TOIMINTAKÄSIKIRJA KONEENRAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS

TOIMINTAKÄSIKIRJA KONEENRAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS Versiohallinta Versio Pvm. Laati Status 0.1 E Niemi Käsikirjan 1. koonti 0.3 9.12.2008 E Niemi 0.4 29.1.2009 E Niemi Päivityksiä 0.5 1.3.2009 E Niemi Päivityksiä 0.6 13.3.2009 E Niemi M. Juhalan muutoksia 0.7 17.3.2009 E Niemi T Nikanderin hlötäydennyksiä 0.8 27.4.2009 E Niemi Työryhmien kuvauksien päivityks. 1.0 18.10.2009 E Niemi 1. valmiiksi tarkoitettu versio 1.1 11.11.2009 E Niemi Pieniä tarkennuksia 1.2 28.1.2010 E Niemi Nimi ja ATK ohjeistus muutoksia 1.3 2.3.2010 E Niemi 4.4 katselmukset ja pieniä tark. 1.4 8.3.2010 E Niemi Pieniä korjauksia 1. Johdanto Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu on organisoitu neljään tiedekuntaan ja tiedekunnat yhteensä 25 laitokseen. Organisaatioon kuuluu lisäksi erillislaitoksia ja hallinto osasto. Yksi neljästä tiedekunnasta on Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin (IA) tiedekunta, johon kuuluu 7 laitosta ja kaksi erillisyksikköä. Laitoksista yksi on Koneenrakennustekniikan laitos (K laitos). Tämä käsikirja määrittelee Koneenrakennustekniikan laitoksen toiminnan ja toimintatavat. Käsikirja on tarkoitettu ohjaamaan jokapäiväistä toimintaa ja opastamaan laitoksen uusia työntekijöitä. Koneenrakennustekniikan laitos toimii Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun ja IA tiedekunnan päätösten mukaisesti, mikä on otettu huomioon käsikirjaa laadittaessa. Mikäli ristiriitaisuuksia esiintyy esimerkiksi Aalto yliopiston uusien päätöksien seurauksena, noudatetaan ensisijaisesti Aaltoyliopiston ja IA tiedekunnan päätöksiä. 2. Laitoksen esittely 2.1 Toiminta ajatus Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun toiminta ajatuksen mukaisesti Koneenrakennustekniikan laitoksen perustehtäviä ovat: tieteellinen tutkimus tutkimukseen yhdistyvä ylin opetus ja tieteellisen sivistyksen edistäminen. Laitos toteuttaa perustehtäviä omilla tutkimus ja opetusalueillaan, jotka ovat professuureittain: Tuotekehitys Toimintakäsikirja Sivu 1/22

Tuotekehityksen metodit Koneenrakennus Hydraulitekniikka Mekatroniikka Tuotantotekniikka Tuotantotekniikan mallinnus Valutuotetekniikka Auto ja työkonetekniikka Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Teollistumisen historia. Laitoksella tehdään perus ja soveltavaa tutkimus ja kehitystyötä. Kansainvälistä tutkimus ja koulutusyhteistyötä tehdään alan yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Koneenrakennustekniikan laitos on kone ja metallituoteteollisuuden strateginen yhteistyökumppani liiketoiminnan, teknologian ja niihin liittyvän osaamisen kehittämisessä. Valutuotetekniikka ja Auto ja työkonetekniikka ovat myös omien alojensa kansallisia opetus ja tutkimusyksikköjä. 2.2 Visio Koneenrakennustekniikan laitoksen visio on johdettu Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun visiosta. Laitoksen keskeisiä tavoitteita ovat: Vahva kokeellinen tutkimusosaaminen sekä tarkoituksen ja ajanmukaiset kokeellisen tutkimuksen tilat ja laitteet. Laaja ja vakiintunut kansallinen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö merkittävien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Aktiivinen tutkimustulosten julkaisutoiminta alan merkittävissä tieteellisissä julkaisuissa ja konferensseissa. Hyvä ja määrältään riittävä perus ja jatko opiskelija aines sisältäen merkittävässä määrin ulkomaisia opiskelijoita. Toimiva ja tarkoituksenmukainen peruskoulutus, joka tuottaa ajanmukaiset ja riittävät tiedot omaavia diplomi insinöörejä teollisuuden ja muiden sidosryhmien tarpeisiin sekä jatkokoulutukseen. Toimiva ja tarkoituksenmukainen tohtorikoulutus, jonka keskeisiä piirteitä ovat integroituminen laitoksen tutkimustoimintaan sekä toimiva yhteistyö tieteellisen yhteisön, teollisuuden ja muiden sidosryhmien kanssa. 2.3 Strategia ja toiminnanohjaus Laitoksen toimintaa ohjaa Aalto yliopiston ja IA tiedekunnan strategisen suunnitelman pohjalta laadittava laitoksen pitkän tähtäimen suunnitelma. Toiminnanohjaus koostuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä tulossopimus eli TuSo prosessista sekä laadullisiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittyvästä laadunvarmistusjärjestelmästä, LVJ:stä. Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin Teknillisen korkeakoulun toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja budjettiehdotuksen tiedekunnan dekaanille. Dekaani käy tulossopimusneuvottelut Toimintakäsikirja Sivu 2/22

Aalto yliopiston johtavan dekaanin kanssa ja sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. Tulossopimuksessa määritellään laitoksen strateginen kehys, avainluvut, opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet ja toimenpiteet, sekä resurssit (henkilöstö, tilat, rahoitus). 2.4 Organisaatio Kuvan 2.1 organisaatiokaavion mukaisesti: Laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja apunaan johtoryhmä, jonka koostumus on esitetty liitteessä. Laitoksen varajohtaja toimii tarvittaessa laitosjohtajan sijaisena. Tutkimus ja opetustoimintaa toteutetaan laitoksen kymmenessä tutkimus ja opetusryhmässä alueiden esimiesten johdolla. Esimiehet ovat pääsääntöisesti professoreita. Laitoksen hallintohenkilöstö ja tekninen henkilöstö on koottu omaksi tukipalveluryhmäkseen. Osa tukipalveluryhmän toiminnoista ja henkilöstöstä on koottu hallintotiimiksi, jolla on oma vastuuhenkilönsä. Henkilöstö toimii hajautetusti eri tutkimus ja opetusryhmissä. Laitoksen toimintaa tukevat kuvassa 2.1 esitetyt työryhmät, joissa pääsääntöisesti on jäseninä ryhmän vastuuhenkilön lisäksi tutkimus ja opetusryhmien vastuuhenkilöt tai sopiva asiantuntijaedustus tutkimus ja opetusryhmistä. Tämän lisäksi laitosjohtaja voi nimittää tietyn tehtävän toteuttamiseksi työryhmiä, joiden toimiaika on rajattu tehtävän edellyttämällä tavalla (esim. Aaltoyliopiston tutkimuksen itsearvioinnin laatiminen). Kuva 2.1 Koneenrakennustekniikan laitoksen organisaatio. Tutkimus ja opetusryhmien organisaatiomalli on esitetty kuvassa 2.2. Kaavioiden mukaisesti ryhmissä toimii yksi tai useampia tutkimusprojekteja nimettyjen projektipäälliköiden johdolla. Kuhunkin ryhmään on lisäksi nimetty opetustoiminnan yhdyshenkilö ja jaettu muita vastuita. Pääsääntöisesti opetustehtäviä hoitavat professorit, opettavat tutkijat ym. ja ryhmiin kuuluvat tutkijat. Ryhmän esimies voi koota tuekseen koordinaatioryhmän ryhmän henkilöstöstä ja neuvottelukunnan tärkeiden sidosryhmien edustajista. Toimintakäsikirja Sivu 3/22

