Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista
Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri arvioi, että työntekijällä on uhka tulla lähivuosina työkyvyttömäksi työhönsä. Yleisimpiä muotoja ovat työkokeilu tai uudelleenkoulutus. Työkokeilu voidaan myöntää joko entiseen työhön pitkän sairausloman jälkeen tai kokonaan uuteen työhön. Ammatillisella kuntoutuksella tuetaan sitä, että työntekijä voi jatkaa edelleen työssä terveydellisistä rajoituksista huolimatta.
Tutkimusasetelma ja -aineisto Ensimmäinen teemahaastattelu tehtiin kuntoutusjakson päättyessä maalis-huhtikuussa 2012 Toinen seurantahaastattelu on puolen vuoden kuluttua elosyyskuussa 2012 Näiden haastatteluiden pohjalta sähköinen kysely 40 työnantajan edustajalle henkilöstöhallintoon syyskuussa 2012 Haastatteluaineistossa on 16 kunta-alan, kirkon ja valtion työntekijää, jotka ovat käyneet läpi työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen. Ikähaitari 29 55 vuotta. Diagnooseina mm. tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä mielenterveyshäiriöitä.
Tutkimuskysymyksiä Millaisia odotuksia työhön paluun suhteen on? Miten odotukset toteutuvat? Millaisia haasteita työhön paluu kohtaa? Miten työntekijöiden ja työnantajan näkemykset työhön paluusta ja siihen liittyvistä haasteista kohtaavat toisensa (mikro- ja mesotason vuoropuhelu). Mikä taho oikeasti toimii eli miten kuntoutustarve havaitaan ja kuka havaitsee? Kuntoutuksen kipupisteet /kuntoutuksen menestystekijät eli mikä on ollut oman kuntoutumisen käännekohta, mikä on muutoksen kannalta ratkaisevaa. Miten nykykuntoutusmuodot vastaavat muuttuneisiin työelämä- ja osaamisvaatimuksiin. Miltä näyttää kunta-alan kuntoutujien valmius uudelleenkoulutukseen.
Tuloksia Esimiehen/johdon tuki usein vähäinen kuntoutusprosessissa Tähän mennessä olen positiivisesti suhtautunut ja lääkärikin sanoi, että olen hyvin joustanut itse ja suostunut kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja olen ottanut näistä Kevan asioistakin itse selvää ja jouduttanut niitä ja tehnyt kaikki mitä olisi pitänyt. Mutta palaverin jälkeen tuli tosi negatiivinen fiilis ku se osastonpäällikkö oli silleen ettei ole mitään joustoa siinä. Olen miettinyt, että pitäiskö jäädä sairaslomalle vaan. Työyhteisö on sen sijaan suhtautunut hyvin, on ollut mm. työpaikkakokouksia, joissa kerrottu asiasta Työyhteisö otti hirmu hyvin vastaan. Ei siellä oltu kateellisia, vaikka teinkin lyhempää työpäivää. Se auttaa, kun selittää tilanteen avoimesti. Meillä oli työpaikkakokous, jossa tätä selitettiin.
Tuloksia Pitkään jatkunut oireilu vaikuttaa mielialaan: tulisi saada aikaan nopeita, mutta ei hätiköityjä ratkaisuja. Paikasta toiseen pompottelu ja puoliturhat kokeilut vähentävät työntekijöiden motivaatiota palata työhön. Kuntoutusprosessia voi tehostaa se, että siinä on mukana koordinaattori, jolla on näkemys organisaation uudelleensijoitusmahdollisuuksista. Työterveyshuollosta sanottiin, että ota kuntoutusohjaajaan yhteyttä, sitten otin yhteyttä ja pidettiin palavereita ja mietittiin mahdollisuuksia. Minusta oli kyllä tosi hyvä kun oli jo sellainen olo että kun oli pitkään sairaslomalla niin ei kelpaa enää mihinkään ja sen ikäinenkin jo ja sitte oli niin ihana kun rupesi ratkeamaan kaikki Olisin toivonu jonkun yhden viranomaisen, joka ois sanonut mulle, mitä pitää tehdä, joka oisi auttanut täyttämään kaavakkeita ja neuvomaan eri etuuksien suhteen. Että oisi yks koordinaattori jonka hanskassa oisi kaikki tai yksittäinen instassi, jolle voisi laittaa helposti sähköpostia tai edes kaupungilla pitäisi olla mahdollisuus et pääsisi tapaamaan jotain toimeentuloyksikön sosiaalineuvojaa tai siellä oisi joku taho joka osaisi neuvoa et semmoinen kirjeitse asiointi siinä tilanteessa.
Tutkimushankkeesta Tässä kalvopaketissa esitelty ensimmäisen haastattelukierroksen tuloksia Koko projektin tulokset julkistetaan 4.12 Kevassa pidettävässä kuntoutusseminaarissa Samassa yhteydessä julkaistaan raportti: Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa