Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen Opetusneuvos Birgitta Vuorinen Opopatio 7.10.2011, Oulu
Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Turvataan tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, laadukkaaseen, maksuttomaan koulutukseen ja turvataan täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään. Koulutustarjonta mitoitetaan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella. Työvoiman saatavuuden turvaaminen erityisesti koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Tavoitteena on suomalaisten nostaminen maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä.
Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Korkeakoulujen toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Opettajakoulutuslaitoksia kehitetään ja yliopistokeskusten toimintamahdollisuudet turvataan. Oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä edistetään. Tutkintoon johtava koulutus säilytetään maksuttomana perusasteella, toisella asteella ja korkea-asteella. Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta. Edistetään tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä. Koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla koulutusasteilla vahvistetaan.
Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä vahvistetaan Maisterin tutkinto säilytetään yliopistojen perustutkintona Uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja amk:sta tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.
Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla kouluasteilla. Laaditaan hyvän opintoohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen mukaisesti. Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa
Kehittämislinjaukset talouskehykset Valtiontalouden kehys vuosille 2012 2015 Talousarvioesitys vuodelle 2012, annettiin eduskunnalle 5.10.
Kehittämislinjaukset - KESU Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 on hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma koulutuksessa ja tieteessä KESU-luonnos lausuntokierroksella 20.10.2011 saakka Valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2011 lopussa
KESU-luonnos, opintoihin ohjaaminen Kohta 47. Kunnat seuraavat nuorten sijoittumista ja huolehtivat siitä, että sijoittumattomat nuoret saavat tarvitsemansa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Kohta 48. Kehitetään ohjausta: Lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit siten, että ne voidaan ottaa käyttöön syyslukukaudella 2014. Ammatillisen koulutuksen osalta kriteerit otetaan käyttöön osana laatustrategian toimeenpanoa. Kehitetään sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita osana SADeohjelman Oppijan verkkopalvelua. Ohjaustyötä tekevien peruskoulutusta kehitetään vastaamaan ohjaustyön lisääntyneisiin vaatimuksiin. Samoin parannetaan eri hallinnonalojen ja työelämän ohjaustehtävissä toimivien jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Kohta 70. Kehitetään ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmää siten, että ammatillista perus- ja lisäkoulutusta voidaan ohjata elinikäisen oppimisen periaatteella toimivana kokonaisuutena nuorten ja aikuisten erityispiirteet huomioiden.
KESU-luonnos, korkeakoulututkintojen ja opiskelijavalintojen kehittäminen Kohta 58. Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkintoon kehitetään koko lukion oppimäärään perustuva ja kokonaisuuksien hallintaa vaativa yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Tieto- ja viestintätekniikkaa otetaan käyttöön asteittain tutkinnon suorittamisessa. Kohta 59. Ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.
KESU-luonnos, korkeakoulututkintojen ja opiskelijavalintojen kehittäminen kohta 83. Uudistetaan korkeakoulujen koulutusvastuuta ja tutkintoja koskeva säätely siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan. Uudet säädökset tulevat voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Säädökset valmistellaan siten, että korkeakoulujen koulutusvastuiden kokonaisuus selkiytyy, yhteiskunnan koulutus- ja osaamistarpeet turvataan, ja koulutusta voidaan koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. kohta 84. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yhdessä korkeakoulujen kanssa siitä, että korkeakoulujen opiskelijavalinnat ja korkeakouluopintojen rakenteet on uudistettu 2015 loppuun mennessä nopeuttamaan korkeakoulutukseen pääsyä. Korkeakoulujen päävalinnat varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. kohta 85. Kehitetään joustavia opiskelijavalinnan tapoja, joilla mahdollistetaan opintojen aloittaminen aiempien opintojen ja suoritettujen tutkinnon osien perusteella sekä joustava siirtyminen korkeakoulujen sisällä ja välillä.
