttäneillä. Ikäryhmistä eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 35-49 -vuotiaissa, noin 60 % ikäryhmästä. Korkeakoulutettujen osuus pieneni kohti vanhempia ikäluokkia. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden osuus laski iän lisääntyessä aina 49-vuotiaisiin asti, minkä jälkeen osuus kohosi jälleen. Kansaneläkeiässä olevista 37% oli ilman ammatillista koulutusta. 60 Osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) 54,1 50 44,8 45,3 44,0 44,4 40 39,9 37,7 37,5 30 25,1 30,2 26,8 25,0 29,7 29,3 26,7 30,7 29,4 30,0 32,3 29,8 32,6 25,9 29,7 Vain perusaste Keskiaste 20 19,1 Korkea- aste 10 0 Suur- Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur- Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Kuva 3. Koulutustaso suuralueittain Espoossa v. 2012 Espoon suuralueista selkeästi korkein koulutustaso oli edelleen Suur-Tapiolassa, missä joka toisella 15 vuotta täyttäneellä oli korkea-asteen koulutus. Suur-Matinkylässä, Suur-Leppävaarassa ja Suur-Espoonlahdessa korkeakoulutettujen osuus oli noin 45 % ja muilla alueilla yli kolmannes. Ilman ammatillista tutkintoa olevien osuus laski tai pysyi ennallaan kaikilla suuralueilla kuten edellisenäkin vuotena. Vastaavasti korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus kohosi kaikilla suuralueilla vuoden 2012 aikana. 3 Työvoiman rakenne Työvoimaosuus pysyi ennallaan Vuoden 2012 lopussa Espoossa oli 134 866 työvoimaan kuuluvaa henkilöä, joiden ikä oli 15-74 vuotta. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 100:lla. Työikäisistä työvoimaan kuului 69 %. Koko maassa vastaava osuus oli 64 %. Espoossa ja koko maassa työvoimaan kuuluvuus oli pysynyt edellisen vuoden tasolla. Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 5
Taulukko 4. Työvoimaosuudet suuralueittain Espoossa 31.12.2004-2012 (% työikäisistä eli 15-74 -vuotiaista) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suuralue Suur-Leppävaara 73,0 72,6 72,6 73,0 72,9 71,7 71,3 71,4 71,6 Suur-Tapiola 67,7 67,0 67,0 67,7 68,2 66,9 66,8 66,7 66,5 Suur-Matinkylä 72,2 71,2 71,0 70,9 70,8 69,5 68,2 67,9 68,0 Suur-Espoonlahti 72,6 71,3 71,3 71,5 71,2 69,9 68,7 68,7 68,6 Suur-Kauklahti 71,9 71,0 74,1 74,4 74,9 74,6 73,5 72,7 72,1 Vanha-Espoo 73,3 73,2 73,5 74,2 74,1 73,0 72,2 72,1 71,7 Pohjois-Espoo 74,3 73,9 73,1 74,1 73,9 73,9 72,7 72,5 72,6 Koko Espoo 71,5 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 69,3 69,2 69,2 Koko maa 65,0 64,4 64,5 64,8 65,0 64,2 64,0 64,2 64,2 Työikäisten työvoimaan kuuluvuus oli korkeinta Espoon pohjoisissa osissa: Pohjois-Espoossa, Suur- Kauklahdessa ja Vanha-Espoossa. Suur-Tapiolassa oli selvästi muuta Espoota alhaisempi työvoimaosuus. Työvoimaan kuuluvuus oli noussut Suur-Leppävaarassa, Suur-Matinkylässä ja Pohjois-Espoossa, jossa se jo entuudestaan oli korkein. Liike-elämän palvelut ja kauppa työllistivät eniten espoolaisia Vuoden 2012 lopussa espoolaisesta työvoimasta oli työllisiä 126 250 henkeä. Taloudellinen taantuma näkyi siinä, että vuoden 2012 aikana työllisten määrä oli kasvanut vain 790 hengellä. Tämä merkitsi 0,6 % kasvua. Kasvu oli sekä määrällisesti että suhteellisesti selvästi pienempi kuin koko työvoiman kasvu. Lähes joka neljäs espoolainen työllinen oli