Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
|
|
- Merja Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (14) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Metsäntutkimuslaitos Organisaatiotyyppi Tutkimuslaitos Jakeluosoite Finlandiantie 18 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi HEISKA SEIJA SUSANNE Yhteyshenkilön sähköpostiosoite susanne.heiska@metla.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Punkaharju BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa projektipäällikkö, tutkija Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa Alkamispäivämäärä Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Päättymispäivämäärä Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
2 2 (14) Kasvullisella lisäyksellä voidaan tuottaa ominaisuuksiltaan tunnettua ja tasalaatuista taimiaineistoa erilaisiin metsäbiomassan käyttötarkoituksiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuusen alkiomonistukseen (somaattinen embryogeneesi, SE) perustuvan teknologian kustannustehokkuutta tuotannon eri vaiheissa, sekä pilotoida SE-taimien kasvatusta yhdessä alan yritysten kanssa. Hankkeessa kuusen solukkolinjoja tuottavan tutkimuslaboratorion tehokkuutta parannetaan mm. LED-teknologiaan perustuvan valaisun, bioreaktorisovellusten ja suurien linjamäärien käsittelyn mahdollistavan tietokanta- ja tunnistejärjestelmien avulla. Näin saadaan entistä suurempi määrä laboratoriotestattuja linjoja kenttätestaukseen, mikä on tärkeää korkealaatuisen ja perinnöllisesti monimuotoisen metsänviljelyaineiston saamiseksi. Kenttätestausta puolestaan nopeutetaan integroimalla solukkotaimituotanto- ja pistokasteknologioita. Samalla selvitetään, voidaanko integroinnilla myös tehostaa metsänjalostuksen etenemistä. Solukkotaimien tuotantoketjut voitaisiin rakentaa eri toimijoiden älykkään erikoistumisen ja kumppanuuden mallilla. Hankkeessa selvitetään, kuinka solukkotaimien kasvatus onnistuu tavanomaiseen taimituotantoon tarkoitetulla, modernilla taimitarhalla ja toisaalta Ruotsissa kehitetyn bioreaktoreissa liuoskasvatuksessa tapahtuvan massamonistuksen toimivuutta. Hankkeen tuloksena käsityön määrää solukkotaimien tuotanto- ja testauproseissa voidaan vähentää, ja siten parantaa kustannus- ja energiatehokkutta. Hankkeen tuloksena roolijako tutkimuksen ja kaupallisen massatuotannon välillä selkenee, ja toimijat voivat arvioida erikoistumis- ja kumppanuusmahdollisuuksia. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Vegetative propagation of spruce - towards future plant production 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Vegetative propagation enables the production of uniform forest regeneration material of high quality and with known characteristics for different end uses. The aim of the project is to improve cost efficiency of vegetative propagation of Norway spruce based on somatic embryogenesis at different stages of the process. In addition, mass propagation of spruce emblings is piloted in collaboration with forest and biotech companies. In the project the efficiency of the research laboratory that is specialised in the production of embryogenic spruce lines is improved. This is achieved by applying new lightning based on LED technology, bioreactors in tissue culture,and by developing system for sample identification and data handling allowing big numbers of embryogenic lines. The goal is to produce more embryogenic lines tested in laboratory for their embryo production capacity for field testing, in order to ensure genetic diversity of forest regeneration materials to be selected following field testing. At the same time, field testing process is fastened by integrating somatic embryogenesis with cutting technology. This approach could also enhance progress of tree breeding program, and this is evaluated in the project. Commercial mass production of vegetatively propagated spruces could be realised in partnership in which one partner is specialised in embling production in laboratory and others in greenhouse and nursery cultivation. Potentials for this kind of specialised partnerships are evaluated in the project by piloting the mass propagation of spruce emblings with companies specialised either in production of forest regeneration materials or in lab propagation using bioreactors. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Biotalouden uudet innovaatiot asettavat puuraaka-aineen laadulle ja riittävyydelle kasvavia vaatimuksia. Puun kasvuja laatuominaisuuksien nopeampaan jalostamiseen sekä metsänjalostuksen hyötyjen nopeampaan siirtämiseen käytännön metsänviljelyyn haetaan ratkaisua havupuiden kasvullisesta lisäyksestä, joka perustuu alkiomonistukseen eli somaattiseen embryogeneesiin (SE). Vuosina toteutetussa "Kasvullinen lisäys - osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi" EAKR-hankkeessa on kehitetty menetelmät, joilla voidaan tuottaa kuusen solukkotaimia laboratoriomittakaavassa ympärivuotisesti. Hankkeessa on kehitetty laboratoriotestausmenetelmä, jolla voidaan valita monistuskapasiteetiltaan parhaat linjat kenttätestattaviksi. Laki metsänviljelyaineiston kaupasta edellyttää solukkoviljelymenetelmin tuotettujen
3 3 (14) klooniyhdistelmien kenttätestausta ja rekisteröintiä, ennen kuin taimia voidaan käyttää kaupallisesti. Jotta uudet menetelmät ja niillä tuotettu huippuluokan metsänviljelyaineisto saataisiin käytäntöön, olisi sekä laboratoriossa että kentällä tehtävää testaustoimintaa kehitettävä ja nopeutettava. Aiemmassa hankeessa tehdyn menetelmäkehitystyön edetessä solukkolinjojen määrän merkitys on tullut vahvasti esiin. Jotta kenttätesteihin saadaan käytännön metsänviljelyn kannalta riittävä määrä linjoja, on tutkimuslaboratoriossa pystyttävä tuottamaan selvästi enemmän uusia linjoja, kuin menetelmäkehitysvaiheessa on ollut mahdollista. Samanaikaisesti tuotannossa olevan linjamäärän kasvattaminen edellyttää uudentyyppisen älykkään toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa linjatestauksessa tuotettavan tiedon hallintaan. Tähän etsitään ratkaisuja moderneista tietokantaratkaisuista ja uudesta tunnisteteknologiasta. Linjamäärän kasvaessa myös työketjujen kustannus- ja energiatehokkuutta on tehostettava. Tähän on haettu ratkaisua vuonna 2014 toteutetussa "Valoa viljelmille" -EAKR pilottihankkeessa, jossa on testattu LED-valaistuksen soveltuvuutta kuusen solukkoviljelyyn. Hankkeen tulokset osoittivat LED-tekniikan käytön mahdolliseksi. Ledien käyttöönotolla voitaisiin tehostaa kasvatuksen energiatehokkuutta, mutta optimaalisen valo-ohjelman kehittäminen laboratorio-olosuhteisiin vaatii vielä useampivuotista testausta sekä laajempaa LED-valaisinjärjestelmää, joka soveltuu käytettäväksi myös bioreaktoreiden kanssa. Kenttätestauksen nopeuttaminen voisi olla mahdollista yhdistämällä solukkoviljely- sekä pistokasteknologiaa uudella tavalla ja integroimalla kuusen solukkolinjojen testaus kansallisen jalostusohjelman kandidaattitestauksen käytäntöihin. Teknologioiden yhdistäminen voisi myös mahdollistaa sen,että kuusen jalostuksessa siirryttäisiin ainakin osin jalostusaineistojen tuottamiseen alkiomonistusta hyödyntäen, jolloin samoista risteytyksistä voitaisiin tuottaa niin kasvullisesti lisättävä metsänviljelyaineisto kuin genotyypit seuraavan polven