Opiskelijavalintojen uudistaminen
Tutkintoon johtava koulutus: Ammattikorkeakoulut AMKYH: nuorten yhteishaku VKYH: nuorten vieraskielisen koulutuksen yhteishaku AKYH: aikuiskoulutuksen yhteishaku AKYH: Yhteishaku ylempään amk-tutkintoon Yliopistot YSHJ: yhteishaku YSHJ: erillishaut (maisterivaihe) University Admissions Finland -palvelun järjestämät erillishaut Muut erillishaut Haut vieraskielisen aikuiskoulutuksen Haut vieraskieliseen ylempään amk-tutkintoon ESR-rahoitteinen koulutus ja työvoimapoliittinen koulutus Muu kuin tutkintoon johtava korkeakoulutus: AMKOPE: ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaku Avoin ammattikorkeakoulu Ammatilliset erikoistumisopinnot Haut opettajan pedagogisiin opintoihin Avoin yliopisto (avoinyliopisto.fi) Täydennyskoulutus Erilliset opinto-oikeudet Työvoimakoulutus
Opiskelijavalintaa lukuina Kevään 2010 yhteishaut, joissa haettiin syksyllä 2010 alkavaan koulutuksen: yliopistojen hauissa noin 81 960 hakijaa, 25 250 hyväksyttyä ja 23 080 paikan vastaanottanutta ammattikorkeakoulujen hauissa noin 103 630 hakijaa, hyväksyttyjä 38 290 ja paikan vastaanottaneita 33 460 26 000 hakijaa haki sekä amk että yo-koulutukseen. Heistä noin 3 030 valittiin molemmille sektoreille. Suurin osa hyväksytyistä valitsi yliopistokoulutuksen. 2/3 koulutukseen valituista aloittaa suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoaan 1/3:lla koulutukseen valituista on jo yksi tai useampia korkeakoulututkintoja tai opinto-oikeus/oikeuksia korkeakouluissa
Korkeakouluhakujen piiriin tulevat ikäluokat 2010 2013 2016 2020 18-vuotiaita 68 171 64 764 59 015 58 434 19-vuotiaita 67 096 66 781 61 413 58 888 20-vuotiaita 67 713 66 680 62 900 59 612 yhteensä 202 980 198 225 183 328 176 934 Vuonna 2009 ammatillisen tutkinnon suoritti 36 116 alle 25- vuotiasta henkilöä. Lukion oppimäärän ja yo-tutkinnon (tai vast.) suorittaneita oli vuonna 2010 32 697 henkilöä. Joni Penkari OPH, alkup lähde: Tilastokeskus
Korkeakoulujen uudet opiskelijat ja hakijat Vuonna 2010 yliopistoihin otettiin 20 168 uutta opiskelijaa. Ammattikorkeakouluihin otettiin samana vuonna 39 454 uutta aloittajaa. (Lähde: Tilastokeskus) Yliopistojen yhteishaku keväällä 2011: Hakeneet Hyväksytyt Paikan vastaanott. Kaikki 66 446 18 498 17 260 Uudet ylioppilaat 18 241 6 492 6 070 < 21-vuotiaat 27 800 9604 8 900 Joni Penkari OPH, alkup lähde: Harek
Uusien ylioppilaiden hakeutuminen koulutukseen 2009 (yht. 33011 henkilöä) Joni Penkari OPH, alkup lähde: Tilastokeskus
Uusien ylioppilaiden sijoittuminen jatkokoulutukseen 2009 (yht. 33011 henkilöä) Lähde: Tilastokeskus
Mikä muuttuu?
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään, tavoite Toiselta asteelta siirrytään korkeakoulutukseen entistä nopeammin Keskimääräiset opintoajat lyhenevät Keskeyttäminen vähenee Nykyiset tutkintomäärät voidaan saavuttaa pienemmällä aloittajamäärällä Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksesta valmistuneiden mediaani-ikä laskee 24,1 vuoteen (25,1) Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani-ikä laskee 26,3 vuoteen (27,3)
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään, korkeakoulut ja tutkinnot Korkeakoulutuksen järjestämisen rakenteet korkeakouluverkko on kattava korkeakoulut ovat elinvoimaisia korkeakoulut ovat profiloituneita korkeakouluilla on tiivistä ja monipuolista yhteistyötä korkeakoulujen rahoitus tukee koulutuksen tavoitteita
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään, korkeakoulut ja tutkinnot Korkeakoulutus korkeakoulutus on laadukasta koulutustarjonta vastaa yhteiskunnan tarpeita tutkintoja koskeva säätely vahvistaa korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa kolmiportaisen tutkintorakenteen mahdollisuuksia hyödynnetään, korkeakouluopiskelijat voivat liikkua sekä korkeakoulujen sisällä että niiden välillä tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat kokonaisuuden (ml. avoin kk ja täyd.koul.) korkeakoulututkinnon suorittaneilla on entistä joustavampia mahdollisuuksia päivittää osaamistaan
