Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009

Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Lataa Terve suu. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Terve suu Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

EKA KERTAA SUUHYGIENISTILLÄ, SAATAN MENNÄ UUDELLEEN

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Rajattu lääkkeenmäärääminen

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Sisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

MRSA-kantajuuden seuranta

SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO -HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakasmaksut alkaen

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset laitoshoidon ja terveydenhuollon avohoidon asiakasmaksut alkaen

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

TerveysInfo. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi

Joustava-klinikka malli suun terveydenhuollossa

3. Verenpaine 1. / 2. /

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Rajattu lääkkeenmäärääminen

Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen Asumisneuvontatiimin Asumisneuvoja- Psykiatrinen sairaanhoitaja-työmalli

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

XGEVA. (denosumabi) POTILASOPAS

Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Lataa Yleissairaudet suun terveydenhoidossa - Timo Heinonen. Lataa

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Erja Helttunen kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Onni on terve suu OPAS SUUN OMAHOITOON

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Lääkehoidon päivä. Kuka tietää lääkityksesi? Sinä parhaiten. Ota tieto haltuun! -kampanja

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Perusturvalautakunta liite nro 1

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi

Sateenvarjo-projektin osahanke SUUN TERVEYDENHUOLTO Projektisuunnitelma

Rajattu lääkkeenmäärääminen

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

Suun omahoito-opas on toteutettu osana Savon Vammaisasuntosäätiön Lastuprojektia. Suun omahoito-opas on Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyö.

Lataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.

Kainuun omahoitolomake

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja


Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Rajattu lääkkeenmäärääminen

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

Ravitsemus- kaikkien asia

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Moniammatillinen lääkehoidon kokonaisarviointi Maria Mäkelä farmaseutti LHKA, yrittäjä

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Transkriptio:

Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve 2008-2009 Johtava hammaslääkäri Kirsi Peltola-Haavisto Salon sosiaali- ja terveystoimi

Tutkimuksen tarkoitus Selvittää nuorten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttöä ja hoidon tarvetta Ja verrata näitä vastaavan ikäisten terveiden nuorten suun hoidon palvelujen käyttöön ja hoidon tarpeeseen

Tutkimushypoteesi Mielenterveysongelmista kärsivät nuoret käyttävät suun hoidon palveluja vähemmän kuin vastaavan ikäiset terveet nuoret Mielenterveyspotilaat ovat sairautensa vuoksi alttiimpia suun sairauksille

Tutkimuspotilaiden poimiminen Keravalaiset mielenterveyspotilaat poimittiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erikoissairaanhoidosta (psykiatria) Poiminnan suoritti psykiatrinen erikoissairaanhoitaja potilasasiakirjoista Kaikki erikoissairaanhoidossa olevat vuonna syntyneet 1977-1990 mielenterveyspotilaat kartoitettiin Keravan psykiatrisella osastolla ja päiväosastolla sekä Tikkurilan kuntoutuskeskuksessa Potilaita oli 80, tutkimukseen osallistui lopulta 64

Verrokit Mielenterveysongelmista kärsivien suun hoidon palvelujen käyttöä ja hoidon tarvetta haluttiin verrata vastaavan ikäisten terveiden nuorten suun hoidon palvelujen käyttöön ja suun hoidon tarpeeseen Vertailuryhmä arvottiin väestörekisteristä kohderyhmän syntymäaikojen perusteella Vertailuryhmä: samanikäinen ja sama sukupuolijakauma kuin kohderyhmä

Mielenterveyspotilaiden (n=64) sairaudet Masennukseen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät diagnoosit (F31,32,33,34) 55 % (35) Skitsofreniaan ja psykooseihin liittyvät diagnoosit (F20,22,25,29) 36 % (23) Ahdistushäiriöön liittyvät diagnoosit (F41) 9 % (6)

Somaattiset sairaudet; jatkuvaa lääkitystä vaativat Kohderyhmä Kilpirauhasen vajaatoiminta (kahdella lääkitys) Astma (kahdella lääkitys) Sinus thromboosi (yhdellä, Marevan) Sinus arytmia (yhdellä, Spesicor) Verenpainetauti (yhdellä lääkitys, beetasalpaaja) Vertailuryhmä Colitis ulcerosa (kahdella lääkitys)

Psykiatrisen sairauden kesto - Yli 3 vuotta 78 % (50) - 1-3 vuotta 20 % (13) - Alle 1 vuosi yhdellä 1,5 % (1)