jalostuspopulaatioonkin. Toinen ilmeinen mahdollisuus työketjujen tehostamiseen olisi käsityövaltaisten työvaiheiden automatisointi. Aiemmassa hankkeessa on selvinnyt, että Ruotsi on edelläkävijä kuusen solukkoviljelyn automatisoinnissa. Ruotsalaisten kehittämän teknologian hyödyntäminen voisi viedä suomalaista menetelmäkehitystä nopeasti eteenpäin. Tätä ajatellen tulisi testata meillä kehitettyjen solukkolinjojen menestys ruotsalaisten bioreaktoreissa toteutettavassa liuosviljelysysteemissä ja automatisoiduissa alkionpoiminnassa. Testaus voitaisiin tehdä palvelunostona. Jatkoa ajatellen olisi myös kehitettävä Punkaharjun solukkoviljelylaboratorioon testausmenetelmä, jolla voidaan valita linjat massamonistukseen liuosviljelysysteemissä. Nopea eteneminen uudella alueella edellyttää jo olemassa olevan kotimaisen ja kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä jotta voidaan välttyä päällekkäiseltä tekemiseltä. Työnjakoa eri toimijoiden välillä olisi selkiytettävä. Aiemmin toteutetussa hankkeessa on pohdittu vaihtoehtoja eri toimijoiden rooleiksi solukkotaimen kasvatusketjussa. Jonkun toimijan erikoistuminen laboratoriokasvatusvaiheisiin on nähty hyvänä ajatuksena eri asiantuntijaryhmissä. Ennen kuin laboratoriotaimen kasvatukseen kannattaa ryhtyä, on sen jatkokasvatettavuus tavanomaisella taimistolla selvitettävä. Tämä voitaisiin selvittää pilotissa, jossa Punkaharjun solukkoviljelylaboratoriossa tuotettaisiin testierä laboratoriotaimia kasvatettavaksi metsätaimia tuottavan yhteistyökumppanin tiloissa. Kuten edeltä ilmenee, hankkeen suunnittelu pohjautuu vahvasti aiempien EAKR-hankkeiden tuloksiin. Lisäksi hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty alan kansainvälistä tiedonvaihtoa, erityisesti Ruotsissa Uppsalassa toukokuussa 2014 pidettyä AdapCAR-kokousta "Somatic embryogenesis for future forestry - capturing the genetic gains from the breeding program and securing elite plant deployment for production and climate adaptability; status, implementation and expected results";ks. jossa hakijoilla oli mahdollisuus keskustella kuusen solukkotaimien tuotannon kehittämisestä pohjoismaisten alan tutkijoiden,viranomaistahojen ja metsätaimituottajien ja metsäteollisuuden edustajien kanssa. Hankkeen sisältöjä on käyty läpi myös kansallisen Metsänjalostusohjelman, Eviran, ja edeltävien EAKR-hankkeiden ohjausryhmien asiantuntijoiden kanssa, sekä keskusteluissa Metlan johdon kanssa strategisista linjauksista keskeisiksi
4 4 (14) tutkimuskohteiksi. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Vaikuttavuustavoitteet kauempana tulevaisuudessa: Tavoitteena on saada metsänjalostuksen hyödyt entistä nopeammin käytäntöön edistämällä kuusen solukkoviljelymentelmien ja solukkotaimien käyttöönottoa. Tämä luo tulevaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa puiden laatuominaisuuksiin ja paremmat työkalut säädellä metsäpuiden geneettistä monimuotoisuutta, mikä tukee metsäbiomassoista saatavan raaka-aineen tuotantoa biotalouden tarpeisiin. Tulostavoitteet hankkeen aikana: Tavoitteena on, että hankkeessa kehitettyjen uusien toimintatapojen ja teknologisten innovaatioiden avulla saadaan samalla käsityöllä useampia solukkolinjoja testattua laboratoriossa lyhyemmässä ajassa ilman että riski linjojen testauksessa syntyvästä tiedosta häviää tai korruptoituu. Tavoitteena on, että uusista risteytyksistä saadaan suurempi määrä linjoja viranomaisten edellyttämään kenttätestaukseen entistä nopeammmin. Samalla tavoitteena on selvittää, voidaanko myös osa kansallisen metsänjalostusohjelman uusista kuusiaineistoista tuottaa solukkolisäystä hyödyntäen. Tavoitteiden toteutumista voidaan mitata hankkeen aikana mm. tuotettujen linjojen määrillä, testaukseen menneiden taimien määrillä ja eri laboratoriokasvatuksen työvaiheissa aikaansaaduilla onnistumisprosenteilla. Tavoitteena on myös vertailla solukkotaimituotannon onnistumista eri menetelmillä ja eri toimijoiden tuotantoympäristössä. Indikaattoreina voidaan käyttää eri vaiheisiin käytettyä työmenekkiä ja aikaan saatuja taimia, linjoja tai testiuloksia. Saatu testaus- ja arviointitieto mahdollistaa alueellisten, kansallisten ja kv-toimijoiden älykkään erikoistumisen mittavan prosessin eri vaiheisiin. Hankkeen aikana ( ) saadaan peruskäsitys uusilla, käyttöönotettavilla teknologioilla (LED-valaisuratkaisu, bioreaktorit) saavutetuista solukkolinjojen kasvatustuloksista tuotannon eri vaiheissa (tutkimuslaboratoriossa tapahtuvassa monistuksessa, alkioiden kypsytyksessä, alkioiden idätyksessä): testattujen linjojen lkm ja tuotettujen alkioiden määrä ja itävyys). Indikaattorit teknologioiden avulla tuotettujen taimien menestyminen kasvihuone- ja taimitarhakasvatuksessa ovat saatavissa 2017 lähtien. Samoin indikaattorit massatuotantopilottien taimierien jatkokasvusta ja menestymisestä saadaan 2017 lähtien. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeen toimenpiteillä tehostetaan ensisijaisesti kuusen huippuluokan metsänviljelyaineistosta saatujen solukkoviljelylinjojen tuotantoprosessia tutkimus- ja testauslaboratoriossa. Toiminnalla tähdätään vaikutuksiin, jotka ulottuvat pitkälle tutkimuslaboratorion ulkopuolelle ja laajaan kohderyhmään. Laboratoriomenetelmien kustannustehokkuuden parantaminen ja järkiperäistäminen on edellytys sille, että voidaan tuottaa käytännön metsänviljelyn kannalta riittävä määrä linjoja testattavaksi ja kaupallisen taimituotannon käyttöön. Lisäarvo pidemmällä tulevaisuudessa: -Uusien menetelmien käyttöönotto mahdollistaa entistä parempilaatuisen taimiaineiston tuottamisen metsänviljelyyn siemenviljelysten ongelmista, kuusen kukkimisen epäsäännöllisyydestä ja siemensatoa pilaavien tuholaisten esiintymisestä riippumatta. -Uusin menetelmin tuotetut taimet luovat tuottajille kilpailuedun heidän voidessaan tarjota asiakkailleen laadukkaampia taimia huolimatta siementilanteen epävarmuudesta. Uudet tuotantomenetelmät mahdollistavat myös ympärivuotisen taimituotannon tuoden resurssisuunnitteluun uusia mahdollisuuksia. -Metsäpuiden laatu- ja kestävyysominaisuuksien tutkimus nopeutuu ja halutut ominaisuudet saadaan viljelyyn entistä nopeammalla kierrolla Uudet toimintatavat, jotka halutaan saada aikaiseksi hankkeen aikana tai lähitulevaisuudessa: -tutkimuslaboratoriossa tehtävä kuusen solukkolinjojen tuotantoa ja testausta tehostetaan korvaamalla