liike-elämän palvelujen toimialalla, johon kuuluvat mm. tietojenkäsittelypalvelut, tutkimuspalvelut sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi. Toiseksi eniten espoolaisia oli kaupan alalla. Kolmannella sijalla olivat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, jonka kanssa lähes yhtä suuri työllistäjä oli teollisuus. Teollisuudessa toimivien määrä ja suhteellinen osuus oli jälleen laskenut vuoden 2012 aikana. Taulukko 5. Työllisen työvoiman toimialarakenne Espoossa 31.12.2012 (toimialat suuruusjärjestyksessä) Elinkeino (TOL -2008) Lkm % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 18636 14,8 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 16232 12,9 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 12860 10,2 C Teollisuus 11655 9,2 J Informaatio ja viestintä 11253 8,9 P Koulutus 9326 7,4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 8969 7,1 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 6125 4,9 H Kuljetus ja varastointi 5779 4,6 F Rakentaminen 5718 4,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 5339 4,2 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4002 3,2 S Muu palvelutoiminta 3514 2,8 R Taiteet, viihde ja virkistys 2573 2,0 X Toimiala tuntematon 1402 1,1 L Kiinteistöalan toiminta 1373 1,1 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 872 0,7 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 286 0,2 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 211 0,2 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 72 0,1 B Kaivostoiminta ja louhinta 52 0,0 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palveluje 1 0,0 Kaikki toimialat yhteensä 126250 100,0 6 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015
Espoolaisen työssäkäyvän valtionveronalaiset tulot vuonna 2012 olivat keskimäärin 47 936 euroa. Keskimääräiset tulot olivat nousseet vuodessa vain 238 euroa eli 0,5 %. Aivan omassa luokassaan työllisten tulojen suhteen olivat Suvisaaristo, Haukilahti-Westend ja Mankkaa selvästi keskimäärää suurempien tulojen ansiosta. Suvisaaristossa keskimääräiset tulot olivat kasvaneet vielä vuoden 2012 aikana noin 9 000 eurolla. Neljänneksi korkeimmat tulot olivat Laajalahdessa asuvilla työllisillä. Taulukko 6. Espoolaisten työllisten ja työttömien keskimääräiset valtionveron alaiset tulot tilastoalueittain v. 2012 2012 2012 Suuralue Työllinen Tulot / erotus Tulot / erotus tilastoalue työvoima työllinen 2011-2012 työtön 2011-2012 1. Suur-Leppävaara 32 486 45 484 683 20 094 3 985 11. Kanta-Leppävaara 14 871 42 684 1 141 18 490 3 033 13. Kilo-Karakallio 7 258 41 975 502 19 616 5 903 14. Laaksolahti 5 119 56 765-197 31 193 2 923 15. Viherlaakso-Lippajärvi 4 530 46 314 553 18 731 3 409 16. Sepänkylä 708 53 388-736 17 219 4 178 2. Suur-Tapiola 20 995 56 611 245 31 163 8 200 21. Kanta-Tapiola 9 567 52 496 279 28 392 7 536 22. Otaniemi 1 858 19 969-9 18 277 2 450 23. Haukilahti-Westend 3 979 78 358 317 37 628 10 262 24. Mankkaa 3 819 63 381 1 217 35 359 9 418 25. Laajalahti 1 772 53 828-1 466 29 791 8 645 3. Suur-Matinkylä 18 020 48 187 44 19 420 2 010 31. Matinkylä 9 349 47 601 91 17 728 1 662 32. Olari 7 400 49 728 287 22 565 2 662 33. Henttaa -Suurpelto 1 271 43 530-92 18 957 1 693 4. Suur-Espoonlahti 25 152 49 574-36 21 030 3 664 41. Kanta-Espoonlahti 10 827 45 953-145 17 881 2 724 42. Saunalahti 3 329 53 195-3 068 25 378 8 064 43. Nöykkiö-Latokaski 7 784 51 518 643 24 647 2 284 44. Kaitaa 2 956 50 094 551 24 822 6 900 45. Suvisaaristo 256 90 534 9 004 22 213-6 727 5. Suur-Kauklahti 3 670 47 063-175 19 716 2 666 51. Kanta-Kauklahti 2 083 43 976 527 15 256 1 025 52. Kurttila-Vanttila 1 587 51 115-1 695 28 693 4 573 6. Vanha-Espoo 19 537 41 988-20 17 552 2 712 61. Kanta-Espoo 12 382 39 851 504 15 653 1 429 62. Muurala-Gumböle 2 237 43 649 198 18 824 4 841 63. Bemböle 3 991 45 980-1 176 22 651 2 916 64. Nuuksio 927 49 333-3 363 31 069 17 666 7. Pohjois-Espoo 5 442 46 165 1 093 19 454 394 71. Vanhakartano-Röylä 3 447 47 090 974 20 359 1 630 72. Kalajärvi-Lakisto 1 995 44 567 1 298 17 494-2 148 Muut 948 28 039 2 708 8 999 839 Koko Espoo 126 250 47 938 240 20 667 3 699 Alhaisimmat tulot olivat jälleen opiskelijavaltaisessa Otaniemessä, jossa työllisen verotettava tulo oli keskimäärin 19 969 euroa, mikä oli vain 39 % espoolaisten työllisten keskimääräisistä tuloista. Alueen työllisten tulotaso oli vielä laskenut vuoden 2012 aikana. Toiseksi alhaisin tulotaso oli Kanta-Espoossa ja kolmanneksi alhaisin Kilo-Karakalliossa. Työttömien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2012 olivat 20 667 euroa. Työttömien tulot olivat nousseet vuoden aikana noin 3 700 eurolla, mikä merkitsi noin 18 %:n nousua. Noususta huolimatta työttömien tulot olivat vain 43 % työllisten tuloista. Työttömien tulot olivat korkeimmat samoilla aloilla kuin työllistenkin Suvisaaristoa lukuun ottamatta. Haukilahti-Westendin ja Mankkaaan työttömien keskimääräiset tulot olivat nousseet merkittävästi edellisestä vuodesta. Alhaisimmat työttömien tulot olivat Kanta-Espoossa, Kanta-Kauklahdessa ja Sepänkylässä. Sepänkylää, Kalajärvi-Lakistoa ja Suvisaaristoa lukuun ottamatta työttömien tulot olivat kohonneet edellisestä vuodesta. Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 7
4 Työpaikkarakenne Työpaikkojen määrä kasvoi eniten Suur-Tapiolassa Vuoden 2012 lopussa pääkaupunkiseudulla oli liki 616 800 työpaikkaa. Vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma näkyi vielä, sillä vuoden 2012 aikana seudun työpaikkojen määrä kasvoi vain 1 119 työpaikalla. Lisäys oli vain 0,2 %. Espoossa oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa noin 121 253. Espoossa työpaikkamäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla: lisäystä oli noin 200 työpaikkaa. Taulukko 7. Työpaikkojen määrä pääkaupunkiseudulla 31.12.2000-2012 Pääkaupunki- Muutos ed. Vuosi Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen seutu vuodesta 2000 102 559 372 352 89 249 2 325 566 485 21 811 2001 105 850 375 763 91 207 2 839 575 659 9 174 2002 106 030 373 381 91 670 2 830 573 911-1 748 2003 105 562 367 705 94 361 2 837 570 465-3 446 2004 106 719 368 263 95 964 2 727 573 673 3 208 2005 108 510 374 344 94 589 2 378 579 821 6 148 2006 112 344 378 158 96 977 2 276 589 755 9 934 2007 116 221 385 356 103 196 2 242 607 015 17 260 2008 118 912 388 053 105 716 2 363 615 044 8 029 2009 115 624 380 579 101 134 2 257 599 594-15 450 2010 118 585 381 625 103 955 2 225 606 