Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta

Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia

Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät

Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden

Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Savonlinna, Finland. Saimaa Summit 2014 verkottumisristeily - Erikoistunut teknologiateollisuus, Cleantech ja Biotalous 30_7_2014

Hyvä paha kumppanuustilatutkimus tiedettä tilaolosuhteissa

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Kasvinterveyden, taimiaineiston ja metsänviljelyaineiston valvonnan raportti Osa II Metsänviljelyaineisto

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

SLN LOG SOPIMUS YHTEISTYÖN VAHVISTAMISESTA METSÄBIOTALOUDEN ALALLA SAVONLINNASSA ETELÄ-SAVOSSA DRAFT

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Hakevuori odottaa. Markus Tykkyläinen haluaisi jo rakentaa uuden voimalan Rovaniemelle. Sivut 10 11

Robotit osaksi palveluryhmää - Palkeet työn ja tuottavuuden muutoksen kynnyksellä

Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

leviämisreitit taimitarhoille

Luomuinstituutin jalkauttaminen -hankeen esittely

Luomuinstituutin jalkauttaminen -hankkeen esittely

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Osaaminen ja innovaatiot

HULE- JA VUOTOVESITUTKIMUKSIA ETELÄ-SAVOSSA

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Rikkakasviseurannan tuloksia. Kuusen paakkutaimet istutuskokeessa. Harmaahome taimien yleisin tauti. Solukkolisäystä kuusella

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Etelä-Savon metsäbiotalous

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Millainen on menestyvä digitaalinen palvelu?

Sivuvirrasta nestemäinen kierrätyslannoite luomukasvihuoneisiin

Metsätaimituotanto perustuu perinteisesti taimien

1/29/2014. Metsätaimitarhatuotteet. Rauno Kataja Jaottelu. Kasvualustat. Lannoitteet. Muut. Odotukset turpeelle ja lannoitteille

Kunta ja maakuntatalouden tietopalvelu Kuntamarkkinat

Jalojen lehtipuiden siemenhuolto

Metsäpuiden jalostus perustuu olemassa olevan

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

BioKas - Kierrätyspohjaiset kasvualustaratkaisut. Circwaste-seminaari Sanna Kukkonen

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

haluaa verkkolaskuja

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Metsäpuiden jalostus on varsin uutta toimintaa

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Ruusujuuren (Rhodiola rosea ) viljely. Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli

Kaupunkitilat 24/7 käyttöön -projekti KEINO-osaamiskeskustyöpaja

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Vipuvoimaa EU:sta Itä-Suomen metsäbiotalouteen

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

MATKARAPORTTI RUOTSI. SILVAForum -hankkeen opintomatka MUU RAPORTTI - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA 1 (7)

Rakennusjätteet Keski-Suomessa

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Natural Code Presentation

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Suunnitelmista käytäntöön Sipoon Seniorikeskuksen liikunta- ja aistipiha

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Yhteisöllinen älykasvihuone Loppuseminaari Hankkeen tavoitteet

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Mobiilisatama-hanke. Väliseminaari MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS. Turun yliopisto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA-ALAN VALINTAKOE

EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Comprehensive development of municipal service buildings (COMBI)

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Valtion taloushallintopäivä Anne Melanen Valtiokonttori. Kunta- ja maakuntatalouden tietopalvelu

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

SYNKRONOITU SUUNNITTELU

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen O-P Rissanen Digiarkeen neuvottelukunta

Transkriptio:

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman tutkijakokous 3.6. 2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen

EAKR-hanke Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa 2015-16 Rahoittajina Etelä-Savon maakuntaliitto, Luonnonvarakeskus, Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan Yrityspalvelut oy Yhteensä 536 200 euroa, maakunta 60%, kaupunki ja Yrityspalvelut 10%, Luke 30% Kolme tutkijaa: Saila Varis, FT, projektipäällikkö Frida Lappalainen, FM Mikko Tikkinen, MMM Hankkeen vastuututkija Tuija Aronen Laboratoriotiimi, aineistopalvelutiimi Yhteistyötahot: - Mikkelin ammattikorkeakoulu - Elektroniikan 3K-Tehdas - UPM Joroisten taimitarha - SweTree Technologies Ab - Metsänjalostusohjelma - Valoya Oy 2 Tuija Aronen

Menetelmänä siemenalkioiden monistus (kasvullisten alkioiden tuotanto = somaattinen embryogeneesi) Kasvullisen lisäyksen EAKR-hankkeessa 2011-14 kehitettiin laboratoriomittakaavassa toimiva kuusen solukkolisäysmenetelmä & julkaistiin siihen opaskirja Viljelmät aloitetaan pintasteriloiduista siemenalkioista, jotka ovat peräisin parhaiden puiden risteytyksistä

Menetelmänä siemenalkioiden monistus (kasvullisten alkioiden tuotanto = somaattinen embryogeneesi) Siemenalkiosta kasvamaan lähtenyttä embryogeenistä solukkoa voidaan monistaa rajattomasti