Nuorten mielenterveyspotilaiden lääkitys ja lääkityksen käyttöaika Käyttöaika alle 1 v 1-3 v yli 3 v Psykoosilääkkeet 9 13 19 Masennuslääkkeet 13 10 17 Manialääkkeet 3 2 0 Ahdistuslääkkeet 2 3 3 Hypnootit ja sedatiivit 1 0 3 Antiepileptit (manianesto) 5 7 6

Tutkimuksen kulku Strukturoitu kyselykaavake (sama kaavake kohderyhmälle ja verrokeille) Pyydettiin täyttämään tutkimustilanteessa, kysyttiin Oma arvio suun terveydestä Suun omahoidosta Oma arvio suun hoidon tarpeesta Ravintotottumuksista Tavanomainen kliininen suun tutkimus (hml/hh) Stimuloidun syljen eritys ja lb-testi Intraoraalinen röntgenkuvaus Panoraamaröntgenkuvaus (annettiin aika)

Tulokset Hammaslääkärissä käynnin säännöllisyys (kahden vuoden välein tai useammin)» Kohderyhmä 42 %, verrokit 71 % Oma arvio suun terveydentilasta Keskitasoinen tai hyvä» Kohderyhmä 92 %, verrokit 86 % Hampaiden pesu vähintään kahdesti/pvä» Kohderyhmä 47 %, verrokit 73 %

Tulokset Viimeisin hammaslääkärissäkäynti yli 5 vuotta sitten tai ei muista» Kohderyhmä 14 % (9), verrokit 10 % (7) Viimeisin hammaslääkärissäkäynti alle 3 vuotta sitten» Kohderyhmä 53 % (34), verrokit 77 % (54) Viimeisin suuhygienistikäynti yli 5 vuotta sitten tai ei muista» Kohderyhmä 56 % (36), verrokit 50 % (35) Viimeisin suuhygienistikäynti alle 3 vuotta sitten» Kohderyhmä 31 % (20), verrokit 36 % (25)

Tulokset Jos et käy hammaslääkärissä säännöllisesti, mikä on siihen suurin syy Taloudelliset syyt: kohderyhmä 22 % (14), verrokit 13 % (8) Hammashoitopelko kohderyhmä 11 % (7), verrokit 7 % (5)

Tulokset Jos et käy hammaslääkärissä säännöllisesti, mikä on siihen suurin syy Muut syyt: kohderyhmä 38 % (24), verrokit 21 % (15) ei ole tarvetta, ei vain tule lähdettyä, saamattomuus, korkea kynnys, pitkät jonot, laiskuus, välinpitämättömyys, en tiedä kuinka usein pitäisi käydä

Tulokset Arveletko nyt tarvitsevasi hammashoitoa» Kohderyhmä 86 % (55), verrokit 70 % (49) Estääkö mahdollinen pelkotuntemuksesi hammashoitoon hakeutumista» Kohderyhmä 23 % (15), verrokit 11 % (8)

Tulokset Mitä asialle voisi tehdä, jos pelko estää hakeutumista hammashoitoon Hampaani ovat päässeet erittäin huonoon kuntoon, olen mennyt hammaslääkäriin vain kun on pakko. Talouden tai elämäntilanteen takia hoito jäänyt kesken. Säännöllinen hoito on aina apu. Ei voida mitään, en pelkää kipua, vaan sosiaalisia tilanteita, intiimiä. En tiedä, karmeita kokemuksia. Ottaa rauhoittavaa ennen hml:iin menoa Ei mitään, yrittää rauhoittaa itseään. Vaikea arvioida, mitä voi tehdä. Kohtaaminen auttaa, kivuista jälkimuisti, toivon puudutusta, olen mielestäni pelkopotilas. Psyykkinen hyvinvointi huono, ei tuu hakeuduttua, kutsu olisi voinut auttaa. Eipä paljon mitään. Tuki auttaa, muut kehottavat; halu pitää parempaa huolta hampaista, paremman näköiset. En tiedä, kävisi useammin, ahdistaa, kun suuhun laitetaan kaikkea; pelkään puudutusta. Ei tiedä.