390 6 796 2011 121 055 386 357 105 995 2 245 615 652 9 262 2012 121 253 386 634 106 602 2 282 616 771 1 119 Espoon työpaikasta runsas kolmannes sijaitsi Suur-Tapiolassa ja noin neljännes Suur-Leppävaarassa. Joka kymmenes työpaikka oli Vanha-Espoossa. Suur-Tapiolassa työpaikkojen määrä laski liki 9000 työpaikalla, ja alueen osuus Espoon työpaikoista supistui hieman. Muilla suuralueilla työpaikkamäärä kasvoi vähän; eniten Vanha-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Taulukko 8. Työpaikkojen määrä suuralueittain Espoossa 31.12.2007-2012 Muutos Suuralue 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2011-12 Suur-Leppävaara 28 889 28 664 28 558 29224 30163 31369 1 206 Suur-Tapiola 42 190 43 580 41 816 42949 44186 43305-881 Suur-Matinkylä 9 656 9 775 9 443 9347 9042 9255 213 Suur-Espoonlahti 9 436 8 928 8 657 8905 9139 9373 234 Suur-Kauklahti 1 877 1 646 1 631 1675 1774 2020 246 Vanha-Espoo 12 963 12 171 12 734 12377 12405 12831 426 Pohjois-Espoo 5 085 4 943 4 654 4581 4963 5072 109 Muu 6 125 9 205 8 131 9527 9383 8028-1 355 Koko Espoo 116 221 118 912 115 624 118 585 121 055 121 253 198 % Suur-Leppävaara 24,9 24,1 24,7 24,6 24,9 25,9 3,3 Suur-Tapiola 36,3 36,6 36,2 36,2 36,5 35,7 3,0 Suur-Matinkylä 8,3 8,2 8,2 7,9 7,5 7,6-3,2 Suur-Espoonlahti 8,1 7,5 7,5 7,5 7,5 7,7 2,7 Suur-Kauklahti 1,6 1,4 1,4 1,4 1,5 1,7 6,1 Vanha-Espoo 11,2 10,2 11,0 10,4 10,2 10,6 0,2 Pohjois-Espoo 4,4 4,2 4,0 3,9 4,1 4,2 8,2 Muu 5,3 7,7 7,0 8,0 7,8 6,6-1,8 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 2,1 Lkm 116 221 118 912 115 624 118 585 121 055 121253 8 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015
Julkishallinto kasvoi eniten vuonna 2012 Espoossa sijaitsevista työpaikoista 28 % oli julkishallinnon alalla, noin joka viides tukku- ja vähittäiskaupassa eli samoilla toimialoilla, jotka työllistivät eniten Espoon asukkaita. Kolmanneksi yleisimpiä olivat teollisuuden työpaikat. Teollisuuden alalla yli puolet työpaikoista oli elektroniikkateollisuudessa. Eniten uusia työpaikkoja vuoden 2012 aikana oli tullut julkishallinnon alalle. Myös informaatio- ja viestintäalalle, teollisuuteen ja rakennusalalle oli tullut jonkin verran uusia paikkoja. Muiden toimialojen työpaikat olivat vähentyneet. Taulukko 9. Työpaikat toimialan mukaan Espoossa suuralueittain 31.12.2012 (TOL-2008) Koko Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Espoo Leppä- Tapiola Matin- Espoon- Kauklahti Espoo Espoo Toimiala vaara kylä lahti Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (N-Q) 35 019 6 280 8 813 2 880 3 008 540 7 409 1 203 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 25 506 7 292 7 139 3 511 2 779 548 2 326 1 441 Teollisuus (C) 14 319 5 458 6 798 158 582 431 127 661 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (M) 11 914 2 809 6 675 679 665 41 640 96 Informaatio ja viestintä (J) 10 911 3 812 5 868 480 268 33 108 25 Muut toimialat 7 637 1 903 1 808 637 610 105 749 188 Rakentaminen (F) 5 854 1 820 1 047 370 469 117 900 911 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3 745 1 051 2 438 85 54 2 53 4 Kuljetus ja varastointi (H) 4 486 929 1 610 244 745 151 424 357 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) 1 862 15 1 109 211 193 52 95 186 Kaikki toimialat yhteensä 121 253 31 369 43 305 9 255 9 373 2 020 12 831 5 072 % Julk. hallinto, tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (N-Q) 28,9 20,0 20,4 31,1 32,1 26,7 57,7 23,7 Kauppa, majoitus- ja ravitsemustomi. (G,I) 21,0 23,2 16,5 37,9 29,6 27,1 18,1 28,4 Teollisuus (C) 11,8 17,4 15,7 1,7 6,2 21,3 1,0 13,0 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toiminta (K) 9,8 9,0 15,4 7,3 7,1 2,0 5,0 1,9 Informaatio ja viestintä (J) 9,0 12,2 13,6 5,2 2,9 1,6 0,8 0,5 Muut toimialat 6,3 6,1 4,2 6,9 6,5 5,2 5,8 3,7 Rakentaminen (F) 4,8 5,8 2,4 4,0 5,0 5,8 7,0 18,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 3,1 3,4 5,6 0,9 0,6 0,1 0,4 0,1 Kuljetus ja varastointi (H) 3,7 3,0 3,7 2,6 7,9 7,5 3,3 7,0 Sähkö-, kaasu-, vesi-, lämpö-, jätehuolto-, yms. (D-E) 1,5 0,0 2,6 2,3 2,1 2,6 0,7 3,7 Kaikki toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Suuralueiden työpaikkarakenteet poikkeavat melkoisesti toisistaan. Vanha-Espoon työpaikoista 58 % on julkisessa hallinnossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä on ymmärrettävää, koska kaupungin hallinnon keskus sijaitsee alueella. Myös Suur-Matinkylässä julkisen sektorin osuus on korkea, mutta kaupanalan työpaikkoja alueella on enemmän, 38 %. Myös Suur-Espoonlahdessa julkishallinto ja kauppa ovat hallitsevia aloja. Teollisuuden työpaikkoja oli eniten Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Pohjois-Espoossa lähes joka viides työpaikka oli rakennusalalla. Suur-Tapiolan elinkeinorakenne on monipuolinen eikä varsinaisesti mikään toimiala ole vallitseva. Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 9
5 Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus jälleen laskussa Viime vuosien taloudellinen taantuma on vaikuttanut myös työpaikkaomavaraisuuden kehitykseen. Työpaikkaomavaraisuus (Espoossa työssä käyvät prosentteina espoolaisten työllisten määrästä) on heilahdellut vuosittain ja vuoden 2012 aikana työpaikkaomavaraisuus kääntyi jälleen laskuun ollen 96 % vuoden lopussa. Taulukko 10. Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus suuralueittain Espoossa 31.12.2009-2012 2009 2010 2011 2012 Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Työ- Työp. Suuralue paikat omavar. paikat omavar paikat omavar. paikat omavar. Suur-Leppävaara 28 558 92,0 29 224 92,3 30 163 94,0 31 369 96,6 Suur-Tapiola 41 816 201,7 42 949 204,5 44 186 209,1 43 305 206,3 Suur-Matinkylä 9 443 54,8 9 347 54,4 9 042 50,7 9 255 51,4 Suur-Espoonlahti 8 657 35,1 8 905 35,7 9 139 36,2 9 373 37,3 Suur-Kauklahti 1 631 48,6 1 675 48,4 1 774 51,4 2 020 55,0 Vanha-Espoo 12 734 69,5 12 377 66,4 12 405 63,9 12 831 65,7 Pohjois-Espoo 4 654 88,6 4 581 86,5 4 963 91,8 5 072 93,2 Alue tuntematon 8 131. 9 527. 9 383. 8 028 846,8 Koko Espoo 115 624 95,2 118 585 96,4 121 055 96,5 121 253 96,0 Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli korkein Suur-Tapiolassa, jossa jokaista alueen työllistä kohti on olemassa kaksi työpaikkaa. Toiseksi korkein työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Leppävaarassa ja kolmannella tilalla oli Pohjois-Espoo, jossa työllisten määrä on jokseenkin vähäinen. Alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Suur-Espoonlahdessa. Työpaikkaomavaraisuus oli laskenut vuoden aikana vain Suur-Tapiolassa. 