Kuva 2.2 Tutkimus ja opetusryhmän organisaatio. Vastuuhenkilöiden ja työryhmien tehtävät on määritelty tämän käsikirjan liitteessä 1. Vastuuhenkilöt varahenkilöineen sekä laitoksen johtoryhmän, tutkimus ja opetusryhmien koordinaatioryhmien, neuvottelukuntien sekä työryhmien jäsenet on esitetty liitteessä 2. Henkilöstö on kokonaisuutenaan esitetty laitoksen www sivuilla (edp.tkk.fi). 2.5 Resurssit Henkilöstö Laitoksella on henkilöstöä noin 120, josta karkeasti puolet toimii vakituisissa työsuhteissa ja puolet tutkimusprojekteissa määräaikaisissa työsuhteissa. Vakituisesta henkilöstöstä noin puolet on opetushenkilökuntaa. Henkilöstön organisoituminen on kuvattu edellä kohdassa 2.4 Organisaatio, henkilöstön toteuttamat toiminnot luvussa 3 Laitoksen toiminnan kuvaus, vastuuhenkilöiden ja työryhmien tehtävät liitteessä 1 ja vastuuhenkilöt ja työryhmien jäsenet liitteessä 2. Rahoitus Vuoden 2009 alussa laitoksen budjetista OPM:n rahoitus kattoi 43 % ja ulkopuolinen rahoitus 57 %. Tutkimustoiminnan ulkopuoliset rahoittajat olivat Tekes 33 %, yritykset 34 %, Suomen Akatemia 7 %, EU rahoitus 5 % ja muut 21 %. Tilat Koneenrakennustekniikan laitoksen tilat sijaitsevat viidessä eri rakennuksessa (Otakaari 4 / K1, Puumiehenkuja 3 / K2, Puumiehenkuja 5 / K3, Sähkömiehentie 5 / K4 ja Betonimiehenkuja 5 / Design Factory). Kullakin rakennuksella on oma talovastaavansa. Laitoksen tila asioista vastaavat laitoksen johtaja sekä Tukipalvelut ryhmän esimies yhteistyössä Aalto yliopiston tila ja turvallisuusasioiden ja Senaattikiinteistön kanssa. Laitteet Laitoksella on monipuolinen, joskin ikääntynyt laitekanta tutkimus ja opetuslaitteistoja. Laitoksella on eri tutkimusaloille sopivia mittaus ja tutkimusvälineitä, esim. suurnopeuskamera, jäännösjännitysten mittauslaitteistot sekä elektronimikroskooppeja. Laitteistot on lähtökohtaisesti hankittu eri tutkimusryhmien käyttöön, mutta niiden yhteiskäyttöä koko laitoksella pyritään edistämään. Tutkimuslaitteet on kirjattu Aalto yliopiston laiterekisteriin. Uusien laitteiden hankinta hoidetaan korkeakoulun palvelukeskuksen laatimien ohjeiden mukaisesti. Hankinta asioista vastaa laitoksen hankintayhdyshenkilö, joka neuvoo mm. kilpailuttamisessa. Toimintakäsikirja Sivu 4/22

3. Laitoksen toiminnan kuvaus Laitoksen toiminnan ytimen muodostavat Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun perustoiminnot. Jotta perustoiminnot olisivat mahdollisia, tarvitaan lisäksi erilaisia tukitoimintoja. Toiminnot on kuvattu alla määrittelemällä kunkin osalta: Toiminnon tarkoitus Laitoksen tehtävät Toimintaperiaatteet Toimintaperiaatteita täsmennetään tarvittaessa toimintaohjeilla. Koko laitosta koskevat toimintaohjeet hyväksyy laitosjohtaja, tutkimus ja opetusryhmiä koskevat ohjeet ryhmän esimies. Toimintaohjeet tallennetaan keskitetysti laitoksen yhteiselle palvelimelle osoitteeseen \\win.hut.fi\t20\t2030\department\common\ohjeet. Luettelo käytössä olevista toimintaohjeista on liitteessä 3. Toimintaohjeet ovat velvoittavia. 3.1 Ydintoiminnot Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun toiminta ajatuksen mukaisesti laitoksen perustoimintoja ovat (1) tutkimus, (2) perusopetus, (3) jatkokoulutus (lisensiaatti /tohtorikoulutus) ja (4) yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tutkimus Tutkimustoiminnan tarkoituksena on uuden tieteellisen tiedon tuottaminen (perustutkimus) ja tiedon soveltaminen (soveltava tutkimus). Tutkimustoimintaa toteutetaan tutkimus ja opetusryhmissä. Tutkimuksen painopistealueet eri alueilla ovat ryhmien nimikkeiden mukaiset. Tutkimustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sovelletaan seuraavia periaatteita: Tutkimuksen laadullisena tavoitteena on kansainvälinen huippu. Tutkimustoiminta jakautuu sopivassa suhteessa perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Tutkimus on merkittävää alan kehitykselle ja Suomen elinkeinoelämälle. Tutkimus tuottaa julkaisuja ja opinnäytetöitä. Tutkimus toteutetaan pääsääntöisesti projekteina. Tutkimusprojekteihin sisällytetään mahdollisimman paljon kaikkia osapuolia hyödyttävää kansainvälistä, kansallista ja laitoksen sisäistä yhteistyötä. Tutkimusprojektit hinnoitellaan Aalto yliopiston säädösten mukaisesti. Tutkimusprojektin aikataulu ja budjetti määritellään realistisesti ja projekti toteutetaan määritellyn aikataulun ja budjetin puitteissa. Ennakoimattomissa tilanteissa pyritään ensisijaisesti neuvottelemaan tutkimuksen tavoitteet uudelleen alkuperäistä aikataulua ja budjettia vastaaviksi. Hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan prosessimaisesti koko Teknillisen korkeakoulun kattavaa prosessimäärittelyä soveltaen. Perusopetus Toimintakäsikirja Sivu 5/22

Perusopetuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä kandidaatti ja maisteritason koulutusta. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi insinöörejä. Tätä toteutetaan tuottamalla opetusohjelman mukaista opetusta sekä tarkastelemalla ja kehittämällä tutkintorakennetta jatkuvasti. Tutkinto ohjelmasta ja pääaineista vastaavat nimetyt vastuuprofessorit, joita laitos tukee ja avustaa opetuksen kehittämisessä. Laitoksen antama perusopetus on osa Konetekniikan tutkinto ohjelmaa. Laitoksen vastuulla ovat tutkinto ohjelman seuraavat pääaineet: Koneensuunnittelu K3001 Tuotantotekniikka K3002 Koneenrakennuksen materiaalitekniikka K3003. Moduuleista muodostuva opetuskokonaisuus ja moduulien sisältö on kuvattu Teknillisen korkeakoulun opinto oppaassa, joka löytyy WebOodista oodi.tkk.fi. Laitoksen vastuulla olevia perusopetustehtäviä ovat: Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toimittaminen tiedekunnan hyväksyttäväksi Kurssien suunnittelu ja toteutus tiedekunnan hyväksymää suunnitelmaa vastaten Laitoksen pääaineopiskelijoiden kandidaattitöiden aiheiden määrittely ja töiden ohjaus Laitoksen pääaineopiskelijoiden diplomitöiden valvonta ja arvostelu Teknillisen korkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Perusopetuksen markkinointi Perusopetuksessa noudatetaan Teknillistä korkeakoulua ja IA tiedekuntaa koskevien määräysten ja ohjeiden ohella seuraavia periaatteita: Suunnitellaan opetuskokonaisuus niin, että valmistuvilla diplomi insinööreillä on hyvät valmiudet siirtyä työelämään tai vaihtoehtoisesti jatkaa opiskeluaan. Hyödynnetään koko laitoksen osaamista kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa (laitoksen sisäinen yhteistyö). Suunnitellaan opintokokonaisuuksien ja kurssien sisältö tarkoituksenmukaiseksi ydinainesanalyysia soveltaen. Mitoitetaan kurssit niiden opintopistemääriä vastaaviksi. Toteuttaa ja ylläpitää palautteen keruu WebOodia hyödyntäen. Analysoida ja hyödyntää saatu palaute opetuksen suunnittelussa ja antaa vastapalutetta. Elävöitetään ja havainnollistetaan kurssien sisältöä mm. hankkimalla kursseille vierailevia luennoitsijoita ja sisällyttämällä kursseihin laboratoriotiloissa tapahtuvia kiinnostavia käytännön harjoitteita. Huolehditaan laitoksen näkyvyydestä ja siitä, että laitoksen julkisuuskuva on positiivinen oppilaitosta valitsevien ja Aalto yliopistossa pääainevalintoja tekevien keskuudessa. Edistetään opetushenkilöstön pedagogista kouluttautumista. Huolehditaan siitä, että kurssimateriaalit ja kurssien kotisivut ovat hyvät ja mahdollisimman yhteneväiset. Opetusmateriaalin jakamiseen käytetään Noppa portaalia. Toimintakäsikirja Sivu 6/22

Kehitetään opetuskokonaisuutta ja kursseja jatkuvasti mm. palautemenettelyä hyödyntäen. Tarkastellaan opetusta vuosittain järjestettävän työpajan puitteissa. Analysoidaan ja hyödynnetään palautetta systemaattisesti. Kehitetään kiinnostavia kandidaattityön aiheita ja autetaan opiskelijoita löytämään kiinnostavia diplomitöiden aiheita. Seurataan jatkuvasti opiskelijoiden opintomenestystä ja tarjotaan hitaasti eteneville opiskelijoille ohjausta niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Jatkokoulutus Jatkokoulutuksen tarkoituksena on tuottaa tekniikan tohtoreita ja tekniikan lisensiaatteja. Laitoksen vastuulla ovat tällä hetkellä seuraavat jatkokoulutuksen tutkimusalat: K101Z Tuotantotekniikka K001Z Auto ja työkonetekniikka K004Z Koneensuunnittelu K003Z Hydraulitekniikka K029Z Paperikonetekniikka K102Z Koneenrakennuksen K023Z Valutuotetekniikka. Jatkokoulutuksen toteuttamisessa noudatetaan Teknillisen korkeakoulun ja IA tiedekunnan ohjeistusta. Laitoksen vastuulla olevia jatkokoulutustehtäviä ovat: Jatko opiskelijoiden rekrytointi tiedekunnan hakuprosessin puitteissa. Jatko opiskelijoiden ohjaus jatko opintokokonaisuuden suunnittelussa. Jatko opintokurssien määrittely ja toimittaminen tiedekunnan hyväksyttäväksi. Jatko opintokurssien suunnittelu ja toteutus tiedekunnan hyväksymää suunnitelmaa vastaten. Muiden jatko opintoihin liittyvien opintosuoritusten toteuttaminen, ohjaus ja arvostelu. Lisensiaatti ja väitöskirjatöiden ohjaus ja valvonta. Toimivan tutkijayhteistyön luonti ja ylläpito. Jatkokoulutuksessa noudatetaan Teknillistä korkeakoulua ja IA tiedekuntaa koskevien määräysten ja ohjeiden ohella seuraavia periaatteita: Rekrytoidaan kyvykkäitä kotimaisia ja ulkomaisia jatko opiskelijoita markkinoimalla jatkoopiskelumahdollisuutta aktiivisesti potentiaalisille maisterivaiheen opiskelijoille. Laitos pyrkii varmistamaan että käytettävissä on riittävästi tutkijakoulupaikkoja. Haetaan aktiivisesti jatko opiskelun tutkimusaiheita ja rahoitusta alan teollisuudesta ja muilta sidosryhmiltä. Ohjataan jatko opiskelijoita säännöllisesti ja riittävästi. Hyödynnetään koko laitoksen osaamista jatkokoulutuksessa (laitoksen sisäinen yhteistyö). Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Toimintakäsikirja Sivu 7/22

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tarkoituksena on siirtää oleellista tietoa laitokselta sidosryhmille ja muuhun yhteiskuntaan ja päinvastoin. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyviä tehtäviä ovat: Alaa hyödyntävien tutkimustulosten tuottaminen. Jatkuva yhteydenpito alan teollisuuteen ja muihin sidosryhmiin. Alan tiedettä ja tutkimusta koskevan tiedon välittäminen sidosryhmille ja muualle yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen laitoksen toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi. Osallistuminen kotimaiseen ja kansainväliseen oman tieteenalan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa sovelletaan seuraavia periaatteita: Tehdään pitkäjänteistä, tavoitteellista ja kumpaakin osapuolta hyödyntävää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Osallistutaan sidosryhmien aikuis ja täydennyskoulutukseen resurssien puitteissa. Laaditaan resurssien puitteissa alan oppimateriaalia. Tiedotetaan kansantajuisesti alan kehityksestä ja laitoksen tutkimuksesta kotimaisissa tiedotusvälineissä. Pyritään aktiivisesti osallistumaan kansainvälisen tiedeyhteisön toimintaan mm. toimimalla julkaisuiden arvioijina, esitarkastajina, vastaväittäjinä, kongressien järjestelytehtävissä. 3.2 Tukitoiminnot Laitoksen tukitoiminnot ovat Aalto yliopiston vastaavien toimintojen osaprosesseja. Toimintoja ovat: Henkilöstöhallinto Taloushallinto Tietohallinto Viestintä Kirjastotoiminta Tekninen tuki Työturvallisuus Opintohallinto Uuden työntekijän vastaanotto ja perehdyttäminen Kansainvälinen toiminta Johtaminen. Henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto, viestintä, kirjastotoiminta ja tekninen tuki muodostavat yhdessä tukipalvelujen ryhmän. Laitoksella tukipalveluita tuottavat pääasiassa laitoksen sihteerit ja tekninen henkilökunta. Toimintakäsikirja Sivu 8/22