Tulokset Edistääkö suun ja hampaiden kunto elämänlaatuasi» Kohderyhmä 89 % (56), verrokit 97 % (68)

Tulokset Suun kunto edistää elämänlaatua Sosiaalisessa mielessä haitallista, jos hampaat huonot; esim työn saamisessa este sekä parisuhteessa. Purentakisko helpottaa aamupäänsärkyä. Ulkonäöllisesti, sillä en pidä harottavista hampaista, hengityksen ajoittainen paha haju tietenkin myös häiritsee. On itsevarmempi olo. Kauniit ja puhtaat hampaat ovat terveet ja hyvännäköiset. Yleisesti itsellä hyvä olo, samoin toisilla. Ei ole kipuja eikä särkyjä, asiakaspalvelutyössä tärkeää. Suun terveydellä yhteys kaikkeen. Parempi fiilis, kun hampaat ovat puhtaat. Huonontaa sosiaalista tilannetta. Pystyy syömään kaikkea, ei ole särkyä, hampaat säilyy. Jos hampaat ja suu kunnossa parempi olo, jos eivät kunnossa, stressiä.

Tulokset Ravintotottumukset Päivittäin kovat karamellit (ei ksylitoli) Kohderyhmä 8 % (5), verrokit 7 % (5) Päivittäin sokeroidut juomat: mehu,limsa,kaakao Kohderyhmä 33 % (21), verrokit 24 % (17) Päivittäin ksylitolikaramellit Kohderyhmä 9 % (6), verrokit 11 % (8) Päivittäin ksylitolipurukumi Kohderyhmä 17 % (12), verrokit 44 % (31)

Hoidon tarve Pieni paikka (yhden pinnan paikka) Kohderyhmä 47 %» 3 tai enemmän 14 % Verrokkiryhmä 52 %» 3 tai enemmän 3 %

Hoidon tarve Suuri paikka (2, 3 - pinnan paikka) Kohderyhmä 67 %» 3 tai enemmän 19 % Verrokkiryhmä 46 %» 3 tai enemmän 20 %

Hoidon tarve Kruunu (koko hampaan terä) Kohderyhmä 8 %» 3 tai enemmän 1,5 % (1) Verrokkiryhmä 3 %» 3 tai enemmän 0 %

Hoidon tarve Juurihoito Kohderyhmä 8 %» 2 tai enemmän 1,5 % (1) Verrokkiryhmä 4 %» 0 tai enemmän 0 %

Hoidon tarve Hampaan poisto Kohderyhmä 33 %» 3 tai enemmän 6 % Verrokkiryhmä 33 %» 3 tai enemmän 16 %

Laktobasilli-(sylki)testi Kertoo ravintotottumuksista (arvot 3-6, 6 huono arvo) Kohderyhmä ka 4,5 Huono tulos 47 % (5 tai 6) Verrokkiryhmä ka 4,3 Huono tulos 44 % (5 tai 6)

Stimuloiden syljen eritys viitearvo 5 ml / 5 min Kohderyhmä ka 6,4 ml / 5 min Alle viitearvon 31 % (20) Verrokkiryhmä ka 7,5 ml / 5 min Alle viitearvon 9 % (6)

Suun hoidon neuvonta terveydenhoidossa Oletko keskustellut suun ja hampaiden kunnostasi viimeisten 12 kuukauden aikana lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa» 13 % keskustellut Oletko saanut tietoa mielialalääkkeiden vaikutuksessa suun terveyteen lääkäriltä tai sairaanhoitajalta» 11 % saanut tietoa

Johtopäätökset Kiinnitettävä erityisesti huomiota kohderyhmän - Itsehoidon onnistumiseen Kotihoito (hampaiden päivittäinen hoitaminen) Neuvonta yleissairauden kannalta Oikea-aikainen hoitoon hakeutuminen Hoitoon hakeutumista on erityinen tarve tukea, kutsu(rc) - Suuhygienistin ennaltaehkäisevän hoidon säännölliseen tarpeeseen

Toimenpiteet Keravalla Terveyskeskustoiminta edistää mielenterveyspotilaiden ennaltaehkäisevää suunhoitoa Moniammatillinen interventiomahdollisuus hyödynnetään (lähetekäytäntö suun hoitoon toteutuu) Suun terveydenhuollon yhteydenpito tutuksi tulleisiin psykiatrisiin osastoihin jatkuu, yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimijoiden välillä toimii Interventiomahdollisuus esh:ssa hyödynnetään (lähetekäytäntö suun hoitoon toteutuu)