5 5 (14) loisteputkivalaistus energiatehokkaimmilla LEDeillä, jolloin myös tilantarve kasvatushuoneessa vähenee. -Virheherkkä paperituloste- ja Excel-pohjainen näytekirjanpito korvataan uudella tietokantapohjaisella tiedonhallintajärjestelmällä ja modernisoidaan tunnisteiden käyttö. -Laboratoriotaimen kasvatusketjun eri vaiheisiin kehitetään vähemmän käsityövaltaisia vaihtoehtoja, kuten bioreaktoripohjaisia vaihtoehtoja, etsitään vaihtoehtoja erikoistua ja tehdä osa työvaiheista perustuen uusiin yhteistyöja kumppanuusrakenteisiin -Kuusen jalostusta nopeutetaan ja tehostetaan kokeilemalla solukkotaimien kasvattamista pistokasemoiksi ja integroimalla solukkotaimiaineisto jalostusohjelman kanditestaukseen 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? -Taimituottajat, metsätaimitarhat, siementuottajat -Taimituotannon valvonta, viranomaistoiminta -Metsäntutkimus ja metsänjalostus -Kasvihuoneteknologian suunnittelu- ja valmistus 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? -Metsänomistajat, metsänviljely -Viherrakentaminen ja -suunnittelu, kuluttajat -Metsä- ja luonnonvara-alan ammatillinen sekä täydennyskoulutus -Puunjalostusteollisuus, puurakentaminen -Materiaali- ja puututkimus 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeessa tehtävät konkreettiset toimenpiteet ja niiden aikataulutus on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa hankkeen etenemissuunnitelmassa, jota tarkistetaan tarvittaessa ohjausryhmän toimesta. Metla/Luke toteuttaa hanketta yhteistyössä MAMKin, Elektroniikan 3K-tehtaan ja UPM:n Joroisten taimitarhan kanssa. Yhteistyökumppanien roolia hankkeessa on kuvattu tarkemmin hakemuksen liitteessä "Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa; Yhteistyökumppanien roolit hankkeessa". Rahoittajan linjausten mukaisesti hankkeelle haetaan rahoitusta 2-vuotisena. Hankkeen toimenpiteille on kuitenkin suunnitelu jatko, josta tässä esitetään lähitulevaisuuden eli myös 3. vuoden suunnitelma. Kuusen biologiasta ja toiminnan luonteesta johtuen 2-vuotisessa hankkeessa ehditään saada osassa toimenpiteitä vasta alustavat tai suuntaa-antavat tulokset. Kuusen solukkolinjojen tuotannon tehostamiseksi tutkimuslaboratoriossa käyttöönotettavien uusien teknologioiden (LED-valaistusratkaisu, bioreaktorit) optimointi käyttötarkoitukseensa SE-tuotantoprosessin kaikissa eri vaiheissa vie enemmän aikaa kuin mihin 2-vuotisessa hankkeessa on mahdollista, joskin niiden käyttöönotto ja testaus osassa prosessia on mahdollista 2v-hankkeen aikana. Samoin massatuotantopiloteissa tuotettujen taimien jatkokasvatus ja menestymisen seuranta ajoittuu vasta 2-vuotisen hankkeen jälkeen, joten siltä osin tulokset varmentuvat myöhemmin. WP1: Suomeen tarkoitettujen SE-linjojen testaus- ja säilytyslaboratorion tehokkuuden parantaminen ja tuki massamonistukselle *2015: - Alkuvuodesta tehdään hankkeen tarvitsemat rekrytoinnit ja valmistellaan julkiset hankinnat, tärkeimpänä testiluokan bioreaktorit solukkolinjojen laboratoriotestaukseen. Hankinnan toteuduttua aloitetaan bioreaktorin käyttöönotto tuotetun lisäysmateriaalin avulla. - Määritellään kasvatusketjun valaisujärjestelmän vaatimukset ja tehdään LED-valaisujärjestelmän suunnittelu- ja
6 6 (14) valmistustyöt. - Määritellään tarpeet näytetietojen kirjanpitojärjestelmälle, luodaan tietomalli, joka kattaa solukkolinjojen kasvatuksen ja kryopreservoinninn. Suunnitellaan ja toteutetaan tietokanta ja sen käyttöliittymä, ratkaistaan näytteiden identifiointi, kehitetään siihen tunnistejärjestelmä. Luodaan testitietokanta konvertoimalla vanhaa aineistoa, aloitetaan järjestelmän käyttöönotto vuoden lopulla. - Kuusen kukkiessa tehdään uudet risteytykset ja tuotetaan uudesta aineistosta linjat hankkeen toteutusta varten. Loppuvuodesta testataan linjojen kryopreservoittavuus ja alkiontuottokyky. Jos risteytyksiä ei voida tehdä, tuotetaan hankkeeseen aineistoa edellisessä vanhoista, kryopreservoiduista linjoista. *2016: - Aloitetaan bioreaktorien testaus solukkolinjojen laboratoriovalinnassa - LED-valaistuksen testaus ja käyttöönotto, kiinteistön muutostyöt kasvatusolojen parantamiseksi sekä LEDjärjestelmän integrointi kasvatusketjuun tehdään alkuvuodesta. Loppuvuodesta mitataan kustannustehokkuutta ja vertaillaan uusia työtapoja tavanomaiseen kasvatusketjuun solukkotaimien tuotannon eri vaiheissa (linjojen aloitus, monistus, alkioiden kypsytys ja idätys). - Jatketaan näytetietokannan ja tunnistejärjestelmän käyttöönottoa, suunnitellaan ja toteutetaan mahdolliset muutostyöt käyttökokemusten pohjalta. Järjestelmän dokumentaatio ja käyttöohje valmistuvat. - Kuusen kukkiessa tehdään uudet risteytykset ja aloitukset hankkeen toteuttamiseksi (mm. LED-valaisun käyttö tässä vaiheessa, uusien linjojen kirjanpito tietokannan ja tunnistejärjestelmän avulla). Loppuvuodesta testataan tuotettujen linjojen kryopreservoitavuus ja alkiontuottokyky - Kootaan tulokset ja käyttökokemukset uusista teknologioista (LED-valaistus, bioreaktorien käyttö, tietokanta ja tunnistejärjestelmä), suunnitellaan jatko niiden pohjalta *2017: - jatketaan bioreaktorien ja LED-valaistuksen optimointia solukkotaimien tuotannon eri vaiheissa - Viimeistellään tulokset työketjujen kustannusvertailuista ja järkiperäistetään käytännöt. Tarvittaessa (eli jos kuusi ei ole kukkinut edellisinä vuosina) voidaan vielä tehdä uusia solukkolinjojen aloituksia, jotta pystytään testaamaan uusien teknologioiden soveltuvuutta solukkotaimituotannon alkuvaiheeseen - muut vaiheet on mahdollista testata myös kryopreservoidulla aineistolla. Työnjako: Risteytykset tehdään Metlan/Luken toimesta, yhteistyössä Metsänjalostusohjelman kanssa. Kuusen solukkolinjojen tuottaminen, testaus laboratoriossa ja testitaimien kasvatus tehdään Metlan/Luken Punkaharjun toimipaikassa. LED-valaisulaitteiston vaatimukset määritellään yhteistyössä 3K-Tehtaan hankkeen kanssa. 3K vastaa LED-järjestelmän suunnittelusta ja valmistuksesta oman hankkeensa puitteissa, Metlan hanke hankkii tarvikkeet valaisinjärjestelmä prototyypin valmistamiseen. Käyttöönotto tehdään yhteistyössä. Metlan ja 3K-tehtaan hankkeet tekevät yhteistyötä ja yhdistävät osaamistaan ja asiantuntijuuttaan, mutta hankkeiden välillä ei ole rahaliikennettä. Mahdolliset kiinteistön muuntotyöt tehdään ostopalveluna. Näytetietokannan ja tunnistejärjestelmän suunnittelee ja tuottaa MAMKIn ohjauksessa toimiva Metlaan palkattava opinnäytetyöntekijä, sen tarpeiden määrittelyyn ja testaukseen osallistuu projektipäällikkö ja muu hankehenkilöstö. Tietokantaa suunniteltaessa huomioidaan mahdolliset ulkoiset integraatiot esim. Metsägeneettiseen rekisteriin. WP2: SE-taimien kenttätestauksen tehostaminen ja integraatio Metsänjalostuksen kanditestaukseen *2015: - Kuvataan uusi strategia, jolla solukkolinjojen testaus ja metsänjalostuksen kanditestaus voitaisiin yhdistää nykyisen erillistestauksen sijaan, laaditaan testaussuunnitelma. Selvitetään testausstrategian hyväksyttävyys viranomaisten (Evira) näkökulmasta. - Kuusen kukkiessa tuotetaan (ja kryopreservoidaan) uudet linjat, aloitetaan niistä ensimmäisten suoraan
7 7 (14) pistokasemoiksi tarkoitetttujen solukkotaimien kasvatus alkioiden tuottamisella - Aloitetaan solukkotaimi- ja pistokesteknologioiden yhdistämistä käyttäen pistokasemoina aiemmassa EAKRhankkeessa tuotettuja solukkotaimia. Tehdään pistokkaidenleikkaus ja juurrutus kevättalvella /keväällä, seurataan juurtumista ja pistokkaiden kasvua. *2016: - Jatketaan pistokastuotannon testaamista vanhalla sollukotaimiaineistolla, jatketaan uuden aineiston kasvattamista. - Arvioidaan kenttätesteihin tarvittavien taimien määrää ja tuotantokustannuksia, sekä eri-ikäisten solukkotaimien käyttökelpoisuutta pistokasemoina, tehdään alustava arvio solukkolisäyksen ja pistokasteknologian integraation sovellusmahdollisuuksista - Perustetaan ensimmäiset kenttäkokeet 2015 juurrutetuilla pistokkailla joko syys-istutuksena 2016 tai keväällä 2017 * : - Saadaan vuoden 2015 risteytyksistä ensimmäiset pistokasemot. Niistä otetaan pistokkaat loppuvuodesta 2017, jotta pistokkaat voidaan pistää osana jalostusohjelman kanditestausta viranomasitoimintana kevättalvella näin ensimmäinen sykli suoraan pistokasemoiksi kasvatettujen solukkotaimien ja niistä