Menetelmänä siemenalkioiden monistus (kasvullisten alkioiden tuotanto = somaattinen embryogeneesi) Solukkoviljelyalustan kasvihormoneita vaihtamalla esialkiot saadaan kehittymään kypsiksi kasvullisiksi alkioiksi Kypsät alkiot idätetään solukkoviljelyalustalla ja koulitaan sirkkataimina kasvihuoneelle

Menetelmänä siemenalkioiden monistus (kasvullisten alkioiden tuotanto = somaattinen embryogeneesi) Kasvihuoneella solukkotaimet sopeutetaan normaaleihin kasvihuoneolosuhteisiin vähitellen Kasvihuone- ja taimitarhakasvatuksen jälkeen solukkotaimet ovat valmiita istutettavaksi

Massalisäystä varten käsityön määrää solukkotaimien tuotannossa on vähennettävä Tutkimus/jalostuslaboratorio * Viljelmien aloitus : käsityötä, OK * Viljelmien laboratoriotestaus: voidaan tehostaa * Viljelmien kryopreservointi: voidaan tehostaa Taimituotantolaboratorio * Viljelmien monistaminen bioreaktorit * Alkioiden kypsytys bioreaktorit * Alkioiden idätys bioreaktorit / minipotit & robotit * Alkioiden koulinta kasvihuoneelle robotit 24.6.2015 6/24 /201 5 7

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa 2015-16 Työpaketti I: Bioreaktorisovellukset viljelmien monistukseen ja alkiotuotantoon Työpaketti II: Solukkotaimien idätys-, koulinta- ja alkukasvatusolosuhteiden optimointi Työpaketti III: Solukkotaimien tuotannon pilotointi yhteistyökumppanien kanssa 8 Tuija Aronen

Bioreaktorien käyttöönotto ja testaus kuusen solukkotaimien tuotannossa I) Bioreaktorimallien vertailu - temporary immersion system PlantForm jatkokokeisiin, 48 kpl II) Bioreaktorien säädöt ja olosuhteiden optimointi - liuoksen määrä, pumppausväli - viljelmien kasvatusalusta III) Kasvatuskokeet - viljelmien monistus - alkioiden kypsytys - alkioiden idätys - vaiheet erikseen / yhtäjaksoisesti - valaistus (LEDit) RITA PlantForm SETIS 9 Tuija Aronen

Bioreaktorien käyttöönotto ja testaus kuusen solukkotaimien tuotannossa Ensimmäisiä tuloksia kasvatuskokeista viljelmät kasvavat bioreaktoreissa paremmin kuin kiinteällä alustalla petrimaljoilla bioreaktorissa kasvaneissa viljelmissä näyttää olevan enemmän hyvälaatuisia esialkioita kuin maljoilla kasvaneissa Esim. 14Pa1606 linja bioreaktorissa maljalla 10 Tuija Aronen

Alkioiden idätys minipoteissa Nyt: Kypsät alkiot siirretään käsin petrimaljoille / rasioihin. Itäneet solukkotaimet koulitaan käsin kasvihuoneelle.. Vitro-Tray Voisiko alkiot idättää pienissä geelipoteissa, jotka voi koneellisesti koulia turvepotteihin tai jopa suoraan turvepottien päällä olevissa geelitaskuissa? - Steriloitu idätysalusta puoliläpäisevän kalvon alla 11 Tuija Aronen

Solukkotaimien tuotannon pilotointi yhteistyökumppanien kanssa I) SweTree Technologies Abn (Ruotsi) kehittämän liuoskasvatuksen ja automaation testaaminen suomalaisilla linjoilla 2016 - alkioiden tuotanto, verrokkina maljakasvatus käsityönä - alkioiden automatisoitu lajittelu ja siirto idätykseen ( Fluidics teknologia) - idätys ja taimien alkukasvatus; verrokit Luken systeemissä Kuvat SweTree / Scan. J. For. Res. 2014 12 Tuija Aronen

Solukkotaimien tuotannon pilotointi yhteistyökumppanien kanssa II) Tutkimuslaboratorion tuottamien solukkotaimien koekasvatus UPM:n Joroisten taimitarhalla - 2015: pieni erä käsityönä tuotettuja solukkotaimia kesäkylvön yhteyteen - 2016: solukkotaimia sekä kevät- että kesäkylvöjen yhteyteen; käsityönä tehtyjen lisäksi bioreaktoreissa tuotettuja & minipoteissa idätettyjä alkioita? 13 Tuija Aronen

Yhteenvetoa.. hankkeen tuloksena Tietotaitoa massalisäysteknologioista ja tuotannon automatisoinnin mahdollisuuksista: - bioreaktorien toimivuus & tehokkuus? - alkioiden idätys konekoulintaan sopivissa geelitaskuissa / minipoteissa? Miten hyvin tämänhetkinen kaupallinen massalisäysteknologia (SweTree:n Fluidics) toimii kuusella? Onnistuuko solukkotaimien kasvatus tavanomaisen metsätaimituotannon ohessa / menetelmillä, pitääkö olosuhteita säätää ja miten paljon? 14 Tuija Aronen

KIITOS! 15 Tuija Aronen