6 Sukkulointi Espoolaisten sukkulointi Helsinkiin vähentynyt Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52,4 %:ssa oli espoolainen työntekijä vuoden 2012 lopussa. Osuus laski vuosia, mutta pysähtyi vuonna 2011 ja nousi hieman vuoden 2012 aikana. Helsinkiläinen työntekijä oli joka viidennessä espoolaisessa työpaikassa. Espoossa työskentelevistä 7 % asui Vantaalla ja 8 % joko Kirkkonummella, Vihdissä tai Nurmijärvellä. 10 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015
Taulukko 11. Espoossa työssä käyvien asuinkunta 2009-2012 2009 2010 2011 2012 Asuinkunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 60 351 55,2 61 643 55,1 62 945 52,0 63570 52,4 Helsinki 24 041 22,0 24 642 22,0 25 199 20,8 25282 20,9 Vantaa 7 546 6,9 7 679 6,9 7 957 6,6 7865 6,5 Kauniainen 1 013 0,9 1 012 0,9 1 003 0,8 984 0,8 Pääkaupunkiseutu yht. 92 951 85,0 94 976 84,9 97 104 80,2 97 701 80,6 Kirkkonummi 4803 4,4 4 839 4,3 4 904 4,1 4804 4,0 Vihti 2323 2,1 2 346 2,1 2 430 2,0 2427 2,0 Lohja 1830 1,7 1 913 1,7 2 228 1,8 2188 1,8 Nurmijärvi 1730 1,6 1 826 1,6 1 904 1,6 1847 1,5 Tuusula 895 0,8 911 0,8 912 0,8 893 0,7 Järvenpää 753 0,7 753 0,7 743 0,6 752 0,6 Kerava 750 0,7 752 0,7 759 0,6 730 0,6 Hyvinkää 716 0,7 778 0,7 725 0,6 650 0,5 Siuntio 580 0,5 565 0,5 604 0,5 599 0,5 Porvoo 558 0,5 595 0,5 553 0,5 559 0,5 Tampere 359 0,3 457 0,4 439 0,4 480 0,4 Turku 365 0,3 418 0,4 455 0,4 467 0,4 Sipoo 341 0,3 349 0,3 361 0,3 383 0,3 Inkoo 350 0,3 345 0,3 357 0,3 344 0,3 Muut kunnat 6 320 5,8 6 762 6,0 6 577 5,4 6429 5,3 Yhteensä 109 304 100,0 111 823 100,0 121 055 100,0 121 253 100,0 Espoolaisista työllisistä 50,4 % kävi työssä omassa kunnassa. Tämä ns. todellinen työpaikkaomavaraisuus kohosi vuoden 2009 notkahduksen jälkeen, mutta laski jälleen vuoden 2012 aikana. Espoosta Helsinkiin sukkuloivia oli 37 % espoolaisista työllisistä. Osuus ja sukkuloijien määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Myös Vantaalle sukkuloivien määrä ja osuus väheni jonkin verran. Kaiken kaikkiaan espoolaisista työllisistä 94 % oli töissä pääkaupunkiseudulla. Taulukko 12. Espoolaisen työllisen työvoiman työpaikan sijainti 2009-2012 Työpaikan 2009 2010 2011 2012 sijaintikunta Lkm. % Lkm. % Lkm. % Lkm. % Espoo 60 351 50,6 61 643 50,9 62 945 51,0 63570 50,4 Helsinki 45 754 38,3 45 749 37,8 46 565 37,7 46563 36,9 Vantaa 8 003 6,7 8 272 6,8 8 386 6,8 8322 6,6 Kauniainen 795 0,7 775 0,6 766 0,6 813 0,6 Pääkaupunkiseutu yht. 114 903 96,3 116 439 96,2 118 662 96,1 119268 94,5 Kirkkonummi 1 554 1,3 1 616 1,3 1 558 1,3 1594 1,3 Lohja 340 0,3 342 0,3 386 0,3 408 0,3 Nurmijärvi 298 0,2 336 0,3 346 0,3 347 0,3 Tuusula 344 0,3 326 0,3 355 0,3 345 0,3 Vihti 265 0,2 300 0,2 336 0,3 311 0,2 Hyvinkää 210 0,2 237 0,2 312 0,3 307 0,2 Turku 211 0,2 248 0,2 233 0,2 283 0,2 Tampere 271 0,2 258 0,2 253 0,2 278 0,2 Porvoo 259 0,2 246 0,2 280 0,2 275 0,2 Kerava 227 0,2 252 0,2 265 0,2 257 0,2 Järvenpää 151 0,1 142 0,1 149 0,1 156 0,1 Lahti 144 0,1 138 0,1 140 0,1 137 0,1 Siuntio 91 0,1 102 0,1 109 0,1 115 0,1 Jyväskylä 80 0,1 80 0,1 91 0,1 108 0,1 Muut t. tunt. 2 048 1,7 1 971 1,6 1 985 1,6 2061 1,6 Yhteensä 119 348 100,0 121 062 100,0 123 475 100,0 126 250 100,0 Työssäkäyntitilasto 2012 / Tietoisku 1/2015 11