juurrutettujen pistokkasta saadaan valmiiksi. - Verrataan solukkotaimien tuotannon ja pistokastestauksen integraatiota jalostuksen nykyisiin testikäytäntöihin. Tehdään arvio jalostuksen työketjujen nopeutumisesta uusilla työtavoilla, sekä suunnitelma siitä, kuinka jatketaan. Työnjako: Aineiston tuotanto ja testaus tehdään Metlassa/Lukessa yhteistyössä Metsänjalostusohjelman kanssa. Tiedonvaihtoa ja yhteissuunnittelua tehdään Eviran kanssa WP3: SE-taimien kasvatuksen pilotointi kumppanien tiloissa *2015: - Tuotetaan Punkaharjulla koulintavalmiit taimet (idätetyt alkiot) UPM:n taimitarhalla toteutettavaa pilottikasvatusta varten. - Toimitetaan taimet UPM:lle, joka vastaa niiden kasvatuksesta omissa tuotantotiloissaan. Pilotin onnistumista arvioidaan loppuvuodesta. - Valitaan solukkolinjat SweTreen solukkotaimien tuotantopilottiin *2016: - Tuotetaan uudet solukkotaimet ja toistetaan taimien kasvatuspilotti UPM:llä huomioiden ensimmäisen pilotin tulokset ja siinä mahdollisesti esille tulleet ongelmat - Mikäli ensimmäinen UMP-pilotti on tuottanut onnistuneita taimia, voidaan ne istuttaa maastoon joko 2016 tai Taimien menestymistä seurataan. - valitut solukkolinjat monistetaan ja toimitetaan SweTreelle, joka testaa niiden massamonistusta ja alkiontuotantoa omassa bioreaktoreissa tapahtuvassa liuoskasvatussysteemissään - Molempien pilottien onnistumista arvioidaan loppuvuodesta *2017: - UPM:n jatkokasvattamien solukkotaimien istutus maastoon ja seuranta, SweTreen tuottamien taimien jatkokasvauts ja seuranta - Pilottien lopullinen arviointi, mahdollisten kehittämistarpeiden määrittely ja päätelmät eri toimijoiden välisen erikoistumisen ja kumppanuuden mahdollisuuksista solukkotaimien tuotantoketjussa Roolit: Metla tuottaa aineistot, UPM testaa solukkotaimien jatkokasvatusta omalla kustannuksellaan, ja toimittaa tietoa
8 8 (14) Metlaan onnistumisesta. SwetTreen testi- ja monistuspalvelu ostetaan. SweTree Technologies on alan tuotantoteknolgian johtava kehittäjä Euroopassa, ja ainoa yritys, joka tarjoaa ko. palveluja. Viestintä: Hanke viestii aktiivisesti, viestintä suunnataan sekä kotimaisille ammattilaisille, että kv-tiedeyhteisölle. Viestinnässä hyödynnetään eri kanavia (esim. käytännön toimijoille ja tiedeyhteisölle tarkoitetut artikkelit ja esitykset, tietotaulut ja mahd. videot, mediahaastattelut, henkilökohtainen neuvonta, seminaarit ja asiantuntijapalaverit) ja myös hankkeiden välistä yhteistyötä mm. välittämällä hankkeen sisältöjä ja tuloksia Itä-Suomen yliopiston kehittämän Openmetsa-nettiportaalin kautta. Viestinnässä noudatetaan rahoittajan ohjeita ja määräyksiä sekä Luken tulevaa viestintästrategiaa. Projektipäällikkö valmistelee hankkeen alussa viestintäsuunnitelman, joka käsitelllään ohjausryhmän järjestäytymiskokouksessa. Arviointi: Hankkeen sisältöä ja toteutusta arvioidaan säännöllisesti ohjausryhmän toimesta, ohjausryhmän kokouksissa, joita pidetään vähintään 2 kertaa vuodessa. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuloksia ja niiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia on kuvattu tarkemmin sekä koko hankkeen osalta että toimenpidekokonaisuuksittain hakemuksen liitteenä olevassa vaikutusketju-muodossa esitetyssä hankesuunnitelmassa. Hankkeen konkreettisina tuotoksina syntyy laboratoriokasvatettavuudeltaan testattuja ja kryopreservoituna säilytettäviä kuusen solukkolinjoja vuosien risteytyksistä (kuusen kukkiessa). Lisäksi saadaan solukkotaimista kasvatetut pistokasemot, joilla voidaan aloittaa genotyyppien testauksen integraatio metsänjalostusohjelmaan. Hankkeessa tuotetaan myös kirjanpito- ja seurantamenetelmä (tietokanta ja tunnistejärjestelmä) linjojen käsittelyyn, erityisesti kryopreservointiin, ja rakennetaan prototyyppi kuusen solukkoviljelmien LED-valaisujärjestelmästä. Ennen kaikkea, hankkeen tuotoksena syntyy tutkimus,- testaus- ja vertailutuloksia eri tavoista toteuttaa solukkotaimien tuotantoketjun työvaiheet Metlan, yhteistyökumppanien ja ostopalveluntuottajien menetelmillä. Hankkeen tuloksena käsityön määrää solukkotaimien tuotannossa voidaan vähentää, sekä toiminnan kustannus- ja energiatehokkuutta parantaa. Linjojen valinta- ja testausprosessi tehostuu ja nopeutuu, uuden kirjanpito- ja seurantamenetelmän käyttöönotto mahdollistaa volyymin kasvattamisen ilman että riski testausprosessissa syntyvän tiedon korruptoitumisesta kasvaa. Roolijako tutkimuksen ja kaupallisen massatuotannon välillä selkenee, mukana olevien toimijoiden on mahdollista erikoistua. Metlan Punkaharjun toimipaikassa oleva havupuiden solukkoviljelyosaaminen on arvostettua kv-tasoa ja mahdollistaa profiloitumisen. Hankkeessa saadut tulokset vaikuttavat siten, että solukkoviljellyt huippuluokan puut saadaan nopeammin käytännön metsänviljelyyn ja metsänjalostus nopeutuu testausprosessin sujuvoitumisen vaikutuksesta. Tätä kautta on entistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa puiden perimään ja perinnölliseen monimuotoisuuteen, sekä paremmat mahdollisuudet tuottaa laatuominaisuuksiltaan halutunlaista puuta biotalouden kasvaviin tarpeisiin. Syntynyt kv- ja kansallinen yhteistyö sekä uudet osaamisrakenteet mahdollistavat nopean kehityksen solukkotaimien tuotantoketjussa ja suomalaisen solukkoviljelytutkimuksen soveltaminen käytäntöön saavuttaa kv-kärkeä. Metlan /Luken havupuiden solukkoviljelytutkimus on houkuttava yhteistyökumppani kansallisesti ja kansainvälisesti. Modernit tiedonhallintamenetelmät ja kirjanpito lisäävät mahdollisuuksia linjojen testauksessa syntyvän tiedon globaaliin hyödyntämiseen tulevaisuudessa teollisen Internetin tms innovaatioiden kautta 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen?
9 9 (14) Hankkeen toteutuksessa käytetään osin Metlan / Luonnonvarakeskuksen vakituista, toimenkuviltaan projekti- ja kehitystehtäviin erikoistunutta henkilöstöä, jotka hyödyntävät hankkeessa kehitettyä osaamista työssään hankkeen päättymisen jälkeenkin. Hankkeen sisäisessä viestinnässä painotetaan tulosten juurruttamista hankkeen ja Metlan /Luken muun toiminnan rajapinnassa koko hankkeen toiminnan ajan. Välituloksia ja hankkeen tuotoksia käsitellään asiantuntijaryhmissä hankkeen rajapinnasssa koko toteutuksen ajan, jolloin määräaikaisen hankehenkilöstön osaaminen saadaan jäämään toteuttajaorganisaatioihin hankkeen jälkeenkin. Hankkeen aikana selvitetään mahdollisuuksia liittää solukkolinjojen tuotanto- ja testaustoiminta osaksi metsänjalostusohjelman viranomaistoimintaa. Samalla selvitetään myös, voidaanko joillekin toimintakokonaisuuksille saada budjettirahoitus. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? -Metlan johdon hyväksymä rahanhakulupa, jossa Metla sitoutuu hankkeentoteutukseen ja omarahoitusosuuden järjestämiseen -Yhteistyösopimus kumppanien kanssa, sopimus kuntarahoituksesta 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? -Samaan tarkoitukseen ei ole haettu rahoitusta muilta rahoittajilta 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hanke liittyy Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n Elektroniikan 3K-tehtaan hankehakemukseen n:o Tarkoitus on valmistaa hankkeiden yhteistyönä, molempien asiantuntijuutta hyödyntäen LED-valaisujärjestelmän prototyyppi Punkaharjun solukkoviljelylaboratorioon. Hankkeiden välillä ei ole rahaliikennettä.