Asiakirjojen allekirjoitus ja hyväksyntämenettelyissä noudatetaan Teknillisen korkeakoulun erillistä ohjetta, jossa kuvataan asiakirjan tyyppi, vastuualueen hyväksyjä, esittelijä ja korkeakoulun nimenkirjoittaja. Henkilöstöhallinto Laitoksen vastuulla olevia henkilöstöhallinnon tehtäviä ovat: Vakituisten työsuhteiden täytön valmistelu ja täyttöesityksen antaminen tiedekunnalle Projekti ja opetushenkilöstön palkkaus Henkilöstön lomasuunnitelmien ja toteutuneiden lomien kirjaaminen henkilöstötietojärjestelmään Lyhytaikaisten poissaolojen kirjaus henkilöstötietojärjestelmään Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Henkilöstöhallinnossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Tutkimus ja opetusryhmät valmistelevat vakituisten työsuhteiden täyttöesityksen. Professorien ja tarvittaessa muiden virkojen täyttöesitykset käsitellään laitoksen johtoryhmässä. Laitosjohtaja allekirjoittaa esityksen. Tutkimus ja opetusryhmien esimiehet nimittävät määräaikaiset tutkijat ja tutkimusapulaiset varmistuttuaan nimityksen tarpeellisuudesta ja riittävän rahoituksen olemassaolosta. Muut laitosjohtajan tekemät nimitykset valmistellaan siinä tutkimus ja opetusryhmässä, jota nimitys ensisijaisesti koskee. Tutkimus ja opetusryhmän esimies tai sihteeri esittelee nimityksen laitosjohtajalle. Tärkeimmistä nimitysasioista keskustellaan johtoryhmässä. Tutkimus ja opetusryhmien sihteerit kirjaavat oman ryhmänsä lomasuunnitelmat, toteutuneet lomat sekä lyhytaikaiset poissaolot henkilöstötietojärjestelmään. Henkilöstön hyvinvointia edistetään suunnitelmallisella toiminnalla, josta vastaa laitosjohtaja Työilmapiirin kehitystyöryhmän tuella. YPJ:n mukaiset kehityskeskustelut ja palkkakeskustelut käydään Teknillisen korkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti. Taloushallinto Laitoksen vastuulla olevia taloushallinnon tehtäviä ovat: Laitoksen talousarvion laadinta sekä toteuman seuranta. Ostolaskujen kirjaukset, tarkastukset ja hyväksynnät. Myyntilaskujen laadinta, kirjaukset, tarkastukset ja hyväksynnät. Taloushallinnossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Laitoksen taloudesta vastaa laitosjohtaja. Laitoksen talousvastaava laatii laitoksen talousarvion yhteistyössä Tutkimus ja opetusryhmien kanssa. Laitoksen talousseurannan hoitaa laitoksen talousvastaava. Tutkimus ja opetusryhmät seuraavat oman alueensa taloutta. Toimintakäsikirja Sivu 9/22

Laitoksen talousvastaava raportoi laitosjohtajalle ja johtoryhmälle laitoksen talouden tilan laitoksen johtajan määrittämin ajankohdin. Tutkimus ja opetusryhmät vastaavat omien osto ja myyntilaskujen kirjauksista, tarkastuksista ja hyväksynnöistä laitosjohtajan määrittelemin valtuuksin. Laitoksen yhteiset osto ja myyntilaskut käsittelee nimetty sihteeri. Nämä laskut asiatarkastaa laitoksen talousvastaava ja hyväksyy pienempien, kuten kirja, koulutus, ATK, tulostin yms. pientarvike laskujen osalta. Muut laskut hyväksyy laitosjohtaja. Menolaskun asiatarkastajan tulee varmistaa laskun asianmukaisuus. Lisäohjeita löytyy julkaisusta Kirjanpidon ohjeet 2008. Matka asiat hoidetaan laitoksen matkasihteereiden toimesta Hankinta asioissa tukena on laitoksen hankintavastaava, joka neuvoo mm. kilpailutusasioissa. Tietohallinto Laitoksen vastuulla on laitoksella tuotetun ja laitokselta/laitokselle siirretyn tiedon hallinta. Tietohallinnosta vastaa laitoksen ATK vastaava Tutkimus ja opetusryhmien ATK vastaavien kanssa muodostetun ATK asioiden työryhmän puitteissa Aalto yliopiston ja IA tiedekunnan määräysten ja ohjeiden ja tarpeen mukaan laadittujen omien ohjeiden mukaisesti. Jokaisella työntekijällä on käytössään vähintään yksi laitoksen yhteiseen verkkoon (kora staff) asennettu tietokone. Koneet kuuluvat IT palvelukeskuksen (ITPK) työasemaverkkoon ja niiden käyttöjärjestelmä sekä perusohjelmat asennetaan verkon yli (ns. laitoksen ohjelmapaketti). Konekohtaisesti voidaan asentaa erikoisohjelmia joko paikallisesti tai muokata etäasennuksen ohjelmakokoonpanoa ITPK:n puolelta. Näistä koneista on pääsy laitoksen yhteiselle verkkolevylle. Verkkolevyllä on jokaisella oma työkansio ja tarvittaessa projekteilla on projektikohtaiset kansiot, joihin on pääsy vain sallituilla henkilöillä. Oikeuksia kansioihin hallinnoi laitoksen ATK vastaava. Lisäksi voi olla itse asennettuja koneita, jotka ovat joko kora misc (ajantasainen käyttöjärjestelmä ja virustorjunta) sekä kora mitta (muut koneet, ei pääsyä verkossa Teknillisen korkeakoulun ulkopuolelle) verkossa. Näiden koneiden ylläpidosta vastuu on tutkimusryhmillä itsellään. Tulostimet ovat verkkotulostimia ITPK:n tulostinverkossa ja ITPK vastaa tulostinten ajureiden asentamisesta ja tulostinjonojen tekemisestä. Näiden tulostimien värihankinnoista vastaa laitos. Lisäksi voi olla paikallisia tulostimia, joista tutkimusryhmät vastaavat itse. ITPK/tietoliikenne hallinnoi kytkimiä ja laitoksen ATK vastaava hoitaa verkkokytkennät kytkimestä seinärasiaan. Laitoksella on erillinen käyttäjille suunnattu ATK ohjeistus (ks. Liite 3), jossa on ohjeita mm. koneiden hankintaan, käyttäjien oikeuksiin sekä jokapäiväiseen käyttöön liittyen. Viestintä Laitoksen tehtävänä on tiedottaa henkilökunnalleen laitosta koskevat oleelliset asiat. Laitokselle on nimetty tiedotusvastaava. Tiedotusta pyritään tehostamaan ja hyödyntämään tiedekunnan tiedottajaa. Tiedotuksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Laitoksen yhteisiä tiedotus ja palautetilaisuuksia pidetään vähintään kolme kappaletta vuodessa. Tapahtumassa tiedotetaan ja keskustellaan ajankohtaisista laitosta koskevista asioista. Tutkimusryhmien esimiehet tiedottavat omalle henkilökunnalleen oleelliset, ryhmäkohtaiset asiat. Toimintakäsikirja Sivu 10/22