Sammandrag I slutet av 2012 hörde 53 procent av Esboborna till arbetskraften. Största delen av dem som hörde till arbetskraften var i åldern 25 54 år. Andelen personer som hörde till arbetskraften i åldersgruppen kvarstod nästan på föregående års nivå. Bland 55 59-åringar hade det däremot blivit vanligare att höra till arbetskraften. Av 60 64-åringarna som närmar sig pensionsåldern hörde 59 procent till arbetskraften. Av Esbobor över 15 år saknade 26 procent en examen efter grundskolan, medan 30 procent hade examen på andra stadiet och 44 procent hade högskoleexamen. Högre högskoleexamen hade nästan var femte Esbobo. År 2012 blev utbildningsnivån bättre på så sätt att andelen som helt saknar examen sjönk. Antalet personer som hör till arbetskraften var 134 866. Antalet ökade med 2 100 personer från året in-nan. 69 procent av dem som är i arbetsför ålder hörde till arbetskraften. Andelen personer som hörde till arbetskraften kvarstod på föregående års nivå. I slutet av 2012 var sammanlagt 126 250 Esbobor sysselsatta. Antalet sysselsatta ökade med endast 790 personer. Detta innebar en ökning på 0,6 procent. Nästan var fjärde sysselsatt Esbobo arbetade inom företagstjänsterna, som bland annat omfattar IT-tjänster och forskning samt juridisk och ekonomisk konsultering. Den näst största gruppen arbetade inom handel. De förvärvsarbetande Esbobornas statsskattepliktiga inkomster var i snitt 47 936 euro år 2012. Medelinkomsterna steg sedan föregående år med endast 238 euro, med andra ord 0,5 procent. De arbetslösas statsskattepliktiga inkomster var i snitt 20 667 euro år 2012. De arbetslösas inkomster steg sedan föregående år med ungefär 3 700 euro, det vill säga 18 procent. Trots detta var deras inkomster endast 43 procent av de sysselsattas inkomster. I slutet av 2012 fanns det cirka 121 300 arbetstillfällen i Esbo. Antalet arbetstillfällen var nästan på föregående års nivå. Av arbetsplatserna i Esbo var 28 procent inom offentlig förvaltning och cirka en femtedel inom parti- och minuthandeln, det vill säga i samma branscher som sysselsatte mest Esbobor. På tredje plats var arbetstillfällen inom industrin. Inom industribranschen fanns över hälften av arbetstillfällena inom elektronikindustrin. År 2012 uppstod det största antalet nya arbetstillfällen inom offentlig förvaltning. Arbetsplatskvoten (förvärvsarbetande i Esbo i procent av antalet förvärvsarbetande Esbobor) har pendlat årligen och i slutet av 2012 var andelen 96 procent. Esbobor innehade 52,4 procent av arbetstillfällena i Esbo. Helsingforsbor innehade var femte arbetstillfälle i Esbo. Av de förvärvsarbetande Esboborna arbetade 50,4 procent inom den egna kommunen. Av förvärvsarbetande Esbobor pendlade 37 procent till Helsingfors. Lähde:Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen uusimpaan työssäkäyntiaineistoon ajankohdalta 31.12.2012. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. 043 8257005 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 043 8265209 Espoon kaupunki, Palveluliiketoimi, Kaupunkitieto etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Intranet Essi > Työkalut >Verkkotilastopalvelu