10 10 (14) Lisäksi hankkeen viestinnässä ja sisältöjen esitelyssä on tarkoitus hyödyntää Openmetsä-portaalia, jonka jatkokehittämiseen Itä-Suomen yliopisto on tehnyt hankehakemuksen n:o Hanketta edeltää kaksi Metlan Punkaharjun toimipaikassa toteutettua RR-hanketta A31652 ja A32819, joita Etelä- Savon maakuntaliitto on rahoittanut EAKR-rahastosta ohjelmakaudella Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hankkeen toteutusaikana ei ole käynnissä muista rahoituslähteistä rahoitettuja hankkeita, jotka tukisivat samaa tarkoitusta 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Maakunnat Etelä-Savo Seutukunnat Savonlinnan, Pieksämäen Kunnat Savonlinna, Joroinen Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Finlandiantie 18 Postinumero Postitoimipaikka Punkaharju 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Metlan / Luken Punkaharjun toimipaikka on tutkimusprofiilissaan erikoistunut metsäpuiden genetiikkaan ja jalostukseen, yhtenä erityisosaamisen alueenaan metsäpuiden biotekniikka. Toimipaikassa on hyviin varustellut solukkoviljelyn ja kryopreservaation erikoislaboratoriot, kooltaan 434m2, sekä solukkotaimien kasvatukseen soveltuvat kasvihuoneet. Toimipaikan kasvullisen lisäyksenja kryopreservaation tiloja ja laitteistoja on jatkuvasti kehitetty, ja ne palvelevat myös kansainvälisenä tutkimusinfrastruktuurina, johon EU7PO -verkosto Trees4Future rahoittaa kvtutkijavierailuja (ks. Punkaharjun laboratorion esimiehenä ja biotekniikka-tutkimusryhmän vetäjänä toimii erikoistutkija, dos. Tuija Aronen, joka on myös tämän hankkeen vastuullinen johtaja. Hänellä on 23 vuoden kokemus metsäpuiden biotekniikkatutkimuksesta, ml. solukkoliäsys ja kryopreservaatio. Hankkeen projektipäälliköksi on suunniteltu FT Saila Varis, joka on toiminut edeltävissä EAKR-hankkeissa ja tutkijana ja joka hallitsee kuusen solukkoviljelytekniikan Suomessa parhaiten tällä hetkellä. Hakija on tuloksellisesti toteuttanut kaksi EAKR-hanketta (A31652 ja A32819) tämän hakemuksen aihealueelta. Tässä hakemuksessa yhteistyökumppaneina olevat toimijat ovat myös omalla alallaan kokeneita ja omaavat syvällistä asiantuntemusta. LED-valaisujärjestelmän kehittämisessä tehdään yhteistyötä 3K-Tehtaan hankkeen kanssa, jolla on elektroniikka-alan asiantuntijuus ja joka on mm. aiemmin toteuttanut hankkeessa A32819 kilpailutetut säädettävät LED-pilottitutkimusvalot Metlan tarpeisiin. MAMK:n tuki näytteiden kirjanpidossa tarvittavan tietokannan ja tunnistejärjestelmän kehittämiseen perustuu laitoksen tiedonhallintaan liittyvissä hankkeissa syntyneeseen osaamiseen. UPM:n Joroisten taimitarhalla puolestaan on 35 vuoden kokemus metsätaimien tuotannosta, 20 milj. taimen vuosituotantoolyymi, ja käytössään moderni taimitarhatekniikka. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään
11 11 (14) ostopalveluna Euroopan johtavan solukkotaimien massatuotantoteknologian kehittäjän, SweTree Technologies Ab:n osaamista Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Kuusen biologia: ei kukintaa joka vuosi, jolloin uusien solukkolinjojen aloittaminen ei onnistu Luonnonvarakeskuksen aloittaessa 2015 alussa laitoksen hallinto ja organisaatio eivät vielä toimi suunnitellusti, ja hankkeen perustaminen, rekrytoinnit tai hankinnat viivästyvät Led-valaisujärjestelmän suunnittelussa tai näytetietokannan määrittelyssä ei huomioida kaikkia relevantteja tekijöitä, jolloin teknologiat eivät toimi optimaalisesti Viranomaiset (Evira) eivät hyväksy uutta solukkotaimituotannon ja metsänjalostuksen kanditestauksen yhdistävää testausstrategiaa Yhteistyökumppanien sitoutuminen hankkeen toteuttamiseen ei ole toivotulla tasolla Henkilöstövaihdokset Bioottiset ja abioottiset aineistoja koskevat riskit: esim. kontaminaatiot solukkoviljelyssä, esim. myyrä- tai hallatuhot taimitarhalla Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeen kesto antaa mahdollisuuden siihen, että uusien linjojen tuottaminen risteytysten kautta voidaan tarvittaessa tehdä seuraavana vuonna ja päästään testaamaan uusia teknologioita myös viljelmien aloitusvaiheessa. Kolmen vuoden perättäinen täydellinen kukkimattomuus on epätodennäköistä. Uusien linjojen sijasta voidaan tarvittaessa käyttää kryopreservoituja aiemmasta hankkeesta peräisin olevia linjoja muiden kuin aloitusvaiheen testaamiseen. Hankkeen vastuullinen johtaja ja projektipäällikkö ovat kokeneita ja vakituisessa työsuhteessa, ja osallistuneet vastaavan hankkeen toteuttamiseen aiemmin. Mikäli rahoituspäätös saadaan ajoissa, mahdollisimman paljon hankkeen valmistelutyötä pyritään tekemään jo etukäteen. Määrittelyssä on mukana solukkoviljelyasiantuntija, jonka mukanaolo varmistetaan hyvällä resurssi- ja lomasuunnittelulla. Molempien teknologioiden tapauksessa suunnitelmiin sisältyy järjestelmien tarkastelu koekäytön jälkeen ja mahdollisten havaittujen muutostarpeiden korjaaminen. Tähän on myös varattu budjetissa rahoitus. Testausstrategian hyväksyttävyys varmistetaan hankkeen ensimmäisenä vuotena, ja testaussuunnitelmat laaditan Eviran kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Hanketta suunniteltaessa on huomioitu viimeisin tieto Eviran solukkotaimien testaukselle asettamista vaatimuksista. Kumppanit ovat olleet mukana hankkeen suunnittelussa, yhteistyösopimus on laadittu huolella ja kumppanien roolit kuvattu selkeästi. Metla/Luke varmistaa aktiivisella viestinnällä tiedonvaihdon Hankkeen dokumentointi suunnitellaan projektiryhmässä, ja kehitystyön dokumentoinnissa pyritään tarkkuuteen, jolla sen vaiheet voitaisiin toistaa dokumentaation perusteella Ko. riskit pyritään ennakoimaan hakijan aiempaan kokemukseen perustuen. Ainesitojen käsittelyn huolellinen ohjeistus, uusien henkilöiden perehdytys ja aineistojen jatkuva seuranta, jotka mahdollistavat mahdollisiin ongelmiin puuttumisen ajoissa Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Sen Luonnonvarakeskuksen yksikön / tutkimusohjelman edustaja, jossa hanke toteutetaan Rahoittajan edustaja Elektroniikan 3K-tehtaan edustaja MAMKin edustaja UPM:n edustaja Metsänjalostusohjelman edustaja Eviran edustaja Kasvien valobiologian asinatuntija Metsägenetiikan / metsänjalostuksen professori MMM:n edustaja 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit
12 12 (14) Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset Uudet t&k -työpaikat joihin työllistyvät naiset Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuneet yritykset 3 Yritykset, jotka käynnistävät tuen seurauksena t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, 1 korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa Uudet innovaatioalustat ja muut innovaatioavaukset Innovaatioalustoissa kehitetyt ja pilotoidut tuotteet tai palvelut Kaupunkien kanssa innovaatioympäristöissä yhteistyötä tekevät yritykset 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Kyllä Ei Perustelu Kyseessä on tieteellis-teknologinen hanke, jossa kehitetään uutta tuotantoteknologiaa ja eri toimijoiden välisen älykkään erikoistumisen ja kumppanuuden edellytyksiä. Sukupuolinäkökulma ei ole relevantti hankkeen ongelmanasettelun ja tavoitteiden kannalta. Hankkeen rekrytoinnit toteutetaan niin, että hakijoista valitaan tehtävään parhaiten soveltuvat heidän sukupuolestaan riippumatta, eli kaikilla hakijoilla on tässä suhteessa tasaarvoiset mahdollisuudet. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý Muutoin hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia eri sukupuolten asemaan yhteiskunnassa tai kohdesektoreilla. Hankkeen rekrytoinnit toteutetaan niin, että hakijoista valitaan tehtävään parhaiten soveltuvat heidän sukupuolestaan riippumatta, eli kaikilla hakijoilla on tässä suhteessa tasaarvoiset mahdollisuudet. Muutoin hankkeen toiminepiteillä ei ole vaikutuksia eri sukupuolten asemaan yhteiskunnassa tai kohdesektoreilla Kestävä kehitys