Laitoksen ulkopuolisille tahoille tiedotetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: Laitoksen viestinnästä vastaa laitosjohtaja apunaan tiedotusvastaava. Tutkimus ja opetusryhmien esimiehet vastaavat ryhmäkohtaisesta viestinnästä. Mahdollisille tuleville ja nykyisille opiskelijoille kerrotaan laitoksen tarjoamista opiskelumahdollisuuksista laitoksen www sivujen kautta, osallistumalla korkeakoulun järjestämiin tiedotustapahtumiin sekä suoralla informaation jaolla kohderyhmille. Laitoksen sidosryhmille tiedotetaan laitoksen toiminnasta seminaareissa, koulutustilaisuuksissa, projektitoiminnan yhteydessä sekä muissa mahdollisissa yhteyksissä. Kirjastotoiminta Laitoksen kirjastotoiminta on osa Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun kirjastotoimintaa. Päävastuu kirjastojen ylläpidosta on pääkirjastolla. Laitoksen käsikirjastot sijaitsevat tutkimus ja opetusalueilla: Auto ja työkonetekniikan kirjasto sijaitsee K3 rakennuksen huoneessa K123 Koneensuunnittelun kirjasto sijaitsee K1 rakennuksen huoneessa K236 Tuotanto ja materiaalitekniikan kirjasto sijaitsee K2 rakennuksen huoneessa K216 Valutuotetekniikan kirjasto sijaitsee K3 rakennuksen huoneessa K116 Laitoksen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kirjastoja. Kirjastojen toiminnasta vastaavat tutkimus ja opetusryhmien esimiehet ja kirjastoja hoitavat heidän määrittelemänsä henkilöt. Tekninen Tuki Tekninen tuki tarkoittaa muun kuin opetus ja tutkimushenkilökunnan tekemää, yleensä käytännönläheistä teknispainotteista työtä, mittaustoimintaa ja neuvontaa. Teknisellä tuella on liityntöjä Tietohallintoon ja Työturvallisuuteen, koska laitoksen toiminnassa korostuvat tietotekniikan käyttö tutkimuksessa ja opetuksessa. Koska tutkimustehtävät ja aiheet vaihtelevat ja tiloissa on säännöllistä opetustoimintaan, ovat työturvallisuuden haasteet erityisiä. Tutkimusryhmien tutkimustoiminnassa, laboratorioharjoituksien sekä studio tyyppisen opetuksen järjestämisen edellytyksenä on teknisellä alalla usein laaja ja monipuolinen tutkimuslaitekanta. Laitoksen laboratoriomestarit, teknikot ja laboratorioinsinöörit ovat käytännössä sijoitettu tutkimusryhmiin. He työskentelevät yhdessä tutkimus ja opetushenkilöstön kanssa. Heillä on tutkimusryhmän aihepiiriin, siihen liittyvään laitekantaan ja mittausmenetelmiin liittyvää erityisosaamista ja ennen kaikkea kokemusta. Tässä kohdin korostuvat käytännön ja usein pitkän työuran kautta saavutettu kokemusperäinen tieto ja spesifisen tutkimusalan menetelmien tuntemus. Tutkimustoiminnassa joudutaan ja halutaan usein valmistamaan itse mittauslaitteistoja ja koekappaleita. Näiden valmistuksessa laitos nojautuu omaan henkilöstöönsä, IA tiedekunnan pajaan ja tarvittaessa ulkopuolisiin kaupallisiin toimijoihin. Ensisijaisesti laitteistojen toteutus ja käyttö pyritään tekemään laitoksen oman henkilökunnan toimesta, mutta johtuen esimerkiksi tarvittavista erikoismenetelmistä ostopalveluiden käyttäminen on säännöllistä. Laitoksen sisällä erikoiskonekannan pidempi ja laajempi lainaaminen pyritään kompensoimaan tutkimusryhmien välillä rahallisesti huomioimalla kustannukset jo projektien suunnitteluvaiheessa. Toimintakäsikirja Sivu 11/22

Henkilöstökustannukset kohdennetaan projekteille työajankohdentamismenettelyn kautta. Mahdollisista laajemmista henkilöiden työskentelystä toisen tutkimusryhmän projekteilla sovitaan lähiesimiesten ja projektipäälliköiden välillä. Pääperiaatteena on, että alle työpäivän kestävistä auttamisista sopivat työntekijät keskenään. Työturvallisuus Koneenrakennustekniikan laitoksen kaikilla rakennuksilla on omat suojeluorganisaatiot ja turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi laitteille ja menetelmille tehdään riskinarviot Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti. Laitos saa palautetta työterveyshuollon ja Teknillisen korkeakoulun työsuojeluorganisaation yhdessä suorittamien työpaikkakäyntien perusteella työpaikan tai työtehtävän fyysisten tai henkisten vaaraa/haittaa aiheuttavien kuormitustekijöiden kartoittamisesta, ks. liite 3. Opintohallinto Laitoksen vastuulla olevia opetushallinnon tehtäviä ovat: Osallistuminen opetusohjelman tuottamiseen laitoksen opetustarjonnan osalta. Mallilukujärjestysten tuottaminen. Oodi ja Noppa järjestelmien ajan tasalla pito laitosta koskevien tietojen osalta Laitoksen tutor toiminnan organisointi Laitoksen kurssipalautejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen Aloitteiden teko laitoksen opetuskokonaisuuden ja kurssien kehittämiseksi Uusien opiskelijoiden haltuunotto Opetushallinnossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Opetushallinnosta vastaa laitosjohtaja. Opetushallinnon tehtävät hoitaa laitoksen opetusasioiden työryhmä ja tutkimus ja opetusryhmien opetusasioiden yhdyshenkilöt yhdessä tiedekunnan suunnittelijoiden kanssa. Uuden työtekijän vastaanotto ja perehdyttäminen Laitoksen vastuulla on jokaisen uuden työntekijän vastaanotto ja perehdyttäminen. Vastaanotossa ja perehdyttämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: Kaikki osa tai kokopäiväiseen työsuhteeseen otettavat uudet henkilöt perehdytetään sekä Teknillisen korkeakoulun että laitoksen toimintaan. Jokainen tutkimus ja opetusryhmä vastaa uuden työntekijänsä vastaanotosta ja perehdyttämisestä. Jokaisella tutkimus ja opetusryhmässä tulee olla ainakin yksi perehdyttämisestä vastaava henkilö. Kyseisen henkilön tulisi osallistua korkeakoulun järjestämään perehdyttämiskoulutukseen. Perehdyttäjät on lueteltu liitteessä 2. Perehdyttämisen tulee olla järjestelmällistä ja siinä tulee tukeutua laitoksen ohjeisiin (KoRa henkilöstön pikaopas.pdf), joka tukeutuu Teknillisen korkeakoulun ohjeistukseen, mm. Perehdyttämisen muistilista ja Teknillisen korkeakoulun Perehdytysopas. Kansainvälinen toiminta Toimintakäsikirja Sivu 12/22