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään, ohjaus ja opiskelijavalinnat Ohjauksen kehittäminen toisella asteella on riittävästi opinto-ohjausta ja opinto-ohjaajia toisen asteen aikana laaditaan suunnitelma jatko-opinnoista/työurasta koulutustarjontatieto ja opiskelijavalintajärjestelmät tukevat opintoihin ohjaamista
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään, ohjaus ja opiskelijavalinnat Opiskelijavalintojen kehittäminen korkeakoulujen koulutustarjontaa koskeva tieto on oikea-aikaista, selkeää ja se on helposti saatavilla (tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus) ylioppilastutkintoa kehitetään ja sitä hyödynnetään korkeakoulujen valinnoissa hakukohteita on nykyistä vähemmän, useat hakukohteet ovat sellaisia, joiden sisällä on opintojen edetessä mahdollisuus suuntautua/erikoistua korkeakoulujen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän avulla järjestettävässä yhteishaussa haetaan yhdellä lomakkeella ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, hakija asettaa koulutukset ensisijaisuusjärjestykseen ensimmäistä korkeakoulututkintoon johtavaa paikkaa hakevat valitaan omana ryhmänään hakijalle tarjotaan vain yhtä korkeakoulupaikkaa (ensisijaisuusjärjestyksessä)
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään, läpäisy ja opintoajat mm. Korkeakoulututkinnot on mitoitettu siten, että ne on mahdollista suorittaa tavoiteajassa Opetus järjestetään siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa Opintopolut voivat olla erilaisia, "räätälöityjä" Korkeakoulut ovat aidosti kansainvälisiä ja korkeakoulututkinnot tuottavat kv-osaamista, kvliikkuvuus ei pidennä tutkintojen suorittamisaikaa Korkeakouluissa on toimivat aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt HOPS-käytännöt tukevat opinnoissa etenemistä Opinnoissa viivästyneitä tuetaan Ensimmäisen opintovuoden merkitys opintoihin kiinnittymiselle ja opinnoissa etenemiselle tiedostetaan
Laadukkaasta korkeakoulutuksesta nopeammin työelämään, opintotuen kehittäminen Opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista tukee mahdollisuutta opiskella päätoimisesti Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014 Tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa
Mikä opiskelijavalinnoissa muuttuu, mikä ei? Mikä ei muutu? ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättävät opiskelijavalinnan perusteista ja opiskelijaksi ottamisesta.
Mikä opiskelijavalinnoissa muuttuu, mikä ei? Mikä muuttuu? Hakukohteiden määrä on vähenee ja useilla aloilla siirrytään laajempiin valintakokonaisuuksiin. Sekä tutkintoon johtavaa koulutusta, että muuta korkeakoulutusta koskeva tarjontatieto on saatavilla yhden luukun periaatteella. 5 sähköistä hakujärjestelmää yhdistetään yhdeksi korkeakoulujen sähköiseksi hakujärjestelmäksi. Vuonna 2013 ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan yhteishaussa, yhdellä lomakkeella. Hakija asettaa hakukohteet ensisijaisuusjärjestykseen, joka on sitova (6 hakutoivetta). Yhteishaussa tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa hakijan esittämien hakutoiveiden ja hänen opiskelijavalinnoissa saavuttamansa menestyksen tuloksena. Entistä useampi uusi opiskelija aloittaa korkeakouluopinnot, sillä ennalta määritelty osuus aloituspaikoista jaetaan niiden hakijoiden kesken, joilla ei ole suomalaisessa korkeakoulussa suoritettua tutkintoa tai vastaanotettua tutkintoon johtavan koulutuksen opiskeluoikeutta. Alaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua koulutukseen.
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja tukevat palvelut Hakeutujan palvelut (SADe) Oppijan palvelukokonaisuus, Koulutustiedon verkkopalvelu Haku- ja valintapalvelut Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ: uusitaan ja yhdistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen haku- ja valintapalvelut (5 => 1)
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja tukevat tietovarannot ja rekisterit Tarjonta-tietovaranto: kaikki koulutustarjontatieto kootaan samaan tietovarantoon Todennetun osaamisen rekisteri (TOR): opintohistoriatiedot yhdestä paikasta sähköisessä muodossa. Tietovarantoon on tarkoitus kerätä julkisin varoin järjestetyn ja julkisin varoin tuetun koulutuksen kautta saatu ja todennettu osaaminen
Lisätietoja http://www.oph.fi/kshj/ http://www.oph.fi/oppijanpalvelut