LUOVUTETTAVAT OMAKOTITONTIT 2015 Naantalin kaupungin tontit Naantali - Järvensuun tontit Erillispientalojen korttelialue (AO)

NAANTALIN KAUPUNKI Merimasku JÄRVENSUUN ALUE LUOVUTETTAVAT TONTIT

7 km NAANTALIN KAUPUNKI Merimasku Järvensuun alue Luovutettavat tontit Sijaintikartta (ei mittakaavassa)

Ilmakuva Järvensuun myytäville omakotitonteille Mittakaava 1:1500 29.7.2015/ES

NAANTALIN KAUPUNKI Merimasku, Järvensuu Ote asemakaavasta 1:99 1:1111:113 1:94 1:115 1:89 1:88 Huom.! Tonteille 1:111, 1:113 ja 1:115 voi rakentaa myös yhteen tasoon! HUOM! TARKISTA TILANNE VAPAIDEN TONTTIEN OSALTA ERILLISESTÄ LIITTEESTÄ

NAANTALIN KAUPUNKI, MERIMASKU JÄRVESUUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Naantalin kaupunki 1(7) Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali 02 4345 111 RAKENNUSTAPAOHJEET Naantalin kaupunki 2(7) Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali 02 4345 111 3. Korttelit KORTTELIT 96, 98, 99, 100, 101, 102 ja korttelin 97 AO-korttelialue KORTTELIT 103, 104, 105, 106,107,108 ja korttelin109 uudet tontit 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 26.11.2002 päivättyä Merimaskun Järvensuun asemakaavaa. Asemakaavamääräyksien mukaan alueella on noudatettava kunnanhallituksen hyväksymiä rakennustapaohjeita. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on luoda yhtenäistä taajamakuvaa, varmistaa alueelle rakennettavien rakennusten soveltuvuus muihin alueelle rakennettaviin rakennuksiin ja maastoon. Ohjeet auttavat myös ennakoimaan tulevan naapuruston yleisilmettä. 2. Asemakaavamääräykset Asemakaavamääräyksissä on pääsääntöisesti erilliset rakennusalat ja - oikeudet asuin- ja talousrakennuksille. Asuinrakennukset on rakennettava kiinni rakennusalan kadunpuoleiseen reunaan niissä kohdin, missä rakennusalan reunassa on nuolimerkintä. Lisäksi kaavassa on osalla rakennusaloista määräys II, jonka mukaan asuinrakennuksen ehdottomasti oltava kaksikerroksinen, mikä tulkitaan siten, että vähintään 40% asuinrakennusten rakennettavasta kerrosalasta on sijoitettava toiseen kerrokseen. Rakennukseen on siten sijoitettavissa esim. kaksi kerrosta korkeita tiloja ja vähäisessä määrin ensimmäisessä kerroksessa olevia laajenemia ja erkkereitä. Talousrakennukset on sijoitettu pääsääntöisesti tontin rajoihin kiinni muodostamaan yhdessä asuinrakennusten kanssa näkösuojattuja ja pienilmastoltaan suojaisia pihatiloja. Tontin rajalle sijoitettavien piharakennusten ja autosuojien routasuojauksen saa ulottaa naapuritontin, katualueen sekä lähivirkistysalueen puolelle. Metsäalueeseen rajautuvia tontinosia on merkitty luonnonmukaisena säilytettäväksi alueenosaksi. Kadunreunaan on merkitty istutettava alue. Rakentaminen on alueella sovitettava oleviin pinnanmuotoihin. AO -korttelialueilla asuin- tai piharakennukseen voidaan sijoittaa työtiloja. Asemakaavan mukaan AO -korttelialueilla tontin yhteenlasketusta rakennusoikeudesta saadaan enintään 20 % käyttää ympäristöhäiriöitä tuottamattomien työtilojen rakentamiseen. RAKENNUSTEN MITTASUHTEET KATOT Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. AO -korttelialueilla asuinrakennuksen rungon leveys päädyissä saa olla enintään 9 metriä. Päärungon etäisyys nuolella merkitystä rakennusalanrajasta saa olla enintään 1,9 metriä. Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2 (27 ). Naapuritontin rajaan tai viheralueen rajaan kiinni rakennettavissa talousrakennuksissa tulee olla pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5 (11 ). Poikkeuksena toisiinsa kiinni rakennettavat korttelin 102 tonttien 5 ja 6 talousrakennukset, joiden kattojen kaltevuus tulee olla 1:2 (27 ). Talousrakennuksen katon tulee kallistua omalle tontille. Muissa talousrakennuksissa tulee olla harjakatto, kaltevuus 1:2 (27 ). Katemateriaalina tulee käyttää punaista betonikattotiiltä, poltettua savikattotiiltä tai pystysaumattua mustaa maalattua tai muovipinnoitettua peltiä. Rakennuksissa tulee käyttää ns. avoräystäitä eli kattokannattimet tulee jättää näkyviin räystäillä, niitä ei saa koteloida alapuolisella laudoituksella. Autopaikkoja on AO -korttelialueilla varattava kaksi asuntoa kohden ja Y- korttelialueilla yksi autopaikka 75:ttä kerrosalaneliömetriä kohden.

Naantalin kaupunki 3(7) Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali 02 4345 111 JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS Rakennusten pääjulkisivumateriaalina tulee käyttää yhtenäistä hienosahattua vaaka- tai pystylaudoitusta. Välilistan käyttö on sallittu. Laudan voi korvata julkisivuissa höylähirsi ilman näkyvää salvosta. Rakennusten värityksen tulee olla vaalea. Naantalin kaupunki 4(7) Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali 02 4345 111 Jäteastiat on aidattava liitteen 1 mukaisella jäteaitauksella lukuun ottamatta korttelin 103 tonttia 1 ja korttelin 104 tontteja 1-5, joissa jäte- ja kompostiastiat on aidattava pensasaidalla. POSTILAATIKOT Postilaatikot on sijoitettava ryhmiin ja niissä on käytettävä yhtenäistä postilaatikkotyyppiä. IKKUNAT Ikkunapuitteet voivat olla joko valkoiset tai lakatut. KORTTELI 95 SOKKELI Asunnon ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Poikkeuksena tontit, jotka sijaitsevat rinteessä ja joiden kerrosluku on 2/3k I. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAUS Talot tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Hyväkuntoista olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää istutettavalla ja erityisesti luonnontilaisena säilytettävän tontin osalla. Pihan rajautuminen luonnonalueeseen tulee olla hienovaraista ja maastoa myötäilevää. Mikäli tontilla ei ole vähintään viittä täysikasvuista puuta, on tontille istutettava ainakin viisi kappaletta vähintään kymmenen metriä korkeaksi kasvavaa puuta mikäli. Puita ei saa istuttaa alueelle riviin. Säilytettävät puut tulee suojata rakentamisen aikana. Korttelin 103 tontin 1 ja korttelin 104 tontit 1-5 tulee aidata korttelialueittain yhtenäisesti kadunpuolelta n. 1,2 metriä korkeaksi kasvavalla pensasaidalla. Muita tontteja ei saa aidata. TONTTILIITTYMÄ JÄTEASTIAT Tonteille saadaan rakentaa ainoastaan yksi tonttiliittymä. RAKENNUSTEN MITTASUHTEET KATOT Rakennusten muodoissa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Rakennuksissa tulee olla harja- tai pulpettikatto, jonka kaltevuus on 1:5 (11 ) - 1:2 (27 ). Katemateriaalina tulee käyttää tiilenpunaista betonikattotiiltä tai poltettua savikattotiiltä tai mustaa pystysaumattua maalattua tai muovipinnoitettua peltiä. Rakennuksissa tulee käyttää ns. avoräystäitä eli kattokannattimet tulee jättää näkyviin räystäillä, niitä ei saa koteloida alapuolisella laudoituksella.

Naantalin kaupunki 5(7) Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali 02 4345 111 JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS Naantalin kaupunki 6(7) Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali 02 4345 111 KORTTELIN 97 Y-1/s- korttelialue IKKUNAT SOKKELI Rakennusten pääjulkisivumateriaalina käyttää tulee yhtenäistä hienosahattua vaaka- tai pystylaudoitusta tai rappausta. Laudan suuntaa saa julkisivupinnalla vaihtaa ainoastaan erillisen rakennusosan, kuten erkkerin tai laajentuman kohdalla. Laudoitusta jakavia välilistoja ei saa käyttää. Pääjulkisivumateriaalin värityksen tulee olla vaalea. Lisäksi julkisivumateriaalina voidaan käyttää punaista poltettua savitiiltä, kuultokäsiteltyä julkisivuvaneria tai puurimoitusta kuitenkin niin, että niiden määrä on julkisivun päämateriaalille selkeästi alisteinen. Ikkunapuitteet voivat olla joko valkoiset tai lakatut. Rakennusten ensimmäisen kerroksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden tulee olla sileävalettua betonia tai harmaalla laastilla rapattuja. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAUS Rakennukset tulee sijoittaa maastoon siten, että turhilta maaston leikkauksilta ja täytöiltä vältytään. Tontin rajalla maasto tulee liittää huomaamattomasti olevaan pinnan tasoon ilman penkereitä ja jyrkkiä luiskia. Kortteli tulee aidata jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua ja Taattistenjärventietä vasten n. 1,2 metriä korkeaksi kasvavalla pensasaidalla kuitenkin niin, että tonttiliittymän näkymäalue säilyy riittävänä. TONTTILIITTYMÄ Tonttiliittymän likimääräinen sijainti on merkitty kaavakarttaan. ALUEEN LISÄRAKENNUKSEN MITTASUHTEET KATOT Talousrakennuksen muodossa on pyrittävä selkeyteen ja eheyteen. Talousrakennuksessa tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on 1:2 (27 ) - 1,5 (34 ). Katemateriaalina tulee käyttää tiilenpunaista poltettua savikattotiiltä. Rakennuksessa tulee käyttää ns. avoräystäitä eli kattokannattimet tulee jättää näkyviin räystäillä, niitä ei saa koteloida alapuolisella laudoituksella. JULKISIVUMATERIAALIT JA VÄRITYS IKKUNAT Rakennuksen julkisivumateriaalina tulee käyttää yhtenäistä rimalaudoitusta joka on maalattu punamultakeittomaalilla. Rakennuksen ikkunoissa ei saa olla ns. valeristikoita, välipuitteiden tulee olla kiinteitä. Ikkunoiden ilmeen tulee olla sopusoinnussa Kollolan torpan ikkunoiden tyylin kanssa. Ikkunapuitteiden ja ikkunanpielilautojen tulee olla valkoiset.

Naantalin kaupunki 7(7) Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali 02 4345 111 SOKKELI Rakennuksen lattiapinnan korkeuden tulee olla vähintään 400 mm maanpinnasta. Sokkeleiden tulee olla harmaalla laastilla rapattuja. PIHAJÄRJESTELYT JA TONTIN AITAUS Paikoitusalue on sijoitettava alueelle hienovaraisesti ja rajattava istutuksin. 4. Rakennuslupaan liittyvät vaatimukset Suunnittelutehtävän vaativuusluokka A. Asemapiirrosta varten tontti on vaaittava siten, että asemapiirroksessa voidaan esittää tontin alkuperäiset ja muutettavat maaperän korkeusasemat vähintään 0,5 metrin käyrin. Asemapiirrokseen on merkittävä katupiirustusten mukainen kadun korkeusasema. Maaperän laatu ja rakennusten perustamistapa tulee selvittää luotettavasti rakennuslupavaiheessa. Perustamistapaa koskevat rakennesuunnitelmat pohjatutkimuksineen tulee hyväksyttää rakennusvalvontatoimistossa hyvissä ajoin ennen perustustöihin ryhtymistä.