Laitos kehittää kansainvälistä toimintaansa ydintoimintojensa osana. Kansainväliseen toimintaan liittyvissä käytännön toimissa laitos tukeutuu Aalto yliopiston teknillisessä korkeakoulussa tarjolla oleviin palveluihin. Tärkeimpiä palveluiden tuottajia ovat Hallinto osaston Opintoasiat yksikkö (kansainväliset opiskelijapalvelut) ja Innovaatiokeskus (kansainväliset tutkimussopimukset). Laitos tehostaa kansainvälisen opetustarjonnan tuottamista ja kannustaa opiskelijoita kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja harjoitteluun. Laitos ei tässä vaiheessa tuota omia kansainvälisiä maisteriohjelmia vaan osallistuu tutkinto ohjelman yhteisen Masters in Mechanical Engineering ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Jatko opinnoissa ja henkilöstön rekrytoinnissa tehostetaan kansainvälisyyttä. Johtaminen Laitosta johtaa laitosjohtaja tukenaan laitoksen johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat laitoksen professorit, opetusasioista vastaava, teknisistä palveluista ja talousasioista vastaava, hallintopalveluista vastaava sekä opiskelijoiden edustaja. Laitosjohtaja voi täydentää johtoryhmän koostumusta tarpeiden ilmetessä. Johtoryhmä kokoontuu laitosjohtajan kutsusta niin, että kokouksia pidetään luentokausien aikaan vähintään kerran kuukaudessa. Tarvittaessa laitosjohtaja voi kutsua johtoryhmän kokouksiin myös muita laitoksen edustajia ja määriteltyjen asioiden käsittelyyn laitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita. 4. Laatu Laatutoiminnan tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen. Jotta toimintaa voidaan kehittää, sillä tulee olla: tavoite, johon toiminnan hyvyyttä verrataan toimintaprosessi (menettelytapa), joka määrittelee toiminnan toiminnan arviointi ja/tai mittaus toiminnan parantamistapa, joka huomioi arvioinnin/mittauksen tulokset suhteessa toiminnan tavoitteeseen. Toiminnan kehittämisen systematiikkaa selvittää kuva 4.1. Laitoksen laatutoiminnassa sovelletaan tätä systematiikkaa. Toimintakäsikirja Sivu 13/22

KEHITÄ (tee tarvittavat parannukset); Arviointitulosten perusteella toimenpiteitä, hyvien käytänteiden levittäminen, uusien tavoitteiden asettaminen Suunnittele toiminta tavoitteiden mukaan SUUNNITTELE (mitä teet); Toiminta ja taloussuunitelmat, strategiat, opetuksen/ tutkimuksen kehittämissuunnitelma, opetussuunnitelmat, opinto oppaat Paranna ja kehitä toimintaa Laadunvarmistussystematiikka Toteuta/toimi suunnitelmien mukaan ARVIOI, TARKISTA (kuinka hyvin onnistuit); Mittaristojen hyödyntäminen, itsearvioinnit, opiskelijapalaute, ulkoinen arviointi Arvioi, mittaa ja tee johtopäätökset TOTEUTA (tee se mitä suunnittelit); Toimintatavat, prosessikuvaukset tietojärjestelmät, työkalut, palautteen keruu, tilastointi, Kuva 4.1 Jatkuva toiminnan kehittämisen systematiikka. 4.1 Laatuorganisaatio Laitoksen toiminnan laadusta vastaa laitosjohtaja. Laatutoimintaa koordinoi laatutyöryhmä, jonka vetäjänä toimii laitoksen laatuvastaava. Laatutyöryhmässä ovat edustettuna kaikki tutkimus ja opetusryhmät. Laatutyöryhmän tehtävänä on: Ylläpitää laitoksen toimintakäsikirjaa Tunnistaa laitoksella tarvittavat yhteiset menettelytavat Käynnistää, organisoida ja valvoa tarvittavien menettelyohjeiden laadinta Ylläpitää tietokantaa ja luetteloa laitoksen menettelyohjeista ja toimintaohjeista Järjestää laitoksen sisäisiä laatukatselmuksia Informoida laitosjohtajaa laatuun liittyvistä asioista 4.2 Näkemys laadusta ja laatutavoitteet Laitos toteuttaa perustehtävänsä tämän käsikirjan määrittelyjen ja periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on lisäksi virtaviivaistaa tukitoiminnot niin, että ydintoimintoihin voidaan paneutua mahdollisimman täysiaikaisesti. Tämä edellyttää toimivia tukitoimintoproseduureja, jotka kuormittavat asiantuntijahenkilöstöä mahdollisimman vähän. Laitoksen laatutavoitteet on määritelty tässä toimintakäsikirjassa yleisellä tasolla toimintaperiaatteina. Tavoitteet priorisoidaan ja tarkennetaan vuosittain tehtävässä toimintasuunnitelmassa. Priorisointi ja tarkennukset tehdään riittävän haastavasti, mutta samalla realistisesti ottaen huomioon toiminnan kehittämiseen käytössä olevat resurssit. 4.3 Mittarit Laitoksen toiminnan mittareina käytetään lähinnä Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun tulosopimusneuvottelussa IA tiedekunnalle määriteltyjä mittareita. Nämä mittarit ovat määrällisiä ja vaikuttavat tiedekunnan ja laitoksen rahanjakoon. Tiedekunnan laatutavoitteet ja mittarit on kootusti esitetty tiedekunnan tulossopimuksessa tai sen luonnoksessa (http://unel.hut.fi/). Toimintakäsikirja Sivu 14/22