13 13 (14) Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Metsäbiomassan tehokas tuotanto niihin keskittyvillä alueilla, sekä ominaisuuksiltaan halutunlaisen raaka-aineen täsmätuotanto mahdollistaa entistä suuremman Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 luonnonmetsien / suojelualueiden määrän. Hyväkasvuinen, hyvin ympäristöönsä sopeutunut metsä sitoo paljon hiiltä, ja hankkeessa edistetään juuri tällaisen Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien korkealaatuisen metsänviljelyaineiston vähentäminen 5 käyttöönsaamista. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Viljelyaineiston geneettinen monimuotoisuus on kasvullisessa lisäyksessä säädeltävissä ja sen riittävyyteen kiinnitetään valintaprosesseissa ja testauksessa erityistä huomiota. Tehokas metsäbiomassan tuotanto siihen keskittyvillä alueilla mahdollistaa monimuotoisuutta lisäävät luonnonmetsät ja suojelualueet vaarantamatta biotalousyhteiskunnan raaka-ainehuoltoa. LED-valaistus kuluttaa energiaa nykyistä loisteputkivalaistusta vähemmän ja vähentää siten energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä. Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura-kohteisiin Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys LED-valaistus kuluttaa energiaa nykyistä loisteputkivalaistusta vähemmän ja parantaa Materiaalit ja jätteet 2 siten taimituotannon energiatehokkuutta. Nopeakasvuisen metsänviljelyaineiston käyttöön saaminen edistää myös uusiutuvan puunergian Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 saatavuutta. Hankkeessa yhdistetään alueellisten toimijoiden asiantuntijuutta monitieteisesti ja parannetaan siten myös yksittäisten toimijoiden Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 toimintaedellytyksiä, mikä tukee paikallisen 2 elinkeinorakenteen kehittämistä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 Hanke tarjoaa osatoteuttajille mahdollisuuden soveltaa teknologista / tietoteknistä asiantuntijuuttaan uudella alalla, ja edesauttaa siten osaamispääoman laajentamista ja aineettomien palvelujen tarjoamista 2 tulevaisuudessa. Liikkuminen ja logistiikka Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. Tulavaisuudessa solukkotaimituotannon eri vaiheet voivat mahdollisesti toimijoiden erikoistumisen ja kumppanuuksien kautta tapahtua maantieteellisesti eri paikoissa, mutta niin tapahtuu nykyinen metsäpuiden siemen- ja taimituotantokin. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 4 Solukkotaimien tuotantoketjuun osallistuvien toimijoilla voi olla kilpailuetua korkealuokkaisen tuotteen myötä, kunhan tuotannon kustannustehokkuus saadaan ratkaistua, ja sitä myötä mahdollisuus työllistää lisää työntekijöitä. Lyhyellä aikavälillä hanke tarjoaa tutkimusalan määräaikaisia työpaikkoja, ja varmistaa Lukessa 2 työskentelevien työllisyyttä. Tasa-arvon edistäminen 4 Eri sukupuolilla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla rekrytoiduksi hankkeen tehtäviin. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Hanke edistää maaseudulla tapahtuvaa metsäbiomassan tuotantoa, ja voi siten parantaa 1 maaseutuväestön mahdollisuuksia Kulttuuriympäristö 2 Hankkeessa kehitettävää metsänviljelytaimien
14 14 (14) Ympäristöosaaminen tuotantoon tarkoitettua teknologiaa voidaan soveltaa myös viherrakentamispuiden tuotannossa, ja siten edistää kestävien ja koristeellisten puiden avulla rakennettavia viihtyisiä viherympäristöjä Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöteknologiaan ja ympäristöjärjestelmiin. Metsänviljelyaineistojen laadusta käytävä keskustelu voi lisätä tietoisuutta metsäympäristöstä. 14 Liitteet Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa; hankesuunnitelma vaikutusketjumuodossa Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa; hankkeen etenemisuunnitelma Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Lomake jätetään järjestelmässä viranomaiskäsittelyyn Katso-tunnistautuneena roolilla EURA asiointi/nimenkirjoittaja. Tämä korvaa perinteisen allekirjoituksen. Paperilomaketta ei allekirjoiteta käsin eikä sitä lähetetä postitse viranomaiselle
15 Hakijan taustalomake 1 (6) Hakijan nimi Metsäntutkimuslaitos Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite Finlandiantie 18 Hakijan yhteyshenkilö HEISKA SEIJA SUSANNE De minimis -tuki-ilmoitus Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Tutkimuslaitos Postitoimipaikka Punkaharju Yhteyshenkilön sähköpostiosoite susanne.heiska@metla.fi 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Tulostettu :01:11
16 1 Palkkakustannukset 2 (6) Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Yhteensä Opinnäytetyöntekijä (AMK-insinööri) Kokoaikainen Korkeakouluharjoittelija Kokoaikainen Projektipäällkkö, tutkija Saila Varis (Metlan vaativuustaso 10) Kokoaikainen Tutkija 1, määräaikainen (Metlan vaativuustaso 9) Kokoaikainen Tutkija 2, määräaikainen (Metlan vaativuustaso 8) Kokoaikainen Yhteensä Kustannusten perustelut Projektipäälliköksi hankkeeseen on suunniteltu FT Saila Varis. Hänen vastuulleen hankkeen toteuttamisessa kuuluvat hankinta-asiat, hankkeen hallinto (mm. ohjausryhmän toiminnan järjestäminen) ja viestinnän suunnittelu ja koordinointi. Projektipäällikkö vastaa hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisten solukkolinjojen tuotannosta, ml. bioreaktorien käyttöönotto ja sovellukset. Hän myös osallistuu rakennettavan tietokannan ja näytteiden identifioinnin määrittelyyn solukkoviljely ja kryopreservaatioasiantuntijana, siinä tarvittavan testiaineiston konvertointiin ja tietokannan ja näytteiden tunnistejärjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi hän tukee ja mentoroi rekrytoitavia tutkijoita heidän vastuullaan olevissa toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa, arvioi tuloksia ja vastaa osaltaan niiden raportoinnista. Rekrytoitavan tutkija 1:n vastuualue solukkotaimien tuotannossa keskittyy laboratoriossa tapahtuvaan lisäykseen. Hän perehtyy erityisesti solukkotaimien valobiologiaan ja vastaa LED-valaisujärjestelmän suunnittelusta, käyttöönotosta ja testaamisesta solukkolisäyksen eri vaiheissa. Yhdessä projektipäällikön kanssa hän osallistuu bioreaktorisovellusten kehittämiseen, Swe-Tree pilotin toteuttamiseen ja arviointiin. Raportoi ja viestii vastuualueensa töistä ja tuloksista. Rekrytoitavan tutkija 2:n vastuualue puolestaan keskittyy solukkotaimien siirtoon kasvihuoneelle ja edelleen taimitarhalle, missä yhtenä tärkeänä osana on UPM:n kanssa tehtävän pilottikasvatuksen toteuttaminen ja sen tulosten arviointi. Tutkija 2 myös vastaa myös solukkotaimien käyttämisestä pistokasemoina, sekä integraatiosta metsänjalostuksen kandidaattitestaukseen. Raportoi ja viestii vastuualueensa töistä ja tuloksista. Opinnäytetyöntekijä (AMK-insinööri) on MAMK:n ohjauksessa toimivan, Metlaan hankehenkilöksi palkattu, jonka vastuulla on näytteiden kirjanpidossa tarvittavan tietokannan ja näytteiden tunnistejärjestelmän tarpeiden määrittely, suunnittelu ja tekninen toteutus ml. käyttöliittymä, dokumentaatio ja ohjeistus. Lisäksi hän tekee käytännössä testitietokannan Metlan vanhoista ainesitoista projektipäällikön tukemana. Järjestelmien toteutuksen ja käyttöönoton jälkeen hankehenkilöstö testaa niitä, ja opinnäytetyöntekijä palaa vielä lyhyeksi aikaa töihin toteuttamaan käyttökokemuksista mahd. esiin nousseet muutostarpeet ja tuottamaan lopullisen dokumentaation. Korkeakouluharjoittelija osallistuu käytännön laboratorio- ja kasvihuone/taimitarhatöihin työhuippujen (kuten esim. solukkolinjojen aloitus, LED-tai bioreaktoritestaus, pistokastuotanto suuresta linjamäärästä) aikana, voi vastata pienen tutkimuksellisen osakokonaisuuden toteuttamisesta tutkijoiden ohjauksessa. Henkilöiden palkkaus perustuu Metlan palkkausjärjestelmän vaativuusluokitukseen ja harjoittelijoiden palkoista annettuun ohjeeseen. Palkat on ilmoitettu lakisääteisine sivukuluineen ja niissä on huomioitu 1% indeksikorotus. Tulostettu :01:11