Naantalin kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Kaupunginhallitus 489 08.12.2014 Naantalin kaupungin poikkeamishakemus asemakaavassa osoitetusta kerrosluvusta Järvensuun kolmella tontilla 321/10.04.02/2014 Kaupunginhallitus 489 Tarkastusinsinööri Jari Koskinen ja kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila: Hakija Naantalin kaupunki, Käsityöläiskatu 2, Naantali Rakennuspaikat 1 Järvensuu, 529-456-1-111, Kollolantie 9, tila Poiju, 1 194 m² Rakentamismääräykset AO, erillispientalojen korttelialue Kaavoitustilanne Asemakaava Kaavan vuosi 2002 Sallittu kerrosala 250 + 50 m² Rakennettu kerrosala 0 m² 2 Järvensuu, 529-456-1-113, Mettäpellonkuja 1, tila Ohra, 965 m² Rakentamismääräykset AO, erillispientalojen korttelialue Kaavoitustilanne Asemakaava Kaavan vuosi 2002 Sallittu kerrosala 250 + 50 m² Rakennettu kerrosala 0 m² 3 Järvensuu, 529-456-1-115, Mettäpellonkuja 2, tila Kaura, 970 m² Rakentamismääräykset AO, erillispientalojen korttelialue Kaavoitustilanne Asemakaava Kaavan vuosi 2002 Sallittu kerrosala 250 + 50 m² Rakennettu kerrosala 0 m² Rakennushanke Pyydetään sallimaan I-kerroksisen asuinrakennuksen rakentaminen Järvensuun asemakaava-alueen kolmelle tontille. Poikkeaminen Poikkeusta haetaan Järvensuun asemakaavan AO erillispientalojen korttelialueen II-kerroksen vaatimuksesta. Pyydetään sallimaan I-kerroksinen asuinrakennus.

Naantalin kaupunki Ote pöytäkirjasta 2 Hakijan selvitys Rakennuspaikoilla on esteetön kulku helposti toteutettavissa. Esteettömän kulun mahdollistaville tonteille sijoittuville rakennuksille on kysyntää. Naapurien kuuleminen Naapurien kuuleminen on hoidettu rakennusvalvonnasta, kuultu 10 kiinteistöä. Huomautuksia ei saapunut. Sovelletut oikeusohjeet MRL 171, poikkeamisvalta ja MRL 172, poikkeamisen edellytykset Päätösehdotus Tarkastusinsinööri Jari Koskinen ja kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila puoltavat haettua poikkeamista. Päätösehdotuksen perustelut Haetun poikkeamisen mukaisen I-kerroksisen rakentamisen voidaan katsoa soveltuvan maisemaan ja asemakaava-alueen rakennettuun ympäristöön. Rakentamisen tarkempi soveltuvuus maisemaan ja ympäristöön ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Samoin se ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muu toin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Ratkaisuvalta Asemakaavassa osoitetusta kerrosluvusta poikkeamisesta ratkaisuvalta on kaupunginhallituksella (MRL 171 ). Sijaintikartta ja ote asemakaavasta oheistetaan. LIITE A4, KH 8.12.2014 KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy poikkeamislupahakemuksen tarkastusinsinööri Jari Koskisen ja kaupunginarkkitehti Kirsti Junttilan esittämin perustein. Päätös on voimassa kaksi vuotta kaupunginhallituksen päätöksen lainvoimaiseksi tulosta lukien. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Naantalin kaupunki Ote pöytäkirjasta 3 KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Otteen oikeaksi todistaa Naantalissa 11.12.2014 Toimistosihteeri Merja Suvanto Jakelu Maankäyttöinsinööri Pitkänen Pirjo Varsinais-Suomen ELY-keskus Rakennusvalvontatoimisto Arkistosihteeri Lamppu Enni

SIJAINTIKARTTA (ei mittakaavassa) liittyen Naantalin kaupungin poikkeamislupahakemukseen, jolla haetaan poikkeusta AOerillispientalojen korttelialueen II-kerroksen vaatimuksesta. Pyydetään sallimaan Ikerroksisen asuinrakennuksen rakentaminen. JÄRVENSUUN ALUE, OTE ASEMAKAAVASTA (ei mittakaavassa) Punainen rajaus osoittaa tontit, joita poikkeamishakemus koskee. 1:111 1:113 1:115 25.11.2014 / ER