Tiedekunnan laatumittareiden lisäksi laitos määrittää mittareita oman toimintansa arviointiin. Näiden tarkoituksena on erityisesti mitata laitoksen toimivuutta ja laitoksen asettamien tavoitteiden toteutumista. 4.4 Palaute ja sen hyödyntäminen Laitos kerää palautetta toiminnastaan kehittääkseen ydin ja tukitoimintojaan. Perusopetus Perusopetuksessa palautetta kerätään kurssikohtaisesti käyttäen WebOodin palautejärjestelmää. Saatu palaute analysoidaan ja sitä hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Ensisijainen kehittämisvastuu on kurssien vastuuopettajilla. Opetusta tarkastellaan vuosittain laitoksen järjestämässä tyopajassa, jossa yhteenvedon palautteesta esittelee laitoksen Opetusasioiden työryhmä, joka myös tekee tarpeen mukaan esitykset korjaavista toimenpiteistä laitoksen johtoryhmälle tai kurssien vastuuopettajille. Opetusasioiden työryhmä seuraa korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Kurssipalautteen tarkoituksena on saada tietoa opetuksen sisällön ja toteutuksen toimivuudesta. Palautetta hyödynnetään kurssien suunnittelussa, opetuksen kehittämisessä, kurssivaatimuksien ja kurssien kuormittavuuden määrittelemisessä sekä opettajakoulutuksen suunnittelussa. Valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumista työelämään sekä heidän osaamisensa työnantajan vaatimuksiin nähden kartoitetaan säännöllisesti TEK:n kyselyihin tukeutuen ja mahdollisesti laitoksen omilla kyselyillä. Tämän palautteen avulla voidaan arvioida kurssien ja niiden sisältöjen ajanmukaisuutta. Jatkokoulutus Jatkokoulutuksessa palautetta kerätään jatko opiskelijoiden henkilökohtaisilla haastatteluilla, joista vastaa jatko opiskelua valvova professori. Haastattelu tehdään vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelun yhteydessä. Jatkokoulutuksen kehitystoimenpiteet määritellään laitoksen johtoryhmässä ja tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmässä. Tutkimus Tutkimustoiminnassa palautetta kerätään muilta tutkimusosapuolilta ja tutkimuksen rahoittajilta osana tutkimusprojektien päätöstoimenpiteitä. Palautetta hyödynnetään uusien tutkimusprojektien sisällön ja toteutuksen suunnittelussa. Tutkimustoiminnan laatua käsitellään vuosittain järjestettävissä tutkimusseminaareissa, jotka toteuttavat katselmus funktion. Tukitoiminnot Laitoksen tukitoiminnot palvelevat ensisijaisesti laitoksen henkilökuntaa sekä korkeakoulun hallintoa. Henkilökunnan tehtävänä on antaa palautetta tukipalvelujen toimivuudesta tukipalveluita tuottaville henkilöille, joilla on ensisijainen vastuu toiminnan kehittämisestä. Palautetta puretaan ja esitettyihin epäkohtiin etsitään ratkaisuja tukipalveluryhmän ja sihteeritiimin palavereissa, joita pidetään noin kerran kuukaudessa. Koko laitoksen henkilöstöllä on mahdollisuus antaa suoraa palautetta ja keskustella ratkaisuvaihtoehdoista laitospalaverien yhteydessä, joita pidetään vähintään kolme vuodessa. Teknillisen korkeakoulun palaute laitoksen tukipalveluihin tulee pääasiassa laitosjohtajan kautta, joka ryhtyy palautteen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin. Toimintakäsikirja Sivu 15/22

Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun ulkopuolisilta tahoilta ei kerätä järjestelmällisesti palautetta laitoksen tukipalveluiden toimivuudesta ja laadusta. Mahdollinen palaute annetaan tiedoksi laitosjohtajalle ja tukipalveluiden vetäjälle, jotka tarvittaessa ryhtyvät korjaaviin toimenpiteisiin. 4.5 Toiminnan arviointi Laitoksen toiminnan arviointimenetelmiä ovat: ulkoiset arvioinnit Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun arvioinnit itsearvioinnit sisäiset toimintojen katselmukset. Lisäksi IA tiedekunta arvioi laitoksen toimintaa ja tuloksia vuotuisten tulosneuvottelujen yhteydessä. Laitos osallistuu ulkoisiin ja Teknillisen korkeakoulun arviointeihin Teknillisen korkeakoulun määrittelyjen ja aikataulutuksen mukaisesti. Itsearviointi tehdään vuosittain keväällä ennen seuraavan vuoden toimintasuunnitelman laatimista. Arvioinnin tarkoituksena on löytää toiminnan puutteet ja niille korjaavat toimenpiteet. Itsearvioinnin toteuttaa laitoksen johtoryhmä. Arvioinnin tulokset ja korjaavat toimenpiteet kirjataan. Korjaavien toimenpiteiden toteutusta ja toimivuutta seurataan suunnitelmallisesti toimintojen katselmuksilla. Erillisiä katselmuksia järjestetään lähinnä perusopetuksen ja tutkimuksen osalta, ks. kohta 4.4 edellä. Toimintakäsikirja Sivu 16/22

Koneenrakennustekniikan laitos Toimintakäsikirja Liite 1: Vastuuhenkilöiden ja työryhmien tehtävät Laitoksen johtaja Laitoksen johtajan tehtävänä on: 1. Johtaa, kehittää ja valvoa laitoksen toimintaa ja vastata sen toiminnan tuloksista 2. Päättää laitokselle myönnettyjen määrärahojen käyttämisestä kuultuaan laitoksen johtoryhmää 3. Tehdä laitoksen työsopimukset siten kuin johtosäännöllä on määrätty 4. Käsitellä ne laitokselle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai johtosäännössä määrätty 5. Järjestää laitoskokouksia laitoksen toiminnan kannalta merkittävien asioiden käsittelemiseksi sekä henkilökunnan kuulemiseksi vähintään kolme kappaletta vuodessa. Laitoksen johtoryhmä Laitokselle on nimetty johtoryhmä, joka toimii laitosjohtajan apuna. Se jakaa informaatiota tutkimusja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina. Laitoksen johtoryhmän kutsuu koolle laitoksen johtaja. Johtoryhmään kuuluvat laitoksen professorit, opetusasioista vastaava, teknisistä palveluista ja talousasioista vastaava, hallintopalveluista vastaava sekä opiskelijoiden edustaja; ks. liite 2. Hallintotiimin esimies toimii johtoryhmän sihteerinä ja arkistoi sen pöytäkirjat. Opintojen suunnittelija osallistuu tarvittaessa asiantuntijana johtoryhmän kokouksiin. Tutkimus ja opetusryhmän esimies Tutkimus ja opetusryhmän esimies on pääsääntöisesti professori. Esimiehen tehtävänä on johtaa oman ryhmänsä toimintaa. Esimies huolehtii ryhmän talouden seurannasta. Hän huolehtii ryhmän hanke esityksistä saatuaan laitosjohtajan suostumuksen (projektihakemukset, isommat laitehankinnat). Esimies vastaa ryhmän hankkeiden raportoinnista sopimusten edellyttämällä tavalla. Ryhmän esimies osallistuu laitoksen johtoryhmän toimintaan laitoksen johtajan määrittelemällä tavalla. Opetusasioiden työryhmä Koneenrakennustekniikan laitoksen Opetusasioiden työryhmässä on edustaja laitoksen kultakin tutkimus ja opetusalalta. Opetusasioiden työryhmän työvälineinä ovat kokoukset, sähköpostin välityksellä toimitettava yhteydenpito ja kunkin jäsenen itsenäinen työskentely. Opetusasioiden työryhmä ei tee omia päätöksiä vaan sen työn tuloksena ovat suositukset ja ehdotukset, jotka käsitellään ja hyväksytään laitoksen johtoryhmässä. Keskeiseksi jatkuva tehtävä/tavoite on opetushallinnon vuosittain toistuvien toimitus ja päivitystehtävien toteutuksen laadun ja systematiikan kehittäminen (opetusohjelma, tenttijärjestys, lukujärjestys, opinto opastekstit jne.). Työryhmä tekee yhteistyötä tutkinto ohjelman suunnittelijan kanssa. Puhtaasti opetuksen sisältöön liittyvät kysymykset eivät kuulu työryhmän tehtäväkenttään. Opetushallinto huolehtii siitä, että opetusohjelmassa on esitetty oikeat tiedot laitoksen hallinnoimista moduuleista ja sen tarjoamista kursseista. Myös muun opetukseen liittyvän aineiston hallinnointi opetusohjelmassa kuuluu Opetusasioiden työryhmän toimialaan. Opetusasioiden työryhmä vastaa siitä, että opetusohjelman fyysinen päivittäminen tulee tehtyä. Toimintakäsikirja Sivu 17/22