17 2 Ostopalvelut 3 (6) Kustannus Yhteensä Kiinteistön mahdolliset muutostyöt LED-valaistuksen ja bioreaktorien käyttöönottamiseksi (esim. paineilmajohtojen muutostyöt tmv) SweTree Technologies Ab:ltä ostettava kuusen solukkolinjojen massamonistus ja -maturaatio bioreaktoreissa toteutettavassa liuosviljelyssä, tuotettujen alkioiden automatisoitu lajittely, idätys ja kasvatus kolintakelposiksi Kokous- ja tilapalvelut, hankkeen loppuseminaari Viestintä ja painatuskulut (mm. posterit, hanke-esitteet) Hankkeen tilintarkastus, mikäli rahoittaja sitä edellyttää Yhteensä Kustannusten perustelut Hankkeeseen sisältyy ostopalveluna toteutettava massamonistuspilotti, jossa testataan kuusen solukkolinjojen monistamista ja alkiontuotantoa bioreaktoreissa tapahtuvassa liuosviljelyssä, sekä alkioiden automatisoitua lajittelua ja poimintaa idätykseen, sekä edelleen näin tuotettujen alkioiden idätystä ja jatkokasvatusta. palvelu ostetaan suorahankintana SweTree Technologies - yhtiöltä, jonka tarjous palveluista on hakemuksen liitteenä. Kyseessä on tutkimustarkoituksessa tehty hankinta, eikä Euroopassa ole SweTreen lisäksi muita toimijoita, jotka pystyvät ko. palvelua tarjoamaan. Kuusen bioreaktoreissa tapahtuva alkiontuotanto ja alkioiden automatisoitu poiminta yhtiön kehittämässä "Fluidics"- systeemissä on teknisesti uusi ratkaisu, jota tässä hankkeessa testataan SweTreen rakentamassa pilotointiympäristössä Itämerellisessä tieteellisessä yhteistyössä. Hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää voida testata pisimmälle tälle hetkellä kehitetyn automatisoidun SEteknologian soveltuvuus Suomeen tarkoitetuille kuusiaineistoille. Näin voidaan arvioida sekä eri toimijoiden erikoistumisen ja kumppanuusratkaisujen mahdollisuutta kuusen SE-tuotannossa, sekä sitä, miltä osin Suomessa voidaan ottaa käyttöön muualla tehtyjä teknologisia innovaatioita ja mikä osa kehitystyöstä kannattaa tehdä itse. 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus Yhteensä Stereomikroskooppi Testausluokan bioreaktorit solukkoviljelmille Yhteensä Kustannusten perustelut Stereomikroskooppia tarvitaan hankkeen sisällön toteuttamiseen, mm. eri teknologisten ratkaisujen (LED-valaistus, bioreaktorit) testaamiseen kuusen solukkoviljelmillä. Olosuhteiden ja teknologioiden optimointi hyvälaatuisten kasvullisten alkioiden tuotanto edellyttää viljelmien ja kehittyvien alkioiden havainnoimista, mikä ei tuotantoprosessin alkuvaiheissa ole mahdollista ilman mikroskooppia. Testausluokan bioreaktoreita tarvitaan, jotta voidaan selvittää, eroavatko kiinteällä alustalla käsityönä ja bioreaktoreissa tehdyn solukkolinjojen alkiontuotantokyvyn arvioinnin tulokset toisistaan, ja kumpi on kustannustehokkaampi menetelmä linjojen valinnassa bioreaktoreissa tapahtuvaa massamonistusta varten. Bioreaktorien hankinta mahdollistaa myös liuosmaisen alustan ja kasvatusolosuhteiden optimoinnin (ml. LED-valaistuksen testaus) sovelluksia varten. Tulostettu :01:11
Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun
LisätiedotKuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis Luonnonvarakeskus Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet
LisätiedotSolukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa
Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa BIOKOKKOLA 28.10.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen 11.2.2015 EAKR-hanke Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi 2011-14
LisätiedotKuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet
Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman tutkijakokous 3.6. 2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen EAKR-hanke Kuusen kasvullinen lisäys
LisätiedotKuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely
Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa hankkeen ohjausryhmän 1. kokous 19.2.2015 Tuija Aronen 1 Tuija Aronen Metsäpuiden
LisätiedotHakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
1 (7) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 300836 Hakemustyyppi
LisätiedotKuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Karelia AMK:n metsäinsinööriopiskelijoiden siemenja taimituotantokurssi vierailu Punkaharjulla 27.4.2015 Saila Varis Metsäpuiden kasvullinen
LisätiedotPostinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero
Hakijan taustalomake 1 (6) Hakijan nimi Etelä-Karjalan Kylät ry. Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Yksityinen rahoitus Jakeluosoite Kellomäentie 1 Hakijan yhteyshenkilö Marja Jussila
LisätiedotSolukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta
Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta Tuija Aronen Kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Seminaari Lustossa 18.11.2014 klo 12-16 Luke Luonnonvarakeskus 2015 pohjaa biotaloudelle
LisätiedotALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus
ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Hakemus on Uusi Muutoshakemus, mihin Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Etelä-Savon maakuntaliitto täyttää Saapunut Dnro 1. HANKE Hankkeen
LisätiedotMaljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis
Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään Saila Varis Kasvullinen lisäys osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Laadukkaan kuusen siemenmateriaalin saatavuus ajoittain huono johtuen kukinnan
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral
LisätiedotHankehakemus. Kaupunginhallitus liite nro 3 (1/13) Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä
Kaupunginhallitus 4.3.2019 liite nro 3 (1/13) 1 (8) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero
LisätiedotALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus
ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D
LisätiedotHankkeen nimi: Maakunnan kilpailukyvyn parantaminen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistamal... Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
1 (7) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 29.8.2016 Käsittelijä Diaarinumero EURA 2014/4256/09 02 01 01/2016/PSL Puhelinnumero
LisätiedotArktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä
LisätiedotLisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen
Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen Metsässä puhaltavat uudet tuulet Metlan ja Itä-Suomen yliopiston juhlaseminaari Mikkeli 11.9.2012 Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa taimia,
LisätiedotMaksatushakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Käsittelevä viranomainen
1 (3) Maksatushakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Hankekoodi Tila Keskeneräinen Diaarinumero EURA 2014/3384/09
LisätiedotEAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 6526/31/2017 Hakemuksen saapumispvm 14.9.2017 Hakijan virallinen nimi Lapin yliopisto Hankkeen julkinen nimi Design in Smart
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu Iisalmi 18.3.2014 Varkaus 19.3.2014 Kuopio 27.3.2014 Sisältö: Sähköinen asiointi Hakuprosessi EURA 2014 Ennakko, luontoissuoritukset
LisätiedotPostinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero
Hakijan taustalomake 1 (7) Hakijan nimi MTK-POHJOIS-KARJALA Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Yksityinen rahoitus Jakeluosoite Siltakatu 20a 21b Hakijan yhteyshenkilö KAKRIAINEN MAIJA
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus
LisätiedotPäätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta
Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen
LisätiedotHANKEHAKEMUS / FLATRATE 17%
Tutustu ennen hankehakemuksen täyttämistä Joensuun KAKE hankkeen hankekriteereihin sekä hakemuksen täyttöohjeisiin. 1. Hakija Hakijan virallinen nimi Jakeluosoite Y-tunnus Postinumero Postitoimipaikka
LisätiedotRahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha
Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen
LisätiedotRAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA
1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
LisätiedotKuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Ohjausryhmän 2. kokous Joroisilla 1.9.215 Saila Varis Asialista Kokouksen avaus Asialistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
Tuen hakemiseksi RAHOITUSHAKEMUS UUSI HAKEMUS JATKOHAKEMUS ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) -RAHASTA: Ennakoitu rakennemuutos Lappeenranta - Imatra -kasvusopimus ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA
LisätiedotEURA hakemuksen tekemisen ohjeita
1 EURA 2014 -hakemuksen tekemisen ohjeita 10.8.2015 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Valitse viranomainen, jolta haet rahoitusta. Voita valita vain yhden viranomaisen. Hakuilmoituksessa on kerrottu
LisätiedotEAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ
EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
LisätiedotEAKR seurantatietojen taustalomake EURA
Organisaation Y-tunnus Organisaatiotyyppi Toimintalinja 1 PK-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen CO05 Uusi tuella aikaansaatu yritys naisen perustama CO08 Uudet
LisätiedotEURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN ESR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET (LUONNOS)
EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN ESR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET (LUONNOS) Täyttöohjetta päivitetään vielä huhti-toukokuussa 2014 rakennerahastoja koskevien valtioneuvoston asetusten valmistelun myötä. Viranomaisen
LisätiedotAlueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) RAHOITUSHAKEMUS
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) RAHOITUSHAKEMUS Hakemus on Uusi Muutoshakemus, mihin Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen täyttää Saapunut Dnro Hakemusnro 1. HANKE a)
LisätiedotRAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta
1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen
LisätiedotMiten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu
Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotRakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit
Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot Huom! Tässä esityksessä käsiteltäviin asioihin
LisätiedotNewPro New high reactivity in-line process knowhow for the Finnish fiberproduct business ecosystem
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 773/31/16 Hakemuksen saapumispvm 29.2.2016 Hakijan virallinen nimi Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi NewPro
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan
LisätiedotHAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.3.2016 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotRahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha
Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha
LisätiedotLisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia
Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia Tuija Aronen Puissa kasvaa tulevaisuus Metlan Punkaharjun toimipaikan sidosryhmäseminaari Metsämuseo Lustossa, Punkaharjulla, 22.8.2014 Metsä on tärkein biotalouden
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot
Lisätiedot2. Hakijan perustiedot (päätoteuttaja) Jos kyseessä on yhteishanke tai tuen siirto -menettely, kirjoita tähän kohtaan päätoteuttajan perustiedot.
EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN EAKR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Täyttöohjetta päivitetään vielä huhti-toukokuussa 2014 rakennerahastoja koskevien valtioneuvoston asetusten valmistelun myötä. 1. Viranomainen,
LisätiedotEAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ
EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi
LisätiedotHankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan
1 (8) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Heikki Laukkanen Hakemusnumero 300879 Hakemustyyppi Uusi Puhelinnumero 0509180035
LisätiedotPäätös EAKR-projektin "MINT - Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen" rahoittamisesta
Maakunnan yhteistyöryhmä 14 06.05.2019 Päätös EAKR-projektin "MINT - Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen" 306656 rahoittamisesta Maakunnan yhteistyöryhmä 14 Hankkeen
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotKymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo
Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo 29.8.2019 Etelä-Suomen EAKR-haku 9.9.-17.10. Aikataulu Haku toteutetaan yksivaiheisena 6 vkoa Hakemusten käsittelyaikaa ennen koord.työryhmää reilu 3 vkoa
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden
LisätiedotVinkkejä hyvän hankehakemuksen laatimiseen
Vinkkejä hyvän hankehakemuksen laatimiseen Millainen on hyvä hanke? 4T-ohje Tarve Tavoitteet Toimenpiteet Tulokset Aito ja tunnistettu tarve/ongelma, johon haetaan ratkaisua Tavoite, joka liittyy tarpeeseen/
LisätiedotHAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI
HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:
LisätiedotVALTIONAVUSTUSHAKEMUS
Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 16.2.2015 mennessä EU-rahoitteisen hanketoiminnan hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 16.2.2015 Auki molemmat toimintalinjat ja periaatteessa
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander
ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut
Lisätiedottoteutuneet kustannukset
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392294360756/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotKeskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)
Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotESR-HAKUINFO. Pienryhmä: EURA-hakemus. Hämeen ELY-keskus
ESR-HAKUINFO Pienryhmä: EURA-hakemus 13.8.2015 Millainen on hyvä hakemus? Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi
LisätiedotJyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ RAKENNERAHASTO- OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2014-2020 SÄHKÖINEN EURA 2014 JÄRJESTELMÄ JA YKSINKERTAISTETUT KUSTANNUSRAKENNEMALLIT (EAKR) Jyrki Tomberg Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo
LisätiedotRakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus
Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA. Luovaa osaamista. VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNE- RAHASTO-OHJELMA Luovaa osaamista VALTAKUNNALLINEN ESR- HAKU Haku 15.8. - 30.11.2017 Hakijan ohje 2 ESR-HANKEHAKU Hämeen ELY-keskus avaa Kestävää kasvua
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR
Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon
LisätiedotKurkistus tulevaisuuden taimitarhaan
Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan Kasvullinen lisäys hankkeen tavoitteet, tuloksia ja tulevaisuuden näkymiä Hankkeen vastuullinen johtaja Tuija Aronen 27.11.2012 Metsäpuiden kasvullinen lisäys... tuottaa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila
LisätiedotEAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32222 Tunniste A32222.0001 Tila
LisätiedotYksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info
Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta
LisätiedotESR-hankkeiden hakukäytännöt
ESR-hankkeiden hakukäytännöt Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014 2020 EU-koordinaattori Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö ESR-haun aikataulu Sähköinen asiointi Hakemuslomake Rahoitusosuudet Yksinkertaistetut
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä
LisätiedotMiten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?
Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin
LisätiedotKansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa
Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen
LisätiedotAlkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?
Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään? Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Mikko Tikkinen Ohjausryhmän kokous Joroinen 1.9.2015 Alkukasvatus Keskitytty
LisätiedotRahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho
Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä
LisätiedotWWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation
LisätiedotVetovoima pitovoima -seminaari
Vetovoima pitovoima -seminaari 9.10.2018 Maakunnallinen EAKR -rahoitus Petri Veijalainen erityisasiantuntija Etelä-Suomen ohjelma-alue Uudenmaan liitto koordinoi, mutta kukin maakunta päättää alueensa
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotEAKR MAKSATUSVAIHEESSA RAPORTOITAVAT TUOTOSINDIKAATTORIT, TÄYTTÖOHJE
EAKR MAKSATUSVAIHEESSA RAPORTOITAVAT TUOTOSINDIKAATTORIT, TÄYTTÖOHJE 1 Toimintalinja 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Perustiedot Organisaation nimi Merkitse organisaation virallinen
Lisätiedot0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009
Vastaanottaja: Opetushallitus HAKEMUS Hakaniemenranta 6 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN 0530 Helsinki KEHITTÄMISEEN VUONNA 2009 Hakijana toimivan koulutuksen järjestäjän/ylläpitäjän tiedot Koulutuksen järjestäjän
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
Lisätiedot