Opetusasioiden työryhmä vastaa kurssipalautejärjestelmän ylläpidosta ja tekee yhteenvedon palautteesta opetusasioiden vuotuiseen työpajaan. Opetusasioiden työryhmä myös tekee tarpeen mukaan esitykset korjaavista toimenpiteistä laitoksen johtoryhmälle tai kurssien vastuuopettajille ja seuraa korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Opetusasioiden työryhmä vastaa laitoksen www sivuista siltä osin kun ne liittyvät opetukseen. Tämä työ tehdään yhteistyössä laitoksen ATK työryhmän kanssa. ATK työryhmä Työryhmän jäsenet ovat laitoksen ATK vastaava ja opetus ja tutkimusryhmien ATK vastaavat. Työryhmän tehtävänä on Yhteydenpito IT palvelukeskukseen päin Tietoturva Linjaukset teknisissä kysymyksissä Laitosverkon ja sen palveluiden konfigurointi ja ylläpito yhdessä IT palvelukeskuksen kanssa ATK hankintojen organisointi www sisältöjen tuottamisen ja päivittämisen organisointi Laitoksen sähköpostilistojen ylläpito Kaikki muutkin laitoksenlaajuista organisointia edellyttävät ATK asiat (laitoksen omien ATKpalveluiden tuottaminen) Henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöönotto ja tuki Tulostimet Mittamikrot Laatutyöryhmä Laatutyöryhmän tehtävänä on: Toimittaa laitoksen toimintakäsikirjaa Tunnistaa laitoksella tarvittavat yhteiset menettelytavat Käynnistää, organisoida ja valvoa tarvittavien menettelyohjeiden laadinta Ylläpitää luetteloa laitoksen menettelyohjeista ja toimintaohjeista Järjestää laitoksen sisäisiä laatukatselmuksia Informoida laitosjohtajaa laatuun liittyvistä asioista Työilmapiirin kehitystyöryhmä Laitoksen työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on että jokaisen henkilön työ on mielekästä, jokainen työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä ja mieltää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Laitoksen Työilmapiirin kehitystyöryhmä pyrkii yhteistyössä laitoksen johdon ja henkilöstön kanssa edistämään ja tukemaan laitoksella työskentelevien työ ja toimintakykyä. Toiminnan painopiste on työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstöä kannustetaan myös pitämään huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. Työilmapiirin kehitystyöryhmä työryhmä koostuu eri henkilöstöryhmistä, jotta koko työyhteisön ajatukset ja kehitysehdotukset tulisivat mahdollisimman kattavasti esille. Työilmapiirin kehitysryhmä päivittää Koneenrakennustekniikan laitoksen pika opasta. Toimintakäsikirja Sivu 18/22

Koneenrakennustekniikan laitos Toimintakäsikirja Liite 2: Laitoksen vastuuhenkilöt ja työryhmien jäsenet Laitoksen vastuuhenkilöt Tehtävä Vastuuhenkilö Esimies Varahenkilö Laitoksen johtaja Matti Juhala Petri Varsta Esko Niemi Auto ja työkonetekniikka Matti Juhala Petri Varsta Hydraulitekniikka Matti Pietola Matti Juhala Koneenrakennus Petri Kuosmanen Matti Juhala Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Hannu Hänninen Matti Juhala Mekatroniikka Jari Juhanko Matti Juhala Tuotantotekniikka Kalevi Aaltonen Matti Juhala Tuotantotekniikan mallinnus Esko Niemi Matti Juhala Tuotekehitys Kalevi Ekman Matti Juhala Tuotekehityksen metodit Eric Coatanea Matti Juhala Valutuotetekniikka Juhani Orkas Matti Juhala Teollistumisen historia Panu Nykänen Matti Juhala Tukipalvelut ryhmä Panu Sainio Matti Juhala Hallintotiimi Tiina Nikander Panu Sainio Opetusasiat Markku Kuuva Hannele Pietola ATK palvelut Osku Kaijalainen Panu Sainio Laatu Esko Niemi Matti Juhala Työilmapiirin kehitystyöryhmä Heikki Kauranne Tiedotus Tiina Nikander Talousvastaava Panu Sainio Perehdyttäjät Alue Auto ja työkonetekniikka Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Tuotantotekniikka Valutuotetekniikka Koneensuunnittelu Vastuuhenkilö Panu Sainio Johanna Salmela Kalevi Aaltonen, Esko Niemi Juhani Orkas, Eero Niini Sirkka Vaahtera Laitoksen johtoryhmä Matti Juhala puheenjohtaja Esko Niemi varapuheenjohtaja Toimintakäsikirja Sivu 19/22

Eric Coatanéa Kalevi Ekman Jari Juhanko Petri Kuosmanen Matti Pietola Kalevi Aaltonen Juhani Orkas Hannu Hänninen Panu Nykänen Panu Sainio Tiina Nikander Markku Kuuva Samuli Salovaara Tukipalvelut ryhmä Panu Sainio Tiina Nikander Ritva Kähkönen Pekka Kyrenius Tiina Nikander Leena Länsikorpi Sirkka Vaahtera Esimies Hallintotiimin esimies Matka asiat Halli tuki Viestintä, www sivujen päivitys Ajankohtaista osion osalta Julkaisuasiat Käyntikortit Opetusasioiden työryhmä Markku Kuuva puheenjohtaja Hannele Pietola Pekka Kyrenius Tapani Honkavaara Timo Kiesi Johannes Kankare Jarkko Luokkala Ville Kivimäki (tutkinto ohjelman suunnittelija) ATK työryhmä Osku Kaijalainen vetäjä Matti Salo Tutkimus ja opetusryhmien ATK vastaavat Laatu työryhmä Esko Niemi, LVJ yhdyshenkilö / Tuotantotekniikka Markku Kuuva, Vesa Saikko / KoSu (Kuosmanen, Pietola, Juhanko) Matti Hämäläinen / KoSu (Design Factory, Coatanea) Tiina Nikander / Hallintotiimi Veijo Rauta / Valutuotetekniikka Risto Ilola / Materiaalitekniikka Ari Tuononen / Autotekniikka Työilmapiirin kehitys työryhmä Toimintakäsikirja Sivu 20/22

Heikki Kauranne Osku Kaijalainen Petri Keski Honkola Panu Kiviluoma Petri Kuosmanen Kati Savolainen Santtu Teerihalme Sirkka Vaahtera Olli Ylöstalo vetäjä Toimintakäsikirja Sivu 21/22

Koneenrakennustekniikan laitos Toimintakäsikirja Liite 3: Voimassa olevat toimintaohjeet ja raportit Ohjeet sijaitsevat verkko osoitteessa: \\win.hut.fi\t20\t2030\department\common\ohjeet KoRa henkilöstön pikaopas.pdf Halli ohje K laitos 2.0.pdf KoRa ICT ohjeistus.pdf Laitoksen työpaikkaselvitysraportit Toimintakäsikirja Sivu 22/22